SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) A N N E L I A I R O L A P O H J O I S - K A R J A L A N A M K / A H O T - H A N K E K U O P I O 3 0. 8. 2 0 1 1
Tavoitteena on avata suullisen kielitaidon arvioinnin merkitystä osaamisperustaisen opetussuunnitelman toteuttamisessa. TAVOITE
SUULLINEN <-> AHOT Yleensä testataan, koska oleellinen osa työelämässä tarvittavaa kielitaitoa (ks. työelämän kielitaitokartoitukset) Kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaidon tarve työelämässä lisänneet omaehtoista kielten opiskelua -> Ahotointien tarve myös korkeakouluissa AHOT tervetullut kieliin
MITÄ TEHTY PKAMK:SSA? - PKAMK:n AHOT-ohjeistus syksy 2010 - Itä-Suomen korkeakoulujen AHOThanke 2010-2012 - Valtakunnalliset suositukset kieli- ja viestintäopintoihin: AHOT-korkeakouluissa hanke
AHOT-PROSESSI PKAMK:SSA (1/3) AHOT opintojen alussa tiedotus ennen opintoja opiskelijaintra opintojen alussa: HOPS Opiskelija pohtii: Aiemmin hankittu osaaminen <-> koulutus Yksilölle syntynyt osaaminen: työelämässä tai muualla Kohtaaminen Korkeakoulun koulutus Opetussuunnitelma Osaamisen tavoitteet
AHOT-PROSESSI PKAMK:SSA (2/3) Keskustelu opon/kieltenopettajan kanssa - mahdollisuudet ahotointiin - sovitaan näyttötavasta AHOT-hakemus portfolio: itsearviointi, CV, opiskelijan valitsemat dokumentit, oppimispäiväkirja -> kieltenopettajalle
AHOT KOKONAISUUTENA OHJAUS - opetussuunnitelmat REFLEKTOINTI JA RAPORTIT - Uratarinat - Portfoliot - Itsearvionti OSAAMISEN ARVIOINTI - Tentit - Simulaatio - Näytöt PROSESSI - Lomakkeet - Prosessin toimivuus: vastuut
AHOT-PROSESSI PKAMK:SSA (3/3) Opiskelija esittelee portfolion Englanniksi/ruotsiksi Lyhyet kielet: Erikseen suullinen osuus Kaksi arvioijaa Arviointikeskustelu Suullisen osuus: kehittämiskohde
AHOT EDELLYTTÄÄ EQF, NQF Taso 6: (Bachelor): Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Taso 7: (Master) Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat Arviointikriteerit Ohjaus Käsitteet Toimintaohje Lomakkeet
ARVIOINNISTA HYVÄ OLO?
SUULLISEN KIELITAIDON ARVIONTI Suoriutumiseen ei vaikuta pelkästään kielitaito (Bachman & Palmer 1996) Testitulokseen vaikuttavat Kommunikatiivinen kielitaito Testitulos Testaustapa Henkilökohtaiset tekijät Satunnaiset tekijät
SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINTI Arvioinnin moniulotteisuus (arviointimenetelmät, autenttisuus, läpinäkyvyys, itsearviointi, vertaisarviointi) on tärkeä lisäelementti reliabiliteetin ja validiteetin parantamiseksi Arvioinnin tulisi kannustaa kompetenssien (ammattitaidon) kehittymistä Miten osaaminen todennetaan? Millaisia eroavuuksia eri koulutusaloilla? Testausmenetelmän valinta keskeistä: näyte opiskelijan kielitaidosta Opiskelijalle hyvä ja monipuolinen mahdollisuus osoittaa, mitä osaa (Takala 2001) Suositellaan kahta erityyppistä menetelmää 1. Vuorovaikutteiset menetelmät - haastattelu, kontrolloitu haastattelu, pari- ja ryhmätilanteet, roolitilanteet, simulaatiot, ryhmäkeskustelut 2. Ei-vuorovaikutteiset menetelmät - suullinen esitys, esineen tai tapahtuman kuvailu, kuvat, sarjakuvat, lehtiartikkelin referoiminen
OSAAMISEN ARVIOINNIN KRITEERIT Arviointi edellyttää yhteisesti ymmärrettyjä ja hyväksyttyjä kriteereitä, joiden perusteella osaamista sekä arvioidaan että kehitetään Arviointi edellyttää tutkinnon tuottaman osaamisen määrittelyä ja siitä johdettujen osaamistavoitteiden määrittelyä arvioinnin lähtökohdaksi Ahotointi edellyttää kriteereitä Ahot edistää arvioinnin kehittymistä
OSAAMISEN ARVIOINNIN KRITEERIT Holistinen/analyyttinen arviointi Kriteerit: kuinka monta? Testin tarkoitus? Rakenteet Ääntäminen Sujuvuus Sanasto Keskustelutaito Vuorovaikutustaidot Yhteistyötaidot Kommunikointistrategiat Lingua franca: vuorovaikutteisuus, yhteistyöstrategiat
LOPUKSI AHOTissa ei ole kysymys vallankumouksesta, vaan pikemminkin innovaatiosta