LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE 1.1.2007 30.6.2008 Loppuraportti Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelma 1
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU HANKE 1.1.2007 30.6.2008 Loppuraportti Kainuun maakunta kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimiala 2008 D: 17 2
Julkaisija: Kainuun maakunta kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hanke PL 400 87070 KAINUU Puh. (08) 615 541 Fax. (08) 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi www.kainuu.fi Toimittanut: Sirpa Moilanen yhteistyössä hankkeen pilottien: Lasten sydänterveyden edistämisohjelman, LiikuntaVasu kehittämis- ja tutkimusprojektin ja Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä toimijoiden kanssa. Kuvat: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hanke ISSN 1795-5661 Kajaani 2008 3
Tiivistelmä Hankkeen tavoitteina oli lasten ja nuorten terveyden edistämisen keskeisen kehittämistyön ja hyvien käytäntöjen kokoaminen kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa sekä Itä-Suomessa. Hyvien käytäntöjen www.sivuston luominen ja uusien yhteistyömuotojen ja rakenteiden kehittäminen toimintatavoiltaan erilaisten hyvinvointitoimijoiden välille. Hankkeen tarkoituksena oli perhettä tukevien järjestöjen, yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toimijoiden välisen yhteistyön vahvistuminen sekä Itä- Suomen alueella pilottihankkeiden mallintaminen, tuotteistaminen ja jalkauttaminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku -hankkeen toiminta muodostui kolmesta seuraavasta kahden maakunnan alueella toimivasta pilotista: 1. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelma, jonka tavoitteena oli tuotteistaa vuosina 1997-2006 kehitetty lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelma toteuttajana Kainuun Sydänyhdistys. 2. LiikuntaVasu kehittämis- ja tutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatuksen henkilöstön valmiuksia lasten päivittäisen liikkumisen aktivoimiseksi, jalkauttaa STM:n varhaiskasvatuksen suositukset osaksi varhaiskasvatustoiminnan arkea kokeillen, arvioiden ja kehittäen erilaisia liikuntakasvatuksen toimintamalleja sekä tuottaa tutkittua ja dokumentoitua tietoa varhaiskasvatuksen alueelle. Toiminta toteutettiin Kajaanin opettajankoulutusyksikön, Kajaanin kaupungin ja Kainuun liikunnan yhteistyönä. 3. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä, jossa tavoitteina oli antaa kokonaiskuva kunnan/seutukunnan lapsiperhepalveluista, auttaa luomaan poikkihallinnollista ja monitoimijamaista yhteistyöverkostoa palveluiden kehittämiseen sekä lisätä keskustelua eri toimijoiden, päättäjien ja palveluiden käyttäjien välillä lapsiperhepalveluiden kehittämiseksi Pohjois-Karjalassa. Lisäksi hankkeessa määritettiin lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kriteerit, kehitettiin sähköinen työväline, jonka avulla mallinnettiin ja kuvattiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen itäsuomalaisia hyviä käytänteitä koko Itä-Suomen alueella. Kehittäjänä oli Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus yhteistyössä hankkeen muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa toteutettiin yli maakuntarajojen tapahtuvaa moniammatillista ja verkostomaista toimintatapaa eri toimijoiden kesken. Hankkeen keskeisiä tuloksia olivat lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelman tuotteistaminen. LiikuntaVasu -toimintamalliprosessin tuotteistaminen, mallin jalkauttaminen Kainuun päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon. Toimintaan liittyvän materiaalin tuottaminen sekä tutkimusraporttien käynnistyminen ja valmistuminen opinnäytetöinä. Kouluikäisen hyvinvoinninpolun jalkauttaminen Joensuun seudun ja Keski-Karjalan kuntiin. Hyvien käytänteiden kriteerien kuvaaminen, sähköisen työvälineen valmistuminen ja näihin liittyvän materiaalin tuottaminen. Yli maakuntarajojen tapahtuvan verkostomaisen toimintatavan vahvistuminen eri toimijoiden välille. 4
Tiivistelmä Sisältö sivu 1 Hankkeen tiedot 7 2 Johdanto. 7 3 Hankkeen kuvaus 3.1 Kuvaus hankkeen taustasta ja keskeisimmistä tavoitteista 8 3.2 Hankkeen taustaorganisaatio, ohjausryhmän kokoonpano 10 ja hankkeen henkilöstö 3.2.1 Taustaorganisaatio. 10 3.2.2 Ohjausryhmän kokoonpano.. 10 3.2.3 Henkilöstö 11 3.3 Hankkeen liittyminen alueellisiin ja kansallisiin kehittämisohjelmiin 12 3.3.1 Hankkeen yhteys alueellisiin kehittämisohjelmiin. 12 3.3.2 Hankkeen yhteys kansallisiin kehittämisohjelmiin 13 4 Hankkeen toteutus ja tulokset 4.1 Hankkeen keskeiset toimenpiteet, kohderyhmät ja hyödynsaajat 13 4.2 Hankkeen keskeiset tulokset ja uudet innovaatiot. 19 4.3 Tulosten hyödyntäminen yrityssektorin näkökulmasta. 22 4.4 Hankkeen tulosten ja innovaatioiden siirrettävyys muille alueille kansallisesti ja kansainvälisesti 22 4.5 Toteutuksessa mahdollisesti esiintyneet ongelmat, hidasteet tai muut seikat, jotka vaikuttivat projektin tuloksiin.. 23 5 Tavoitteiden toteutuminen 5.1 Määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. 24 6 Hankkeen verkostoituminen ja sidosryhmät 6.1 Yhteistyö mukana olevien toteuttajatahojen ja eri sidosryhmien kanssa. 28 5
6.2 Hankkeen verkostoituminen ylimaakunnallisesti sekä Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelmassa 30 6.3 Kansainvälinen yhteistyö.. 30 7 Tulosten hyödyntäminen hankkeen jälkeen 7.1 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen hankkeen päätyttyä. 31 7.2 Toiminnan jatko, esitys jatkotoimenpiteiksi sekä vastuutahot.. 35 8 Kustannusten ja rahoituksen toteutuminen 8.1 Hankkeen rahoitus 37 8.2 Hankkeen kustannukset 38 9 Julkisuus ja tiedottaminen 9.1 Hankkeen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen 39 9.2 Hankkeen aikana tuotettu sähköinen ja painettu materiaali 41 10 LIITTEET 43 6
1 Hankkeen tiedot Hankkeen nimi: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Toteutusaika: 1.1.2007 30.6.2008 Vastuullinen toteuttaja: Kainuun Maakunta -kuntayhtymä Muut toteuttajat /partnerit: Kainuun Sydänyhdistys Oulun yliopistokeskus/kajaanin opettajankoulutusyksikkö Kajaanin kaupunki Kainuun Liikunta ry Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus 2 Johdanto Hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan useiden tekijöiden kautta yhdessä ja erikseen. Terveyden taustatekijöihin vaikutetaan lähes kaikin yhteiskuntapoliittisin keinoin. Itä- Suomen maakunnille on yhteistä väestön väheneminen ja ikääntyminen, kiristyvä globaali kilpailu työpaikoista ja kuntatalouden heikkeneminen. Kunnilla on lakisääteinen vastuu väestön terveydestä, terveyden edistämisestä ja terveyspalveluista terveyserot huomioiden. Yhteiskunnallisten erojen kasvu ja syrjäytymisuhkat näkyvät myös lasten ja nuorten terveyteen vaikuttavissa elämäntavoissa kuten tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja liikkumisessa. Lasten ja perheiden ongelmien havaitseminen varhaisella iällä ja varhaisessa vaiheessa sekä uusien palvelumuotojen kehittäminen tuo taloudellista säästöä pitkällä aikavälillä. Tässä hankkeessa Itä-Suomen maakuntiin pyrittiin luomaan terveyseronäkökulmat huomioiden edellytyksiä, joiden avulla mahdollisimman moni nuori jokaisesta ikäluokasta saa rakennusaineita tulevaan elämäänsä valmistuakseen myöhemmin tuottavaan työelämään. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että terveys rakentuu arjen toiminnoissa, lähellä lapsen kasvuyhteisöä ja mahdollisimman 7
varhain, ja että mahdollisimman monet eri toimijat ovat tietoisia toistensa tuomista mahdollisuuksista. Lasten ja nuorten terveys on yksi tärkeimmistä kuntien hyvinvointistrategisista painopistealueista. Terveyden edistämisen eteenpäin viemiseksi tarvitaan poikkihallinnollista, eri hallinnonalojen, erilaisten toimijoiden, järjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten tahojen yhteistyön ja osaamisen yhdistämistä. Hankkeessa yhteistyö jalkautettiin yli maakuntarajojen ja erilaisten toimijoiden keskuuteen. Tässä itäsuomalaisessa hankkeessa on hyödynnetty nykyteknologian tarjoamia mahdollisuuksia niissä kasvuyhteisöissä, joissa lapsi ja nuori elää, kasvaa ja harrastaa. Itä-Suomen maakuntien keskinäisen yhteistyön tiivistäminen yhdistämällä eri alueiden vahvuuksia ja erityisosaamista on tuonut hyvät mahdollisuudet myös innovatiiviselle kehittämistoiminnalle. 3 Hankkeen kuvaus 3.1 Kuvaus hankkeen taustasta ja keskeisimmistä tavoitteista Tämän hankkeen lähtökohtana oli Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman makrohanke M11 terveyden edistämisen tuotteistaminen ja myynti, joka Kainuun Maakuntakuntayhtymän hallinnoimana nimettiin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hankkeeksi. Hankkeen päärahoittaja oli EAKR/Itä- Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma/pohjois-karjalan maakuntaliitto. Muita rahoittajia olivat Kainuun maakunta kuntayhtymä, Kajaanin kaupunki, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Kainuun Liikunta ry ja Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä. Hankkeen tarkoituksena oli koota, mallintaa ja tuotteistaa näyttöön perustuvia, hyviä lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen ja niitä tukevien palvelujen kehittämisessä hyviksi havaittuja käytäntöjä ja uusia toimintamalleja. Keskeistä oli kuvata lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvät käytänteet yhdenmukaisesti lasten ja nuorten terveyden 8
edistämisen tuotteina, jotka kootaan kaikkien saatavilla olevaan rekisteriin ja muodostetaan itä-suomalainen terveyden edistämisen portaali. Suunnittelutyö aloitettiin pilotoimalla 2 + 1 hyviksi käytännöiksi todettua hanketta, jotka mallinnettiin ja tuotteistettiin. Pilottihankkeiksi tulivat: 1. Kainuun sydänyhdistyksen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken yhteistyössä rakennettu Lasten ja nuorten sydän- ja verisuoniterveyden edistämismalli, jota oli jo Kainuussa kokeiltu. 2. Kajaanin kaupungin, Kainuun Liikunnan ja Oulun yliopiston/kajaanin opettajakoulutusyksikön LiikuntaVasu kehittämis- ja tutkimusprojekti, joka on pilottihanke lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi liikunta- ja terveyskasvatuksen avulla Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa. 3. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kehittämä ja hallinnoima Sosiaali- ja terveysminiteriön rahoittama Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä, jota jalkautetaan hankkeen aikana Pohjois-Karjalan kuntiin. Edellä olevat hyvät käytännöt mallinnetaan ja tuotteistetaan hankkeessa kehitettävien lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kriteerien pohjalta, viedään portaaliin ja levitetään eri toimijoiden käyttöön tavoitteiden mukaisesti. Syntyvän toimintamallin avulla testataan muiden toimijoiden itäsuomalaisia lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen mallintamista, tuotteistamista ja levittämistä. Lisäksi tavoitteena oli koota yhteisesti sovittujen kriteerien avulla kunnissa, seutukunnissa ja Itä-Suomen maakunnissa tehtävä lasten ja nuorten terveyden kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt sekä luoda yhteisesti hyväksyttyjen kriteerien avulla valituista hyvistä käytännöistä sähköinen portaali eri toimijoiden käyttöön. Yhtenä tavoitteena oli myös kehittää uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita erilaisten hyvinvointitoimijoiden välille nykyteknologiaa hyödyntämällä ja hakea uutta toimintamallia hyvinvointialan innovaatioiden tuotteistamiseksi. 9
3.2 Hankkeen taustaorganisaatio, ohjausryhmän kokoonpano ja hankkeen henkilöstö 3.2.1 Taustaorganisaatio Hankkeen taustaorganisaationa ja hankkeen hallinnoijana toimi Kainuun Maakunta kuntayhtymä, joka vastasi myös maksuista ja ohjelman toimeenpanosta eri yhteistyötahojen kanssa. Hanke toimi kuntayhtymän alaisuudessa. Hanke toteutettiin Itä-Suomen maakuntien alueella yhteistyössä julkisen sektorin, järjestöjen ja yksityisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri toimijoiden kanssa. 3.2.2 Ohjausryhmän kokoonpano Hankkeen ohjausryhmässä oli edustus kolmen maakunnan alueelta. Ohjausryhmään kuuluivat: * Kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen, Kainuun maakunta kuntayhtymä * Terveyden edistämisen suunnittelija Annikki Aitoaho, Kainuun maakunta kuntayhtymä * Toiminnanjohtaja Erja Hurskainen 1.1.2007-31.12.2007, toiminnanjohtajan sijainen Anneli Vatula 1.1.2007-24.3.2008 ja toiminnanjohtajan sijainen Satu Itkonen 25.3.2008-30.6.2008, Kainuun sydänyhdistys * Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Sirpa Kemppainen, Kajaanin kaupunki * Toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus * Maakuntasuunnittelija Anneli Pehkonen, Pohjois-Savon liitto * Kainuun yksikön johtaja Ritva Pääkkönen, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) * Liikuntatieteen tohtori, lehtori Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaanin opettajankoulutusyksikkö * Aluesuunnittelija Jorma Teittinen, Kainuun maakunta kuntayhtymä, hanketoimiala * Toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen, Kainuun Liikunta ry * Ohjelmakoordinaattori Jarno Turunen 1.1.2007 31.12.2007, ohjelmakoordinaattori Maarit Siitonen 1.1.2008-30.6.2008, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 10
* Lehtori Heleena Uusi-Illikainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu * Koordinaattori Leena Virratvuori 1.1.2007 9.3.2008, kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen 10.3.2008-30.6.2008. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto * Projektipäällikkö Riitta Perhovaara 29.1.2007-31.10.2007, projektipäällikkö Tarja Peltonen 1.11.2007-9.12.2007 ja projektipäällikkö Sirpa Moilanen 1.1.2008-30.6.2008, Kainuun maakunta -kuntayhtymä 3.2.3 Henkilöstö Hankkeessa oli kokopäivätoiminen projektipäällikkö, jolla oli hallinnollinen vastuu hankkeen etenemisestä, rahoituksesta, raportoinnista, kilpailuttamisesta, tiedottamisesta ja pilottien hankkeen mukaisesta ohjeistamisesta sekä yhteistyön koordinoinnista pilottien ja eri toimijoiden välillä. Tehtävässä työskentelivät Riitta Perhovaara 1.1.2007-31.10.2007, Tarja Peltonen 1.11.2007-9.12.2007 ja Sirpa Moilanen 1.1.2008-30.6.2008. Jokaisella pilotilla oli omat vastuuhenkilönsä. Tekemästään työstä pilotit vastasivat asiantuntijatyön panoksellaan. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisestä vastasi Kainuun sydänyhdistyksen toiminnanjohtaja Erja Hurskainen. LiikuntaVasun työryhmään kuuluivat LitT Anneli Pönkkö Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä, laatupäällikkö Tiina Kemppainen Kajaanin kaupungilta, toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen ja lasten ja perheliikunnan kehittäjä Ira Saarinen Kainuun Liikunnasta. Kouluikäisen hyvinvoinnin polun vastuuhenkilönä toimi hankekoordinaattori Seija Karukannas 1.1.2007-16.9.2007 ja hankekoordinaattori Anne Pyykönen 17.9.2007 30.6.2008. Hyvien käytäntöjen kriteerien, sähköisen työvälineen ja käytännepankin kehittämisestä vastasivat tutkimus- ja kehitysjohtaja Timo Renfors ja suunnittelija Anttipekka Renfors Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta. 11
3.3 Hankkeen liittyminen alueellisiin ja kansallisiin kehittämisohjelmiin 3.3.1 Hankkeen yhteys alueellisin kehittämisohjelmiin Itä-Suomi ohjelman tarkoituksena on ollut hakea alueen maakunnille myönteistä kehitystä vauhdittavia makrohankkeita ja toimintamalleja. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hankkeen toiminta on välillisesti yhdistettävissä seuraavien näkökulmien kautta Itä-Suomi ohjelmaan: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä. Lasten ja nuorten kasvun mahdollisuudet ja tuki ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti maakunnan asukkaiden ja työvoiman uusiutumiseen. Tähän tarvitaan osaavia, innovatiivisia ja hyvinvoivia työntekijöitä. 2. Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri. Lasten ja lapsiperheiden palvelut tulee olla kunnossa Itä-Suomen kunnissa, mikäli kunnat ja maakunnat haluavat kilpailla uusista asukkaista ja yrittäjistä. 3. Uudistumiskykyinen hyvinvointiyhteiskunta. Uudistumisen haasteet ovat Itä-Suomessa maakuntien kuntien palvelurakenne- ja toimintatapojen uudistumisessa. Hanke toteutti Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman tavoitteita luomalla teknologiaa hyödyntävänä innovaationa lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytänteiden käytännepankin, tuotteistamalla lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi toimintamalleja, jotka ovat sovellettavissa eri toimijoiden käyttöön. Lisäksi hankkeessa kehitettiin Itä-Suomen maakuntarajat ylittävä verkostomainen toimintatapa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri toimijoiden välille. Hankkeen toiminta liittyy myös Itä-Suomen maakuntien kehittämisohjelmiin hyvinvointipalveluiden, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön ja uusien palvelurakenteiden kehittämisen osalta. 12
3.3.2 Hankkeen yhteys kansallisiin kehittämisohjelmiin Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen, edistämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan eri hallinnonalojen, järjestöjen, monien yhteisöjen ja yksityisten tahojen yhteistyötä ja osaamisen yhdistämistä. Moniammatillinen ja monitoimijainen hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö tukee kehittämistä. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin itäsuomalainen polku hankkeen pilottien toiminta liittyy välillisesti PARAS hankkeeseen kehittämällä kunnille uusia palvelumalleja ja toteuttamalla kehittämistyössään hallintokuntarajat ylittävää toimintaa. Viimeksi mainitut liittyvät myös Sosiaali- ja terveysministeriön Terveys 2015-ohjelmaan Terveyttä kaikille arkielämän toiminta-kentissä terveyspolitiikan tuella ja Terveyden edistämisen laatusuositusten Terveyttä edistävä yhteistyö ja osallistuminen, Terveyden edistämisen osaaminen ja Terveyttä edistävät palvelut ohjeistuksiin. Lisäksi hankkeen pilottien toiminta ja kehitetyn käytännepankin toiminta liittyy hallituksen Terveyden edistämisen ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmiin sekä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmiin. Hankkeessa on kehitetty toimintamalleja, joilla kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveydentilaa edistäviä palveluja huomioiden terveyserojen kaventaminen, verkostomainen yhteistyö ja moniammatillinen toiminta. LiikuntaVasu jalkauttaa Sosiaali- ja terveysministeriön v. 2005 julkaiseman varhaiskasvatuksen suositusten mukaiset toimenpiteet räätälöidysti Kainuun maakunnan alueella. Malli on levitettävissä laajemmaltakin sekä Itä-Suomeen että muualle maahan. 4 Hankkeen toteutus ja tulokset 4.1 Hankkeen keskeiset toimenpiteet, kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeessa toiminta perustui verkostomaiseen toimintatapaan. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa tehtävä lasten ja 13
nuorten terveyden kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt. Erityisesti haettiin sellaisia näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, joissa toteutus oli lähtenyt liikkeelle moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti ja joissa voitiin hyödyntää uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa. Samalla käytäntöjen keräämisen kanssa aloitettiin verkostoituminen ja maakunnallisten yhteyksien luomien eri toimijoiden kesken. Hankkeen alussa toteutettiin pilottien työvaiheiden kartoitus ja suunniteltiin pilottien tavoitteet ja hankkeen aikainen toiminta. Hyvien käytänteiden kokoaminen ja kriteerien tekeminen suunniteltiin aluksi tehtäväksi yhteistyössä Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen kanssa. Kuopion yliopiston vetäydyttyä hankkeesta tehtävä siirtyi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskukselle. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelma -pilotissa tarkennettiin, ajanmukaistettiin ja muutettiin jo vuosina 1997-2002 moniammatillisena yhteistyönä kehitettyä ohjelmaa tuotteeksi niin, että sitä voidaan käyttää koko Itä-Suomessa ja laajemminkin. Hankkeessa toteutettiin KASPER:in kerroksellisen tuoteprosessin ajanmukaistaminen. Tuoteprosessi lähtee liikkeelle tutkimuksesta ja sen jälkeisestä toiminnasta. Se etenee seurantaan, opastukseen ja ohjeistukseen. Ohjelma tunnetaan Kainuussa kainuulaisten lasten ja nuorten sydänterveyden edistämishankkeena. Toiminnanjohtaja Erja Hurskainen vastasi tuotteistamisen toteutumisesta ja Kati Mustonen tuoteperheen visuaalisen ilmeen päivittämisestä. Pilotin kohderyhmänä olivat riskisukuiset verisuonisairauksiin sairastuneiden perheet ja heidän jälkeläisensä. Hyödynsaajina ovat sekä julkinen terveydenhuolto että asiakkaana olevat perheet ja heidän lapsensa. Julkinen terveydenhuolto saa asiantuntevaa ohjaus- ja koulutusapua ostopalveluna Kainuun sydänyhdistykseltä. Asiakasperhe saa yksilöllistä ja ajankohtaista tietoa, jonka avulla se voi tehostaa omaa terveydenhoitoaan ja ennaltaehkäistä syntyviä sairauksiaan. Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelman palvelutuotteet tarjoavat loppukäyttäjälleen perhekeskeistä, asiakaslähtöistä, yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa kartoitusten jälkeen terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa perhe saa myös jatkoseurannan ja tavoitteiden säännöllisen tarkastelun. 14
LiikuntaVasu tutkimus- ja kehittämisprojektin toiminta toteutettiin kolmen toimijan, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön, Kajaanin Kaupungin ja Kainuun Liikunnan toimesta. Pilotissa toimi oma sisäinen ohjausryhmä, johon kuuluivat varhaiskasvatusalueen tulosalueenjohtaja Sirpa Kemppainen, varhaiskasvatuksen tulosyksikön päällikkö Jarmo Airaksinen, LitT, lehtori Anneli Pönkkö, laatupäällikkö Tiina Kemppainen, päiväkodin johtajat Kirsti Huotari ja Ritva Kaltiainen, lastentarhaopettajat Hannu Lukkari, Matti Sirviö ja Pia Lehtola-Kettunen, lastenhoitajat Minna Pietilä ja Minna Huotari sekä keväällä 2008 perhepäivähoitajat Paula Leppälä ja Mira Sallinen. Tarvittaessa työryhmään kutsuttiin Kainuun Liikunnan lasten ja nuorten perheliikunnan kehittäjä Ira Saarinen, yksityisen päivähoidon tulosyksikön päällikkö Kaija-Liisa Meriläinen ja perhepäivähoidon ohjaaja Niina Ohtonen sekä vs.perhepäivähoidon ohjaaja Eeva Moilanen vuoden 2008 aikana. Työryhmä kokoontui toimintakauden aikana yhteensä 11 kertaa. Pilotissa kohdistettiin koulutusinterventio Kajaanin kunnalliseen ja yksityiseen päivähoitoon hankkeen aikana. Prosessi jatkuu tämän hankkeen päättymisen jälkeen ja loppuu syksyllä 2008 perhepäivähoidon LiikuntaVasujen julkistamisseminaariin. Hankkeen puitteissa rakennettiin alueittain toimiva liikuntakasvatuksen vastuuhenkilöverkosto, joka jatkaa kehittämistyötä tämän hankkeen päättymisen jälkeen. LiikuntaVasu-toimintamallin kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti kuntien varhaiskasvatuksen organisaatiot. Malli ja sen sisältö ovat siirrettävissä mihin tahansa kuntaan. Tietyin ehdoin toimintamalli voi toimia myös sisällöllisesti erilaisten kehittämisinterventioiden pohjana. Hyödynsaajina ovat sekä kuntien vahaiskasvatuksen organisaatiot ja niiden henkilöstö sekä välillisesti kunnallisen päivähoidon ja yksityisen perhepäivähoidon lapset ja heidän perheensä. Loppukäyttäjälle hyöty koituu välillisesti liikunnallisen elämäntavan omaksumisena jo varhaislapsuudesta alkaen. Pidemmällä aikavälillä tämä näkyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohentumisena ja liikunnallisen, omasta kunnostaan huolehtivan elämäntavan omaksumisena. Kouluikäisen hyvinvoinninpolku terveyden edistäjänä pilotti toimi Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskuksen hallinnoimana erillisellä Sosiaali- ja 15
terveysministeriön rahoituksella. Toiminta jatkuu 31.12.2009 saakka. Hankkeen vetäjänä toimii hankekoordinaattori Anne Pyykkönen. Hankkeella on ollut oma ohjausryhmä, joka kokoontui toimintakauden aikana yhteensä neljä kertaa. Kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin palveluja tuottavat toimijat, niitä suunnittelevat ja niistä päättävät henkilöt, poikkihallinnollinen yhteistyö sekä lapsiperheet. Toiminnassa keskityttiin yhteistyöverkostojen rakentamiseen, hanke-esittelyiden pitämiseen Joensuun seudun ja Keski-Karjalan kunnissa, yhteistyöverkoston rakentamiseen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polkuhankeen sekä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen seutuhankkeiden kanssa. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku malli valmistui vuoden 2007 akana. Mallia jalkautettiin kaikkiin Joensuun seudun ja Keski-Karjalan kuntiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Sosiaalisen terveyden edistämisen käytänteiden koonti ja kuvaus aloitettiin syksyllä 2007. Työ jatkuu edelleen. Hankevetäjä osallistui sekä kouluttajan että osallistujan roolissa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyvät käytänteet työpajoihin, joissa kohderyhmänä oli lasten ja nuorten terveyden edistämisen toimijat. Hyödynsaajina ovat sekä palvelun tuottajat että lapsiperheet. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä loppukäyttäjiä ovat lapset, nuoret ja perheet, joille polku selkiyttää lapsen/nuoren ja hänen perheensä käytettävissä olevaa kunnan hyvinvointi- ja perhepalvelujen kokonaisuutta. Sähköisen työvälineen ja käytännepankin käyttäjälle pilotin hyöty koituu valmiiden hyvien käytänteiden soveltamisena omiin käyttötarkoituksiin ja verkostomaisen moniammatillisen työskentelyn hyödyntämisenä. Lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytänteiden kriteerien ja käytännepankin kehittämiseksi käynnistettiin yhteistyö Stakesin Finsocin 2007 kanssa, jolloin Riitta Perhovaara Kainuun maakunta kuntayhtymästä ja Timo Renfors Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta olivat hankkeen edustajina Ilse Julkusen ja Juha Koiviston vieraina Stakesissa. Toinen yhteistyöpalaveri pidettiin keväällä 2008, jolloin Annikki Aitoaho, Sirpa Moilanen, Marita Pikkarainen Kainuun maakunta kuntayhtymästä ja Timo Renfors ja Anttipekka Renfors Pohjois-Karjalan 16
kansanterveyden keskuksesta olivat Stakesin Laura Ylirukan ja Juha Koiviston vieraina. Palaverissa päätettiin hyvien käytänteiden ja käytännepankin kehittämistyön jatkamisesta yhteistyössä Stakesin kanssa. Hankkeen aikana kehitettiin lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kuvaus ja arviointijärjestelmä, joiden tueksi valmistui käytäntöjen kuvaamisen ja arvioinnin käsikirja. Käsikirja on loppuraportin liitteenä 2. Kuvattujen ja arvioitujen käytäntöjen koonti- ja lukupaikaksi valmistui sähköinen käytännepankki, jonka tukena toimii opas sähköisen käytännetietopankin käyttöön. Opas on loppuraportin liitteenä 3. Päävastuu kehittämistyöstä oli Anttipekka ja Timo Renforsilla. Lisäksi työryhmässä olivat mukana Anne Pyykkönen ja Sirpa Moilanen. Käytännepankkia jalkautettiin keväällä 2008 hyvien käytänteiden lasten ja nuorten terveyden edistämisen työpajoissa Joensuussa, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Neljällä paikkakunnalla työpajoihin osallistui yhteensä 37 toimijaa sekä julkiselta sektorilta että järjestöistä. Asiakaspalautteiden keskiarvo oli 4.2 mitattuna asteikolla 1-5. Asiakaspalautelomake ja palautteiden yhteenveto on loppuraportin liitteenä 4 ja 5. Käytännepankin käytön kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten terveyden edistämisen parissa työskentelevät ja asiasta kiinnostuneet eri toimijat laajalla sektorilla. Käytännepankista saatava hyöty koituu pankin käyttäjälle. Pankki tarjoaa yhdenmukaisen ja strukturoidun tavan kuvata ja vertailla lasten ja nuorten terveyden edistämisen käytäntöjä sekä soveltaa niitä räätälöidysti omiin tarpeisiin. Pankki lisää käytäntöjen läpinäkyvyyttä, tehostaa niiden leviämistä, kannustaa paikalliseen kehittämistyöhön ja verkostoitumiseen eri toimijoiden kanssa. Muu toiminta Syksyllä 2007 toteutettiin hyvien käytäntöjen toimijoille ja kehittäjille kohdistetut seminaarit kolmella paikkakunnalla teemalla Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden hyvät käytännöt verkostotapaaminen. Joensuussa pidettyyn seminaariin osallistui yhteensä 50, Kajaanissa 68 ja Kuopiossa 30 asiasta kiinnostunutta toimijaa. 17
Mikkeliin suunniteltu verkostoseminaari peruutettiin vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Syksyllä 2007 lähetettiin lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin hyviä käytänteitä koskeva kysely yhteensä 150 edellä oleviin seminaareihin ilmoittautuneille. Kyselyn tarkoituksena oli saada laaja-alaista näkemystä itäsuomalaisista hyvien käytänteiden toimintatavoista ja kehittämistarpeista. Hyvien käytänteiden kehittämisajatuksina nousivat esille poikkihallinnolliset prosessit, alueelliset kehittämishankkeet, eri tahojen ja eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja erityisesti panostaminen käytänteiden juurruttamiseen toimintatavaksi. Kyselyn yhteenveto on loppuraportin liitteenä 6. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui toimintakauden aikana yhteensä kahdeksan kertaa, joista viimeinen toteutettiin sähköpostikokouksena. Projektipäällikkö on pitänyt yhteensä 40 suunnittelu- ja kehittämispalaveria pilottien ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektipäällikkö osallistui Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman järjestämään Pietarin matkaan 18.-21.2.2007 ja projektipäälliköiden tapaamiseen Joensuussa 24.4.2007 ja 11.3.2008. Lisäksi hän osallistui 31.3.2008 Kansanterveyslaitoksen järjestämään valtakunnalliseen kansanterveyspäivään ja 21.-22.5.2008 Stakesin järjestämään TERVE-SOS 2008; Yhteinen vastuu ja muuttuvat rakenteet päiviin Jyväskylässä. Lisäksi projektipäällikkö osallistui Kainuun maakunta kuntayhtymän järjestämiin tykespäiviin 16.1., 4.2. ja 26.5.2008. Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelman arvioijan Lahden teknillisen korkeakoulun Ari Serkkolan kanssa pidettiin neuvottelut hankkeeseen liittyvästä arvioinnista 2.3.2007 Kuopiossa ja 5.5.2008 Joensuussa. Lisäksi projektipäällikön ja arvioijan välillä käytiin sekä puhelinkeskustelua että sähköpostikirjeenvaihtoa hankkeen aikana. Kirjallinen tuotos hankkeen toiminnasta arvioijan ohjeistamana lähetettiin Serkkolalle huhtikuussa 2008. Hankkeen päätösseminaari pidettiin Kajaanissa 16.4.2008. Seminaariin osallistui yhteensä 30 asiasta kiinnostunutta. Päätösseminaariin toi valtakunnallista lasten ja nuorten terveyden edistämisen näkökulmaa FT, kehittämispäällikkö Kerttu Perttilä 18
Stakesista. Seminaarin asiakaspalautteen keskiarvo oli 4.0. Asiakaspalautelomake ja palautteen yhteenveto ovat loppuraportin liitteenä 7 ja 8. 4.2 Hankkeen keskeiset tulokset ja uudet innovaatiot Lasten ja nuorten sydänterveyden edistämisohjelman tuotoksena tuotteistettiin seuraava KASPER tuoteperhe: KASPER-materiaali työntekijän tueksi; 1 kpl ohjauskansio, 1 kpl käsikirja ja 1 kpl Mallikas perheohjauksen käsikirja sekä PDF-muotoinen atk-tiedosto. Kutsutaan Kasper kylään ohjelman käyttökoulutus. KASPER TULEE koulutus terveydenhoitajille; asiakas- ja perheohjauksen sisällöt ja toimintaohjelman käyttöönottaminen. Kasper perheohjaus ohjausta ja neuvontaa sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä koko perheelle. LiikuntaVasun tuotoksena kehitettiin varhaiskasvatustoiminnan kehittämiseen LiikuntaVasu toimintamalli, jossa organisaation strategioista ja toimintaympäristön haasteista lähtevä kehittämistoiminta tapahtuu kokonaisvaltaisesti ja verkostomaisesti. Prosessissa hyödynnetään organisaation omaa osaamispääomaa, hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä, ulkopuolisia asiantuntijatahoja ja verkostomaista toimintatapaa. Kehittämis- ja tutkimus nivoutuvat hankkeessa kiinteästi yhteen. Hankeen aikana valmistui seuraavat tutkimukset: 1. Aspfors & Satu Huotari 2007, LIIKUNTAKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSESSA. Kyselytutkimus varhaiskasvatuksen esimiehille. Pro gradu tutkielma. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Oulun yliopisto. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia: 1. Millaiset ovat varhaiskasvatuksen esimiesten omat edellytykset johtaa liikuntakasvatuksen kehittämistyötä päiväkodissa? 2. Miten esimiehet arvioivat liikuntakasvatuksen kehittämistyön toteutuvan liikuntakasvatuksen laadun ja kehittämisen keinot? 19