Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimintasuunnitelma

1 Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimintasuunnitelma 2011-2013 Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnassa 9.5.2011

2 Sisältö KAMK:n strategisen kehittymisen lähtökohdat... 3 KAMK 20-strategia... 3 KAMK 20-toimenpideohjelma... 3 KAMK 20-toimintasuunnitelman periaatteet... 3 Toimintasuunnitelman tausta ja tavoitteet... 3 Toimintasuunnitelman tarkoitus... 4 Toimintasuunnitelman jalkauttamisen periaatteet... 4 KAMK 20-toimintasuunnitelman osa-alueet... 5 Toimintasuunnitelma ylin taso... 5 Strategisen johtamisen kehittäminen... 7 Koulutustoiminnan kehittäminen... 9 Opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan kehittäminen... 11 TKI-toiminnan kehittäminen... 13 Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittäminen... 15 Toimintasuunnitelman jalkauttamisen aikataulu... 17 Suunnittelun ja jalkautuksen aikataulu... 17 Seurannan periaatteet... 17

3 KAMK:n strategisen kehittymisen lähtökohdat KAMK 20-strategia Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on vahva kansallinen korkeakoulu, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää Kainuun kehittymistä korkeakoulutasoisen osaamisen, osaajien ja kehittämistoiminnan avulla. KAMK:n toimintaa ohjaavana visiona on olla Suomen tekevin korkeakoulu, joka kuvastaa KAMK:n pyrkimystä aktiiviseen toiminta-alueensa kehittämiseen. Kainuun kehittymisen tukemisen lähtökohtana on integroida asiantuntijaorganisaation henkilökunta ja opiskelijat osaksi aluekehitystyötä. Vision toteuttaminen tukeutuu laajaan alueelliseen yhteistyöhön. KAMK tulee jatkossa vastaamaan yksin Kainuussa järjestettävästä nuorten pysyvästä, tutkintoon johtavasta korkeakoulutasoisesta koulutuksesta. KAMK:n vahvasti alueellisiin tarpeisiin pohjautuva toiminnan ja vaikuttavuuden kehittäminen on koko Kainuun kehittymisen kannalta kriittistä. KAMK 20-strategia on luonteeltaan rakenteellinen, toiminnallinen ja kulttuurillinen muutos, jolla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan aluevaikuttavuutta ja saavuttamaan entistä vahvempi toimintavalmius ja alueellinen asema. KAMK 20-strategia on kuvattu tarkemmin Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20- strategia -nimisessä dokumentissa KAMK 20-toimenpideohjelma KAMK:n toimenpideohjelma perustuu KAMK 20-strategiassa esitettyihin tavoitteisiin ja kuvaa vision toteuttamisen osa-alueita keskeisimpien kehittämistavoitteiden, niitä kuvaavien mittareiden, yhdessä määriteltyjen tavoitteiden sekä pääasiallisten toimenpiteiden kautta. Toimenpideohjelma kuvaa KAMK:n keskeisimmät kehittämisalueet ja tavoitteellistetut keinot strategian toteuttamiselle. Toimenpideohjelma on ensisijaisesti KAMK:n organisatorista kehittämistä ja kehittymistä kuvaava työkalu, jonka keskeisimpinä sidosryhminä toimivat KAMK:n ylin johto, Kajaanin kaupunki (ylläpitäjä) sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimenpideohjelma Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma 2011-2013 -nimisessä dokumentissa. KAMK 20-toimintasuunnitelman periaatteet Toimintasuunnitelman tausta ja tavoitteet KAMK:n strateginen kehittyminen alkoi syksyllä 2010, jolloin KAMK 20-strategia hyväksyttiin Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Toimenpideohjelmaa ja toimintasuunnitelmaa on työstetty keväällä 2011 ja työtä jatketaan edelleen. Kehittämistyön tueksi KAMK:uun palkattiin kullekin osaamisalueelle kehittäjä-rooliin työntekijä. Kevään 2011 aikana tavoitteena on ollut selvittää, kuinka KAMK:n olemassa olevia vahvuuksiamme tullaan edelleen vahvistamaan ja kuinka keskeisimpiin kehittämiskohteisiin tullaan vastaamaan.

4 Tässä toimintasuunnitelmassa kuvataan vain KAMK 20-strategian toteuttamisen kannalta oleellisimmat toimenpiteet. Sama periaate koskee myös erilaisia strategisia kumppanuusmuotoja, kuten CEMIS (Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus)- ja AIKOPA (Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelukeskus) -keskuksia, joiden toiminnan kehittäminen perustuu Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmän hyväksymiin toimintasuunnitelmiin. Tämän toimintasuunnitelman tausta-aineistona toimii Kainuussa viime vuosina toteutetut selvitykset, joista keskeisimpiä ovat Kainuulaisten välittäjäorganisaatioiden yhteistyöselvitys sekä Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti. Johtamisjärjestelmän kehittämisen yhteydessä on myös linjattu, että toimintasuunnitelma korvaa keväällä 2010 toteutetut painoalojen kehittämissuunnitelmat. Toimintasuunnitelman tarkoitus Toimintasuunnitelma kuvaa hallitut, resursoidut ja aikataulutetut konkreettiset kehittämistoimet, joilla toimenpideohjelmassa määriteltyjä tavoitteita toteutetaan ja sitä kautta KAMK:n visiota tavoitellaan käytännössä. Toimintasuunnitelmassa määritellään toimenpideohjelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisen edellyttävät toimenpiteet yksityiskohtaisella, työnjohdollisella tasolla. Toisin sanoen toimintasuunnitelma konkretisoi KAMK 20-strategian ja toimenpideohjelman tavoitteet toimenpiteiksi. Toimintasuunnitelma on KAMK:n keskeinen operatiivisen johtamisen väline. Toimintasuunnitelma koostuu tasoista, joista kolme ensimmäistä tasoa on esitetty tässä toimintasuunnitelmassa. Toimintasuunnitelman ensimmäinen taso on esitetty KAMK 20-toimenpideohjelmassa. Kolmannen tason toimenpiteet muodostavat osaamisalueiden palvelustrategioiden sisällön, jotka tavoitteellistetaan ryhmien/tiimien ja sitä kautta yksilöiden työnkuviin kevään 2012 aikana. Näin ollen tässä dokumentissa esitetään kolmannen tason toimenpiteet ilman aikatauluja ja resursointia. Tavoitteiden läpikäynti tapahtuu osaamisalueiden johtoryhmissä ja nivoutuu edelleen KAMK:n johtamisen vuosikelloon. Toimintasuunnitelman jalkauttamisen periaatteet Toimintasuunnitelma kohdennetaan KAMK:n strategisiin kehittämiskohteisiin. Toimintasuunnitelma koostuu viidestä toimintasuunnitelman osa-alueesta, joiden pääasiallisena omistajana toimii KAMK:n johtoryhmä. Toimenpideohjelman mukaisesti kustakin osa-alueesta vastaa erikseen nimettävä johtaja, joka on KAMK:n johtoryhmän jäsen. Toimintasuunnitelman jatkokehityksen aikataulu ja periaatteet on esitetty tämän dokumentin kohdassa Suunnittelun ja jalkautuksen aikataulu. Johtajien operatiivisen tason yhteistyökumppanina toimii osaamisalueille kehittäjä, myöhemmin kehittämispäällikkö-rooliin nimetyt henkilöt. Kehittämispäälliköiden keskeisimpänä toimenkuvana on edistää oman osaamisalueensa strategista TKI- ja opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan kehittymistä. Heidän roolinsa opetuksen ja TKI:n integraatiossa on siten keskeinen. Yliopettajien rooli tukee kehittämispäälliköiden työtä koulutuksen näkökulmasta. Opettajat, varsinkin yliopettajat ja kehittämispäälliköt tekevät yhteistyötä opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan edistämiseksi yhdessä INNOVA-tiimin kanssa.

5 KAMK 20-toimintasuunnitelman osa-alueet Toimintasuunnitelma ylin taso KAMK:n koko organisaatioon kohdentuvat viiden kehittämiskohteen toimenpidekokonaisuudet ja niiden karkea aikataulu on esitetty Taulukossa 1. KAMK:n strateginen uudistuminen on merkittävä ja resursseja vaativa muutos. KAMK on strategisen kehittymisen alkutaipaleella. Strateginen uudistuminen nähdään mahdollisuutena. Asiantuntijaorganisaation kulttuurin muutos vaatii aikaa, koska perustoiminnan edellytykset on pystyttävä säilyttämään läpi muutosvaiheen. Näin ollen vain muutamaa koko organisaatiota koskevaa kehittämiskohdetta pystytään viemään yhtä aikaa eteenpäin. Toimintasuunnitelmalla tavoitellaan KAMK:n toiminnan kehittämistoiminnan systematisointia ja jäntevöittämistä. KAMK:ssa tehtävä kehittämistyö halutaan kohdentaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. toimenpiteet linkittyvät kehittämisalueisiin ja niihin sidottuihin mittareihin. Konkreettisten toimenpiteiden linkittäminen tuloksellisuutta mittaaviin indikaattoreihin on tärkeää, koska jatkossa ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee perustumaan yhä vahvemmin tuloksiin. Toisaalta toimintasuunnitelman avulla pyritään viestittämään KAMK:n henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille ja keskeisimmille sidosryhmille KAMK:n pääasiallisten kehittämisresurssien kohdentuminen. Toimintasuunnitelman tarkoituksena ei kuitenkaan ole millään tavalla estää järkevien ja kokonaisuuden kannalta suotuisten, toimintasuunnitelmassa määrittelemättömien kehittämistoimenpiteiden käynnistämistä. Toimintasuunnitelma rakentuu siten, että toimenpidekokonaisuuksia voidaan pitää varsinaisista toimenpiteistä koostuvina hankeaihioina. KAMK 20- toimenpideohjelmassa esitetyn johtamisjärjestelmän ja johtamisen työkalun kautta Toimintasuunnitelman osa-alueet on purettu seuraavissa alikappaleissa auki. Kokonaisuuden kannalta merkittävin KAMK:n toiminnallinen kehittämisen osa-alue on KAMK:n laajuisen tekemällä oppimiseen perustuvan pedagogisen mallin käyttöönotto. Mallin avulla pyritään muuttamaan koko organisaation toimintakulttuuria, joka siten heijastuu kaikkien kehittämiskohteiden sisältöihin. Tekemällä oppimisen pedagogista mallia pilotoidaan parhaillaan KAMK:n tietyissä toiminnoissa, kuten pelialalla ja Myötätuuli-oppimisympäristössä. Toimintasuunnitelmataulukoissa esitettyjen pääasiallisten toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen karkean aikataulutuksen kuvaamiseen on käytetty seuraavia symboleita - S = Suunnittelu - T = Toteutus

6 TAULUKKO 1. KAMK:n koko organisaatiota koskeva alustava toimintasuunnitelma

7 Strategisen johtamisen kehittäminen Strategisen johtamisen kehittämisen toimintasuunnitelma (Taulukko 2) koostuu kahdesta erityyppisestä toimenpidekokonaisuudesta. Johtamisjärjestelmän kehittämisen avulla yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään organisatorisia toimintaperiaatteita ja -malleja. Johtamisjärjestelmän kehittämisen sekä yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen (kohta Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittäminen, Taulukko 6) toimintasuunnitelmat linkittyvät siten vahvasti toisiinsa. Toisaalta strategisen yhteistyön kehittämisen avulla luodaan edellytyksiä koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittymiselle. Johtamisjärjestelmän kehittäminen pitää sisällään KAMK:n strategisen kehittymisen kannalta oleellisimmat toimenpiteet. Keskeisessä asemassa on osaamisalueperustaisen organisaatiorakenteen ja -toiminnan kehittäminen. Johtamisjärjestelmän nivominen operatiivisen toiminnan johtamisen työkaluihin realisoi KAMK:n kehittämisen tavoitteet toimenkuviin asti. Johtamisjärjestelmän kehittämisen tarkoituksena on mahdollistaa tekevä korkeakoulu -teeman mukaisen pedagogisen mallin toteuttaminen ja siten KAMK:n vision saavuttaminen sekä varmistaa riittävät toiminnan ja aluevaikuttavuuden edellytykset. Strategisten kumppanuuksien kehittämiseen, erilaiseen strategiseen yhteistyöhön panostetaan sekä KAMK:n kansallisen roolin ja aseman vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet ovat toinen strategisen johtamisen ja ajattelun kehittämisen osa-alue. Strategiset kumppanuudet on jaettu karkeasti kolmeen osaan. Kajaanin korkeakoulukonsortion toimintaa kehitetään CEMIS- ja AIKOPA-keskusten olemassa olevien toimintasuunnitelmien mukaisesti. Konsortion strategiaa ollaan kehittämässä kattamaan Kainuussa toimivien korkeakoulujen toiminnot yhteisen, Kainuun kehittymistarpeisiin perustuvan tavoiteasetannan kautta. Kainuun korkeakoulustrategia esitellään ja sen jatkosta neuvotellaan Kajaanin yliopistokeskusneuvotteluissa syksyllä 2011. Strategian sisällöstä ja etenemisestä on sovittu Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmässä. Ammattikorkeakoulutasoinen yhteistyö perustuu KAMK:n osaamisalueisiin ja verkostomaiseen yhteistyöhön. KAMK:lla ja RAMK:lla on 04/2011 allekirjoitettu strateginen kumppanuussopimus, joka ensivaiheessa kohdentuu rakennustekniikan koulutuksen ratkaisuihin. RAMK aloittaa syksyllä 2012 rakennustekniikan koulutuksen Kajaanissa. Sopimus sisältää kaivannaisalaan nivotun insinöörikoulutuksen ja TKI:n yhteistyöesityksen valmistelun RAMK:n, KTAMK:n ja Oulu Mining Schoolin kanssa. Yhteistyön toteuttamismahdollisuuksista neuvotellaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa syksyn 2012 tulosneuvotteluissa, joissa KAMK:n tavoitteena on saada kaivannaisalan koulutusoikeus itselleen. DIAK:n kanssa on allekirjoitettu aiesopimus (03/2011) sosionomikoulutuksen aloittamisesta Kajaanissa vuonna 2013. KAMK jatkaa aktiivista, pääsääntöisesti valtakunnallista koulutuksen vientiä omilla vahvuusalueillaan. Kuusamon kaupungin kanssa allekirjoitetun, vuoteen 2015 ulottuvan sopimuksen puitteissa KAMK vie kaikkiin osaamisalueisiinsa liittyvää koulusta Kuusamoon. Sopimus sisältää myös hankeyhteistyömahdollisuuden. Restonomi-koulutusta viedään vastaavasti Ouluun toisen peräkkäisen opiskelijaryhmän muodossa.

8 TAULUKKO 2. Strategisen johtamisen kehittämisen toimintasuunnitelma

9 Kansainvälistä yhteistyötä kehitetään KAMK:n sisäisen selvityksen perusteella tarkoin valittujen strategisten KV-kumppaneiden kanssa. Jokaiselle osaamisalueelle on määritelty KV-kumppanit, joiden yhteistyön edistämiseen panostetaan. Pisimmällä neuvottelut ovat pelialalla. Ruotsissa sijaitsevan Skövden yliopiston kanssa tavoitteena on solmia strateginen kumppanuussopimus vuoden 2011 aikana. Kaksoistutkintoja KAMK:lla on kahden kansainvälisen korkeakoulun kanssa, kahden uuden sopimuksen työstäminen on parhaillaan menossa. Alueellisen yhteistyön kehittymisen edellytysten luonti etenee strategiassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Kajaanin kaupunkikonsernin kanssa ollaan pitkällä neuvotteluissa, jonka mukaan konserni toimisi jatkossa KAMK:n oppimisympäristönä. Vastaavasti Kainuun maakunta -kuntayhtymän, varsinkin sen SOTE-alan kanssa yhteistyö tiivistyy vuoden 2011 loppuun mennessä allekirjoitettavan yhteistyösopimuksen määrittelemissä puitteissa. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on pystyä yhdessä vastaamaan yhä kasvavaan SOTE-alan palvelutarpeeseen uusien innovaatioiden avulla. Kainuun toisen asteen koulutuksen kanssa tehtävä yhteistyö sisältää kampusalueen kehittämisen sekä infrastuktuurien ja osaamisen yhteisen kehittämisen. Yritysyhteistyötä kehitetään INNOVA-hankkeen periaatteiden mukaisesti. Koulutustoiminnan kehittäminen Koulutustoiminnan kehittämisen toimintasuunnitelma on esitetty Taulukossa 3. Koulutustoiminnan, opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan sekä TKI-toiminnan kehittäminen nivoutuvat vahvasti toisiinsa tekemällä oppimiseen perustuvan pedagogisen mallin käyttöönoton ja siten organisatorisen toimintakulttuurin muutoksen kautta. Koulutustoiminnan kehittämisen tarkoituksena on vahvistaa KAMK:n opetuksen profiilia, sisältöjä ja osaamista. Keskeinen osa tätä toimintasuunnitelman osaa on henkilöstön osaamisen kehittäminen, joka linkittyy laatujärjestelmän kehittämiseen ja sen yhteisten toimintatapojen määrittelyyn ja käyttöönottoon. Resursoinnin, roolituksen ja työsuunnittelun kehittämisen sekä osaamisen kasvattamisen kautta opetushenkilökunnan työnkuvaa ja ajankäyttöä jäntevöitetään ja vision mukainen tekeminen mahdollistetaan. Opetussuunnitelmien modularisointi perustuu KAMK:n sisäinen poikkialaisen yhteistyö mahdollistamiseen niin opettajien kuin opiskelijoiden osalta. Moduulien avulla opiskelijat voivat monipuolistaa ammatillista osaamistaan valitsemalla opintokokonaisuuksia muilta osaamisalueilta. Moduulit mahdollistavat myös strategisten kumppaneiden nykyistä tarkoituksenmukaisemman hyödyntämisen opetuksessa sekä kurssien käytännön toteutuksen nykyistä tarkoituksenmukaisemman hallinnoinnin. Osaamisalueita tullaan kehittämään kansallisesti vetovoimaisiksi selkeän ja toisiaan tukevan profilaation avulla. Varsinkin peli- ja kaivannaisalan koulutusta kehitetään kansallisen, osittain myös kansainvälisen koulutustarpeen edellyttämällä tavalla. Datacenter-ratkaisuihin liittyvään osaamiseen sekä koulutus- ja TKI-toimintaan panostetaan mikäli CSC:n supertietokone rakennetaan Kajaaniin. Edelleen, erilaiseen simulaatio-opetuksen ja -ympäristöjen kehittämiseen panostetaan niin peli-, SOTEkuin kaivannaisalan osalta.

10 TAULUKKO 3. Koulutustoiminnan kehittämisen toimintasuunnitelma

11 AIKOPA:n ja tutkintoon johtavan koulutuksen yhteistyön tiivistämisen kautta resursseja, osaamista ja aluevaikuttavuutta kehitetään vastaamaan entistä paremmin toimintaympäristön osaamistarpeisiin. AIKOPA on palveluorganisaatio, joka myy koulutusta. AIKOPA:n tuloksentekokyky perustuu tehokkaaseen työelämän osaamistarpeiden ennakointiin, jonka vaikutukset halutaan näkyvän myös tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen integroinnilla taataan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden työelämävaatimusten tiedostaminen, tuetaan ammattiin valmistuvien työllistymistä sekä samalla tuetaan työssä jaksamista ja elinikäisen oppimisen täydennyskoulutuspalvelun mahdollisuuksia. Lisäksi korostetaan täydennyskoulutuksen painopisteen siirtymistä yksittäisten henkilöiden kouluttamisesta tai kurssien suorittamisesta koko työyhteisöä hyödyntäviin osaamisen kehittämisohjelmiin. Alumni-toiminnan kehittämisen kautta AIKOPA pystyy toisaalta pitämään yllä verkostoja sekä luomaan edellytyksiä tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen kehittämiseen. Opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan kehittäminen Opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan toimintasuunnitelman (Taulukko 4) keskeisimpänä kehittämiskohteena on tekemällä oppimiseen perustuvan toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto. Toimintamallin kehittäminen on koko toiminnallisen organisaation keskeisin toimenpide. Tekemällä oppimiseen perustuvan toimintamallin avulla pyritään luomaan yhteisöllisyyttä sekä parantamaan oppimistuloksia, opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja aluevaikuttavuuspotentiaalia. Tekemällä oppiminen on perinteistä luokkamuotoista opetusta haastavampi niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle. Keskeinen osa tätä toimintasuunnitelman osaa on jatkuvan, pitkäjänteisen ja opiskelijat hyödyntävän yhteistyömallin määrittely ja käyttöönotto. Alueellinen yhteistyömalli linkittyy strategisen johtamisen ja siellä alueellisten kumppanuuksien kehittämiseen. Toimintamalli toimii palveluna KAMK:n ja alueellisten toimijoiden välillä ja sitä kehitetään INNOVA-projektissa. INNOVA:lla tarkoitetaan KAMK:n toimintamallia, jossa tuotetaan järjestelmällisesti uusia innovaatioita tuotteita, palveluita ja yrityksiä. INNOVA:n henkilökunta tukee muun henkilökunnan ja opiskelijoiden innovaatiotoimintaa opetuksessa. INNOVA toimii myös fyysisenä opiskelijavetoisen yritystoiminnan esihautomona. Alueellinen yhteistyömalli mahdollistaa aidon innovaatio- ja projektitoiminnan opetussuunnitelmatasolla, koska se pohjautuu jatkuvaan, pitkäjänteiseen yhteistyöhön valittujen kumppaneiden kanssa. Hyvänä esimerkkinä pitkäjänteisestä yhteistyöstä on Kajaanin kaupunkikonsernin toimiminen KAMK:n oppimisympäristönä. Henkilökunnan resursoinnin kehittämisen kautta tiettyjen opettajien rooli muuttuu opiskelijoiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttamien oppimisprojektien ohjaamiseen. Opettajat ja INNOVA:n henkilökunta (INNOVA-tiimi) tukevat opiskelijoiden omien innovaatioiden ja yritysideoiden kehittämistä. Vastaavasti INNOVA-tiimi edistää aktiivisesti KAMK:n, kainuulaisten yritysten ja alueen välistä yhteistyötä mm. yrittäjälounastilaisuuksien järjestämisen muodossa.

12 TAULUKKO 4. Opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan toimintasuunnitelma

13 Osana KAMK:n strategista uudistumista opettajan työnkuvaa ja resursointia kehitetään kohti asiantuntijaorganisaation periaatteita. Suomen tekevin korkeakoulu - visio ohjaa toiminnan suuntaa siten, että jokainen KAMK:n henkilökunnan jäsen pystyy tuottamaan alueellista lisäarvoa oman osaamisensa ja resursseidensa puitteissa. Henkilökunnan osaamisen ja resursoinnin kautta mahdollistamme opiskelijoiden alueelliset toimintaedellytykset, jolla puolestaan on vaikutus työllistymisen kehittymiseen. Opiskelijoiden ja henkilöstön työelämäjaksojen konseptoinnilla ja käyttöönotolla tarkoitetaan KAMK:n henkilökunnan ja opiskelijoiden harjoittelu- ja opinnäytetyöjaksojen integroimista toisiinsa. Tällöin henkilöstön työelämäjakso nivotaan osaksi opiskelijan, mahdollisuuksien mukaan monialaisen ja -kulttuurisen opiskelijaryhmän työelämän kanssa toteutettavaa kehittämistoimintaa. Henkilöstön jäsenen tehtävänä on siten kotouttaa opiskelijat organisaatioon sekä ohjata ja tehdä töitä opiskelijoiden kanssa tapauskohtaisesti määriteltävän ajanjakson. Mallia pilotoidaan valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa lukuvuoden 2011-2012 aikana. TKI-toiminnan kehittäminen TKI-toiminnan kehittämisen toimintasuunnitelma on esitetty Taulukossa 5. KAMK:n TKI-toiminnan tulevaisuuden keskeisimpänä haasteena on pystyä ylläpitämään hanketoiminnan volyymi alueellisten rahoitusinstrumenttien vähentyessä tulevaisuudessa. CEMIS on keskeinen toimenpide, jolla KAMK pyrkii vastaamaan rahoituspohjan monipuolistamiseen liittyviin kysymyksiin. CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa kohdentuu kolmeen osa-alueeseen, jotka toteutetaan yhteistyössä viiden CEMIStoimijan kanssa. Koulutusyhteistyön kehittämisen tarkoituksena on tuoda CEMIStoimijoiden osaamista, tutkimusten tuloksia sekä käytännön näkökulmaa KAMK:n koulutukseen. Tämä tapahtuu erilaisten asiantuntijaluentojen, opinnäyte- ja harjoitteluohjausten sekä yleisen KAMK:n tietojärjestelmät-osaamisalueen kehittämisen muodossa. Hankeyhteistyön kehittäminen tarkoittaa CEMIS-toimijoiden yhteisen hankevalmisteluprosessin ja -osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on pystyä tarkastelemaan resursseja kokonaisuutena ja välttää turha keskinäinen kilpailu. Samalla pyritään kehittämään yrityslähtöisen hankevalmistelun roolia ja vaikuttavuutta, joka edistää myös koulutuksellisen yhteistyön kehittymistä. CEMIStoimijoiden ohella yhteistyö kainuulaisten välittäjäorganisaatioiden kanssa on sekä osaamisen että resurssien hyödyntämisen näkökulmista ensisijaisen tärkeää. Kevään 2011 aikana toteutetun kainuulaisten välittäjäorganisaatioiden yhteistyön kehittämisselvityksen mukaisia toimenpiteitä viedään sovitusti eteenpäin. Hanketoiminnan siirtyminen kansallisten ja kansainvälisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämiseen asettaa merkittäviä haasteita yhteistyölle sekä KAMK:n sisäisen osaamisen kehittämiselle. KAMK:ssa rahoituspohjan monipuolistaminen edellyttää hankevalmisteluosaamisen lisäämistä sekä TKI-toiminnan resursoinnin kehittämistä. Resursoinnin kehittäminen linkittyy näiltä osin laatujärjestelmän ja siellä yhteisten toimintatapojen ja käytänteiden kehittämiseen, jolloin kehittämistoiminta tullaan vastuuttamaan osaamisalueille. Osana tätä prosessia laaditaan osaamisaluekohtainen TKI-tiekartta.

14 TAULUKKO 5. TKI-toiminnan toimintasunnitelma

15 KAMK:n TKI-yksikön toimintaa kehitetään projektiorganisaationa, jonka keskeisimpiä toimintoja ovat projektien hallinnointi sekä hankevalmistelun tuki. Osaamisalueiden kehittämistoiminnasta vastaa osaamisalueiden johtajat ja kehittämispäälliköt. Osaamisalueiden alueellista vaikuttavuutta lisätään panostamalla soveltavaan, alueen elinkeinoelämää tukevaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Lähtökohta hanketoiminnan kehittämisessä on käyttää pääsääntöisesti opetushenkilöstöä osaamisen ja pysyvyyden varmistamiseksi. Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittäminen Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittämisen toimintasuunnitelma (Taulukko 6) linkittyy vahvasti johtamisjärjestelmän kehittämiseen nimenomaan KAMK:n koko taloa koskevien toimintamallien osalta. Laatujärjestelmä pitää sisällään keskeisimmät KAMK:n toimintamallit ja -muodot. KAMK on hakenut laatujärjestelmän vaikuttavuuteen kohdentuvaa toista laatuauditointikierrosta vuodelle 2014. Laatujärjestelmä integroidaan vahvasti osaksi KAMK:n johtamisjärjestelmää, jonka kautta yhtenäistetään KAMK:n toiminnan keskeisimmät osa-alueet läpi organisaation. Laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen on osa johtamisjärjestelmän kehittämistä, jossa kokonaisarkkitehtuureilla on kaikkinensa keskeinen rooli. KAMK:ssa aloittaa uusi laatupäällikkö 08/2011. Niin sanotun toiminnallisen organisaation, eli koulutus- ja TKI-organisaation kulttuurimuutos edellyttää hallinnollisen organisaation ja yhteisten palveluiden kehittämistä. Erilaisten tukitoimintojen palvelukyky varmistetaan. IT-yksikön toimintaa kehitetään kohti proaktiivista tietohallintomallia, jolla on aito mahdollisuus, kyky ja resurssit edistää aloilla tapahtuvaa opetus- ja kehittämistyötä. Laissa määritellyn kokonaisarkkitehtuurien kehittämisen velvoite nivotaan osaksi tietohallinnon tehtäviä. Vimpelinlaakson ainutlaatuisen kampuksen kehittäminen yhdessä Kainuun toisen asteen koulutuksen, CEMIS-toimijoiden ja alueellisten välittäjäorganisaatioiden kanssa edistää toimintaedellytysten sekä alueellisen osaamiskeskittymän ja sitä kautta vaikuttavuuden kasvattamista. Tekeminen ja aluevaikuttavuus halutaan varmistaa tarkoituksenmukaisen toimintaympäristön kehittämisen myötä. Näin ollen toimintaympäristön kehittäminen liittyy tiivisti koulutustoiminnan ja opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan toimintasuunnitelmiin. Esimerkkeinä mainittakoon INNOVA-ympäristön sekä erilaisten SOTE-, peli- ja kaivannaisalojen simulaatioympäristöjen kehittäminen. Merkittävä osa CEMIS-toiminnoista sijoittuu kampusalueelle vuonna 2015. AIKOPA:n siirtymistä Vimpelinlaaksoon KAO:n aikuiskoulutuksen kanssa yhteisiin tiloihin työstetään ja aikataulutetaan parhaillaan.

16 TAULUKKO 6. Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittämisen toimintasuunnitelma

17 Toimintasuunnitelman jalkauttamisen aikataulu Suunnittelun ja jalkautuksen aikataulu KAMK on tällä hetkellä strategiatyössä tilanteessa, jossa strategia on määritelty, toimenpideohjelma tehty sekä koko talon yhteisiin kehittämiskohteisiin kohdistuvan toimintasuunnitelman runko ja sen karkea aikataulu suunnittelutyön osalta työstetty (tämä dokumentti). Toimintasuunnitelma toimii tässä vaiheessa osaamisaluekohtaisten, konkreettisten toimenpiteiden tavoiteasetantana ja priorisointilistana. Toimintasuunnitelmassa esitettyjä kehittämistoimenpiteitä ja niiden vaatimia resursseja ei ole vielä määritelty. Toimintasuunnitelma tulee päivittymään sitä mukaa kun strategiatyö etenee. Avainhenkilöiden kehittämistyön alkuvaiheen resursointi on käynnistynyt siten, että keskeisimmät toimenpiteet saadaan käynnistettyä ajallaan. Toimintasuunnitelmassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden painoarvo ei ole suoraan verrannollinen keskenään. Tässä suunnittelun vaiheessa ei olla esimerkiksi hankkeistettu kuin muutamia, aivan keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Vasta osaamisaluekohtaisten toimintasuunnitelmien valmistumisen yhteydessä pystytään KAMK:n strategisen kehittämistoiminnan reaalinen resurssi- ja kustannusarvio osoittamaan. Samalla mahdollistuu toimenpiteiden lopullinen priorisointi ja rahoitusmekanismien käyttöpotentiaali. Huomattavaa on myös se, että eri kehittämiskohteiden toimenpiteet linkittyvät vahvasti toisiinsa. Kesän 2011 aikana suunnittelutyön jatkon suunnittelua ja resursointia jatketaan. Samalla käynnistetään osaamisaluekohtaisten toimintasuunnitelmien laadinta, joiden tavoiteaikataulu on 02/2012. Osaamisalueiden tarkempien toimintasuunnitelmien sisällöt tullaan sisällyttämään Kajaanin kaupungin vuosikellon mukaisiin palvelustrategioihin, joita voidaan pitää sovellettuina osaamisaluekohtaisina tulossopimuksina. Seuraava KAMK:n toimintasuunnitelman versio koostetaan kevään 2012 aikana, joka esitellään Opetus- ja kulttuuriministeriön tulosneuvotteluissa syksyllä 2012. Seurannan periaatteet Toimintasuunnitelman seuranta mukailee toimenpideohjelman yhteydessä määriteltyjä periaatteita. Toimintasuunnitelman lähtökohtaisena tarkoituksena on toimia KAMK:n sisäisen toiminnan johtamisen välineenä. Näin ollen KAMK:n johtokunnan sijaan toimintasuunnitelman ensisijaisina omistajina ja katselmoijina toimivat KAMK:n sekä osaamisalueiden johtoryhmät. Esittelystä vastaa kehittämispäälliköt ja osaamisalueiden johtajat.