- Suomalaisen Työn Liitto - - Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK - Vappututkimus 2010 Taloustutkimus Oy 1
SISÄLLYS Sivu 1. JOHDANTO 4 2. MIELIPITEET JA MIELIKUVAT VAPUSTA 9 2.1. Kouluarvosana vapulle 9 2.2. Mikä on parasta vapussa? 11 2.3. Mieluisin tapa viettää vappua 14 2.4. Suhtautuminen vappuun 17 2.. Vappumarssi 19 2.6. Vappuun ja sen juhlintaan käytetty raha 22 3. SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄN 24 3.1. Kulutusvalintojen vaikutus työllisyyteen 2 3.2 Yleisiä väittämiä työstä ja työelämästä 30 3.3. Työelämässä motivoivat tekijät 3 3.4. Työntekijää kuvaavat tekijät 40 3.. Työn merkitys 44 3.6. Eläkkeelle siirtymisikä 49 2
1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Suomalaisen Työn Liiton sekä Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella kartoitetaan ensinnäkin suomalaisten mielikuvia vapusta sekä sitä miten suomalaiset viettävät vappua ja kuinka paljon he vapun viettoon käyttävät rahaa. Toisaalta tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten mielipiteitä työelämästä ja asenteita omaan työntekoon sekä mieluisinta ikää siirtyä vanhuuseläkkeelle. Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.4.-12.4.2010 välisenä aikana. Tutkimuskutsu lähetettiin 3 000 henkilölle ja tutkimukseen vastasi hyväksytysti ennen tiedonkeruun päättämistä 1 16 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 1 79-vuotiaat suomalaiset. Otos on muodostettu niin, että se edustaa keskimäärin suomalaisia sukupuolen iän sekä asuinläänin mukaan. Tutkimuksen kuluessa ei lähetetty muistutusviestejä. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui ennen tiedonkeruun päättymistä 38,7%. Taloustutkimuksen Internet-paneeli on perustettu vuonna 1997 ja se on pisimpään Suomessa toiminut valtakunnallinen Internet-paneeli. Taloustutkimuksen Internet-paneeli koostuu nykyisin noin 34 000 suomalaisesta Internetin käyttäjästä ja uusia jäseniä rekrytoidaan jatkuvasti. Internet-paneelin jäsenten rekrytointi tapahtuu kokonaisuudessaan Taloustutkimuksen valtakunnallisesti edustavien tutkimusten yhteydessä tai erillisen VRK-satunnaisotokseen perustuvan rekrytointiprosessin kautta, mikä takaa tutkimusten edustavuuden, luotettavuuden ja korkean vastausprosentin. 3
Internet-paneelitutkimuksen tiedonkeruu toteutetaan siten, että ensin Internet-paneelista poimitaan käytettävissä olevien taustatietojen perusteella tutkimukseen sopiva kohderyhmä, jonka jälkeen valitulle kohderyhmälle lähetetään tutkimuskutsut sähköpostitse. Tutkimukseen suostuvat voivat osallistua tutkimukseen Internetin välityksellä, käyttäjätunnuksin ja salasanoin suojatussa ympäristössä. Tutkimusvastaukset tallentuvat suoraan Taloustutkimuksen palvelimelle, josta ne ovat edelleen analysoitavissa. Tutkimusaineiston käsittely Tutkimuksen aineisto on käsitelty Taloustutkimus Oy:ssä erityisesti markkinatutkimustiedon analysointiin tarkoitetuilla ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 9 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä. 4
2. MIELIPITEET JA MIELIKUVAT VAPUSTA Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan vappua yleisesti sekä arvioimaan sitä, mikä vapussa on heidän mielestään parasta ja mikä on mieluisin tapa viettää vappua. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan olisivatko he valmiit marssimaan vappuna, ja jos olisivat niin minkä puolesta. Lopuksi heiltä kysyttiin vielä kuinka paljon he keskimäärin käyttävät rahaa vapun viettoon. 2.1. Kouluarvosana vapulle Kysymys muotoiltiin seuraavasti: Minkä kouluarvosanan (4 10) antaisit Vapulle juhlapäivänä kouluarvosana-asteikolla? Voit verrata vappua muihin juhlapäiviin tai juhlapyhiin, kuten Jouluun, pääsiäiseen tai Juhannukseen. Vappu juhlapäivänä saa kouluarvosanan 7,20. Taustaryhmittäin tarkasteltuna voidaan todeta, että nuoret, 1 24-vuotiaat, antavat vapulle keskimäärin muita ikäryhmiä hieman paremman arvosanan. Nämä vastaajat ovat myös usein opiskelijoita ja koululaisia sekä sinkkutalouksissa asuvia. Keskimääräistä heikomman arvosanan vapulle antavat puolestaan kaikkein suurituloisimmissa (talouden vuosibruttotulot yli 80 000 ) talouksissa asuvat vastaajat. Kiitettäviä arvosanoja (9 10) Vapulle ovat keskimääräistä useammin antaneet miehet, 20 24- vuotiaat sekä opiskelijat ja koululaiset. Keskimääräistä useammin heikkoja arvosanoja (4 6) ovat puolestaan antaneet Pohjois-Suomessa asuvat sekä kaikkein vanhin ikäryhmä eli 6 79-vuotiaat, jotka ovat usein myös eläkeläisiä.
Kouluarvosana vapulle juhlapäivänä n=kaikki vastaajat 10-9 8 7 6-4 Keskiarvo 4-10 Kaikki vastaajat, n=116 1 32 23 30 7,20 Sukupuoli Nainen, n=8 12 32 2 31 7,1 Mies, n=80 18 31 22 29 7,24 Ikä 1-24 vuotta, n=120 28 37 1 21 7,62 2-34 vuotta, n=118 19 3 19 28 7,32 3-49 vuotta, n=266 11 30 32 27 7,12 0-64 vuotta, n=398 1 34 22 30 7,23 6-79 vuotta, n=263 12 27 23 37 6,98 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 6 % Vappututkimus 2010
2.2. Mikä on parasta vapussa? Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin mielipiteitä siitä, mikä heidän mielestään on kaikkein parasta vapussa. Kysymys muotoiltiin seuraavasti: Mikä on mielestäsi parasta vapussa? Ole hyvä ja valitse seuraavista Sinulle kolme parasta asiaa vapussa`. Parasta vapussa on yhdessäolo ystävien, tuttavien ja läheisten kanssa. Vastaajista lähes kolme viidestä (9%) on tätä mieltä. Tämä tekijä koettiin myös parhaaksi tekijäksi Suomalaisen Työn Liiton aiemmin teettämässä Joulututkimuksessa, jossa kysyttiin parasta asiaa joulussa. Vappututkimuksessa yhdessä oloa ystävien, tuttavien ja läheisten kanssa pitävät keskimääräistä tärkeämpänä naiset, 2 34-vuotiaat sekä opiskelijat ja koululaiset. Hieman yli puolet (2%) katsoo vapussa olevan parasta hyvien ruokien ja juomien nauttimisen. Hyvien ruokien ja juomien nauttimisen mainitsevat keskimääräistä useammin 1 24-vuotiaat, Etelä-Suomessa asuvat sekä lapsiperheet. Seuraavaksi useimmin mainitaan rento meininki (40%), ylimääräinen vapaapäivä (37%) sekä karnevaalitunnelma, hassuttelu (30%). Vapun rento meininki on keskimääräistä tärkeämpää miehille, 1 24-vuotiaille sekä 3 49-vuotiaille sekä opiskelijoille ja koululaisille. Ylimääräistä vapaapäivää parhaana asiana vapussa pitävät useimmin naiset, 3 49-vuotiaat, yrittäjät/ johtavassa asemassa työskentelevät, toimihenkilöt sekä työntekijät. Karnevaalitunnelman/ hassuttelun ovat maininneet keskimääräistä useammin 1 34-vuotiaat sekä opiskelijat ja koululaiset. Harvimmin tässä yhteydessä mainitaan puolestaan poliittiset puheet (3%). 7
Mikä on parasta vapussa n=kaikki vastaajat Yhdessäolo ystävien, tuttavien, läheisten kanssa Hyvien ruokien ja juomien nauttiminen 9 2 Rento meininki 40 Ylimääräinen vapaapäivä 37 Karnevaalitunnelma, hassuttelu 30 Vappu erityisesti ylioppilaiden juhlana 23 Suomalaisen työn päivän vietto Vappu erityisesti työväenliikkeen juhlana Vappumusiikki Kevät/ kevään juhla/ kesän tulo Poliittiset puheet 21 16 12 3 Kaikki vastaajat, n=116 Sukupuoli Nainen, n=8 Mies, n=80 Muu 2 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 8 Vappututkimus 2010
Mikä on parasta vapussa n=kaikki vastaajat Yhdessäolo ystävien, tuttavien, läheisten kanssa Hyvien ruokien ja juomien nauttiminen 9 2 Rento meininki 40 Ylimääräinen vapaapäivä 37 Karnevaalitunnelma, hassuttelu 30 Vappu erityisesti ylioppilaiden juhlana Suomalaisen työn päivän vietto Vappu erityisesti työväenliikkeen juhlana Vappumusiikki Kevät/ kevään juhla/ kesän tulo Poliittiset puheet 23 21 16 12 3 Kaikki vastaajat, n=116 Ikä 1-24 vuotta, n=120 2-34 vuotta, n=118 3-49 vuotta, n=266 0-64 vuotta, n=398 6-79 vuotta, n=263 Muu 2 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 9 Vappututkimus 2010
2.3. Mieluisin tapa viettää vappua Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin mieluisinta tapaa viettää vappua. Kysymys muotoiltiin seuraavasti: Entä mikä on Sinulle mieluisin tapa viettää vappua? Ole hyvä ja valitse seuraavista Sinulle kolme parasta asiaa vapussa. Mieluisin tapa viettää vappua on kotona ystävien, tuttavien ja läheisten kanssa. Vastaajista reilu kolme neljästä (77%) mainitsee tämän mielestään parhaaksi tavaksi viettää vappua. Ystävien, tuttavien ja läheisten kanssa vappua viettävät keskimääräistä mieluummin 2 49-vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset sekä lapsiperheet. Vastaajista kolme viidestä (60%) sanoo mieluiten rentoutuvansa ja lepäävänsä vappuna. Rentoutumisen ja lepäämisen mainitsevat keskimääräistä useammin 0 64-vuotiaat, toimihenkilöt sekä ne, joiden talouden vuosibruttotulot ovat 0 001 80 000. Reilu kolmannes (36%) vastaajista ilmoittaa mieluisimmaksi tavaksi viettää vappua liikuntaa harrastaen ja ulkoillen. Liikunnan ja ulkoilun ovat erityisesti maininneet 0 79-vuotiaat, Pohjois-Suomessa asuvat sekä eläkeläiset. Seuraavaksi useimmin mieluisin tapa viettää vappua on vappupiknikillä (30%) ja vapaa-ajan asunnolla (29%) käyden sekä vappupäivän tilaisuuksiin osallistuen (20%). Vappupiknikin mainitsevat muita useammin naiset, 1 49-vuotiaat, Etelä-Suomessa asuvat, opiskelijat ja koululaiset (erityisesti yliopisto ja ammattikorkeakoulu) sekä lapsiperheet. Vapaa-ajan asunnon ovat muita useammin maininneet miehet, 0 79-vuotiaat, ne joiden talouden vuosibruttotulot ovat 0 001 80 000 sekä muissa aikuistalouksissa asuvat vastaajat. Eläkeläiset ovat maininneet keskimääräistä useammin Vappupäivän tilaisuudet. Mieluisena tapana viettää vappua mainitaan harvimmin, ettei haluaisi viettää vappua lainkaan (4%), työssä (%), lomamatkalla ulkomailla (%), lomamatkalla kotimaassa (%). 10
Mieluisin tapa viettää vappua n=kaikki vastaajat Kotona ystävien, tuttavien, läheisten kanssa juhlien Rentoutuen ja leväten 77 60 Liikuntaa harrastaen, ulkoillen 36 Vappupiknikillä 30 Vapaa-ajan asunnolla 29 Vappupäivän tilaisuuksiin osallistuen Ravintolassa / hotellissa juhlien Lomamatkalla kotimaassa Lomamatkalla ulkomailla (mukaan lukien risteilyt) Työssä Muu 20 16 Kaikki vastaajat, n=116 Ikä 1-24 vuotta, n=120 2-34 vuotta, n=118 3-49 vuotta, n=266 0-64 vuotta, n=398 6-79 vuotta, n=263 Ei haluaisi viettää vappua lainkaan 4 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 11 Vappututkimus 2010
Mieluisin tapa viettää vappua n=kaikki vastaajat Kotona ystävien, tuttavien, läheisten kanssa juhlien Rentoutuen ja leväten 77 60 Liikuntaa harrastaen, ulkoillen 36 Vappupiknikillä 30 Vapaa-ajan asunnolla 29 Vappupäivän tilaisuuksiin osallistuen Ravintolassa / hotellissa juhlien Lomamatkalla kotimaassa Lomamatkalla ulkomailla (mukaan lukien risteilyt) Työssä 20 16 Kaikki vastaajat, n=116 Talouden bruttotulot/vuosi Alle 30 001 euroa, n=31 30 001-0 000 euroa, n=37 0 001-80 000 euroa, n=314 Yli 80 000 euroa, n=91 Muu Ei haluaisi viettää vappua lainkaan 4 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 12 Vappututkimus 2010
2.4. Suhtautuminen vappuun Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin ovatko he omasta mielestään vappuihmisiä sekä olisivatko he valmiita marssimaan vappuna jonkun heille itselleen tärkeän asian puolesta ja mikä tämä asia olisi. Kysymykset muotoiltiin seuraavasti: Oletko mielestäsi vappuihminen? Vastaajista lähes kolmannes (32%) sanoi olevansa vappuihminen, mutta toisaalta puolet vastaajista ilmoittaa ettei voi sanoa itseään vappuihmiseksi. Lisäksi vastaajista 18% ei osaa sanoa onko vappuihminen vai ei. Keskimääristä useammin vappuihmiset ovat nuoria,1 24-vuotiaita, sekä opiskelijoita ja koululaisia. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Suomalaisen Työn Liiton aiemmin teettämässä kyselyssä jopa 90% suomalaisista kertoo olevansa jouluihminen. Oletko tai olisitko valmis marssimaan Vappuna jonkin tärkeän asian puolesta? Reilu neljännes (27%) vastaajista olisi valmis marssimaan jonkin itselleen tärkeän asian puolesta vappuna. Lähes kolme viidestä (8%) vastaajasta puolestaan ei olisi valmis marssimaan lainkaan. Vastaajista 1% ei osaa ottaa kantaa tähän kysymykseen. 13
Oletko mielestäsi vappuihminen? Kaikki vastaajat, n=116 18% 32% Kyllä En Ei osaa sanoa 0% Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 14 Vappututkimus 2010
2.. Vappumarssi Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin olisivatko he valmiita marssimaan vappuna jonkun heille itselleen tärkeän asian puolesta ja mikä tämä asia olisi. Kysymykset muotoiltiin seuraavasti: Oletko tai olisitko valmis marssimaan Vappuna jonkin tärkeän asian puolesta? Reilu neljännes (27%) vastaajista olisi valmis marssimaan jonkin itselleen tärkeän asian puolesta vappuna. Lähes kolme viidestä (8%) vastaajasta puolestaan ei olisi valmis marssimaan lainkaan. Vastaajista 1% ei osaa ottaa kantaa tähän kysymykseen. Lopuksi niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat olevansa valmiit marssimaan vappuna jonkin heille tärkeän asian puolesta, kysyttiin mikä tämä tärkeä asia voisi olla. Noin viidennes (19%) ilmoitti olevansa valmis marssimaan työn, työpaikkojen, työntekijöiden ja työolojen puolesta. Noin joka kymmenes vastaajasta puolestaan ilmoitti olevansa valmis marssimaan rauhan (11%) sekä luonnonsuojelun tai ympäristönsuojelun puolesta. Harvimmin tässä yhteydessä mainitaan marssiminen naisten aseman, monikulttuurisuuden, maahanmuuton vastustamisen sekä lakko-oikeuden puolesta. Edellä mainitut asiat mainitsi vain prosentti vastaajista. Lisäksi vastaajista 14% on maininnut myös muita kuin grafiikassa listattuja asioita. Nämä muut vastaukset on listattu tämän raportin liitteisiin. 1
Oletko tai olisitko valmis marssimaan vappuna jonkin tärkeäksi katsomasi asian puolesta? Kaikki vastaajat, n=116 1% 27% Kyllä En Ei osaa sanoa 8% Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 16 Vappututkimus 2010
Työ/ työpaikat/ työntekijät/ työolot Rauha Luonnonsuojelu/ ympäristönsuojelu Tasa-arvo Työväenliike/ työväenaate Ihmisoikeudet Eläinten oikeudet Joku/mikä tahansa ajankohtainen/tärkeä asia Lapset/ lapsiperheet Opiskelijat/ opintoraha/ koulutus Vanhukset/ eläkeläiset Oikeudenmukaisuus Parempi palkka/toimeentulo Suomalainen työ Suomalaisuus/ Suomen kansa/ isänmaa Työttömät Vähäosaiset/ köyhät Hyvinvointi Jeesus-marssi/ kristittyjen vappumarssi Nuoret/ nuoriso/ nuorten työllistäminen Solidaarisuus Vapaus/ kansalaisvapaudet Lakko-oikeus Maahanmuuton vastustaminen Monikulttuurisuus/ rasismin vastustaminen Naisen asema Muu Ei osaa sanoa Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe Minkä puolesta olisi valmis marssimaan On marssinut/olisi valmis marssimaan jonkin tärkeän asian puolesta, n=312 7 7 6 4 4 4 4 4 4 3 3 3 2 2 1 1 1 1 6 11 10 14 19 Vappututkimus 2010 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 17 Vappututkimus 2010
2.6. Vappuun ja sen juhlintaan käytetty raha Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin sitä, kuinka paljon he keskimäärin käyttävät rahaa vappuun ja sen juhlintaan. Kysymys muotoiltiin seuraavasti: Kuinka paljon arviot käyttävästi tänä vuonna kaiken kaikkiaan omaa rahaasi vapun viettoon? Ole hyvä ja laske mukaan kaikki nimenomaisesti vappuun liittyvät hankinnat, kuten ruoat, juomat, matkat, ilmapallot, serpentiinit ja muut vapputavarat. Suomalaiset käyttävät vappuun keskimäärin 60 (60,42 ) henkilöä kohden. Yli 80% vastaajista ilmoittaa käyttävänsä vappuun alle 100, kun taas melko pieni osuus käyttää vappuun 100 200 (7%) ja vielä harvempi yli 200 (2%). Vastaajista 6% sanoo ettei käytä vappuun ja sen juhlimiseen rahaa lainkaan. Miehet käyttävät vapun juhlintaan jonkun verran naisia enemmän rahaa (naiset keskimäärin 6 ja miehet 6 ). Kaikkein vähiten rahaa vappuun käyttävät nuoret, 1 24-vuotiaat (44 ). Eniten vappuun rahaa käyttävät 3 49-vuotiaat (68 ). Lähes saman verran rahaa käyttävät kuitenkin myös 2 34-vuotiaat sekä 0 64-vuotiaat (64 66 ). Vertailuin vuoksi voidaan mainita vielä jo aiemmin esillä ollut Joulututkimus. Sen mukaan suomalaiset aikoivat käyttää jouluun keskimäärin 370 jouluna 2009. 18
Vapun viettoon käytettävä raha kaiken kaikkiaan n=kaikki vastaajat Yli 200 euroa 101-200 euroa 0-100 euroa Alle 0 euroa Ei yhtään Keskiarvo (euroa) Kaikki vastaajat, n=116 2 7 4 40 6 60,42 Sukupuoli Nainen, n=8 1 46 43 4,3 Mies, n=80 2 8 4 36 8 6,36 Ikä 1-24 vuotta, n=120 1 3 33 8 43,80 2-34 vuotta, n=118 3 40 44 8 66,47 3-49 vuotta, n=266 2 11 48 34 6 67,61 0-64 vuotta, n=398 2 8 4 40 6 64,09 6-79 vuotta, n=263 2 37 6 2,47 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 19 Vappututkimus 2010
3. SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Vappututkimuksen yhteydessä haluttiin kartoittaa myös suomalaisten suhtautumista työhön, työelämään sekä omaan työntekoon. Lisäksi tässä yhteydessä haluttiin saada käsitys siitä, mikä olisi suomalaisten omasta mielestä paras ikä siirtyä vanhuuseläkkeelle, kokonaan pois säännöllisestä työstä. Muun muassa näitä kaikkia asioita on käsitelty tämän raportin loppuosassa. 20
3.1. Kulutusvalintojen vaikutus työllisyyteen Ensimmäiseksi vastaajilta tiedusteltiin pystyivätkö he mielestään omilla kulutusvalinnoilla vaikuttamaan työllisyyteen Suomessa. Kysymys muotoiltiin seuraavasti: Onko sinulla mielestäsi tarpeeksi tietoa siitä, miten pystyt vaikuttamaan omilla kulutusvalinnoillasi työllisyystilanteeseen Suomessa? Suurin osa vastaajista (76%) on sitä mieltä, että heillä on tarpeeksi tietoa siitä, miten he pystyvät vaikuttamaan omilla kulutusvalinnoilla työllisyyteen Suomessa. Toisaalta noin viidennes (19%) katsoo, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa, jotta pystyisivät arvioimaan oman toiminnan vaikutusta Suomen työllisyyteen. Vastaajista 12% ei osannut ottaa kantaa tähän kysymykseen. 21
Onko Sinulla mielestäsi tarpeeksi tietoa siitä, miten pystyt vaikuttamaan omilla kulutusvalinnoillasi työllisyystilanteeseen Suomessa? Kaikki vastaajat, n=116 12% 19% Kyllä Ei Ei osaa sanoa 69% Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 22 Vappututkimus 2010
Tämän jälkeen arvioimaan, miten jokin tietty kulutusvalinta heidän mielestään vaikuttaisi työllisyyteen. Kysymys kuului seuraavasti: Jos jokainen suomalainen ostaisi kymmenellä eurolla enemmän kuukaudessa suomalaisia tuotteita tai palveluja, kuinka monta henkilöä arvioit, että sillä työllistyisi vuodeksi? Keskimäärin vastaajat ovat arvioineet, että kymmenen euron lisäpanostus suomalaisiin tuotteisiin tai palveluihin kuukaudessa työllistäisi noin 11 700 henkilöä vuositasolla. Suomalaisen Työn Liiton laskelmien mukaan oikea vastaus on liki 10 000. Vastaajista 14% arvioi, että 10 euron lisäpanostus suomalaisiin tuotteisiin toisi työpaikkoja lisää vain alle 100. Viidennes vastaajista (20%) puolestaan arvioi, että 10 euron lisäpanostus työllistäisi100 00 henkilöä vuodeksi. Vastaajista 17% arvioi lisäpanostuksen työllistävän 01 1000 henkilöä vuodeksi. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että hieman yli puolet (1%) vastaajista katsoi kymmenen euron lisäpanostuksen suomalaisiin tuotteisiin tai palveluihin lisäävän melko maltillisesti työllisyyttä (alle 1000 henkilöä). 23
Vastaajista 17% arvioi lisäpanostuksilla suomalaisiin tuotteisiin tai palveluihin saavutettavan vuositasolla 1000 000 työpaikkaa ja 14% arvioi saavutettujen lisätyöpaikkojen olevan 000 10 000. Yli 10 000 henkilöä työllistavan vaikutuksen arvioi olevan 17% vastaajista. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti. Toisaalta voidaan sanoa, että ryhmän, joka arvioi työllisyysvaikutuksen olevan yli 10 000 henkilöä vuositasolla, vastausten hajonta oli melko suuri. 24
Jos jokainen suomalainen ostaisi kymmenellä eurolla enemmän kuukaudessa suomalaisia tuotteita tai palveluja, kuinka monta henkilöä arvioit, että sillä työllistyisi vuodeksi? Kaikki vastaajat, n=116 Alle 100 henkilöä 14 100-00 henkilöä 20 01-1000 henkilöä 17 1001-000 henkilöä 17 001-10000 henkilöä 14 Keskiarvo: 11749 henkilöä Yli 10000 henkilöä 17 Ei yhtään/ei vastausta 2 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 2 Vappututkimus 2010
3.2. Yleisiä väittämiä työstä ja työelämästä Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin erilaisia väittämiä ja pyydettiin heitä arvioimaan näitä väittämiä asteikolla 1, jossa =täysin samaa mieltä, 4=jossain määrin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=jossain määrin eri mieltä, 1= täysin eri mieltä. Tutkitut väittämät olivat seuraavat: On erittäin tärkeää Suomen tulevaisuudelle, että yritysten omistus ja hallinta säilyvät suomalaisissa käsissä (ka.4,42) Kaikista vastaajille esitetyistä väittämistä, yritysten omistusta ja hallintaa koskevan väittämän kohdalla, selvästi suurin osa vastaajista (92%) on vähintäänkin jossain määrin samaa mieltä. Vastaajista yli puolet (3%) oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä. Työssäkäynti vahvistaa omaa terveyttäni (ka.3,2) Vastaajista kolme viidestä (60%) on vähintäänkin jossain määrin samaa mieltä tämän väittämän kanssa. Se jakaa kuitenkin jo selvästi enemmän mielipiteitä kuin väittämä yritysten omistuksesta ja hallinnasta. 26
Olisin valmis olemaan minulle sopivan määrän työssä myös vanhuuseläkkeellä ollessani (ka. 3,26) Vastaajista hieman yli puolet (4%) olisi valmis ainakin jossain määrin työskentelemään vanhuuseläkkeellä ollessaan, mikäli he saisivat valita heille itselleen sopivan määrän työtä. Suomessa on mahdollisuus edetä työssä omien kykyjen ja halujen mukaan (ka. 3,16) Lähes puolet (49%) vastaajista on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että Suomessa on mahdollisuus edetä työssä omien kykyjen ja halujen mukaan Olisin valmis tinkimään ansiotasostani saadakseni lisää vapaa-aikaa (ka. 2,94) Reilu kolmannes (36%) vastaajista olisi valmis vähintään jossain määrin tinkimään ansiotasostaan, jotta saisivat lisää vapaa-aikaa. Toisaalta saman verran vastaajista on väittämän kanssa myös vähintään jossain määrin eri mieltä. 27
Suomessa työntekijöillä on halutessaan riittävät vaikutusmahdollisuudet omiin työolosuhteisiin (ka. 2,62) Työntekijöiden mahdollisuudesta, niin halutessaan, vaikuttaa omiin työolosuhteisiin on vähintään jossain määrin samaa mieltä reilu neljännes (27%) kaikista vastaajista. Kuitenkin jo yli puolet (2%) vastaajista on väittämän kanssa vähintäänkin jossain määrin eri mieltä. Suomessa kaikilla ammattiryhmillä on samanlaiset mahdollisuudet työtaisteluihin (ka. 2,) Kysyttäessä vastaajilta tasavertaista mahdollisuutta työtaisteluihin, on 26% vastaajista vähintäänkin jossain määrin sitä mieltä, että Suomessa kaikilla ammattiryhmillä on samanlaiset mahdollisuudet työtaisteluihin. Toisaalta yli puolet vastaajista (6%) on vähintäänkin jossain määrin eri mieltä väittämän kanssa. Suomessa työtä arvostetaan samalla tavalla riippumatta siitä onko kyseessä nainen vai mies (ka. 2,47) Neljännes vastaajista on vähintään jossain määrin sama mieltä yllä olevan väittämän kanssa. Toisaalta yli kolme viidestä (63%) on vähintäänkin jossain määrin eri mieltä siitä, että Suomessa arvostetaan naisten ja miesten työtä samalla tavalla. 28
Olisin valmis tekemään nykyistä enemmän töitä vapaa-ajan kustannuksella (ka. 2,40) Ainoastaan viidennes vastaajista ilmoittaa, että olisi edes jossain määrin valmis tekemään nykyistä enemmän töitä vapaa-ajan kustannuksella ja yli puolet (4%) on ainakin jossain määrin sitä mieltä, ettei olisi valmis tekemään nykyistä enemmän töitä vapaa-ajan kustannuksella. Huomioitavaa on myös, että noin neljännes (26%) vastaajista antoi väittämälle neutraalin arvosanan (3=ei samaa eikä eri mieltä). Suomessa maksetaan samasta työstä sama palkka (ka. 2,22) Alle viidennes (17%) vastaajista on edes jossain määrin samaa mieltä siitä, että Suomessa maksetaan samasta työstä sama palkka ja jopa 70% kokee vähintään jossain määrin, että näin ei ole. Suomessa tulospalkkiot ja bonukset jakautuvat oikeudenmukaisesti ansioiden mukaan (ka. 1,83) Selvästi kaikkein pienin osuus vastaajista on sitä mieltä, että tulospalkkiot ja bonukset jakaantuvat oikeudenmukaisesti ansioiden mukaan. Ainostaan 8% vastaajista edes jossain määrin puoltaa tätä väitettä ja toisaalta lähes neljä viidestä (79%) vastaajasta on ainakin jossain määrin eri mieltä väitteen kanssa. 29
) Täysin samaa mieltä On erittäin tärkeää Suomen tulevaisuudelle, että yritysten omistus ja hallinta säilyvät suomalaisissa käsissä Työssäkäynti vahvistaa omaa terveyttäni Olisin valmis olemaan minulle sopivan määrän työssä myös vanhuuseläkkeellä ollessani Suomessa on mahdollisuus edetä työssä omien kykyjen ja halujen mukaan Olisin valmis tinkimään ansiotasostani saadakseni lisää vapaa-aikaa Mielipiteet väittämistä 4) Jossain määrin samaa mieltä Kaikki vastaajat 3) Ei samaa enkä eri mieltä 2) Jossain määrin eri mieltä 1) Täysin eri mieltä 3 39 6 21 17 43 23 10 7 16 38 18 1 14 8 41 19 26 7 7 29 28 22 14 Keskiarvo (1-) 4,42 3,2 3,26 3,16 2,94 Suomessa työntekijöillä on halutessaan riittävät vaikutusmahdollisuudet omiin työolosuhteisiin Suomessa kaikilla ammattiryhmillä on samanlaiset mahdollisuudet työtaisteluihin Suomessa työtä arvostetaan samalla tavalla riippumatta siitä onko kyseessä nainen tai mies Olisin valmis tekemään nykyistä enemmän töitä vapaa-ajan kustannuksella Suomessa maksetaan samasta työstä sama palkka Suomessa tulospalkkiot ja bonukset jakautuvat oikeudenmukaisesti ansioiden mukaan 3 24 21 38 14 6 20 18 33 23 6 19 11 41 22 3 17 26 2 29 4 13 13 41 29 2 6 14 29 0 2,62 2, 2,47 2,40 2,22 1,83 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 30 Vappututkimus 2010
3.3. Työelämässä motivoivat tekijät Vastaajia pyydettiin myös kertomaan mitkä tekijät heidän mielestään toimivat työelämässä tärkeimpinä motivaatiota lisäävinä tekijöinä. Kysymys kuului seuraavasti: Mitkä seuraavista asioista toimivat mielestäsi työelämässä tärkeimpinä motivaatiota lisäävinä tekijöinä? Ole hyvä ja valitse seuraavista kolme Sinulle tärkeintä motivaation lähdettä. Selvästi tärkeimmäksi työmotivaatiota lisääväksi tekijäksi koetaan työilmapiiri. Vastaajista 70% valitsee sen mielestään kaikkein tärkeimmäksi motivaation lähteeksi työelämässä. Hyvä työilmapiiri näyttäisi olevan naisille hieman tärkeämpi kuin miehille. Lisäksi kaikkein pienituloisimmat (talouden vuosibruttotulot alle 30 000 / vuosi) pitävät työilmapiiriä keskimääräistä tärkeämpänä motivaatiota lisäävänä tekijänä kun taas toisaalta kaikkein suurituloisimmat (talouden vuosibruttotulot yli 80 000 / vuosi) katsovat keskimääräistä harvemmin sillä olevan vaikutusta motivaatioon työelämässä. Noin kaksi viidestä (42%) sanoo hyvän palkan lisäävän työmotivaatiota. Hyvä palkka motivoi keskimääräistä useammin nuoria, 1 24-vuotiaita, jotka ovat usein opiskelijoita tai koululaisia. 31
Tämän jälkeen seuraavaksi useimmin työmotivaatiota katsotaan lisäävän mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen (37%), mielenkiintoinen toimenkuva (36%), hyvä esimies (28%) sekä hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työolosuhteisiin (2%). Mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen korostuu hieman keskimääräistä enemmän yrittäjien sekä johtavassa asemassa työskentelevien keskuudessa. Mielenkiintoinen toimenkuva lisää keskimääräistä useammin motivaatiota nuorten, 1 24-vuotiaiden sekä opiskelijoiden ja koululaisten keskuudessa. Hyvää esimiestä keskimääristä tärkeämpänä motivaatiota lisäävänä tekijänä pitävät 6 79-vuotiaat, jotka ovat usein jo eläkeläisiä. Vaikutusmahdollisuudet omiin työolosuhteisiin motivoi hieman muita useammin 0 79-vuotiaita kun toisaalta kaikkein nuorimmat kokevat tämän tekijän selvästi muita ikäryhmiä harvemmin työmotivaatiota lisäävänä tekijänä. Harvimmin työmotivaatiota edistävinä asioina mainitaan etätyömahdollisuudet (3%), hyvät luontaisedut (4%) sekä tulospalkkiot ja/tai bonukset hyvästä työsuorituksesta (%). 32
Tärkeimmät motivaatiota lisäävät tekijät työelämässä n=kaikki vastaajat Vappututkimus 2010 Hyvä työilmapiiri Hyvä palkka Mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen Mielenkiintoinen toimenkuva Hyvä esimies Hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työolosuhteisiin Mahdollisuus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen Työn joustavuus Ammattini yhteiskunnallinen arvostus Hyvät etenemismahdollisuudet Tulospalkkiot ja/ tai bonukset hyvästä työsuorituksesta Hyvät luontaisedut Etätyömahdollisuudet Muu 70 42 37 36 28 2 16 16 9 8 4 3 1 Kaikki vastaajat, n=116 Sukupuoli Nainen, n=8 Mies, n=80 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 33 Vappututkimus 2010
Tärkeimmät motivaatiota lisäävät tekijät työelämässä n=kaikki vastaajat Vappututkimus 2010 Hyvä työilmapiiri Hyvä palkka Mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen Mielenkiintoinen toimenkuva Hyvä esimies Hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työolosuhteisiin Mahdollisuus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen Työn joustavuus Ammattini yhteiskunnallinen arvostus Hyvät etenemismahdollisuudet Tulospalkkiot ja/ tai bonukset hyvästä työsuorituksesta Hyvät luontaisedut Etätyömahdollisuudet Muu 70 42 37 36 28 2 16 16 9 8 4 3 1 Kaikki vastaajat, n=116 Ikä 1-24 vuotta, n=120 2-34 vuotta, n=118 3-49 vuotta, n=266 0-64 vuotta, n=398 6-79 vuotta, n=263 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 34 Vappututkimus 2010
Tärkeimmät motivaatiota lisäävät tekijät työelämässä n=kaikki vastaajat Vappututkimus 2010 Hyvä työilmapiiri Hyvä palkka Mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen Mielenkiintoinen toimenkuva Hyvä esimies Hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työolosuhteisiin Mahdollisuus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen Työn joustavuus Ammattini yhteiskunnallinen arvostus Hyvät etenemismahdollisuudet Tulospalkkiot ja/ tai bonukset hyvästä työsuorituksesta Hyvät luontaisedut Etätyömahdollisuudet Muu 70 42 37 36 28 2 16 16 9 8 4 3 1 Kaikki vastaajat, n=116 Ammatti Yrittäjä/johtava asema/asiantuntija, n=230 Toimihenkilö, n=184 Työntekijä, n=22 Opiskelija/koululainen, n=130 Eläkeläinen, n=317 Muu, n=79 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 3 Vappututkimus 2010
3.4. Työntekijää kuvaavat asiat Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan itseään työntekijänä ja omaa suhtautumistaan työntekoon. Kysymys kuului seuraavasti: Mitkä seuraavista asioista kuvaavat sinua parhaiten työntekijänä? Ole hyvä ja valitse kolme sinuun parhaiten sopivaa asiaa. Useimmin vastaajat pitivät itseään kuvaavina asioina teen työni aina sinnikkäästi loppuun asti (4%) sekä teen työtä saadakseni palkkaa (4%). Seuraavaksi useimmin mainitaan autan työssäni jatkuvasti muita (40%), olen työssäni puurtajatyyppi (39%) sekä haluan työni kautta vaikuttaa asioihin (36%). Vajaa neljännes (23%) ilmoitti olevansa selviytyjätyyppi. Harvimmin vastaajia työntekijöinä kuvaavina tekijöinä ovat en ole oikein vielä onnistunut työelämässä (%), pyrin saavuttamaan työn avulla paremman aseman yhteiskunnassa (7%), teen työtä edetäkseni urallani (8%) sekä etsin aina uutta mielenkiintoista työtä. 36
Tärkeimmät sinua työntekijänä kuvaavat asiat n=kaikki vastaajat Teen työni aina sinnikkäästi loppuun asti Teen työtä saadakseni palkkaa 4 4 Autan työssäni jatkuvasti muita 40 Olen työssäni puurtajatyyppi 39 Haluan työni kautta vaikuttaa asioihin 36 Olen työssäni selviytyjätyyppi Olen työssäni enemmän uuden luoja kuin toteuttaja Olen työssäni riskinottaja ja yrittäjähenkinen Etsin aina uutta mielenkiintoista työtä Teen työtä edetäkseni urallani Pyrin saavuttamaan työni avulla paremman aseman yhteiskunnassa En ole oikein vielä onnistunut työelämässä Muu ominaisuus 23 12 10 8 8 7 4 Kaikki vastaajat, n=116 Sukupuoli Nainen, n=8 Mies, n=80 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 37 Vappututkimus 2010
Tärkeimmät sinua työntekijänä kuvaavat asiat n=kaikki vastaajat Teen työni aina sinnikkäästi loppuun asti Teen työtä saadakseni palkkaa 4 4 Autan työssäni jatkuvasti muita 40 Olen työssäni puurtajatyyppi 39 Haluan työni kautta vaikuttaa asioihin 36 Olen työssäni selviytyjätyyppi Olen työssäni enemmän uuden luoja kuin toteuttaja Olen työssäni riskinottaja ja yrittäjähenkinen Etsin aina uutta mielenkiintoista työtä Teen työtä edetäkseni urallani Pyrin saavuttamaan työni avulla paremman aseman yhteiskunnassa En ole oikein vielä onnistunut työelämässä Muu ominaisuus 23 12 10 8 8 7 4 Kaikki vastaajat, n=116 Ikä 1-24 vuotta, n=120 2-34 vuotta, n=118 3-49 vuotta, n=266 0-64 vuotta, n=398 6-79 vuotta, n=263 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 38 Vappututkimus 2010
Tärkeimmät sinua työntekijänä kuvaavat asiat n=kaikki vastaajat Teen työni aina sinnikkäästi loppuun asti Teen työtä saadakseni palkkaa 4 4 Autan työssäni jatkuvasti muita 40 Olen työssäni puurtajatyyppi 39 Haluan työni kautta vaikuttaa asioihin 36 Olen työssäni selviytyjätyyppi Olen työssäni enemmän uuden luoja kuin toteuttaja Olen työssäni riskinottaja ja yrittäjähenkinen Etsin aina uutta mielenkiintoista työtä Teen työtä edetäkseni urallani Pyrin saavuttamaan työni avulla paremman aseman yhteiskunnassa En ole oikein vielä onnistunut työelämässä Muu ominaisuus 23 12 10 8 8 7 4 Kaikki vastaajat, n=116 Ammatti Yrittäjä/johtava asema/asiantuntija, n=230 Toimihenkilö, n=184 Työntekijä, n=22 Opiskelija/koululainen, n=130 Eläkeläinen, n=317 Muu, n=79 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 39 Vappututkimus 2010
3.. Työn merkitys Vastaajilta haluttiin myös tiedustella sitä, mitä työ heille itselleen merkitsee. Kysymys kuului seuraavasti: Mitä työ Sinulle merkitsee? Ole hyvä ja valitse seuraavista kolme Sinulle tärkeintä asiaa. Lähes neljälle viidestä (79%) työ merkitsee ennen kaikkea säännöllistä toimeentuloa. Säännöllinen toimeentulo on keskimääräistä tärkeämpää naisille, 3 49-vuotiaille, toimihenkilöille ja työntekijöille. Sosiaalisia kontakteja työ merkitsee 42%:lle vastaajista. Sosiaaliset kontaktit ovat keskimääristä tärkeämpiä naisille, 3 49-vuotiaille, toimihenkilöille sekä ammattiryhmään muut kuuluville. Vastaajista hieman vajaa kolmannes mainitsee työn merkitsevän hyvää elintasoa (32%) sekä mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen (31%). Työ merkitsee hyvää elintasoa keskiääristä enemmän miehille, 1 24-vuotiaille, opiskelijoille ja koululaisille sekä ammattiryhmään muut kuuluville. Työ on mahdollisuus itsensä toteuttamiselle keskimääräistä useammin 6 79-vuotiaille, jotka ovat usein eläkeläisiä sekä yrittäjille ja johtavassa asemassa työskenteleville. 40
Seuraavaksi useimmin työ merkitsee itsensä kehittämistä (28%), elämäntapaa (24%) sekä toisten ihmisten auttamista ja palvelemista (24%). Melko harvoin työ näyttäisi merkitsevän harrastusta (%), uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä (6%), uralla etenemistä (6%), kutsumusta (10%) tai mahdollisuutta omien arvojen toteuttamiseen (11%). 41
Mitä työ merkitsee n=kaikki vastaajat Säännöllistä toimeentuloa 79 Sosiaalisia kontakteja 42 Hyvää elintasoa 32 Mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen 31 Itsensä kehittämistä 28 Elämäntapaa Toisten ihmisten auttamista ja palvelemista Mahdollisuutta omien arvojen toteuttamiseen Kutsumusta Uralla etenemistä Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä Harrastusta 24 24 11 10 6 6 Kaikki vastaajat, n=116 Sukupuoli Nainen, n=8 Mies, n=80 Muuta 1 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 42 Vappututkimus 2010
Mitä työ merkitsee n=kaikki vastaajat Säännöllistä toimeentuloa 79 Sosiaalisia kontakteja 42 Hyvää elintasoa 32 Mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen 31 Itsensä kehittämistä 28 Elämäntapaa Toisten ihmisten auttamista ja palvelemista Mahdollisuutta omien arvojen toteuttamiseen Kutsumusta Uralla etenemistä Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä Harrastusta 24 24 11 10 6 6 Kaikki vastaajat, n=116 Ikä 1-24 vuotta, n=120 2-34 vuotta, n=118 3-49 vuotta, n=266 0-64 vuotta, n=398 6-79 vuotta, n=263 Muuta 1 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 43 Vappututkimus 2010
Mitä työ merkitsee n=kaikki vastaajat Säännöllistä toimeentuloa 79 Sosiaalisia kontakteja 42 Hyvää elintasoa 32 Mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen 31 Itsensä kehittämistä 28 Elämäntapaa Toisten ihmisten auttamista ja palvelemista Mahdollisuutta omien arvojen toteuttamiseen Kutsumusta Uralla etenemistä Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä Harrastusta 24 24 11 10 6 6 Kaikki vastaajat, n=116 Ammatti Yrittäjä/johtava asema/asiantuntija, n=230 Toimihenkilö, n=184 Työntekijä, n=22 Opiskelija/koululainen, n=130 Eläkeläinen, n=317 Muu, n=79 Muuta 1 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 44 Vappututkimus 2010
3.6. Eläkkeelle siirtymisikä Tutkimuksessa haluttiin saada myös mielipide siitä, mikä olisi sopiva ikä siirtyä vanhuuseläkkeelle. Kysymys muotoiltiin seuraavasti: Mikä olisi Sinulle sopiva ikä siirtyä vanhuuseläkkeelle, kokonaan pois säännöllisestä työstä? Kokonaisuudessaan vastaajat arvioivat sopivaksi iäksi siirtyä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63- vuotiaana (62,7). Selvästi suurin osa vastaajista (92%) on arvioinut sopivaksi iäksi siirtyä vanhuseläkkeelle 68- vuotiaana. Alle -vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtymistä pitää sopivan ainoastaan 3% vastaajista ja 69 70-vuiotiaana 4% vastaajista. Vastaajista vain prosentti pitää yli 70-vuoden ikää sopivana siirtyä vanhuuseläkkeelle, kokonaan pois työelämästä. 4
Sopivin ikä siirtyä eläkkeelle n=kaikki vastaajat Alle vuotta 3-60 vuotta 31 61-64 vuotta 26 6-68 vuotta 69-70 vuotta Yli 70 vuotta 3 4 1 Keskiarvo: 62,73 vuotta Kaikki vastaajat, n=116 Sukupuoli Nainen, n=8 Mies, n=80 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 46 Vappututkimus 2010
Sopivin ikä siirtyä eläkkeelle n=kaikki vastaajat Alle vuotta 3-60 vuotta 31 61-64 vuotta 6-68 vuotta 69-70 vuotta 26 3 4 Kaikki vastaajat, n=116 Ikä Keskiarvo: 62,73 vuotta 1-24 vuotta, n=120 2-34 vuotta, n=118 3-49 vuotta, n=266 0-64 vuotta, n=398 6-79 vuotta, n=263 Yli 70 vuotta 1 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 47 Vappututkimus 2010
Sopivin ikä siirtyä eläkkeelle n=kaikki vastaajat Alle vuotta - 60 vuotta 61-64 vuotta 3 31 26 Kaikki vastaajat, n=116 Ammatti Yrittäjä/johtava asema/asiantuntija, n=230 Toimihenkilö, n=184 Työntekijä, n=22 Opiskelija/koululainen, n=130 Eläkeläinen, n=317 Muu, n=79 6-68 vuotta 3 69-70 vuotta 4 Yli 70 vuotta 1 Huhtikuu 2010 3783 MLA/JPA/pka/mpe 0 10 20 30 40 0 60 70 80 90 100 % 48 Vappututkimus 2010