Viestinnällinen kieltenopetus ja harjoittelu http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/sovel/ vk/harjanne/ Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto
Luennon tasot: Viestinnällinen kieltenopetus Viestinnällinen suullinen harjoittelu: - Yhteistoiminnallinen harjoittelu - Skeema- ja elaborointiharjoittelu 3.10.2006 Pirjo Harjanne 2
The hard part of figuring out how to teach is learning when to keep your mouth closed, which is most of the time. Carl Rogers 3.10.2006 Pirjo Harjanne 3
Viestinnällinen kieltenopetus Metodologinen lähestymistapa: opetuksen filosofia, ei tarkkoja ohjeita opetuskäytänteistä (Rodgers 2001). Viestinnällisen kieltenopetuksen metodologian kolme tasoa: teoriat kielestä ja kielen oppimisesta, opetuksen suunnitelman piirteet, opetuksen käytänteet (Rodgers 2001). 3.10.2006 Pirjo Harjanne 4
Käsitys kielestä monia teorioita, malleja ja kuvauksia kielitaito nähdään yhä laajaalaisempana ja kompleksisempana kielitaito ymmärretään kokonaisuudeksi eikä yksinomaan suullisen kielitaidon kuvaukseen ole erikseen mitään omaa rakennemallia 3.10.2006 Pirjo Harjanne 5
Käsitys kielestä Kielentutkimus on osoittanut suullisen viestinnän ratkaisevan merkityksen lapsen sosiaalisessa ja kognitiivisessa kehityksessä > kielitaidon määritelmä korostaa viestinnän vuorovaikutuksellista luonnetta ja viestintään vaikuttavia kontekstuaalisia tekijöitä (Pinnell & Jaggar 2003) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 6
Käsitys kielestä (CEF 2001) Yleiset valmiudet: Deklaratiivinen tieto (yleistieto, sosiokulttuurinen tieto, kulttuurienvälinen tietoisuus) Taidot ja taitotieto (käytännön taidot ja taitotieto, kulttuurienväliset taidot ja taitotieto) Elämänhallintataidot (esim. asenteet, motivaatio, arvot, uskomukset, kognitiiviset tyylit, persoonallisuustekijät kuten introverttisyys/extroverttisyys, itsetuntemus, itseluotamus, kunnianhimo jne.) Oppimiskyky (esim. kieli- ja viestintätietoisuus, foneettinen tietoisuus ja foneettiset taidot, opiskelutaidot, heuristiset taidot) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 7
Käsitys kielestä (CEF 2001) Kielellinen viestintätaito Kielelliset tiedot ja taidot (sanastolliset, kieliopilliset, semanttiset, fonologiset, oikeinkirjoitustaito, kirjoituksen ääneenlukutaito) Sosiolingvistiset tiedot ja taidot (esim. sosiaalisten suhteiden kielellinen osoittaminen, kohteliaisuussäännöt) Pragmaattiset tiedot ja taidot (diskurssikompetenssi, funktionaalinen kompetenssi) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 8
Viestinnällinen kieltenopetus Brown 2001: Viestinnällisen kielitaidon kaikkien komponenttien (kieliopillinen, diskurssi-, funktionaalinen, sosiolingvistinen ja strateginen) huomioon ottaminen Kielen pragmaattinen, autenttinen, funktionaalinen käyttö mielekkäisiin tarkoituksiin 3.10.2006 Pirjo Harjanne 9
Viestinnällinen kieltenopetus Käsitys kielestä: kontekstisidonnainen viestintä - (vs. lingvistiset yksiköt) Käsitys kielitaidosta: sosiolingvistinen ja diskurssikompetenssi korostuvat, mukana myös oppilaan persoonallisuuspiirteet, asenteet, sosiaaliset taidot, kulttuurienväliset viestintätaidot ja opiskelutaidot (CEF 2001) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 10
Käsitys kielenoppimisesta Kognitiivis-konstruktivistinen - tiedon sisäinen prosessointi/ omaksuminen Sosiokonstruktivistinen/ sosiokulttuurinen - sosiaaliseen vuorovaikutus/ osallistuminen 3.10.2006 Pirjo Harjanne 11
Käsitys kielenoppimisesta Omaksumismetafora: vuorovaikutus > kielellinen syötös ymmärrettäväksi (Krashen 1985, input-hypoteesi) > tuottaa kieltä (Swain 1985, outputhypoteesi) > merkitysneuvottelu (Longin 1996, interaktio-hypoteesi) > liittyy kielenoppimiseen epäsuorasti 3.10.2006 Pirjo Harjanne 12
Käsitys kielenoppimisesta Osallistumismetafora: vuorovaikutus > oppimisen katsotaan tapahtuvan vuorovaikutuksessa ja ilmenevän vuorovaikutuksena (van Lier 2000) > mahdollistaa tukemisen (Wood ym. 1976, scaffolding) ja kollaboratiivisen dialogin (Swain 2000). 3.10.2006 Pirjo Harjanne 13
3.10.2006 Pirjo Harjanne 14
Käsitys kielenoppimisesta Kompleksinen tapahtuma > kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen edellyttää oppimisen tarkastelua sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä ilmiönä (Puolimatka 2002) Oppiminen ja opetus monitahoisia ja monimuotoisia ilmiöitä > tarvitaan useiden teorioiden ja selitysmallien samanaikainen läsnäolo (Eteläpelto 2002) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 15
Käsitys kielenoppimisesta Holistinen näkemys: omaksumismetafora ja osallistumismetafora tarjoavat pikemminkin toisiaan täydentävät kuin kilpailevat perspektiivit oppimiseen Omaksumismetafora ei sulje pois sosiaalista eikä osallistumismetafora sulje pois omaksumista (Sfard 1998; Donato 2000; Swain 2000) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 16
Viestinnällinen kieltenopetus Käsitys kielenoppimisesta: Kieltä opitaan käyttämällä sitä luovasti viestintään - yritys ja erehdys (Hatch 1978; Rodgers 2001) Viestinnällisen kielitaidon kehittyminen on kompleksinen prosessi, jossa kielen sosiaaliset ja kognitiiviset funktiot ovat toisiinsa kytkeytyneinä > kieltä ei voida pilkkoa kontekstista irrotettuihin yksikköihin tuhoamatta oppimisprosessin olennaista olemusta (Pinnell & Jaggar 2003) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 17
Viestinnällinen kieltenopetus Howatt 1984: Heikko suuntaus Vahva suuntaus Monia koulukuntia, esim.: Cooperative Language Learning (CLL) Task-based Language Teaching (TBLT) Task-supported Language Teaching (TSLT) - samoja perusperiaatteita mutta erilaisia filosofisia yksityiskohtia tai opetuskäytänteitä (Rodgers 2001; Richards & Rodgers 2001) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 18
Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita Tekemällä oppiminen (learning by doing) Viestinnän suora harjoittelu (esim. Richards & Rodgers 2001, 155 158) Päätavoite: kyky ilmaista merkityksiä ja käyttää vierasta kieltä viestintään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Vuorovaikutusta korostava: pari- ja ryhmätyöt 3.10.2006 Pirjo Harjanne 19
Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita Luokkahuoneen ulkopuolisen elämän kielenkäyttötilanteisiin liittyvät tehtävät Oppilaan elämänpiirin kannalta mielekkäät tehtävät Autenttinen viestintä ja spontaanisuus keskusteluissa (Brown 2001, 48, 166) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 20
Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita Sujuvuus ja oikeakielisyys toisiaan täydentäviä periaatteita sujuvuuden noustessa ajoittain tärkeämmäksi Oman opiskelun reflektointi ja autonomisten opiskelustrategioiden kehittäminen 3.10.2006 Pirjo Harjanne 21
Viestinnällinen kieltenopetus Oppilaan roolit: neuvottelija, vuorovaikutukseen osallistuja Opettajan roolit: viestintäprosessin, tehtävien ja tekstien fasilitaattori, tarpeiden analysoija, neuvonantaja, prosessin manageri, mentori Materiaalien roolit: viestinnällistä kielenkäyttöä tukevia, tehtäväpohjaisia, autenttisia 3.10.2006 Pirjo Harjanne 22
Viestinnällinen suullinen harjoittelu POPS 2004: Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. 3.10.2006 Pirjo Harjanne 23
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Heikko suuntaus: tavoite oppia käyttämään vierasta kieltä (learning to use) Vahva suuntaus: vierasta kieltä käytetään, jotta sitä opittaisiin (using English to learn it) (Howatt 1984) - Yritys ja erehdys (Rodgers 2001) - Harjoittelu rakentuu keskustelun perustalle - Edellytetään, että tehtävät vaativat huomion kiinnittämistä kielen kriittisiin piirteisiin (Richards & Rodgers 2001) - Tukeminen (scaffolding), yksityinen puhe (private speech), intersubjektiivisuuden luomisen (Ellis 2003) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 24
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Oppilaan aktiivista ja tavoitteista opiskelua Vierasta kieltä käytetään kontekstisidonnaiseen viestintään Harjoittelun ohjaus ei edellytä yhdenlaista oikeaa tuotosta vaan mahdollistaa omaehtoisen viestinnän ohjauksen kehyksessä 3.10.2006 Pirjo Harjanne 25
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Vastakohta mekaaniselle, kontekstista irroitetuille kielen elementtien, kuten sanojen tai rakenteiden, harjoittelulle Vastakohta kvasiviestinnälliselle drilliharjoittelulle ja irrallisille ns. suullisille aktiviteeteille Vastakohta perinteiselle keskusteluharjoittelulle" 3.10.2006 Pirjo Harjanne 26
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Oppilaskeskeisyys Vuorovaikutus: pari- ja ryhmätyöt, vaatii riskin ottamista Autenttisuus: mielekäs viestintä, todellisen elämän kielenkäyttötilanteisiin liittyvät tehtävät ja spontaanisuus keskusteluissa Pedagogiset ja autenttiset tehtävät, fokusoidut ja ei-fokusoidut tehtävät 3.10.2006 Pirjo Harjanne 27
Opettajan ja oppilaan roolit viestinnällisessä kieltenopetuksessa (esim. Larsen-Freeman 1986; Richards & Rodgers 1986; Nunan 1989) Opettaja viest.prosessin ja tehtävien manageri ja fasilitaattori, tarpeiden analysoija, neuvonantaja puhuu vähemmän kuuntelee enemmän arvioijan valta ja vastuu Oppilas aktiivinen, vuorovaikutteinen, keskusteleva, reflektoiva itsenäinen, luova - enemmän kontrollia ja vastuuta 3.10.2006 Pirjo Harjanne 28
Autenttinen ja pedagoginen tehtävä Viestinnällisen tehtävän suoritus voi olla autenttinen, todellisen elämän, toiminta tai pedagoginen toiminta. Luokkahuonetehtävät ovat viestinnällisiä silloin, kun ne edellyttävät ymmärtämistä, merkitysneuvottelua ja ajatusten ilmaisemista viestinnällisen tavoitteen saavuttamiseksi. (CEF 2001) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 29
Viestinnällinen tehtävä Sekä autenttiset että pedagogiset tehtävät ovat viestinnällisiä silloin, kun ne edellyttävät ymmärtämistä, merkitysneuvottelua ja ajatusten ilmaisemista viestinnällisen tavoitteen saavuttamiseksi (CEF 2001, 158). Merkitykseen fokusoitunut pragmaattinen kielenkäyttö, viestinnällinen tavoite ja viestinnän yhteys luokkahuoneen ulkopuoliseen elämään, tehtävän syötös oppilaan elämänpiiriin kuuluvista lähteistä 3.10.2006 Pirjo Harjanne 30
Integroitu viestinnällinen suullinen harjoittelu Puhuminen, kuunteleminen, lukeminen ja kirjoittaminen eivät esiinny irrallisina elävässä elämässä vaan ovat kytkeytyneinä toisiinsa Suullinen harjoittelu on osa kielen kokonaisvaltaista harjoittelua 3.10.2006 Pirjo Harjanne 31
Integroitu viestinnällinen suullinen harjoittelu Tunnilla suullisesti, kotona kirjallisesti! Suullinen harjoittelu nivotaan tekstin käsittelyn kaikkiin eri vaiheisiin: aktivoi oppilasta käyttämään tiettyä sanastoa / rakenteita eri tilanteissa ja edistää näin kyseisen sanaston / rakenteiden oppimista. 3.10.2006 Pirjo Harjanne 32
Viestinnällisen suullisen harjoittelun portaittaisuus sisäänajo aihepiiriin tekstin sisällön ymmärtämisen tarkistaminen ääntämisen harjoittelu sisällön kertominen omin sanoin uuden sanaston harjoittelu uuden rakenteen harjoittelu viestinnän ohjattu sovellus viestinnän oma soveluus 3.10.2006 Pirjo Harjanne 33
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Puhutun kielen piirteitä: prosodiset ja paralingvistiset piirteet sanasto ja lauserakenne rutiini-ilmaukset tauot, toistot, korjaukset ja täyteilmaukset 3.10.2006 Pirjo Harjanne 34
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Keskustelun piirteitä: dialogisuus - vuorovaikutteinen ja yhteistoiminnallinen keskustelun rakentaminen: - puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen, puheen yhteinen muotoilu, puhekumppanin puheeseen reagoiminen 3.10.2006 Pirjo Harjanne 35
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Puhuminen vaatii paljon enemmän kuin pelkkiä sanoja: yleissivistys hyvät tavat avoimmuus, uskallus ja riskinotto aktiivinen kuuntelu ääntäminen (painotus, rytmi, intonaatio) sanavarasto / ilmaisuvarasto selkeys sujuvuus kulttuurisidonnainen kielenkäyttö 3.10.2006 Pirjo Harjanne 36
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Viestintästrategiat, esim.: puheen myötäily (mielenkiinnon osoittaminen) samaa/eri mieltä oleminen ihmettely pahoittelu keskeyttäminen kysymysten tekeminen tarkennuksen pyytäminen keskustelun ylläpito vuoronotto aihepiirin laajentaminen / vaihtaminen puuttuvan kielitaidon kompensointi 3.10.2006 Pirjo Harjanne 37
Viestinnällinen suullinen harjoittelu En bra lyssnare och samtalspartner är intresserad av vad de andra har att säga och visar sitt intresse: tittar sin samtalspartner i ögonen gör inte något störande samtidigt visar att han/hon hör och förstår (jaha, jasså, säger du det!) ställer frågor för att få veta mera om saken frågar om han/hon inte förstår 3.10.2006 Pirjo Harjanne 38
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Tietoisuus ja taidot: mitä, miten, miksi harjoitellaan - oppilaiden sytemaattinen ja pitkäjänteinen ohjaaminen työskentelyyn Aikaisempi tieto: viestinnässä tarvittavat kielelliset ja eikielelliset resurssit 3.10.2006 Pirjo Harjanne 39
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Omakohtaisuus: oppilaan, elämänpiiristä, tarpeista ja mielenkiinnosta lähtevää Kontekstisidonnaisuus: kontekstien mielekkyys, autenttisuus, monipuolisuus, runsaus 3.10.2006 Pirjo Harjanne 40
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Verbaaliset ja nonverbaaliset viestintästrategiat Sosiaaliset vuorovaikutustaidot Ilmapiiri: turvallinen, kannustava, hyväksyvä, puhumiseen ja luovuuteen rohkaiseva Suhtautuminen virheisiin: sisältö tärkeämpää kuin muodot Tehtävä: tarkkaavaisuuden suuntaaminen opittavaan kieliainekseen, vuorovaikutus 3.10.2006 Pirjo Harjanne 41
Viestinnällinen suullinen harjoittelu Man lär sig att tala svenska genom att tala svenska! eläydy puhetilanteeseen, keskity ja tee parhaasi myötäile toista puhujaa (eleet, pikkusanat...) pidä keskustelu käynnissä (tarkentavat tai aihetta eteenpäin vievät lisäkysymykset...) katso puhekumppaniasi esiinny avoimesti, rohkeasti ja rennosti äännä selkeästi yritä säilyttää luonnollinen puherytmisi vältä pitkiä taukoja keksi kiertoteitä (selityksiä, lähes samaa merkitseviä sanoja), jos et muista tarvitsemaasi sanaa ota ilmeet ja eleet avuksi, jos sanat loppuvat älä takerru kielioppivirheisiin varmista, että puhekumppanisi ymmärtää sinua pyydä muilta apua tarvittaessa älä puhu suomea 3.10.2006 Pirjo Harjanne 42
Vieraan kielen puhujan ongelmia viestintäarkuus ei-sujuva puhe viestintään liittyvät kulttuurierot (esim. hiljaisuuden sieto) Useakielisyys (plurilingvaalisuus) Järkevä kaksikielisyys 3.10.2006 Pirjo Harjanne 43