Oma potilas. TAPAUSSELOSTUS Hilla Levo, Perttu Lindsberg, Topi Jutila ja Timo Hirvonen
|
|
- Julia Helmi Myllymäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAPAUSSELOSTUS Hilla Levo, Perttu Lindsberg, Topi Jutila ja Timo Hirvonen Miksi purjehtija ei tunnistanut tuttua vastaantulijaa? Molempien sisäkorvan tasapainoelinten vajaatoiminta tasapainohäiriön taustalla Molemminpuolinen tasapainoelinten toiminnanvajaus on melko harvinainen mutta mahdollinen huimauspotilaan oireiden syy. Diagnoosi helpottuu, jos oskillopsiaoire on tunnistettavissa, vaikka diagnoosin varmistaminen vaatiikin tarkempaa mittausta. Toipumisennuste ei ole hyvä, eikä parantavaa hoitoa ole. Diagnoosi on kuitenkin tärkeä potilaan kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta Erilaisista tasapaino-ongelmista ja huimauksesta kärsivien potilaiden määrä lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Vuonna 29 Saksassa arvioitiin normaalissa aikuisväestössä huimauksen vuosittaiseksi esiintyvyydeksi 5 % ja ilmaantuvuudeksi 1,4 % (Neuhauser ja Lempert 29). Vaikka huimauksen tarkka syy jää usein selvittämättä, vain 1 %:ssa laajasti tutkituista tapauksista etiologia jää sel viämättä (Laitakari 211). Huimauksen takana voi olla vain yksi syy, mutta oire voi olla myös useamman erilaisen sairauden tai lääkityksen haittavaikutus. Huolellinen anamneesi ja siihen nojautuvat lisätutkimukset johdattavat todennäköisimmin oikeaan diagnoosiin. Itsepintaisen huimausoireen takana saattaa olla hyvin harvinainenkin syy, kuten omalla potilaallamme. Oma potilas 42-vuotias mies, innokas purjehtija, hakeutui neurologille puoli vuotta aiemmin ilmaantuneitten huimauskohtausten vuoksi. Hänellä oli alkanut esiintyä lyhyitä, muutaman minuutin kestäviä kiertohuimauskohtauksia. Mitään edeltävää infektiota, traumaa tai muuta provosoivaa tekijää potilas ei muistanut. Jos huimauskohtaus alkoi kävellessä, hän joutui pysähtymään, ja katseen kohdistaminenkin oli vaikeaa. Potilas koki päivittäin juopumustilaa muistuttavia tuntemuksia. Päivittäisestä oireilusta huolimatta hän oli kyennyt jatkamaan joitakin harrastamiaan liikuntalajeja, kuten squashia ja sulkapalloa. Purjehtiminen oli käynyt epämiellyttäväksi, sillä jo veneeseen pääseminen oli muuttunut hankalaksi. Potilas oli aiemmin kärsinyt kuorsauksesta sekä nenän tukkoisuudesta, jonka nenän väliseinän suoristusleikkaus oli lähes kokonaan poistanut. Lääkitsemätön verenpaine oli työterveyshuollon seurannassa. Neurologisessa tutkimuksessa potilaalla todettiin spontaani vasemmalle lyövä silmävärve, joka ei sammunut tai korostunut siirrettäessä katsetta toiseen suuntaan. Weberin ja Rinnen kokeet antoivat normaalit tulokset. Dix Hallpiken kokeessa oli vasemmalle käännyttäessä hieman nystagmusta ilman subjektiivisia oireita. Rombergin kokeessa potilas oli hyvin epävakaa, eikä viivakävely onnistunut. Pään magneettikuvauksessa ei havaittu poikkeavia löydöksiä. Potilas ohjattiin otoneurologiselle vastaanotolle luokittumatta jääneen monimuotoisen kiertohuimaus-oireilun vuoksi. Polikliinisessä tutkimuksessa korva-, nenä- ja kurkkutautistatus oli normaali sekä kuulo symmetrinen ja hyvä (KUVA 1). Otoneurologisessa statuksessa spontaania silmävärvettä ei enää saatu esille, ja Dix Hallpiken koekin oli negatiivinen. Rombergin kokeessa potilaan tasapaino oli vakaa ja sormi-nenänpää-testaus sujui hyvin. Unterbergerin marssikokeessa potilaalla oli lieviä vaikeuksia: hän pyrki kaartamaan jonkin verran oikealle ja koki olonsa huteraksi. Potilaalle ohjelmoitiin perusverenkuvan, CRP:n ja laskon mittaukset ja video-okulografiatutkimus (VOG). Jälkitarkastuksessa muutaman kuukauden kuluttua potilas kertoi liikkumisen käyneen yhtä hankalaksi niin pimeässä kuin valoisassakin. Vastaantulijoiden kasvoja oli vaikea tunnistaa; sitä varten piti pysähtyä zoomailemaan. Huimauskohtaukset olivat jääneet pois. Potilas koki itsensä hyvin väsyneeksi ja hänen olotilansa muistutti edelleen juopumusta, nyt pikemminkin jatkuvasti. Tällä kertaa potilaan kävely kaatoi Unterbergerin kokeessa eteenpäin. VOG ei antanut kalorista reaktiota kummastakaan korvasta. Duodecim 213;129:1494 8
2 Kuulotaso (db) Taajuus (Hz) KUVA 1. Potilaan normaalirajoissa oleva kuulo äänesaudiogrammissa, jossa ei seuranta-aikana havaittu muutoksia. Kaikki laboratoriotutkimusten tulokset olivat normaaleja. Koska potilaan oireesta liikkumisen yhteydessä vastasi nyt selkeästi oskillopsiaa, tehtiin vielä pään impulssitesti, jonka myötä diagnoosiksi varmistui molempien tasapainoelinten vaurio (KUVA 2). Konsultoitiin neurologia ja tutkittiin vielä aivoselkäydinnestenäyte, jossa ei havaittu pleosytoosia. Näytteen proteiinipitoisuus oli normaali ja Borreliavasta-ainepitoisuudet olivat negatiiviset, eikä oligoklonaalisuutta todettu. Neurologi tutki vielä seerumin virusvasta-aineiden seulonnan, ANCA-vastaainepitoisuudet, komplementtien C3 ja C4 kertymät sekä reumatekijän. Näytteissä ei ollut poikkeavaa. Pään magneettikuvaus ei toistettunakaan osoittanut selittävää tekijää. Potilas ohjattiin fysioterapeutille tavoitteena jäljellä olevan tasapainon ylläpito. Seurantakäynneillä tilanne on pysynyt vakaana parin vuoden ajan. Kuulossa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta tasapainoelinten toiminta ei ole palautunut. Potilas väsyy edelleen, mutta on pysynyt työelämässä ja pyrkii liikkumaan koiran kanssa sekä pelaamaan sulkapalloa. Purjeveneensä hän on myynyt, eikä polkupyöräily tai hiihtäminen enää onnistu. Pohdinta Molempien tasapainoelinten vajaatoiminta on melko harvinaista. On kuitenkin arvioitu, että esiintyvyys olisi noin 81/ (Guinand ym. 212), eli Euroopassa potilaita olisi yhteensä noin 5. Suomessa tapauksia pitäisi olla tuhansia, mutta tietääksemme heitä ei ole kirjallisuudessa kuvattu. Syitä molempien tasapainoelinten toiminnan sammumiseen on monia (TAULUKKO), ja arviolta 5 %:ssa tapauksista syy jää epäselväksi ( Jen 29), kuten kävi meidän potilaallemmekin. Kulmanopeus ( /s) 2 Kulmanopeus ( /s) KUVA 2. Oman potilaamme pään impulssitesti. Paneeleissa mustat käyrät esittävät pään kulmanopeutta ja harmaat käyrät silmän kompensatorisen liikevasteen kulmanopeutta yksittäisissä vaakasuorissa pään impulsseissa ajan funktiona. Vasemmassa paneelissa nähdään päänliikkeet oikealle ja vastaavat silmänliikkeet vasemmalle. Oikeassa paneelissa päänliikkeet suuntautuvat puolestaan vasemmalle ja silmänliikkeet oikealle. Silmänliikkeet ovat molempiin suuntiin merkittävästi hitaampia kuin päänliikkeet, ja sakkadiset silmän korjausliikkeet näkyvät myöhempinä silmänliikenopeuden muutoksina. Keskimääräinen silmänliikenopeus suhteessa päänliikenopeuteen eli seurantateho on,33/, Molempien sisäkorvan tasapainoelinten vajaatoiminta tasapainohäiriön taustalla
3 TAPAUSSELOSTUS TAULUKKO. Tavallisimmat molemminpuolisen tasapainoelinvaurion syyt (Jen 29). Vaurio Toksinen tai aineenvaihduntaan liittyvä vaurio Infektio Kasvain Trauma Autoimmuuni vaurio Hermosolujen rappeumaan liittyvä vaurio Itsesyntyinen vaurio Syy Mikrobilääkkeet, solunsalpaajat (sisplatiini), furosemidi, asetyylisalisyylihappo, alkoholi, B12-vitamiinin tai foolihapon puute Aivokalvotulehdus, aivotulehdus, aivokudoksen tulehdus Tasapainohermon schwannooma Pään trauma, sisäkorvaistutteen asennus Systeemiset autoimmuunitaudit, Coganin oireyhtymä Selkäydin-pikkuaivoataksia, jaksottainen ataksia, monijärjestelmärappeuma (MSA), polyneuropatia Erilaisia migreeniin liittyviä syitä, periytyvä (harvoin), Ménièren tauti 1496 Diagnoosin teko ei ole aina helppoa tai yksiselitteistä. Oirekuva vaihtelee sen mukaan, missä elämänvaiheessa ja miten nopeasti tai hitaasti vaurio on kehittynyt (Zingler ym. 29, Cha 212). Nuoret pystyvät melko hyvin kompensoimaan vauriota käyttämällä muita aistejaan, kuten asento- ja liike- sekä näköaistiaan (Zingler ym. 29). Oireiden voimakkuus vaihtelee tasapainoelimen vaurion vaikeusasteen ja potilaan iän mukaan. Varsinkin lapsilla aivojen muovautuvuus korvaa paljon tasapainoelimen toiminnan puuttumisesta, tosin ongelmia ilmenee pään nopeitten kiertoliikkeiden aikana sekä pimeässä (Della Santina ym. 21). Iäkkäämmille potilaille vaurio voi aiheuttaa vaikeita ongelmia. Joillakin on jatkuvaa epävakauden tunnetta ja näköhäiriöitä liikkumisen aikana. Yleensä selkeimpiä liikkumisen aikana esiintyvistä oireista ovat oskillopsia ja tasapainon epävarmuus. Liikkumisen epävarmuus korostuu pimeässä ja epätasaisilla pinnoilla (Kim ym. 211). Video-okulografia, johon on yhdistetty kalorinen koe, antaa karkean kuvan kummankin korvan tasapainoelimen toiminnasta (Slattery ym. 211). Kalorinen koe mittaa eri puolten vaakasuorien kaarikäytävien fysiologista vastetta lämpöärsykkeeseen (kylmä ja lämmin ilma tai vesi), mutta testaukseen liittyy virhemahdollisuuksia. Esimerkiksi vaha korvakäytävässä, korvakäytävän muoto tai potilaan vireystila voivat aiheuttaa virheellisiä tuloksia. Siksi kalorisen vasteen puuttuminen ei välttämättä merkitse tasapainoelimen toiminnan sammumista. Tavallisesti 2 3 %:n puolieroa kalorisissa vasteissa pidetään merkittävänä. Molemminpuolisessa tasapainoelimen viassa puolieron määrittäminen ei ole luotettavaa, vaan silloin käytetään laukeavan nystagmuksen kulmanopeuden absoluuttisia arvoja. Vestibulo-okulaarinen refleksi (VOR) saa normaalisti aikaan sen, että silmät liikkuvat vastakkaiseen suuntaan päätä käännettäessä. Katse pysyy tällöin kohteessaan, kuva vakaana silmien verkkokalvoilla ja näön tarkkuus säilyy. VOR:n molemminpuolinen vajaatoiminta johtaa oskillopsiaan eli siihen, että katse ei pysy pään liikkeiden aikana paikoillaan kohteessa, ja näön tarkkuus kärsii (Bronstein 25, Kim ym. 211). Oskillopsiasta kärsi vien henkilöiden on kävellessään ja juostessaan tyypillisesti vaikeaa tunnistaa esimerkiksi vastaantulijan kasvoja tai liikennemerkkejä. He kokevat, että katseen kohde hyppii ylös alas, ja liikkeen loputtua se näkyy taas tarkasti (Bronstein 25). Molemminpuolista tasapainoelinten liikevastetta voidaan määrittää impulssitestillä, jossa vaakasuorien äkillisten pään kiertoliikkeiden aikana mitataan silmänliikevasteet (Hirvonen ym. 27). Potilas kohdistaa katseensa edessään olevaan kohteeseen, ja ajan sekä suunnan suhteen satunnaisin äkillisin kiertoliikkein hänen päätään käännetään käsin tai koneellisesti joko oikealle tai vasemmalle. Terveen henkilön kompensoivat silmänliikkeet ovat yhtä suuria mutta vastakkaisensuuntaisia kuin pään liikkeet, ja hänen katseensa pysyy kohteessaan (KUVA 3). Jos kummankin puolen tasapainoelimen toiminta on heikentynyt, H. Levo ym.
4 Kulmanopeus ( /s) KUVA 3. Terveen koehenkilön impulssitesti. Mustat käyrät esittävät pään kulmanopeutta ja harmaat käyrät silmän kompensatorisen liikevasteen kulmanopeutta ajan funktiona. Normaalitilassa pään- ja silmänliikkeiden pitäisi olla liki yhtä suuria (seurantateho eli gain >,8) ja samanvaiheisia eli peilikuvia, kuten kuvassa. silmien liikkeet jäävät jälkeen pään liikkeistä, kunnes myöhempi sakkadinen silmän korjausliike palauttaa katseen kohteeseen, kuten potilaallamme (KUVA 2). Kliinisesti on mahdollista havaita tämä liike, mutta kvantitatiivinen analyysi liikerekisteröinteineen antaa tarkempaa tietoa VOR:sta ja mahdollisen vaurion vakavuudesta. Idiopaattiseen molemminpuoliseen tasapainoelinten vaurioon ei ole spesifistä hoitoa. Vaurion kehittymistä voivat edeltää kiertohuimauskohtaukset, jotka vaurion edetessä loppuvat. Tasapainon kuntoutus ja liikkuminen ylläpitävät toimintakykyä, ja spontaania paranemista tavataan harvoin. Hyvää tasapainon hallintaa vaativat, nopeita päänliikkeitä sisältävät ja toimintaympäristöltään tasapainolle haasteelliset liikuntamuodot kuten maastopyöräily, alppihiihto, tietyt pallopelit ja kiipeily ovat usein molemminpuolisesta tasapainoelinten vajaatoiminnasta kärsiville potilaille liian haastavia. Lopuksi Oman potilaamme tilanne on vakaa. Hän tulee toimeen tilansa kanssa ja on tietoinen mahdollisista tulevista ongelmista sekä liikkumisen tärkeydestä jäljellä olevan tasapainon ylläpitämiseksi. Hänelle on kerrottu näkökyvyn sekä asento- ja liikeaistin tärkeydestä sisäkorvan tasapainoelimen vaurioiden kompensaatiossa. Kehitteillä on sisäkorvan tasapainoelintä korvaava implantti, jonka toimintaperiaate on analoginen sisäkorvaistutteen kanssa (Della Santina ym. 21). Tasapainoelinimplantin kehittelytyössä on edetty eläinkokeisiin, ja aika näyttää, soveltuuko se kliiniseen käyttöön molemminpuolisesta tasapainoelimen vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla. Hilla Levo, LT, erikoislääkäri Timo Hirvonen, dosentti, osastonylilääkäri Topi Jutila, LL, erikoislääkäri HUS, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 22, 29 HUS Perttu Lindsberg, professori, osastonylilääkäri Neurologian klinikka, HUS Molekyylineurologia, tutkimusohjelmayksikkö ja neurotieteen osasto Helsingin yliopisto SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia Summary Bilateral failure of the vestibular system of the inner ear underlying an equilibrium disturbance Bilateral vestibular failure is a fairly rare, though possible cause underlying the symptoms of a dizzy patient. A recognizable oscillopsia symptom makes the diagnosis easier, though confirmation of the diagnosis requires a more precise measurement. The prognosis for recovery is not good, and curative treatment is not available. Diagnosis is nevertheless important with regard to rehabilitation and maintaining of functional capacity Molempien sisäkorvan tasapainoelinten vajaatoiminta tasapainohäiriön taustalla
5 TAPAUSSELOSTUS Kirjallisuutta Bronstein A. Visual symptoms and vertigo. Neurol Clin 25:23: Cha YH. Less common neuro-otologic disorders. Continuum: Lifelong Learning Neurol 212:18: Della Santina CC, Migliaccio AA, Hayden R, ym. Current and future management of bilateral loss of vestibular sensation - an update on the Johns Hopkins Multichannel Vestibular Prosthesis Project. Cochlear Implants Int 21:11: Guinand N, Boselie F, Guyot JP, Kingma H. Quality of life of patients with bilateral vestibulopathy. Ann Otol Rhinol Laryngol 212:121: Hirvonen M, Aalto H, Migliaccio A, Hirvonen TP. Motorized head impulse rotator for horizontal vestibulo-ocular reflex. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 27;133: Jen JC. Bilateral vestibulopathy: clinical, diagnostic, and genetic considerations. Semin Neurol 29:29: Kim S, Oh YM, Koo JW, Kim JS. Bilateral vestibulopathy: clinical characteristics and diagnostic criteria. Otol Neurotol 211:32: Laitakari K. Huimaus. Lääkärin käsikirja. ( dtk/ltk/koti?p_haku=huimaus) [päivitetty ] Neuhauser HK, Lempert T. Vertigo: epidemiologic aspects. Semin Neurol 29;29: Slattery EL, Sinks BC, Goebel JA. Vestibular tests for rehabilitation: Applications and interpretation. NeuroRehabilitation 211:29; Zingler V, Weintz E, Jahn K, ym. Causative factors, epidemiology, and followup of bilateral vestibulopathy. Basic and clinical aspects of vertigo and dizziness: Ann NY Acad Sci 29:1164:
Nystagmus. Topi Jutila ja Timo P. Hirvonen KATSAUS
Topi Jutila ja Timo P. Hirvonen KATSAUS Fysiologinen nystagmus eli silmävärve vakauttaa katseen pään liikkeiden aikana. Patologinen nystagmus johtuu tasapainojärjestelmän häiriöstä, josta saadaan tietoa
LisätiedotHUIMAUS Riina Niemensivu
HUIMAUS 10.1.2011 Riina Niemensivu Tasapainosta huolehtivat Aivot (pikkuaivot, aivorunko) Sisäkorvien tasapainoelimet Silmät Proprioseptinen eli asentotuntojärjestelmä Huimaus modifioituu aivojen kuorialueella
LisätiedotKorvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito
Katsaus tieteessä Topi Jutila LL (väit.), korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka topi.jutila@hus.fi Timo P. Hirvonen dosentti, osastonylilääkäri HYKS,
LisätiedotHuimauspotilaan kliininen tutkiminen
Katsaus tieteessä Jaana Korpela LT, neurologian erikoislääkäri, TYKS, neurotoimialue Riina Niemensivu LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologian lisäpätevyys HUS, korva-, nenä- ja kurkkutautien
LisätiedotTasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016
Tasapaino - huimaus Hannu Tapiovaara 2016 Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa Huimaus on kuudenneksi yleisin syy yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.
LisätiedotHuimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto
Huimausoire ja turvallinen toimintakyky i t k Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri Liikenneturvallisuuslääkäri lääkä i Taustaani huimausasioissa Väitöskirja huimausdiagnostiikasta t HY 1989 Huimaako?
Lisätiedot1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.
1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT
LisätiedotNeurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela
Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotTakakaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva
Katsaus Vaakasuoran kaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva asentohuimaus alidiagnosoitu häiriö Tapani Rahko ja Voitto Kotti Vaakasuoran kaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva hyvänlaatuinen asentohuimaus
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotHuimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?
Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjaus
Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotNuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta
Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotNarkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotKarsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit
Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotPOTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotYläkaarikäytävän luupuutos huimauksen syynä
Katsaus Timo P. Hirvonen Yläkaarikäytävän luupuutos huimauksen syynä Sisäkorvan tasapainoelimen yläkaarikäytävän luupuutos voi aikaansaada huimausta kovien äänten ja painevaihtelun yhteydessä. Kuulo-oireina
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotNEUROLOGIAN OPINTOJAKSO
NEUROLOGIAN OPINTOJAKSO TERVETULOA NEURLOGIAN TAIKAPIIRIIN NEUROLOGIAA SUOMESSA.. 1886 Ernst Alexander Homen 1961 ero psykiatriasta 1964 5 erikoislääkäriä 1966 neurologian erikoisala 1963 Erkki Kivalo
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotKolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUS
POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä
Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotUudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi
Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus
LisätiedotSpecsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to
Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi
LisätiedotMuistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari
Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotNuorison TERVEYSTODISTUS
321 kentät laite, mikä Silmälasien tai piilolasien käyttö ajettaessa kojeen käyttö ajettaessa Käytettävä ole käytettävä Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 322
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotHuimaus käytännön lääkärin kannalta
TEEMA: ÄKILLINEN NEUROLOGINEN OIRE Mikko Kallela ja Erna Kentala 400 Huimauksesta kärsii kolmasosa väestöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Osa aiheuttajista on viattomia, osa henkeä uhkaavia, osa paranee
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.8.2014 Taltionumero 2556 Diaarinumero 1941/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotHuomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää
Skitsofreniapotilaan somaattiseen hoitoon pääseminen ja hoitosuunnitelmat vrt. muut somaattiset pitkäaikaissairaudet Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotNuorison TERVEYSTODISTUS
yhteisnäkö kentät laite Värinäkö Tarkka Heikko Värisokea ituus, mikä kojeen käyttö ajettaessa ole käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 RINTEL OY uh. (09) 829 4600
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
Lisätiedot