Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito
|
|
- Santeri Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Topi Jutila LL (väit.), korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Timo P. Hirvonen dosentti, osastonylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito Korvaperäisen huimauksen patofysiologia perustuu pääasiassa vestibulo-okulaarisen heijasteen häiriöön, josta on usein merkkinä tasapainoelimen tai sen osan virhetoiminnan laukaisema nystagmus. Vestibulaarineuriitissa kortikosteroidi edistää tasapainoelimen toiminnan palautumista, mutta vaikutusta potilaiden oireisiin ei ole voitu osoittaa. Takakaarikäytäväperäinen hyvänlaatuinen asentohuimaus hoidetaan esim. Epleyn manööverillä ja vaakasuorasta kaarikäytävästä peräisin oleva asentohuimaus esim. Lempertin manööverillä. Ménièren taudin hoidossa beetahistiiniä, diureetteja ja vähäsuolaista ruokavaliota käytetään edelleen vaihtelevin tuloksin. Taudin vaikeassa muodossa välikorvaan annettava gentamysiini on tehokas. Pienen vestibulaarischwannooman kasvun seuranta magneettikuvauksella on leikkaus- tai sädehoidon vaihtoehto. ARTIKKELIIN LIITTYY VIDEO Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnoosi ja hoito > Videot tai Vertaisarvioitu VV Vestibulo-okulaarinen heijaste (VOR) saa aikaan katseen vakauttavan kompensatorisen silmänliikkeen (nystagmuksen hidas vaihe) pään nopeiden liikkeiden aikana. Lyhimmillään se on kolmen hermosolun mittainen refleksikaari: primaarinen afferentti hermosyy yhdistää tasapainoelimen aistinsolut aivorungon tasapainotumakkeisiin, välineuronit yhdistävät tasapainotumakkeet aivohermojen III, IV ja VI tumakkeisiin, joista edellä mainitut aivohermot kulkevat silmänliikuttajalihaksiin. Korvaperäisen huimauksen patofysiologiaa onkin tarkasteltava vestibulo-okulaarisen heijasteen toiminnan pohjalta. Lepotilassa tasapainoelinten aistinsoluissa ja tasapainohermoissa on spontaania aktiivisuutta keskimäärin muutamia kymmeniä hermoimpulsseja sekunnissa. Normaalissa pään kiertoliikkeessä tasapainoelimen liikkeen puoleinen kaarikäytävä aktivoituu ja vastakkaisen puolen kaarikäytävä inhiboituu. Näin aivorunkotasolle tulee asymmetria vasemman ja oikean puolen tasapainoelimen lähettämien hermo impulssien suhteen. Tämä johtaa kompensatoriseen silmänliikkeeseen vastakkaiseen suuntaan kuin pään liike (silmät kääntyvät kohti inhibitiota), jolloin katse pysyy kohdistuneena kohteeseensa ja kuva tarkkana verkkokalvolla (1). Tasapainoelimen toispuolinen vajaa- tai liikatoiminta johtaa perusfysiologian mukaisesti asymmetriaan aivorunkoon saapuvissa eri puolten hermoimpulsseissa. Esimerkiksi äkillisessä vajaatoiminnassa tämä aiheuttaa lepotilassakin huimauksena aistittavan illuusion kiertoliikkeestä; silmät kääntyvät (nystagmuksen hidas vaihe) vauriota kohti ja perifeerisen nystagmuksen nopea vaihe lyö terveelle puolelle (2). Lisäksi vajaatoiminnan puolelle kääntyvän pään nopean kiertoliikkeen aikana vestibulo-okulaarinen heijaste ei pysty välittämään kompensatorista, katsetta vakauttavaa, nystagmuksen hidasta vaihetta. Tarvitaan korjaava sakkadimainen silmänliike palauttamaan katse kohteeseen. Hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa huimauskohtaus johtuu puolestaan kaarikäytävässä liikkuvien vapaiden otoliittikiteiden laukaisemasta lyhytaikaisesta kaarikäytävän liikatoiminnasta. Oireiden ja löydösten määrä riippuu siitä, kuinka pitkällä aikavälillä tasapainoelimen toimintahäiriö on tapahtunut, häiriön asteesta ja siitä, onko toimintahäiriö tois- vai molemminpuolinen (3). Hitaasti kehittyvässä tasapainoelimen toispuolisessa vajaatoiminnassa, kuten vestibulaarischwannoomassa eli akustikusneurinoomassa, oireet ovat usein lievempiä, koska kompensaatiota tapahtuu koko ajan vajaatoiminnan kehittymisen kanssa (4). Tasapainoelimen molemminpuolisessa vajaatoiminnassa potilailla on harvoin kiertohuimausta. Heillä esiintyy oskillopsiaa eli näkökentän liikkumista ja siitä seuraavaa näön epätarkkuutta pään liikkeiden aikana. Esimerkiksi kävellessä näkökenttä tärähtelee askelten tahtiin ja estää esimerkiksi liikennemerkkien tunnistamisen. 3167
2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Jutila T, Hirvonen TP. Nystagmus. Duodecim 2013;129: Baloh RW. Clinical practice. Vestibular neuritis. N Engl J Med 2003;348: Baloh RW, Kerber KA. Anatomy and physiology of the nervous system. Kirjassa: Baloh RW, Kerber KA, toim. Clinical neurophysiology of the vestibular system, 5. painos. New York: Oxford University Press 2011; Uehara N, Tanimoto H, Nishikawa T ym. Vestibular dysfunction and compensation after removal of acoustic neuroma. J Vestib Res 2011;21: Kim S, Oh YM, Koo JW, Kim JS. Bilateral vestibulopathy: clinical characteristics and diagnostic criteria. Otol Neurotol 2011;32: Strupp M, Brandt T. Peripheral vestibular disorders. Curr Opin Neurol 2013;26: Aw ST, Fetter M, Cremer PD, Karlberg M, Halmagyi GM. Individual semicircular canal function in superior and inferior vestibular neuritis. Neurology 2001;57: Kammerlind AS, Ledin TE, Skargren EI, Odkvist LM. Long-term follow-up after acute unilateral vestibular loss and comparison between subjects with and without remaining symptoms. Acta Otolaryngol 2005;125: Brandt T, Huppert T, Hufner K, Zingler VC, Dieterich M, Strupp M. Long-term course and relapses of vestibular and balance disorders. Restor Neurol Neurosci 2010;28: Goudakos JK, Markou KD, Franco- Vidal V, Vital V, Tsaligopoulos M, Darrouzet V. Corticosteroids in the treatment of vestibular neuritis: a systematic review and meta-analysis. Otol Neurotol 2010;31: Hillier SL, McDonnell M. Vestibular rehabilitation for unilateral peripheral vestibular dysfunction. Cochrane Database Syst Rev 2011;2:CD Baloh RW, Kerber KA. Diagnosis and management of common neurotologic disorders. Kirjassa: Baloh RW, Kerber KA, toim. Clinical neurophysiology of the vestibular system, 5. painos. New York: Oxford University Press 2011; Bhattacharyya N, Baugh RF, Orvidas L, ym. Clinical practice guideline: benign paroxysmal positional vertigo. Otolaryngol Head Neck Surg 2008;139(suppl 4):S Aw ST, Todd MJ, Aw GE, McGarvie LA, Halmagyi GM. Benign positional nystagmus: a study of its three-dimensional spatio-temporal characteristics. Neurology 2005;64: Lechner C, Taylor RL, Todd C ym. Causes and characteristics of horizontal positional nystagmus. J Neurol 2014 DOI: /s Marom T, Oron Y, Watad W, Levy D, Roth Y. Revisiting benign paroxysmal positional vertigo pathophysiology. Am J Otolaryngol 2009;30: Tasapainon epävarmuus korostuu epätasaisilla pinnoilla ja pimeässä (5). Vestibulaarineuriitti Vestibulaarineuriitin eli tasapainoelimen äkillisen toispuolisen vajaatoiminnan etiologiseksi tekijäksi on ehdotettu tyypin 1 herpes simplex -viruksen reaktivaatiota, joskin vakuuttava näyttö tästä puuttuu (6). Vestibulaarineuriitti voi vioittaa molempia tai vain toista tasapainohermon haaroista, yleisemmin vaurioituu superiorinen haara (7). Potilaan oireet ovat usein aluksi voimakkaat (kiertohuimaus, epätasapaino ja pahoinvointi), ja tavallisesti hänellä nähdään terveelle puolelle lyövä horisontaalinen, kiertokomponentin omaava spontaaninystagmus. Pään impulssitestissä pään nopean käännön aikana terveelle puolelle katse pysyy kohdistettuna vestibulo-okulaarisen heijasteen välittämän silmänliikevasteen ansiosta, mutta pään kääntäminen vaurion puolelle johtaa silmien korjaussakkadiin, joka on merkkinä vestibulo-okulaarisen heijasteen vajaatoiminnasta kyseisellä puolella. Oireet ja löydökset paranevat yleensä vähitellen muutamassa viikossa tai kuukaudessa lähes kokonaan sentraalisen kompensaation ja tasapainoelimen toiminnan palautumisen ansiosta (2). Tosin jopa puolella potilaista voi olla pysyviä, lieviä tasapainohäiriöitä vestibulaarineuriitin jälkeen (8). Tasapainoelimen toiminnan palautuminen itsessään on usein epätäydellistä (9). Taudin alkuvaiheessa potilaat voivat tarvita pahoinvointilääkitystä (2). Kortikosteroidia saaneiden potilaiden tasapainoelimen toiminta kalorisella kokeella mitattuna palautuu paremmin kuin niiden potilaiden, jotka eivät ole saaneet kortikosteroidia. Samaa vaikutusta potilaan kokemiin oireisiin ei ole kuitenkaan voitu todeta (6,10). Liike- tai tasapainoharjoitteiden tarkoitus on parantaa ja nopeuttaa sentraalista kompensaatiota. Cochrane-katsauksen mukaan tasapainoharjoitteet ovat turvallisia ja tehokkaita, eikä eri tyyppisten tasapainoharjoitteiden tehossa todettu eroa (11). Hyvänlaatuinen asentohuimaus Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu useimmiten otoliittielimistä peräisin olevista vapaista otoliittikiteistä kaarikäytävässä (kanalolitiaasi). Taustalla voi olla esimerkiksi trauma tai korvaleikkaus, mutta noin puolessa tapauksista selvää altistavaa tekijää ei löydy (12). Asentohuimaus on peräisin %:ssa tapauksista takakaarikäytävästä ja 5 15 %:ssa vaakasuorasta kaarikäytävästä. Sen sijaan yläkaarikäytäväperäinen hyvänlaatuinen asentohuimaus on harvinainen (13). Endolymfaa raskaammat otoliittikiteet ärsyttävät kaarikäytävän kupulaa pään liikkeiden jälkeen aiheuttaen tyypillisesti kymmeniä sekunteja kestävän, kyseisen kaarikäytävän suuntaisen asentonystagmuksen sekä kiertohuimauksen (14). Huimaus ja asentonystagmus tulevat voimakkaimpina esiin kyseisen kaarikäytävän suuntaisissa liikkeissä, mihin myös taudin diagnostiikka perustuu. Dix-Hallpiken kokeessa takakaarikäytäväperäinen asentonystagmus lyö muutaman sekunnin latenssiajan jälkeen ylöspäin kohti potilaan otsaa ja kiertävänä kohti alempaa korvaa. Istumaan palatessa nystagmuksen suunta vaihtuu. Vaakasuoran kaarikäytävän asentokokeessa käytävästä peräisin oleva asentonystagmus lyö vaakasuoraan (13). Hyvänlaatuisen asentohuimauksen harvinaisempi muoto on kaarikäytävän kupulaan kiinnittynyt otoliittimassa (kupulolitiaasi), jolloin huimaus ja nystagmus on jatkuvampaa, eikä lopu ennen kuin oireen provosoima asento vaihdetaan (15). Hyvänlaatuisen asentohuimauksen patofysiologia saattaa olla otoliittiteoriaa monisyisempi. Histopatologisissa tutkimuksissa vapaita otoliittikiteitä ei ole havaittu kaikilla hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta kärsineillä potilailla, ja toisaalta otoliittikiteitä on nähty oireettomien potilaiden kaarikäytävissä (16). Vaakasuorasta kaarikäytävästä peräisin olevan asentohuimauksen yhdeksi taustamekanismiksi vapaiden tai kupulaan kiinnittyneiden otoliittikiteiden lisäksi on ehdotettu ympäröivää endolymfaa kevyempää tai raskaampaa kupulaa, jolloin huimaus ja nystagmus on kupulolitiaasin tavoin jatkuvaa provosoivassa pään asennossa (17). Hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoidon tavoitteena on saada kaarikäytävän otoliittikiteet takaisin sisäkorvan vestibulumiin. Takakaarikäytäväperäisen asentohuimauksen hoidossa tutkituin menetelmä on Epleyn manööveri (kuva 1). Sen teho on osoitettu useissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, ja potilaista jopa 95 %:n on kuvattu parantuvan jo kertahoidolla (13). Lääkärin suorittama manööveri on tehokkaampi kuin potilaan itse tekemät 3168
3 tieteessä kuva 1. Epleyn manööveri oikeanpuoleisen takakaarikäytäväperäisen hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoidossa. A. Potilas istuu tutkimuspöydällä pää käännettynä 45 astetta oikealle. B. Potilas viedään pää käännettynä selinmakuulle niin, että pää on n. 20 ekstensiossa joko niin, että pää on tutkimuspöydän reunan yli, tai yläselän alle asetetun tyynyn avulla. Asento pidetään, kunnes huimaus ja nystagmus rauhoittuvat. C. Pää käännetään 90 astetta vasemmalle ja asento pidetään kunnes huimaus ja nystagmus rauhoittuvat. D. Pää käännetään vielä 90 astetta vasemmalle, minkä mahdollistamiseksi potilas kääntyy samanaikaisesti terveelle kyljelleen. Asento pidetään sekuntia. E. Potilas autetaan istualleen pitäen pää jokseenkin samassa asennossa, minkä jälkeen pään voi palauttaa neutraaliin asentoon. 3169
4 Katsaus 17 Kim CH, Kim MB, Ban JH. Persistent geotropic direction-changing positional nystagmus with a null plane: the light cupula. Laryngoscope 2014;124:E Kim JS, Oh SY, Lee SH ym. Randomized clinical trial for geotropic horizontal canal benign paroxysmal positional vertigo. Neurology 2012;79: Parnes LS, Agrawal SK, Atlas J. Diagnosis and management of benign paroxysmal positional vertigo (BPPV). CMAJ 2003;169: Syed I, Aldren C. Meniere s disease: an evidence based approach to assessment and management. Int J Clin Pract 2012;66: Foster CA, Breeze RE. Endolymphatic hydrops in Ménière s disease: cause, consequence, or epiphenomenon? Otol Neurotol 2013;34: Nakashima T, Naganawa S, Sugiura M ym. Visualization of endolymphatic hydrops in patients with Meniere s disease. Laryngoscope 2007;117: Strupp M, Hupert D, Frenzel C ym. Long-term prophylactic treatment of attacks of vertigo in Ménière s disease comparison of a high with a low dosage of betahistine in an open trial. Acta Otolaryngol 2008;128: Burgess A, Kundu S. Diuretics for Ménière s disease or syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD Coelho DH, Lalwani AK. Medical management of Ménière s disease. Laryngoscope 2008;118: Pullens B, Verschuur HP, van Benthem PP. Surgery for Ménière s disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;2:CD Pullens B, van Benthem PP. Intratympanic gentamicin for Ménière s disease or syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2011;3:CD Minor LB, Schessel DA, Carey JP. Ménière s disease. Curr Opin Neurol 2004;17: Stangerup SE, Caye-Thomasen P. Epidemiology and natural history of vestibular schwannomas. Otolaryngol Clin North Am 2012;45: Hirvonen M, Aalto H, Hirvonen TP. Motorized head impulse rotator in patients with vestibular schwannoma. Acta Otolaryngol 2008;128: Saman Y, Bamiou DE, Gleeson M. A contemporary review of balance dysfunction following vestibular schwannoma surgery. Laryngoscope 2009;119: Jacob A, Robinson LL Jr, Bortman JS, Yu L, Dodson EE, Welling DB. Nerve of origin, tumor size, hearing preservation, and facial nerve outcomes in 359 vestibular schwannoma resections at a tertiary care academic center. Laryngoscope 2007;117: Phillips DJ, Kobylarz EJ, De Peralta ET, Stieg PE, Selesnick SH. Predictive factors of hearing preservation after surgical resection of small vestibular schwannomas. Otol Neurotol 2010;31: liikesarjat, esim. Brandt-Daroff-liikesarja tai erilaiset habituaatioharjoitukset (13). Vaakasuorasta kaarikäytävästä peräisin olevan asentohuimauksen yleisin hoito on Lempertin manööveri eli barbeque -manööveri (kuva 2). Prospektiivisen satunnaistetun tutkimuksen mukaan se paransi asentohuimauksen 69 %:lta potilaista viimeistään toisella hoitokerralla (18). Vaikka hyvänlaatuisella asentohuimauksella on hyvä spontaani paranemistaipumus (tutkimuksesta riippuen %), aikaa paranemiseen voi mennä useampi kuukausi. Aktiivista hoitoa suositellaankin, koska se parantaa huimauksen nopeasti ja vähentää kaatumisriskiä sekä kohentaa potilaan elämänlaatua (13). Kupulolitiaasia on usein vaikeampi hoitaa asentohoidoilla, ja näissä harvinaisissa tapauksissa voidaan harkita poikkeavan kaarikäytävän kirurgista tukkimista (19). Hyvänlaatuinen asentohuimaus voi uusia viiden vuoden aikana jopa puolella potilaista (12). Ménièren tauti Ménièren tauti liittyy endolymfaattiseen hydropsiin sisäkorvan kalvosokkelossa. Hydropsin taustamekanismit tunnetaan edelleen huonosti, mutta endolymfaattisen paineen lisääntymisen on katsottu vaurioittavan simpukan ja tasapainoelimen aistinsoluja ja aiheuttavan endo- ja perilymfanesteen sekoittumista (9,20). Oireet ovatkin sekä simpukka- että tasapainoelinperäisiä: huimauskohtaukset, sairaan korvan paineentunne, tinnitus ja kuulon aaltoileva heikkeneminen. Oireisto on etenkin taudin alkuvaiheessa yleensä kohtauksittainen ja aaltoileva, mahdollisesti endolymfaattisen paineen vaihtelusta johtuen (12). Huimauskohtauksen alkuvaiheessa nystagmus lyö usein tervettä korvaa kohti, mutta voi sentraalisen kompensaation vuoksi vaihtaa kohtauksen aikana suuntaa sairasta korvaa kohti lyöväksi (12). Sisäkorvan histopatologisiin löydöksiin perustuvissa tutkimuksissa on todettu, että Ménièren taudista kärsineillä potilailla on lähes poikkeuksetta myös endolymfaattinen hydrops (21). Viime vuosina endolymfaattinen hydrops on pystytty osoittamaan myös in vivo -magneettikuvauksella välikorvan gadoliniumvarjoaineinjektion jälkeen (22), mikä jatkossa myös selventänee il miön patofysiologiaa. Hydropsia on pitkään pidetty Ménièren taudin aiheuttajana, mutta sittemmin suhtautuminen on muuttunut kriittisemmäksi (21). Ménièren taudin lääkehoidosta ei ole vahvaa näyttöä, koska aiheesta ei ole tehty korkeatasoisia kontrolloituja tutkimuksia. Kohtauksen aikaista pahoinvointia voidaan lievittää lääkityksellä. Meta-analyysien perusteella beetahistiini näyttää harventavan kohtaustiheyttä (9). 48 mg beetahistiinia kolmesti päivässä annosteltuna ja yli 12 kuukauden hoitoaika oli avoimen hoitotutkimuksen mukaan tehokkaampi kuin pienemmät annokset ja lyhyempi hoitoaika (23). Jotkut potilaat saattavat hyötyä diureetista (12), mutta kontrolloituja tutkimuksia sen tehosta ei ole (24). Vähäsuolainen ruokavalio voi olla hyödyllinen, mutta vahva näyttö tästäkin puuttuu (12). Ankara suolarajoitus voi lisäksi heikentää potilaan elämänlaatua (20). Välikorvaan annetulla deksametasonilla voi olla positiivinen vaikutus huimaukseen, tinnitukseen, paineentunteeseen ja kuulon heikkenemiseen (6). Suun kautta annosteltavan kortikosteroidin hyödystä ei ole näyttöä (25). Tärykalvon putkitusta on käytetty etenkin aiemmin Ménièren taudin hoitona, mutta näyttöä sen hyödystä ei ole (20). Korvakäytävän kautta annettavan matalapainepulssihoidon apu huimausoireisiin on kontrolloiduissa tutkimuksissa jäänyt muutaman kuukauden mittaiseksi, eikä sen pitkäaikaishyödystä ole saatu näyttöä (12). Tasapainoelimen toimintaa tasaava tai tuhoava hoito voi olla perusteltua, jos muulla hoidolla ei saada oireita hallintaan. Tällöin tulisi olla selvyys diagnoosista ja varmuus sairaasta puolesta, ja kuulonmenetyksen riski tulisi ottaa huomioon. Labyrintektomiassa tasapainoelimen aistinepiteeli tuhotaan kirurgisesti, mutta myös kuulo menetetään leikkauspuolen korvasta, minkä takia toimenpidettä tulisikin harkita vain, jos sairaassa korvassa ei ole enää käyttökelpoista kuuloa. Tasapainohermojen katkaisuleikkauksessa kuulo voidaan yleensä säästää, mutta toimen piteeseen liittyy enemmän riskejä kuin labyrintektomiassa. (12) Saccus endolymphaticuksen dekompressiokirurgia ei tuhoa tasapainoelimen toimintaa, mutta se ei ole myöskään tehokkaampaa kuin lumekirurgia tai tärykalvon putkitus (26). Gentamysiini on ototoksinen aminoglykosidiryhmän antibiootti, joka välikorvaan annosteltuna tuhoaa sisäkorvan aistinsoluja, mutta enemmän tasapainoelimessä kuin simpukassa. Välikorvaan annetun gentamysiinin on osoitet- 3170
5 tieteessä kuva 2. Lempertin manööveri oikeanpuoleisen, vaakasuorasta kaarikäytävästä peräisin olevan, hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoidossa. A. Potilas makaa selällään pää käännettynä oikealle sairaan korvan puolelle. B E. Päätä käännetään 90 astetta kerrallaan vasemmalle pitäen jokainen asento sekuntia niin, että pää on lopulta alku asennossa. B. E. C. F. Potilas autetaan istualleen. D. 3171
6 Katsaus 34 Minor LB, Solomon D, Zinreich JS, Zee DS. Sound- and/or pressureinduced vertigo due to bone dehiscence of the superior semicircular canal. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1998;124: Chien WW, Carey JP, Minor LB. Canal dehiscence. Curr Opin Neurol 2011;24: Ward BK, Agrawal E, Nguyen E ym. Hearing outcomes after surgical plugging of the superior semicircular canal by a middle cranial fossa approach. Otol Neurotol 2012;33: Carey JP, Migliaccio AA, Minor LB. Semicircular canal function before and after surgery for superior canal dehiscence. Otol Neurotol 2007;28: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Topi Jutila, Timo P. Hirvonen: ei sidonnaisuuksia. tu selkeästi vähentävän huimausoireita, mutta siihen on liitetty myös annosriippuvainen kuulon heikkenemisen riski ainakin 20 %:lla potilaista (6,20,27). Kerran kuukaudessa annostellulla gentamysiinihoidolla on samanlainen pitkän aika välin vaikutus kuuloon kuin muillakin lääkityksillä (28). Useimpien potilaiden huimausoireet saadaan tällä hoitomuodolla kontrolliin jo kertahoidon jälkeen. Herkkyyttä aminoglykosidien ototoksisuudelle lisää mitokondriaalinen mutaatio A1555G, jonka selvittämiseksi on olemassa geenitesti. Gentamysiinihoito toteutetaan polikliinisesti, ja sillä vältetään kirurgian riskit, minkä vuoksi se on korvannut Ménièren taudin kirurgista hoitoa. Vestibulaarischwannooma Vestibulaarischwannooma eli akustikusneurinooma on hyvänlaatuinen, harvinainen, yleensä hidaskasvuinen ponskulman kasvain, joka saa alkunsa tasapainohermon Schwannin soluista. Yleisin oire on hitaasti etenevä toispuolinen kuulon heikkeneminen, mutta noin puolella potilaista on myös tasapaino-ongelmia, joskin kiertohuimausta esiintyy alle 20 %:lla. Isot kasvaimet voivat aiheuttaa kompression vaikutuksesta oireita muihinkin aivohermoihin ja lopulta vaikuttaa myös aivopaineeseen (12). Vestibulaarischwannoomaa voidaan hoitaa aktiivisesti kirurgisesti tai sädehoidolla, mutta myös kasvuseuranta on monesti hyvä vaihtoehto: yli puolet vestibulaarischwannoomista ei kasva viiden vuoden aikana diagnoosihetken jälkeen, ja pieni osa jopa pienenee seurannassa. Potilaan iän tai sukupuolen ei ole todettu vaikuttavan kasvutaipumukseen (29). Kirurgia tai sädehoito voi johtaa korvan kuuroutumiseen, kasvohalvaukseen tai muihin komplikaatioihin, minkä vuoksi pieniä kasvaimia, joiden kasvu on pysähtynyt, ei useimmiten nykyään leikata. Suuremmat kasvaimet, joiden kuulohermokanavan ulkopuolisen osuuden läpi mitta on yli 2 cm, kasvavat todennäköisemmin kuin pienet, joita voi seurata magneettikuvauksin. Kuvausväliä harvennetaan seurannan edetessä (29). Kasvuseuranta vaatii yksilöllistä suunnittelua, joka on syytä keskittää hoitoyksiköihin. Toisaalta kasvavien kasvainten kirurgista interventiota ei kannata odotella liian pitkään, koska tuolloin komplikaatioiden riski suurenee ja mahdollisuus kuulon säilyttämiseen pienenee (12). Kirurgia johtaa yleensä pysyvään toispuoliseen tasapainoelimen vajaatoimintaan (30), joka tosin kompensoituu melko nopeasti, minkä jälkeen potilailla on vaihtelevasti tasapainooireita kuten ennen leikkaustakin (31). Käyttökelpoisen kuulon säilyttäminen leikkauksen jälkeen on mahdollista, ja kasvohermon toiminta nykytekniikoilla säilyy useimmiten hyvänä (32,33). Yläkaarikäytävän luupuutos Minor ym. kuvasivat yläkaarikäytävän luupuutoksen aiheuttaman oireyhtymän 1998 (34). Myös muiden kaarikäytävien luupuutos on mahdollista, mutta harvinaisempaa. Patofysiologisena perustana pidetään niin sanottua kolmannen ikkunan hypoteesia, jonka mukaan sisä korvan luisessa kapselissa kahden normaalirakenteen, soikean ja pyöreän ikkunan, lisäksi oleva kolmas luupuutosalue lisää sisäkorvan komplianssia. Tämä johtaa paineen (esimerkiksi yskiminen, niistäminen, ponnistelu) ja äänen (Tullion ilmiö) laukaisemiin oireisiin ja löydöksiin (35). Luupuutoksinen yläkaarikäytävä aktivoituu paine- tai ääniärsytyksestä ja aiheuttaa huimauksen sekä kaarikäytävän suuntaisena eli vertikaalisesti kiertävänä lyövän nystagmuksen. Potilailla voi olla myös kroonista tasapainoepävarmuutta ja molemminpuolisissa luupuutoksissa oskillopsiaa. Simpukkaperäisiä oireita ovat johtumistyyppinen kuulon heikkeneminen tai hyperakusia luujohteisille, erityisesti kehon sisäisille äänille: potilaalla voi olla autofoniaa, tai hän voi kuulla sydämensä sykkeen, askeleensa, silmiensä liikkeet, tai ääniraudan nilkan tasolta asti (12). Hoidoksi useimmille potilaille riittää informaatio ja oireita laukaisevien ärsykkeiden välttäminen. Tärykalvon putkitus voi auttaa erityisesti paineärsykkeistä oireilevia potilaita. Vaikeammin oireilevien potilaiden kohdalla voidaan harkita kirurgista hoitoa, jossa luupuutosalue pinnoitetaan tai tukitaan kartiolisäke- tai keskikuoppa-avauksesta. Näistä vaihtoehdoista tukkimisella on saavutettu parempia tuloksia. Kirurginen hoito lievittää sekä tasapaino- että kuulo-oireita (35). Ward ym. raportoivat vuonna 2012, että keskikuoppa-avauksesta tehdyn yläkaarikäytävän tukkimisen jälkeen puhealueen luu- ja ilmajohtokuulon erotus pieneni, mikä johtui luujohtokuulon heikkenemisestä, mutta etenkin matalammilla taajuuksilla myös ilmajohtokuulon paranemisesta (36). Neljäsosa poti- 3172
7 tieteessä Epleyn manööveri parantaa jopa 95 % potilaista, joilla on hyvänlaatuinen asentohuimaus. laista kärsi lievästä kuulon heikkenemisestä kaarikäytävän tukkimisen jälkeen. Sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta puheenerotuskykyyn. Tasapainoelimen yleisen toimintahäiriön riski kirurgisen hoidon jälkeen on % (37). Satunnaistettuja tai pitkän seuranta-ajan tutkimuksia kirurgisesta hoidosta ei ole. Yhteenveto Vaikka korvaperäisen huimauksen etiologia on monin paikoin vielä epäselvä esimerkiksi Ménièren taudissa, on tasapainojärjestelmän ja erityisesti vestibulo-okulaarisen heijasteen perusfysiologian ja -patofysiologian ymmärrys tärkeää huimauspotilaita hoitaville lääkäreille. Refleksin kliininen arvio (spontaani tai provosoitu nystagmus ja pään impulssitesti) on korvaperäisestä huimauksesta kärsivällä potilaalla ensisijaisen tärkeää, ja kuulon tutkiminen kliinisesti ja audiometrian avulla täydentää perusterveydenhuollon tasolla korvaperäisen huimauksen selvittelyä. Hyvänlaatuinen asentohuimaus tulisi pääosin tunnistaa ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Korvaperäisen huimauksen eri tautikokonaisuuksien hoidosta tarvitaan lisää kontrolloituja tutkimuksia. n English summary > in english Peripheral vestibular disorders: pathophysiology and therapy 3173
8 English summary Topi Jutila M.D., Specialist in Otorhinolaryngology University of Helsinki Helsinki University Central Hospital Department of Otorhinolaryngology and Head and Neck Surgery Timo P. Hirvonen Docent, Head of Inpatient Ward Helsinki University Central Hospital Department of Otorhinolaryngology and Head and Neck Surgery Peripheral vestibular disorders: pathophysiology and therapy The pathophysiology of peripheral vestibular disorders is largely based on disturbances of the vestibulo-ocular reflex (VOR), which coordinates eye movements during head motion in order to keep the image on the retina stable. Peripheral nystagmus derives either from hypoor hyperfunction of the VOR, and appears in the plane of the affected semicircular canals or according to the vestibular nerves affected. In vestibular neuritis, both branches of the vestibular nerves are often affected and the nystagmus has a horizontal and rotatory component. In benign paroxysmal positional vertigo (BPPV) the provoking head motion and position usually result in temporary stimulation of the affected canal. In vestibular neuritis, corticosteroids are beneficial for the recovery of the peripheral function, but no effect on the long-term resolution of symptoms has been found. The most popular treatment for posterior canal BPPV is the Epley manoeuvre, and horizontal canal BPPV can be treated with the Lempert roll manoeuvre. Few controlled studies concerning the therapy for Ménière s disease exist, and betahistine, diuretics and salt reduction are used with varying degrees of success. Intratympanic gentamicin is effective in severe Ménière s disease. For small vestibular schwannomas, serial observation with MRI is an option. On the other hand, surgical intervention or radiotherapy for growing vestibular schwannomas should not be postponed too long, because the risks of active treatment increase in larger tumours. Information about the aetiology is sufficient therapy for most patients with superior semicircular canal dehiscence. For patients with disabling symptoms, surgical plugging or surfacing of the canal can be performed. 3173a
HUIMAUS Riina Niemensivu
HUIMAUS 10.1.2011 Riina Niemensivu Tasapainosta huolehtivat Aivot (pikkuaivot, aivorunko) Sisäkorvien tasapainoelimet Silmät Proprioseptinen eli asentotuntojärjestelmä Huimaus modifioituu aivojen kuorialueella
LisätiedotTakakaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva
Katsaus Vaakasuoran kaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva asentohuimaus alidiagnosoitu häiriö Tapani Rahko ja Voitto Kotti Vaakasuoran kaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva hyvänlaatuinen asentohuimaus
LisätiedotNystagmus. Topi Jutila ja Timo P. Hirvonen KATSAUS
Topi Jutila ja Timo P. Hirvonen KATSAUS Fysiologinen nystagmus eli silmävärve vakauttaa katseen pään liikkeiden aikana. Patologinen nystagmus johtuu tasapainojärjestelmän häiriöstä, josta saadaan tietoa
LisätiedotYläkaarikäytävän luupuutos huimauksen syynä
Katsaus Timo P. Hirvonen Yläkaarikäytävän luupuutos huimauksen syynä Sisäkorvan tasapainoelimen yläkaarikäytävän luupuutos voi aikaansaada huimausta kovien äänten ja painevaihtelun yhteydessä. Kuulo-oireina
LisätiedotHuimauspotilaan kliininen tutkiminen
Katsaus tieteessä Jaana Korpela LT, neurologian erikoislääkäri, TYKS, neurotoimialue Riina Niemensivu LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologian lisäpätevyys HUS, korva-, nenä- ja kurkkutautien
LisätiedotOma potilas. TAPAUSSELOSTUS Hilla Levo, Perttu Lindsberg, Topi Jutila ja Timo Hirvonen
TAPAUSSELOSTUS Hilla Levo, Perttu Lindsberg, Topi Jutila ja Timo Hirvonen Miksi purjehtija ei tunnistanut tuttua vastaantulijaa? Molempien sisäkorvan tasapainoelinten vajaatoiminta tasapainohäiriön taustalla
LisätiedotHYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TUTKIMINEN JA HOITO
HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TUTKIMINEN JA HOITO Tutkimisohje Tampereen kaupungin fysioterapeuteille ja hoito-ohje hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta kärsiville potilaille Leena Airaksinen Kati Keinänen
LisätiedotHyvänlaatuisen asentohuimauksen fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito
Laura Hirvonen Hyvänlaatuisen asentohuimauksen fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito Opas Hyvinkään sairaalan fysioterapiayksikköön Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti AMK Fysioterapian
LisätiedotHuimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto
Huimausoire ja turvallinen toimintakyky i t k Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri Liikenneturvallisuuslääkäri lääkä i Taustaani huimausasioissa Väitöskirja huimausdiagnostiikasta t HY 1989 Huimaako?
LisätiedotTasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016
Tasapaino - huimaus Hannu Tapiovaara 2016 Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa Huimaus on kuudenneksi yleisin syy yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMENIEREN TAUTI JA SEN HOITO
Vertaistukityöryhmä: Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, dosentti, Vinaya Manchaiah, Fil tri. (Audiologia) MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Mikä on Menieren tauti? Menieren taudilla tarkoitetaan
LisätiedotHYVÄNLAATUINEN ASENTOHUIMAUS ITSEHOITO-OPAS
Mikko Mutanen & Jani Vaheristo HYVÄNLAATUINEN ASENTOHUIMAUS ITSEHOITO-OPAS Opinnäytetyö Fysioterapia 2019 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Mikko Mutanen Jani Vaheristo Opinnäytetyön nimi Hyvänlaatuinen asentohuimaus:
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotHuimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?
Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotKaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS
Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
Lisätiedot1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.
1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotKiertohuimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä
Katsaus JOUKO KOTIMÄKI Ménièren taudin diagnostiikka Ménièren taudin diagnoosin tulisi pohjautua tähän tautiin viittaavaan anamneesiin (toistuvat ja vähintään 20 minuuttia kestävät Ménière-tyyppiset kiertohuimauskohtaukset,
LisätiedotÄkillisen kuulonmenetyksen hoito
Timo Petteri Hirvonen NÄIN HOIDAN Äkillisen kuulonmenetyksen hoito Äkillisessä kuulonmenetyksessä sensorineuraalinen kuulo huononee vähintään kolmella vierekkäisellä taajuudella vähintään 30 db alle kolmen
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotToispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen
Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotNeurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela
Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa
LisätiedotHUIMAUSDIAGNOSTIIKKA TYÖNJAKO ENG:N MERKITYS. HORISONTAALISEN JA ANTERIORISEN KANAVAN ASENTOHUIMAUS, SOVELLUKSIA näkö,hahmotus,luki,oppiminen,tules
HORISONTAALISEN JA ANTERIORISEN KANAVAN ASENTOHUIMAUS, SOVELLUKSIA näkö,hahmotus,luki,oppiminen,tules netti:kolumbus.fi/tapani.rahko tai google:tark haku:nimi tai google: bppvpage rahko TAPANI RAHKO DOS
LisätiedotOPAS HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TESTAAMISEEN JA HOITOON
OPAS HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TESTAAMISEEN JA HOITOON LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Kevät 2011 Jyrki Suojanen Lahden ammattikorkeakoulu
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotMenieren tauti. Potilaan opas SUOMEN MENIERE-LIITTO RY
Menieren tauti Potilaan opas SUOMEN MENIERE-LIITTO RY 2 Sisällys Lukijalle...3 Mikä on Menieren tauti...4 Menieren taudin oireet... 4 Miten Menieren tauti todetaan... 5 Taudin esiintyminen... 5 Menieren
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotVARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN
JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotLasten korvatulehdukset
Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotKIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO
KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotRetinan periferiaa. Liisa Marttila Silmät el, KYS
Retinan periferiaa Liisa Marttila Silmät el, KYS Ei ole Sidonnaisuudet Verkkokalvorepeämät ja niiden yhteys verkkokalvoirtaumiin Takalasiaiskalvon irtauma (PVD) ja sen yhteys vek-irtaumiin Laserin/kryon
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotAKKREDITOITU SERTIFIOINTIELIN ACCREDITED CERTIFICATION BODY
S017 Liite 1.09 / Appendix 1.09 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU SERTIFIOINTIELIN ACCREDITED CERTIFICATION BODY EUROFINS EXPERT SERVICES OY EUROFINS EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotMénièren tauti, tasapaino ja elämänlaatu
Ménièren tauti, tasapaino ja elämänlaatu Simo Korpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Vestibulaaritutkimusryhmä Toukokuu 2006 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotS Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets
S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotLataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa
Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotBAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste
BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
LisätiedotNEURO- OFTALMOLOGIAA
NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia
LisätiedotHYVÄNLAATUINEN ASENTO- HUIMAUS JA SEN ESIINTYVYYS LAPSILLA, JOILLA ON HAVAIN- TOMOTORISIA PULMIA
HYVÄNLAATUINEN ASENTO- HUIMAUS JA SEN ESIINTYVYYS LAPSILLA, JOILLA ON HAVAIN- TOMOTORISIA PULMIA OPINNÄYTETYÖ Helena Leikas ja Heidi Vänttinen Joulukuu 2008 Sosiaali- ja terveysala, Fysioterapia JYVÄSKYLÄN
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
Lisätiedot