Oriveden kaupunki Talouden tasapainottamisohjelma 2015-2018 HT Eero Laesterä Johtoryhmän kokous 8.9.2014 Johtoryhmän kokous 12.9.2014 Ohjausryhmä 16.9.2014 Valtuustoseminaari 22.9.2014 Ohjausryhmä 30.9.2014 Ohjausryhmä 6.10.2014 Kaupunginhallitus 6.10.2014 Kaupunginvaltuusto
Tulopohjan muutos Menojen kasvu on voitu kattaa hyvin 2000-luvun alun loppuun erittäin voimakkaasti kasvaneella verorahoituksella ja velkaantumisella. Suomen tulonalenema johtuu erityisesti Nokian tulojen poistumisesta JA finanssikriisistä aikajaksosta joka alkoi noin 2007-2008. Menoihin päätettiin olla puuttumatta; ensiksi Vanhasen hallitus päätti, että Suomi voi velkaantua eikä aleta samanlaista sopeutusta kuin edellisen laman hoidossa. Suomen piti kestää yksi V, mutta kohtasikin toisen V:n, ja nyt vielä kolmannen. Silti velkaelvytys jatkuu.
Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,6 mrd euroa vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä Vanhanen IIIII Katainen Valtion velkataso on kohonnut huomattavasti 2008-> 2/2014 valtionvelka n. 92,5 mrd euroa 17.108 euroa/as Konsernivelka kunnissa 2003 2012 3.700 eur/as 5.030 eur/as, kasvaa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää pian rajat, lisäksi velan kasvunopeus on liian nopea.
Miksi? Verotettavan tulon Orivesi Keskim. Nousu 1997 2013 4,93 % Keskim. nousu 1997 2008 4,84 % Keskim. nousu 2008 2013 3,34 % Erotus -1,50 % Verotettava tulo 2008 110 282 051 Verotettava 2013, historiallinen nousu 139 662 916 Verotettava tulo 2013, taantuma nousu 128 707 317 Verotettava tulo, alikertymä 10 955 599 Verotulon alikertymä 2008 2013 yht. -2 245 898 Vastaa veroprosenttiyksiköitä -1,74 Vastaa veroprosenttiyksiköitä vuodessa -0,35 Yhteisöveron muutos Orivesi Keskim. Nousu 1997 2013-2,38 % Keskim. nousu 1997 2008-2,59 % Keskim. nousu 2008 2013-2,67 % Erotus -0,08 % Yhteisövero 2008 teuroa 1 461 Yhteisövero 2013, historiallinen nousu 1 943 Yhteisövero 2013, taantuma nousu 1 266 Poikkeava kasvu -677 Poikkeava veroprosenttiyksiköitä -0,53 Vastaa veroprosenttiyksiköitä vuodessa -0,11 Orivesi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tason lasku Asukasluku 9 571 9 571 9 571 9 571 9 571 9 571 Yhden veroprosenttiyksikön tuotto 1 287 073 1 287 073 1 287 073 1 287 073 1 287 073 1 287 073 Lisäleikkaus eur 1 110 844 220 133 641 257 334 985 66 997 86 139 2 460 355 Lisäleikkaus eur/as 116,06 23,00 67,00 35,00 7,00 9,00 257,06 Saamatta jäänyt valtionosuus eur 1 129 378 2 478 889 4 469 657 6 795 410 9 188 160 11 667 049 Leikkaus veroprosenttia 0,86 0,17 0,50 0,26 0,05 0,07 1,91 Leikkaus veroprosenttia 0,86 1,03 1,53 1,79 1,84 1,91 Orivesi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos eur -478 550-478 550-765 680-765 680-1 148 520-3 075 769 Muutos eur/as -50-50 -80-80 -120-321 Muutos veroprosenttiyksikköä -0,37-0,37-0,59-0,59-0,89-2,39 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Uusi VOS 22 371 783 22 039 433 23 299 148 23 789 980 24 405 023 25 102 896 25 809 098-1,49 % 5,72 % 2,11 % 2,59 % 2,86 % 2,81 % Valtionosuuden kasvu on ollut menneessä keskimäärin 6,9%/v.
Valtionosuuden kasvu Mennyttä ei kannata haikailla punainen linja osoittaa menneeseen perustuvan valtionosuuden kasvun, sininen linja VM:n peruspalvelubudjetin mukaisen kasvun.
Miksi? Orivesi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Verotulot -0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-47 Yhteisöverotulot -0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-14 VOS-leikkaus -0,86-1,03-1,53-1,79-1,84-1,91-1,91-1,91-1,91-257 VOS-muutos -0,37-0,37-0,59-0,59-0,89-2,39-321 Kaikki yhteensä -0,45-0,45-0,45-1,32-1,49-1,99-2,62-2,67-2,96-2,96-3,26-4,76-625 Veroprosentti 19,50 20,00 20,00 20,00 20,50 21,50 Muutos 2,00 269 Toimkatteen muutos 0,14 0,27 0,41 0,55 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 92 Toimintakatteen sopeutuminen Orivesi Keskim. Nousu 1997 2013 8,63 % Keskim. nousu 1997 2008 5,87 % Keskim. nousu 2008 2013 8,94 % Erotus 3,07 % Toimintakate 2008 teuroa -37 560 Toimintakate 2013, historiallinen nousu -49 957 Toimintakate 2013, taantuma nousu -54 351 Poikkeava kasvu/sopeutus 4 394 Poikkeava veroprosenttiyksiköitä 3,41 Vastaa veroprosenttiyksiköitä vuodessa 0,68
Minne mennään? Orivesi TPE2014 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku 9 590 9 571 9 572 9 572 9 576 9 583 9 593 9 608 9 627 9 651 Verotettava tulo 118 770 123 860 128 706 128 372 128 828 132 379 137 204 142 204 147 387 152 758 Muutos-% 4,29 % 3,91 % -0,26 % 0,36 % 2,76 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Toimintakate -45 469-52 021-54 351-56 381-58 487-60 672-62 938-65 289-67 727-70 257 Muutos 14,41 % 4,48 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % Sopeutus 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 27 170 27 532 29 598 31 273 31 856 32 557 33 689 34 860 36 073 37 329 Valtionosuudet 21 569 22 977 23 888 23 926 22 800 24 157 24 620 25 290 25 873 26 453 Rahoitustuotot ja -kulut 12-111 -168-326 -481-643 -837-1 055-1 291-1 546 Vuosikate 3 282-1 623-1 033-1 508-4 312-4 601-5 466-6 193-7 072-8 020 Poistot 2 108 2 214 2 676 2 454 2 806 2 943 2 967 3 033 3 095 3 154 Satunnainen tuotto 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 1 174-3 837-2 544-3 962-7 118-7 544-8 433-9 226-10 167-11 174 Kumulatiivinen ylij/alij. 11 736 7 899 5 355 1 392-5 726-13 270-21 703-30 929-41 096-52 270 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 224 825 559 145-598 -1 385-2 262-3 219-4 269-5 416 Nettoinvestoinnit 4 579 5 137 5 251 5 788 2 284 3 366 4 106 4 112 4 120 4 131 Lainakanta 1000 eur 12 500 16 521 21 838 29 550 36 563 44 946 54 704 65 195 76 574 88 911 Nettolaina 1000 eur 4 664 9 631 14 542 22 059 28 875 37 062 46 853 57 379 68 791 81 162 Nettolaina eur/as 486 1 006 1 519 2 304 3 015 3 867 4 884 5 972 7 146 8 410 Nettolaina veroprosenttia 3,93 7,78 11,30 17,18 22,41 28,00 34,15 40,35 46,67 53,13
Minne mennään? Orivesi TPE2014 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku 9 590 9 571 9 572 9 572 9 576 9 583 9 593 9 608 9 627 9 651 Verotettava tulo 118 770 123 860 128 706 128 372 128 828 132 379 137 204 142 204 147 387 152 758 Muutos-% 4,29 % 3,91 % -0,26 % 0,36 % 2,76 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,50 Toimintakate -45 469-52 021-54 351-56 381-58 487-60 672-62 938-65 289-67 727-70 257 Muutos 14,41 % 4,48 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % Sopeutus 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 27 170 27 532 29 598 31 273 33 144 35 205 37 805 40 549 43 443 46 495 Valtionosuudet 21 569 22 977 23 888 23 926 22 800 24 157 24 620 25 290 25 873 26 453 Rahoitustuotot ja -kulut 12-111 -168-326 -467-586 -705-814 -902-970 Vuosikate 3 282-1 623-1 033-1 508-3 010-1 896-1 218-264 686 1 722 Poistot 2 108 2 214 2 676 2 454 2 806 2 943 2 967 3 033 3 095 3 154 Satunnainen tuotto 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 1 174-3 837-2 544-3 962-5 816-4 839-4 185-3 297-2 409-1 433 Kumulatiivinen ylij/alij. 11 736 7 899 5 355 1 392-4 424-9 263-13 448-16 745-19 154-20 587 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 224 825 559 145-462 -967-1 402-1 743-1 990-2 133 Nettoinvestoinnit 4 579 5 137 5 251 5 788 2 284 3 366 4 106 4 112 4 120 4 131 Lainakanta 1000 eur 12 500 16 521 21 838 29 550 35 261 40 939 46 449 51 011 54 632 57 228 Nettolaina 1000 eur 4 664 9 631 14 542 22 059 27 573 33 055 38 598 43 195 46 849 49 478 Nettolaina eur/as 486 1 006 1 519 2 304 2 879 3 449 4 024 4 496 4 866 5 127 Nettolaina veroprosenttia 3,93 7,78 11,30 17,18 21,40 24,97 28,13 30,38 31,79 32,39
Minne mennään? Orivesi TPE2014 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku 9 590 9 571 9 572 9 572 9 576 9 583 9 593 9 608 9 627 9 651 Verotettava tulo 118 770 123 860 128 706 128 372 128 828 132 379 137 204 142 204 147 387 152 758 Muutos-% 4,29 % 3,91 % -0,26 % 0,36 % 2,76 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Toimintakate -45 469-52 021-54 351-56 381-54 487-52 522-54 484-56 519-58 630-60 820 Muutos 14,41 % 4,48 % 3,74 % -3,36 % -3,61 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % Sopeutus 0 0-4 000-4 000 0 0 0 0 Verotulot 27 170 27 532 29 598 31 273 31 856 32 557 33 689 34 860 36 073 37 329 Valtionosuudet 21 569 22 977 23 888 23 926 22 800 24 157 24 620 25 290 25 873 26 453 Rahoitustuotot ja -kulut 12-111 -168-326 -437-467 -477-500 -529-567 Vuosikate 3 282-1 623-1 033-1 508-269 3 725 3 348 3 132 2 787 2 396 Poistot 2 108 2 214 2 676 2 454 2 806 2 943 2 967 3 033 3 095 3 154 Satunnainen tuotto 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 1 174-3 837-2 544-3 962-3 075 782 381 99-308 -758 Kumulatiivinen ylij/alij. 11 736 7 899 5 355 1 392-1 682-900 -519-420 -728-1 486 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 224 825 559 145-176 -94-54 -44-76 -154 Nettoinvestoinnit 4 579 5 137 5 251 5 788 2 284 3 366 4 106 4 112 4 120 4 131 Lainakanta 1000 eur 12 500 16 521 21 838 29 550 32 519 32 577 33 520 34 687 36 206 38 127 Nettolaina 1000 eur 4 664 9 631 14 542 22 059 24 831 24 692 25 670 26 870 28 424 30 378 Nettolaina eur/as 486 1 006 1 519 2 304 2 593 2 577 2 676 2 797 2 952 3 148 Nettolaina veroprosenttia 3,93 7,78 11,30 17,18 19,27 18,65 18,71 18,90 19,29 19,89
Miksi pitää tasapainottaa? Valtion ja kunnan rooliero Itsenäinen kunta järjestää kuntalaisten lakisääteiset palvelut. Tätä ei voi juosta karkuun. Jos rahat eivät riitä, voidaan ei-lakisääteiset palvelut voidaan poistaa ja tuloihin sopimaton laatu unohtaa. Toinen kuntaa sitova asia on talouden tasapainovaatimus. Kunnan talouden on oltava taloudellisesti tarkastellen tasapainossa. Kun ei-lakisääteiset palvelut ja ylimääräinen laatu on karsittu ja jos tulot eivät edelleenkään riitä, voidaan turvautua verotulon lisäykseen. Kun kunta pyrkii talouden tasapainoon, sen ainoa mietittävä asia ei-lakisääteisten jne palveluiden poistamisen riittävyys tasapainoon pääsemiseksi. Valtion rooli poikkeaa kunnasta valtio huolehtii suhdanteista ja se voi velkaelvyttää valtion tasapainovaatimus poikkeaa kunnan tasapainovaatimuksesta (sitä valvovat muut elimet).
Kriisit ja selvitykset Kun kunnan taseessa on alijäämää, kunnan pitää tehdä suunnitelma, jolla alijäämä saadaan neljän vuoden aikana taseesta pois. Ensivaiheessa riittää suunnitelma. Kun kunta täyttää joko alijäämäkriteerin (500 eur/as vuonna I ja 1.000 eur/as vuonna II) tai sitten kahtena vuotena peräkkäin kuusi kriisimittaria, kunta joutuu kriisikuntien joukkoon ja sen mahdollisuus tuottaa palveluita itsenäisenä kuntana joutuu tarkasteltavaksi. Työ tehdään VM:n ja kunnan yhteistyössä, ryhmän puheenjohtaja tulee ulkopuolelta. Jos ryhmän esittämät keinot eivät ole riittäviä, eikä esitys ole uskottava, VM voi esittää, että kunta aloittaa kuntaliitosneuvottelut. Jos nämä eivät johda tulokseen ja talouden tila entisestään heikkenee, voi valtioneuvosto käyttää tässä tilanteessa harkintavaltaa puuttua kunnan itsenäisyyteen ja tarvittaessa pakolla liittää kunnan toiseen toisen kunnan vastaanhangoittelusta riippumatta.
Hallinto- ja talouspalvelut - Henkilöstöetujen ja tyky-toiminnan karsiminen -25 000 euroa - Karsitaan työnantajan maksamat tuet liikuntahallin ja uimahallin käytöstä, kansalaisopiston kurssituet, ruokailukustannusten tuet, tyky-toiminnan korvaukset - tyky-toimintaa varten jää varaus yhteen yhteiseen tilaisuuteen vuodessa sekä henkilöstöjaoston erillispäätöksellä mahdollisuus käyttää työaikaa tyky-toimintaan - Luottamushenkilöpalkkioiden karsiminen -40 000 euroa - Karsitaan luottamushenkilöiden kokouspalkkioita tai lisätään kokouspalkkiottomien kokousten määrää - Luottamushenkilöorganisaation tehostaminen -24 500 euroa - Hallintojohtaja, uudelleenjärjestely, sosiaali- ja terveyspalvelujen menoissa
Hallinto- ja talouspalvelut Toimistopalvelujen ja kehittämistehtävät - uudelleenjärjestely tavoitteena tehtävät järjestellään työn sisällön mukaan työryhmiin, joissa vastuut ja sijaisuudet jaetaan koko ryhmän kesken tehtävien järjestelyn yhteydessä tarkastellaan myös eri henkilöiden mahdollisuudet nykyistä laajempaan tehtäväsisältöön osittamalla henkilöiden työpanosta eri tehtäviin henkilöstön vähentymisen myötä työtaakka kasvaa, mutta yhden yksikön avulla sijaisuustehtäviä ja osaamista voidaan jakaa useamman henkilön kesken vaatii muutosvalmiutta henkilöstöltä ja luottamushenkilöiltä Muu toimistohenkilöstön jne tuottavuuden muutos Yhteensä noin -7 HTV, kaikkea ei saavuteta luontaisen poistuman kautta
Hallinto- ja talouspalvelut Joukkoliikenteen supistaminen NOPA-vähennys Kaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannukset nousussa seudullisen järjestelmän käyttöönoton myötä (lisäys 8 000 euroa v. 2015 ja merkittävästi enemmän vuonna 2016) Henkilöstö ja talous 2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä HTV Vastuu Henkilöstöedut, tyky-toiminta -25 000-25 000 Luottamushenkilöpalkkiot -20 000-20 000-40 000 Luottamushenkilöorganisaation tehostaminen -24 500-24 500 Tiimit/tehostaminen -120 000-13 000-36 000-169 000-7 NOPA/ vähennetään käyntikertoja -25 000-25 000-50 000 Yhteensä -165 000-58 000-85 500 0 0-308 500-7
Opetuspalvelut Rovastinkankaan koulun tilojenkäytön tehostaminen (sekä yhteistyö Tredun kanssa), 30 000 euron säästö vuodelle 2015 ja 30 000 euron säästö vuodelle 2016 (kokonaissäästö 60 000 euroa), harjaantumiskoulun siirto Kultavuoren kouluun (toteutetaan erillispäätöksellä), 20 000 euron säästö vuodelle 2017.
Perusopetuksen tuntimäärä minimiin PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN VALTAKUNNALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MINIMITUNTIMÄÄRÄLLÄ Opetusta eri vuosiluokilla tällä hetkellä: 1.lk 20 vvh minimi 19 vvh erotus + 1 vvh 2.lk 20 vvh minimi 19 vvh erotus + 1 vvh 3.lk 23 vvh minimi 23 vvh erotus 0 4.lk 23 vvh minimi 23 vvh erotus 0 5.lk 25 vvh minimi 24 vvh erotus + 1 vvh 6.lk 26 vvh minimi 24 vvh erotus + 2 vvh 7.lk 30 vvh minimi 30 vvh erotus 0 8.lk 30 vvh minimi 30 vvh erotus 0 9.lk 30 vvh minimi 30 vvh erotus 0 Orivedellä yläkoulussa opiskellaan valtakunnallisella minimituntimäärällä, mutta 1-2- luokilla sekä 5-6-luokilla on tuntimäärä hieman yli minimituntimäärän. Yhteenlaskettuna kaikki alakoulujen opetusryhmät huomioiden tämä tarkoittaa viikossa 26 tunnin ylitystä minimituntimäärään, vuositasolla se vastaa noin 35 000 euron palkkakustannuksia. Kustannussäästö 35 000 vuodessa (aik. 2016), vuonna 2015 yht. 14 583 Isojen koulujen kohdalla tarkoittanee osan luokanopettajan viroista muuttamista tuntiopettajien viroiksi tai ainakin tulevaisuudessa virkojen täyttöä tuntiopettajuuksina -1 HTV
Aamu- ja iltapäivätoiminta Nykytilanne Tällä hetkellä aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kaikilla kouluilla klo 7 17 välillä. Tällä hetkellä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia koulunkäynnin ohjaajia on yhteensä 12. Heistä lähes kaikki tekevät täyttä työaikaa (= 38,25 h/vk) Määräaikaisia koulunkäynnin ohjaajia on yhdeksän, joista yksi on palkkatuella palkattu ja kaksi oppisopimusopiskelijaa. Lisäksi on kymmenes määräaikainen, jonka työsopimus on tällä hetkellä tehty vain palkkatukiajaksi eli 5.2.2015 asti. Määräaikaisista koulunkäynnin ohjaajista kolme tekee osaaikatyötä (työaika 28 32 h/vk) Toimenpiteet Toiminta-aikojen supistaminen tunnilla aamusta ja illasta, uudet toiminta-ajat klo 8 16 välillä Toimintatuntien vähennys 10 h/ryhmä, yhteensä 50 h/vk, 1 900 h/vuosi Valtionosuuden vähennys 0 Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien vähennys Määräaikaisten työntekijöiden sopimuksista supistaminen -> 6 määräaikaisen henkilön työntekijän työajan lyhennys -> 30 h /vko, että kuuden määräaikaisen työntekijän työaika lyhennettäisiin esim. 30 h/vk (yhteensä vähennys 49,5 h/vk = 1 881 h/vuosi Tällä hetkellä kuuden määräaikaisen koulunkäynnin ohjaajan palkkauskustannukset ovat 10 kk:n osalta n. 136 474 (mukana kaksi muodollisesti epäpätevää oppisopimusopiskelijaa) Palkkauskustannukset osa-aikaisilla 78,43 % työsopimuksilla olisi 10 kk:n ajalta 107 068 Kokonaissäästö 29 406 /vuosi vuonna 2016 (2015: 14 703 )
Pienopetusryhmien vähentäminen ALLE 10 OPPILAAN/OPISKELIJAN OPETUSRYHMIEN VÄHENTÄMINEN - tavoite 60.000 euroa -1 HTV Nykytilanne Oriveden kaupungin alakouluilla ei ole alle 10 oppilaan ryhmiä, paitsi muutamilla vuosiluokilla/opetusryhmillä englannin kielen opetuksessa -> jakotunnit käytössä. Yhteiskoululla perusoppiainekursseilla ei ole lainkaan alle 10 oppilaan ryhmiä. Valinnaisissa oppiaineissa minimirajana ryhmien koolle on pidetty 7-8 oppilasta. Alle 10 oppilaan valinnaisryhmiä on tällä hetkellä yläkoululla: Kotitaloudessa yksi ryhmä, Musiikin valinnaisessa, Teknisten töiden valinnaisessa yksi ryhmä, Saksan kielessä ja Venäjän kielessä Lukiossa ei myöskään ole perusopintojen kursseilla alle 10 opiskelijan ryhmiä. Alle 10 opiskelijan ryhmiä on muutamia seuraavissa valinnaisissa oppiaineissa: musiikissa, kuvataiteessa, uskonnossa yksi ryhmä, liikunnassa, yhteiskuntaopissa, ranskan kielessä, venäjän kielessä, saksan kielessä, maantieteessä yksi ryhmä ja kemiassa yksi ryhmä Huomioitavia asioita: Oppilaan opintopolun jatkuvuuden kannalta kielissä alle 10 oppilaan ryhmät ovat tarpeen. Mikäli ryhmäkokoa kasvatetaan, ei oppilailla ole mahdollisuutta kieliopintoihin läheskään jokaisena lukuvuotena Oriveden lukion kaltaiselle yleislukiolle mahdollisuus kielten opiskeluun on tärkeä vetovoimatekijä. Muutenkin lukion on pystyttävä tarjoamaan jonkinlainen valinnaiskurssijärjestelmä. Alle 7 tai 8 oppilaan ryhmiä on vain yksi ranskan kielessä, kaksi venäjän kielessä, yksi musiikissa ja yksi yhteiskuntaopissa Mahdollisten säästövaikutusten laskemisessa pitäisi selvittää oppilaiden/opiskelijoiden sijoittuminen toisiin valinnaisiin oppiaineisiin ennen kuin lopullista säästösummaa on mahdollista arvioida.
Opetuspalvelut, tehostaminen Virkojen yhdistämiset Johtamisjärjestelmien uusimiset Opetusvelvollisuuksien tarkastelu Kaikilla kouluasteilla - 1 HTV
Varhaiskasvatus PUHARILAN KOLMIPERHEPÄIVÄHOITOYKSIKÖN LAKKAUTTAMINEN 30.6.2015 ALKAEN Kustannussäästöt vuonna 2015 yhteensä 11 500 (henkilöstökulut 5 kk ja tilakustannukset 6 kk) ja Kustannussäästöt vuonna 2016 yhteensä 23 000 AHOTIEN RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOYKSIKÖN LOPETTAMINEN 1.8.2015 ALKAEN Kustannussäästöt vuonna 2015 yhteensä 20 000 ja vuonna 2016 yhteensä 50 000 (palkkauskustannukset 1 hlö, kiinteistökulut) Huomioitavia asioita: Lapset pystytään sijoittamaan Orivarsan päiväkotiin -> Orivarsan tilat tehokkaampaan käyttöasteeseen Vakinaiset työtekijät pystytään sijoittamaan muihin yksiköihin. Tässä yhteydessä toteutetaan esiopetusryhmän perustaminen Orivarsaan, jolloin yksi ryhmä vähennetään Rovastinkankaan koululta ja Ahotien kiinteistöstä pystytään luopumaan Yhteensä -2HTV
Varhaiskasvatus HIRSILÄN RYHMIKSEN LOPETTAMINEN 1.8.2015 ALKAEN Kustannussäästöt vuonna 2015 yhteensä 10 000 ja vuonna 2016 yhteensä 24 000 Huomioitavia asioita: Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen yhteistyössä koulun kanssa (koulu ja esiopetus) Yhden ryhmäperhepäivähoitajan siirtyminen takaisin kotityöhön tai sijoittaminen mahdolliseen avoimeen tehtävään tai sijaisuuteen ERITYISPÄIVÄHOIDOSSA PIENRYHMÄSTÄ LUOPUMINEN 1.8.2016 ALKAEN -1 HTV Kustannussäästöt vuonna 2016 yhteensä 30 000 ja vuonna 2017 yhteensä 60 000 Huomioitavia asioita: Kahden ryhmän yhdistäminen kolmen työntekijän sisarusryhmäksi (Mansikat ja Mustikat) Vakituisen työntekijän siirto vapaisiin vakansseihin huomioiden pätevyys
Varhaiskasvatus PERHEPÄIVÄHOITAJIEN VÄHENTÄMIEN -3 HTV Perhepäivähoitajia on eläköitynyt ja irtisanoutuneita kuluvana vuonna yhteensä kolme. Nämä vakanssit jätetään täyttämättä vuonna 2015, jolloin säästöä tulee yhteensä 82 500. Perhepäivähoitajien määrä olisi tällöin 25 (ollut 28 ennen irtisanoutumisia). Ongelmaksi voi tulla etäisimmät haja-asutusalueet, joissa matka päivähoitopaikkoihin on pitkä ja perhepäivähoitajia vaikea rekrytoida. Käyttöasteen nosto 85 %:iin täyttöastetta lisäämällä Täyttöasteen nostaminen yli 100 %, jolloin täyttöasteen tavoitteena on 85 %. Ei varsinaisia kustannussäästöjä -> ehkäisee lisäkustannusten syntymistä.
Lukio verkostoituminen HALLINNOLLINEN YHDISTYMINEN - Verkostoituminen Lukion kustannukset tällä hetkellä (2014 talousarvion mukaan): Tulot Valtionosuudet vuodelle 2014 yhteensä 939 478 Muut tulot 34 000 Henkilöstökulut 1 027 930 Kaikki kulut 1 283 480 Toimintakate 1 255 280 Kunnan omarahoitusosuutta jää 315 802, säästöksi lasketaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti 250.000
Elämänlaatupalvelut Toiminnalliset järjestelyt liikuntahallilla Henkilöstön käytön tehostaminen koko elämänlaatupalveluissa Sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen karsiminen -3 HTV
Uimahalli UIMAHALLIN KAHVIOSOPIMUKSEN UUSIMINEN 1.8.2015 alkaen Nykytilanne Nykyinen sopimus on kallis verrattaessa muiden samantyylisesti kahviotoimintaa hoitavien pienten kaupunkien uimahallien kahviosopimuksiin Orivedellä kahvion pitäjälle (yksityinen yrittäjä) maksetaan n. 2 200 /kk kahvion pidosta ja uimahallin lipunmyynnistä, yrittäjä maksaa kahviotilasta vuokraa 20 /kk Esim. Keuruulla kahvioryittäjälle maksetaan samasta toiminnasta 1 600 /kk ja hän maksaa tilasta vuokraa 300 /kk Oriveden kaupungille tämä kahvilapalvelu on siis 880 /kk kalliimpaa kuin Keuruulla eli 9 680 kalliimpaa vuodessa Nykyinen kahviosopimus loppuu 30.6.2015, jolloin tulee harkittavaksi Palvelun uudelleen kilpailuttaminen ja hinnoittelu esim. tuohon n. 1 600 /kk tasolle Palvelun tuottaminen pienimuotoisemmin oman henkilön voimin? Palvelun tuottaminen työpajan työllistämistoimintana? Palvelun tuottaminen automaateilla (ei varsinaista kahvilapalvelua Kustannukset tällä hetkellä n. 25 000 vuosi eli n. 2 272 /kk (11 kuukauden ajalta) Mikäli uusi sopimus astuisi voimaan 1.8.2015 esim. sellaisilla ehdoilla, että toiminnasta maksettaisiin 1 600 /kk ja yrittäjä maksaisi vuokraa 150 /kk olisi kaupungin kustannukset vuositasolla 15 950 ja säästöä tulisi nykyisiin kustannuksiin verrattuna 9 050 /vuosi Kokonaissäästö vuonna 2015 olisi 4 110 ja vuonna 2016 yhteensä 9 042
Kasvatus- ja opetuspalvelut sekä elämänlaatupalvelut, yhteensä Sivistys 2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä HTV Vastuu Rovastinkankaan koulu, tilojenkäytön tehostam. -30 000-30 000-60 000 Harjaantumiskoulu Kultavuoreen -20 000-20 000 Perusopetus, tuntikehys -15 000-20 000-35 000-1 AP/IP -14 000-15 000-29 000 Pienopetusryhmät / tavoite -60 000-60 000-1 Henkilöstö/tehostaminen -25 000-75 000-100 000-1 Varhaiskasvatus, Puharila -11 000-12 000-23 000-1 Varhaiskasvatus, Ahotie -20 000-30 000-50 000-1 Hirsilän ryhmis -10 000-14 000-24 000 Erityispäivähoidon pienryhmät -30 000-30 000-60 000-1 Perhepäivähoitajat -82 000-82 000-3 Lukio - verkostoituminen -250 000-250 000 Vapaa-aikatoimi, henkilöstö -55 000-40 000-95 000-3 Liikuntapalvelut, ulkoliikuntapaikat - ulkoistus -3 000-3 000 Uimahalli, kahvio -4 000-5 000-9 000 Yhteensä -269 000-521 000-90 000 0 0-880 000-12
Tekniset palvelut Henkilöstön käytön tehostaminen - Tarkastellaan kaikkia henkilöstötasoja - Käytetään hyväksi määräaikaisuudet ja eläköitymiset - Tarkastellaan oma toiminta ja ulkoistus - -10 HTV, kaikkea ei saavuteta luontaisen poistuman kautta
Tekniset palvelut Katuvalaistuksen sammutus 10.000 Asuntoalueilla yöaikaan sammutetaan joka kolmas lamppu, ei suurta turvallisuusvaikutusta, säästöt vuodesta 2016 lähtien Leikkipuistojen lakkautus 27 17 Pienet ja epäkäytännölliset puistot poistetaan, jää vielä puistoja riittävästi. Säästöt vuodesta 2016 lähtien.
Ympäristöpalvelut Rakennusvalvontamaksut Rakennusvalvontataksaa korotetaan valikoiduin osin (ei siis tasaisesti). Tulojen kertyminen korotuksesta huolimatta lähivuosina epävarmaa, jos suhdanne jatkuu nykyisellään.(10.000 ) Kaavoituksen asiantuntijapalvelut, yht 100.000 Kartoittajan vakanssin työpanosta on tarkoitus korvata ostopalveluilla. Mahdollinen säästö tarkoittaa joidenkin töiden jättämistä tekemättä, mikä voi aiheuttaa ongelmia mm. maankäytölle sekä kustannuspainetta muualla. Kaavoituksen asiantuntijapalvelurahoja on käytetty lähinnä rantaosayleiskaavan kustannuksiin sekä asemakaavojen erityisselvityksiin. Jatkossa varausta tarvitaan myös Keskustan osayleiskaavaan laadintaan. Rantaosayleiskaavan valmistuminen arviolta vuoden 2015 aikana. Karsinta vaikuttaa kaavoitusohjelmaan. Rantaosayleiskaavan laatimiskustannuksia peritään maanomistajilta kuten jo aiemmin on linjattu. Puun myyntitulot tilapäinen korotus ja tason palautus 2015 2018 +50.000 euroa, yht 200.000 euroa ja tason alennus 2019-150.000 euroa lähelle nykytasoa. Taso varmistetaan ja toimitaan mahdollisuuden mukaan. Yksityistieavustukset Yksityistieavustuksiin kohdistuvien määrärahojen leikkaaminen Tasoleikkaus -30.000 euroa Jäljelle jää vielä 150.000 e/vuosi
Tekniset palvelut - energia Pääterveysaseman lämmitysenergian säästö Ekonor Lämpövahtipalvelun avulla saavutetaan energian säästöä. Säästö vuodesta 2016 alkaen (-10.000 ) Rovastinkankaan koulun energiasäästö Ekonor Lämpövahtipalvelun avulla saavutetaan energian säästöä. Säästö vuodesta 2016 alkaen (-3.000 ) Sähkön siirtotuotteen optimointi Säästö muodostuu kaikista kaupungin 103 käyttöpaikasta yhteensä (-15.000 ) Vesilaitoksen taksa 400.000 euroa Vesihuoltolaitoksen järjestelyt Toiminnan organisoiminen jne, tarkastellaan vuoden 2015 aikana.
Tekniikka ja ympäristöpalvelut, yhteensä Muut palvelut 2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä HTV Vastuu Rakennusvalvontamaksut -10 000-10 000 Kaavoituksen asiantuntijapalvelut -40 000-30 000-30 000-100 000 Puun myyntulojen tasokorotus 2014 tasoon -50 000-50 000-50 000-50 000 150 000-50 000 Tekniikka, henkilöstö /tehostaminen -210 000-60 000-60 000-60 000-390 000-10 Katuvalaistus -10 000-10 000 Leikkipuistot 27 --> 17-15 000-15 000 Yksityistiet -30 000-30 000 Pääterveysasema, lämmitysenergia -10 000-10 000 Rovastinkangas, energia -3 000-3 000 Sähkön siirtotuote -15 000-15 000 Vesihuolto, taksa -400 000-400 000 Yhteensä -738 000-195 000-140 000-110 000 150 000-1 033 000-10
Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintakate 2015 2016 2017 YHT HTV Vastuu henkilö Henkilöstö, tehostaminen -95.000-95.000-2 Henkilöstön mitoitusten alentaminen (sij. säästö):os, vk ja tehpa -6 sij. -190.000-190.000-4 Terps 2 ja Potku-hankkeet lakkaavat -17.000-17.000 Asiakasmaksujen korotus --> Tampere päättää! SHL-kuljetuspalvelu ja ikäihm. perhehoito pois til. -43.000-43.000-43.000-129.000-40.000-54.000
Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintakate 2015 2016 2017 YHT HTV Vastuu henkilö Uusi tehostettu yksikkö -73.000-73.000 Ikäihmisten-yhteiset hall.palv. -20.000-20.000 Uusi tehostettu yksikkö -73.000-73.000 Perusturva 2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä HTV Vastuu Henkilöstö/tehostaminen -95 000-95 000-2 Mitoitukset -190 000-190 000-4 Terps-hanke -2 000-2 000 Potkuhanke -15 000-15 000 SHL-kuljetukset -40 000-40 000 Asiakasmaksut -43 000-43 000-43 000-129 000 Uusi tehostettu -73 000-73 000 IKI-yhteiset -20 000-20 000 Uusi tehostettu -73 000-73 000 Perusturva -385 000-136 000-116 000-637 000-6
Rahoitus omaisuuden myyminen Tasearvo Rahoitusvaikutus Tulosvaikutus Käyttötalous Aluelämpö/tavoitevuosi 2015 Haukkaniemi Päilahti Pihkapolku Liljan talo Vehkalahden tontti Aihtianhovi Isonkiventie Kaikki yhteensä jaksotettuna 84 000 1 695 000 1 611 000 2 500 Omaisuuden myynti toteutetaan erillispäätöksillä. Tulosvaikutuksena on esitetty tavoitearvio yllä mainittujen omaisuuserien myynnistä.
Rahoitus Verojen korottaminen Tuloverojen korottaminen, 0,75 %-yksikön korotusvaikutus noin 0,9 milj. euroa Olemassa olevien kiinteistöverojen korottaminen, 0,2 %-yksiköllä kaikissa verolajeissa, lisätuotto noin 0,646 milj. euroa.
Yhteensä 2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä HTV Yleishallinto -165 000-58 000-85 500 0 0-308 500-7 Sivistys -269 000-521 000-90 000 0 0-880 000-12 Tekniikka -740 500-197 500-142 500-112 500 150 000-1 043 000-10 Perusturva -385 000-136 000-116 000 0 0-637 000-6 Kaikki yhteensä -1 559 500-912 500-434 000-112 500 150 000-2 868 500-35 Henkilöstömenojen säästötarve -33- -36 HTV, noin 1,7 milj. euroa, josta kaikkea ei saada luontaisella poistumalla Lomautusten ja/tai irtisanomisten arvio 7-9 HTV Verotulovaikutus 1,7 meuroa, josta tulovero 1,4 meuroa
Mihin riittää? Tulevien vuosien kasvun on rajauduttava huomattavasti menneeseen kasvuun verrattuna! Orivesi TPE2014 Tasapainokeinojen riittävyys TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku 9 590 9 571 9 572 9 572 9 576 9 583 9 593 9 608 9 627 9 651 Verotettava tulo 118 770 123 860 128 706 128 372 128 828 132 379 137 204 142 204 147 387 152 758 Muutos-% 4,29 % 3,91 % -0,26 % 0,36 % 2,76 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,50 22,25 22,25 22,25 22,25 22,25 22,25 Toimintakate -45 469-52 021-54 351-56 381-55 386-55 027-55 691-56 885-58 266-59 512 Muutos 14,41 % 4,48 % 3,74 % -1,77 % -0,65 % 1,21 % 2,14 % 2,43 % 2,14 % Sopeutus 0 0-1 560-913 -434-113 150 0 Verotulot 27 170 27 532 29 598 31 273 33 154 33 889 35 064 36 280 37 540 38 843 Valtionosuudet 21 569 22 977 23 888 23 926 22 800 24 157 24 620 25 290 25 873 26 453 Rahoitustuotot ja -kulut 12-111 -168-326 -416-434 -450-456 -451-436 Vuosikate 3 282-1 623-1 033-1 508 153 2 586 3 544 4 230 4 695 5 348 Poistot 2 108 2 214 2 676 2 454 2 806 2 943 2 967 3 033 3 095 3 154 Satunnainen tuotto 1 611 161 161 Ylijäämä/alijäämä 1 174-3 837-2 544-3 962-1 042-196 737 1 358 1 600 2 194 Kumulatiivinen ylij/alij. 11 736 7 899 5 355 1 392 350 154 891 2 249 3 849 6 043 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 224 825 559 145 37 16 93 234 400 626 Nettoinvestoinnit 4 579 5 137 5 251 5 788 2 284 3 366 4 106 4 112 4 120 4 131 Lainakanta 1000 eur 12 500 16 521 21 838 29 550 30 487 31 522 32 110 32 017 31 629 30 597 Nettolaina 1000 eur 4 664 9 631 14 542 22 059 22 799 23 638 24 259 24 201 23 846 22 848 Nettolaina eur/as 486 1 006 1 519 2 304 2 381 2 467 2 529 2 519 2 477 2 367 Nettolaina veroprosenttia 3,93 7,78 11,30 17,18 17,70 17,86 17,68 17,02 16,18 14,96