13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset



Samankaltaiset tiedostot
Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Uudistumisella tuottavuusloikka

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ohjelmakausi

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Tulevaisuuden organisaatiot, verkostot ja johtaminen vaikuttavuuden välineinä - Hyvä johtajuus sitouttaa, osallistaa ja yhteensovittaa

TSL:n strategia vuosille

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Click to edit Master title style

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Hämeen liiton rahoitus

Jatkuvan oppimisen Suomi

Sirkka-Liisa Kolehmainen OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Tampere Grow. Smart. Together.

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Jorma Niemelä MIPA-paneeli Diak

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki Seija Rasku

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

InnoOmnia. Toisin nähden, toisin tehden toisin sanoen. Uusia tuulia opetukseen. Mervi Jansson

Syrjässä syrjäytyneet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Kohti seuraavaa sataa

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

EAKR seurantatietojen taustalomake EURA

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Henkilöstö strategisena voimavarana

Löydämme tiet huomiseen

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

OSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Transkriptio:

Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa ja kansalaistoiminnassa 2. Strategisen tutkimuksen jäsennykset Suomessa ja Euroopan unionin tavoitteet 3. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 4. Projektiyhteiskunnasta kokeiluyhteiskuntaan? 2 Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset cc Kansalaistoiminta Palvelut Hallinto ja rahoitus (?) 3 1

Osasitko kuvitella 20 vuotta sitten tämän päivän pankkipalvelua? - no, miksi sitten ajattelet, että 2035 terveyskeskus on niin kuin nyt? 4 Edessämme on suuri mullistus miten järjestöt ovat siinä mukana? 5 Tulevaisuuden terveyskeskus Lähde: Sitra 6 2

Sosiaalipalveluissa malliksi Alsterdorfin evank. diakoniasäätiön lähtökohdat? Karen Haubenreisser 1. Ensimmäinen lähtökohta on se, että Saksa ajautuu kriisiin huoltosuhteen radikaalin muutoksen myötä tilanteessa, jossa kansalaisilla on kasvava kiinnostus sekä itsemääräämisoikeuteen että elämänlaatuun myös vanhuudessa 2. Toinen lähtökohta on siinä, että jos halutaan luoda hyvää elämää ja itsemääräämisoikeutta ilman syrjäytymistä, tarvitaan inklusiivista toimintamallia Siinä kansalaisten, markkinoiden, poliittisen päätöksenteon, yhteiskunnallisten instituutioiden, yritysten, järjestöjen ja eri kansalaisryhmien on toimittava yhdessä 3. Kolmas lähtökohta on siinä, että erityisen kokeiluprojektin (heillä Q8) myötä luodaan uudenlainen kansalaisten omatoimisuuden, kansalaistoiminnan ja yhteisöllisyyden, teknologian ja ammatillisen tuen yhdistelmä Oleellista on saada kaikkien panos yhteisen hyvän elämän luomiseen 7 Avoin tki- ja oppimisympäristö ála Wikipedia, EU Perusperiaate on, että opiskelu muuttuu opiskelijakeskeiseksi perinteisen opettaja ja oppilaitoskeskeisyyden sijasta. Perinteisempää, koulumaista oppimisympäristöä kutsutaan suljetuksi. Avoin oppimisympäristö on käsitteenä hyvin laaja. Siihen liitetään fyysisten ja virtuaalisten tilojen lisäksi myös teknologia, sosiaalinen ympäristö, verkostot ja mentaalinen ilmapiiri. Kaikki nämä nähdään tekijöinä, jotka vaikuttavat oppijan motivaatioon ja aktiivisuuteen. Avoin oppimisympäristö tarkoittaa oppimisympäristöä, jossa pyritään saamaan aikaan optimaalinen joustavuus ajan, paikan, menetelmien, toteutustapojen ja oppimissisältöjen suhteen. Millaisia luovia ratkaisuja löytäisimme perusopetuksen, toisen asteen, vapaan sivistystyön ja korkeakouluopetuksen kombinaatioista? Vetovoimaisten tki ympäristöjen kehittämiseksi vahvistetaan alueen yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja verkostoja (EU ohjelmat) 8 Strategisen tutkimuksen teema-alueet Strategisen tutkimuksen neuvosto 2014 Teknologiamurroksen hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot Läpileikkaavat horisontaaliset painopisteet 1. Muutoksen hallinta (transition management) 2. Uudistumis ja sopeutumiskyky (resilience) 3. Kestävä kehitys Tasa arvo ja sen edistäminen Proaktiivinen Suomi murroksen maailmassa Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta 9 3

Euroopan unionin kattostrategiana on älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kymmenvuotinen Eurooppa 2020-strategia, joka käynnistettiin vuonna 2010 vastatoimena talouskriisille. Strategiassa sosiaalipolitiikka kytketettiin kasvuun osana osallistava kasvu tavoitetta 10 Ohjelmakaudella 2014-2020 hankkeiden on vastattava monisektoraalisesti, monitoimijaisesti, innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti EUtasolla määriteltyyn ja tiedostettuun ongelmaan tai kehitystarpeeseen, jota rahoitusohjelman puitteissa pyritään ratkaisemaan 11 Toimenpiteiden tuloksena uusia, alueellisten vahvuuksiin ja älykkääseen erikoistumiseen pohjautuvia innovaatiokeskittymiä on syntynyt Vetovoimaisten tki-ympäristöjen kehittämiseksi vahvistetaan alueen yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja verkostoja Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, yritysten ja kehittäjäyhteisöiden tutkimus-ja tuotekehitystyöhön panostetaan erityisesti hyödyntäen luovia sisältöjä ja osaamista sekä kokemuksia käyttäjä-ja käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta 12 4

Tavoite 1 Sivistyssote! Tavoitteena on luoda yhdessä osaaminen ja voimavarat yhdistäen sellaisia inklusiivisia, älykkäitä toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia, joissa voimaannutetaan kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta, yhdistetään kaikkien eri toimijoiden kyvykkyys ratkaista sosiaalisia, terveydellisiä, koulutuksellisia ja sivistyksellisiä ongelmia, siirretään painopistettä ehkäisevään otteeseen ja joissa hyödynnetään teknologia! 13 Tavoite 2 1. Kunnan menot vähenevät 2. Paikallistalous kasvaa 3. Projektirahoitus on määräaikainen 4. Alueelle kuuluvien tukien määrä hyödyntyy 140 120 100 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan menot Paikallistalous Projektin kustannukset Tuet 14 Suomessa on siirryttävä projektiyhteiskunnasta kokeiluyhteiskuntaan! 15 5

Kolmas sektori tekee tulevaisuutta Arjen pieni yhteisöllisyys on suurta Digitaalinen maailma on avannut uusia kansalaistoiminnan muotoja Kolmas sektori voi olla rakentamassa uudenlaista hyvinvointi-suomea Tärkeä jäsentää järjestöjen erilaisuus, esim. platform-järjestö : KYT Substanssijärjestö: esimerkiksi paikallinen vammaisjärjestö 16 Kiitos! jorma.niemela@diak.fi Puh. 0400 200760 @Jorma_n 6