Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016

Samankaltaiset tiedostot
HUIMAUS Riina Niemensivu

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Huimaus käytännön lääkärin kannalta

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurologinen! status!

Huimaaja yleislääkärin vastaanotolla

Huimauspotilaan kliininen tutkiminen

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TUTKIMINEN JA HOITO

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

HUIMAUSDIAGNOSTIIKKA TYÖNJAKO ENG:N MERKITYS. HORISONTAALISEN JA ANTERIORISEN KANAVAN ASENTOHUIMAUS, SOVELLUKSIA näkö,hahmotus,luki,oppiminen,tules

OPAS HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TESTAAMISEEN JA HOITOON

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

Ikääntyneiden tasapainon hallinta ja hyvänlaatuinen asentohuimaushoito

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

Tyypin 2 diabetes sairautena

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Oma potilas. TAPAUSSELOSTUS Hilla Levo, Perttu Lindsberg, Topi Jutila ja Timo Hirvonen

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Mistä on näyttöä kaatumisten ehkäisyssä ja hoidossa?

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

Liikehallintakykytestaus

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

HYVÄNLAATUINEN ASENTOHUIMAUS ITSEHOITO-OPAS

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

HYVÄNLAATUINEN ASENTO- HUIMAUS JA SEN ESIINTYVYYS LAPSILLA, JOILLA ON HAVAIN- TOMOTORISIA PULMIA

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Muistisairaudet

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Tietoa eteisvärinästä

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

NEUROLOGISEN POTILAAN KAATUMISEN EHKÄISY OH MERJA RYDENFELT

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

Nystagmus. Topi Jutila ja Timo P. Hirvonen KATSAUS

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Koulutuksen tavoite. Onko esim. liikkuminen pihapiirissä turvallista? Miten apu pääsee perille? Kuva: Kristiina Juvas

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Harjoittelun suunnittelu

Takakaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva

Niskaperäisen huimauksen tutkiminen ja hoito Opas ammattilaiselle

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

HARJOITUSOHJELMA SENIOR SPORT LAITTEISTOLLE IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISTEN EHKÄISEMISEKSI

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

PÄÄVAMMAT: ARKEEN, HARJOITTELUUN

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas


Etenemisproseduuri 4/21/2009 ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA. Yleistä lastenpsykiatrisesta lääkehoidosta

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

TK:N TOP 10. Millaisia potilaita TK:ssa tapaan paljon? Mitä näistä ei opeteta välttämättä muilla jaksoilla? Tapahtuu tänään:

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari

Transkriptio:

Tasapaino - huimaus Hannu Tapiovaara 2016

Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa

Huimaus on kuudenneksi yleisin syy yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen. Yli 75-vuotiailla se on yleisin syy! Neurologisista potilaista 1/10 on huimauspotilas ja huimaus on toiseksi yleisin syy hakeutua neurologin vastaanotolle.

Tasapainohäiriöiden jaottelu Vertigo (kiertohuimaus), illuusio liikkeestä Pään asennonmuutos provosoi Synkopee (pyörtyminen), ortostatismi, Sinus caroticus, vasovagaalinen Ylös nouseminen tai virtsaaminen provosoi Yleinen tasapainohäiriö, kävelyn epävarmuus, pelko kaatumisesta Liittyy kävelyyn ja käännöksiin Epäspesifinen huimaus, huimaus jota on vaikea kuvata sanoin Provosoivana tekijänä niskalihasjännitys, päätetyö, korkea tai avara paikka, pelkotila.

Tasapainoaistimus Sisäkorvan tasapainoelin aistii pään liikkeet ja asennot Asentotuntoa emme tiedosta. Proprioseptiikka kertoo raajojen ja kehon asennosta. Jalkapohjan paineanturit kertovat painon jakaantumisesta. Näköaisti kertoo horisontin ja pystysuoran aseman. Silmänliikkeet! Aivorungossa informaatio yhdistetään ja analysoidaan. Tieto siirretään pikkuaivoille ja aivokuorelle. Ne huolehtivat esim. korjausliikkeistä. Itse huimaustuntemus syntyy aivokuorella informaation ristiriitaisuuden, puutteellisuuden tai pelottavuuden vuoksi.

Sisätautinen syy Korvaperäinen Neurologinen Ei lokalisoiva Ortostatismi DM Anemia Hypotyreoosi Rytmihäiriö Synkope Alkoholi Lääkevaikutus Virus BPPV Vestibulaarineuri itti Mb. Meniere OM / mastoiditis Kolesteatooma Otosklerosis Perilymfafisteli Neurinooma Aivorungon / pikku- aivojen verenkiertohäiriö MS Alzheimer Migreeniin liittyvä Arnold-Chiari Sisäkorvainfarkti Temporaaliepilep sia Silmän toiminnan häiriö Usein huimauksen taustalla on yhdistelmä monesta tekijästä Krapula Tensionniska Stressi Paniikkihäiriö Teeskentely Posttraumaattinen Syy tuntematon

Huimausoireita aiheuttavat lääkkeet: Verenpaineen lasku: RR-lääkkeet, neuroleptit, trisykl.antidepr, levodopa, dopamiiniantagonistit Keskushermostovaikutus: Neuroleptit, antiepileptit, anksiolyytit, opiaatit Hypoglykemiaa tai elektrolyyttihäiriöitä aiheuttavat lääkkeet NSAID: erityisesti indometasiini Sisäkorvavauriota aiheuttavat: loop diureetit, sytostaatit, aminoglykosidit Perif. neuropatiaa aiheuttavat: Cisplatiini, isoniatsidi, hydralatsiini, nitrofurantoin Bradykardiaa aiheuttavat: Betasalpaajat, makrolidiantibiootit Polyfarmasia, anksiolyytit, unilääkkeet

Liitännäisoireet auttavat huimauksen syyn paikantamista Sisäkorva kuulonalenema, korvan soiminen, paineen tunne korvassa VIII aivohermo huono puheenerotus, kuulonalenema diskantissa Aivorunko kaksoiskuvat, kasvojen tuntohäiriö, kasvohalvaus, dysartria Pikkuaivot liikkeiden hapuilu, ataksia, liikerytmin katoaminen Tyvitumakkeet liikkeiden hitaus, jäykkyys, vapina, etukumara laahustaminen Aivokuori dysfasia, hemipareesi, näkökenttäpuutos Niska kipuoireet Selkäydin parapareesi, alaraajaheikkous, kävelyepävarmuus Perifeerinen hermosto jalkojen puutuminen Sydän pyörtymiskohtaukset, rintakipu jne. Psyyke paniikkitaipumus, pelkotilat, masennus

Tärkeimmät huimauspotilaan tutkimukset Anamneesi Dix-Hallpike, WRW Pään nykäystesti Nystagmuksen analyysi (Frenzel, katsefiksaatio, vahvistuminen katsesuunnan mukaan, väsyminen, suunnanmuutos jne.) Liikkuminen, kävely, myötäliikkeet, vapina Silmänliikkeet, aivohermot DDK Romberg Simät suljettuna paikallaankävely l. Unterbergerin koe Kuulon tutkimukset Pään MK

Laboratorio: PVK Kilpirauhaskokeet B-gluc maksa-arvot S-Na ja S-K EKG Liquortutkimuksia voidaan joskus tarvita.

Tavallisimmat huimausta aiheuttavat sairaudet BPPV Niskaperäinen huimaus Vertebrobasilaarisen alueen verenkiertohäiriöt Vestibulaarineuriitti Mb Meniere Migreeni Muut: ikärappeuma, lääkevaikutukset

Muutama sana hoidosta. Periaatteessa hoito kohdistuu huimauksen syyhyn. Asentohuimaus: Epley, Lempert Vestibulaarineuriitti: Antiemeetit, nesteet, prednisolon, nopeasti liikkeelle. Meniere: Suolan vähentäminen, riittävä lepo, lihaskunnon ylläpito, diureetit, betahistidiini, gentamysiini Ikärappeumahuimaus: Näön tarkastus ja valaistuksesta huolehtiminen, muutostyöt kotona, jalkineet, lääkityksen tarkastus, lihaskunnon kohottaminen, ortostatismin hoito, masennuksen hoito, alkoholin välttäminen, keppi, tasapainoharjoitukset (tai chi) 80-vuotiaalla on jäljellä 15-24 % terveen 20-vuotiaan lihasvoimasta ja volyymista. Raihnausoireyhtymä on 10 %:lla yli 70-vuotiaista.

HYVÄNLAATUINEN ASENTOHUIMAUS Epleyn manööveri vasemman posteriorisen kaarikäytävän kanalolitiaasin hoitamiseksi.