LIITEAINEISTO 2 JOKIOISTEN KUNTA Keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan liikenneselvitys Työ: 26433 Tampere 21.8.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus 0564810-5 www.fmcgroup.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
Sisältö 1 Alkusanat... 3 2 Yleistä... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat... 5 3 Nykytilanne... 5 3.1 Alueen ominaispiirteet... 5 3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko... 6 3.2.1 Pääväylät... 6 3.2.2 Liikennemäärät... 7 3.2.3 Raskas liikenne... 7 3.2.4 Nopeusrajoitukset... 8 3.2.5 Liittymät... 8 3.3 Kevyen liikenteen verkko... 8 4 Osayleiskaavan mahdollistama uusi maankäyttö/ Muutokset nykytilanteeseen... 9 4.1 Osayleiskaavan ja tiedossa olevien toimenpiteiden vaikutukset liikenneoloihin... 9 4.2 Uuden maankäytön synnyttämä liikenne ja sen suuntauminen... 11 4.3 Tie- ja katuverkko kehittäminen... 11 4.4 Kevyen liikenteen väylät... 15 4.5 Liittymät... 16 4.6 Pysäköinti... 16 5 Vaikutusten arviointi... 16 5.1 Liikenneturvallisuus... 17 5.2 Liikenteen toimivuus... 17 5.3 Kevyt liikenne... 17 5.4 Joukkoliikenne... 17 5.5 Palo- ja Pelastusajo... 17 5.6 Raskas- ja tavaraliikenne... 17 5.7 Yhdyskunta- ja aluerakenne sekä elinkeinoelämä... 17 2
3 1 ALKUSANAT Liikenneselvitys on laadittu Jokioisten kunnan toimeksiannosta AIRIX Ympäristö Oy:ssä. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet Ins. AMK Elisa Huotari ja DI Hannele Kemppi. 2 YLEISTÄ Tämän selvityksen tavoitteena oli tarkastella liikenteen nykytilaa ja nykyistä liikenneverkkoa sekä kaavaratkaisun vaikutuksia liikenteen näkökulmasta. Tavoitteena oli osoittaa mahdollisia ongelmakohtia, joihin jatkosuunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota. Selvitys keskittyy ajoneuvo-, ja kevyen liikenteen yhteyksien ja verkkojen tarkasteluun. Selvityksessä käsitellään mm. seuraavia osa-alueita. o liittymien sijainti ja toimivuus o kevyen liikenteen verkon tarkastelu o osayleiskaavan uuden maankäytön vaikutukset o keskustan kehittäminen 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu Jokioisten keskusta-alueelle, minkä lisäksi alueeseen kuuluvat Lamminkylä, Pellilä, Peltosuo, Kirkonkulma sekä osa Minkiöstä. Suunnittelualue rajautuu kaakosta Tammelan kuntaan, idästä Forssan kaupunkiin sekä lounaasta Vaulammin kylään, lännestä Kiipun kylään ja pohjoisesta Minkiön ja Jänhijoen kyliin. Osayleiskaavan pinta-ala on noin 4000 hehtaaria. Liikenneselvityksessä keskitytään tutkimaan erityisesti liikenteellisiä ratkaisuja keskustan alueella sekä valtatie 10 läheisyydessä.
Kuva 1. Osayleiskaava-alue 4
5 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat Aluetta koskevat mm. seuraavat viimeaikaiset suunnitelmat ja lausunnot: - Maakuntakaava Jokioinen kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaliiton alueeseen. Korkein hallintooikeus on hyväksynyt Kanta-Hämeen maakuntakaavan 28.12.2007. Maakuntakaavaan on tullut muutos, joka esitetään Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakunta kaavaehdotus 14.11.2011 on ollut nähtävillä 16.1. 17.2.2012. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan 11.6.2012. Muutokset Jokioisten alueella koskevat lähinnä keskustaajaman laajentumista (taajamatoimintojen alue muutettu seudulliseksi alakeskusalueeksi sekä osoitettu yksi uusi asuntovaltainen alue valtatie 10 ja YT 2804 väliselle alueelle, sekä VT10 merkittävä tieyhteyden parantaminen). - Forssan seudun liikenneturvallisuus suunnitelma, Ramboll Finland Oy (valmistunee 2013) - Forssan seudun liikennejärjestelmän nykytila ja kehittäminen, A-Insinöörit 2011 - Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu, 2009-2011 - Forssan seudun kaupan rakenne 2010-2030, Entrecon Oy 2010 - Valtateiden 10 ja 2 liikenteellinen selvitys, Destia Oy 2010 3 NYKYTILANNE 3.1 Alueen ominaispiirteet Luonnonympäristöltään Jokioinen on vähäjärvistä viljelymaisemaa, Noin puolet Jokioisten pinta-alasta on metsää ja puolet peltoa. Suunnittelualue kuuluu osittain valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueelle. Läpikulkeva valtatie 10 ja aluetta sivuava valtatie 2 ovat toiminnan ja kehittymisen kannalta merkittäviä väyliä. 3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko 3.2.1 Pääväylät Osayleiskaava-alueen nykyisen tieverkon rungon muodostavat valtatie 2 (Helsinki-Pori), valtatie 10 (Turku-Hämeenlinna), seututiet 2804 (Haapaniemi-Pellilä) ja 2813 (Jokioinen-Kauppila), yhdystiet 13553 (Murronkulmantie), 13557 (Vanhatie), 13559 (Kirkkotie), 13561 (Lammintie) ja 13563 (Rehtijärventie). Keskustan päätie on Keskuskatu, jonka varrelta löytyvät kunnan keskeiset palvelut.
Kuva 2. Osayleiskaava-alueen tieverkko 6
7 3.2.2 Liikennemäärät Osayleiskaava-alueen liikennemäärät on yleisten teiden osalta esitetty taulukossa 1. Katuverkon liikennemääristä ei ole tietoa. Taulukossa esitetty liikenneennuste vuodelle 2030 perustuu Liikenneviraston Tieliikenteen kasvukertoimet kunnittain 2006 2040 -ennusteeseen (Liikennevirasto: Tulevaisuuden näkymiä 4/2007). Taulukko 1. Osayleiskaava- alueen liikennemäärät yleisten teiden osalta. Tie/katu KVL KKVL KVL raskas kpl ja (%) KVL v. 2030 Vt 10 5065 5674 851(16) 6130 Vt 10 (välillä Turuntie 5544 6332 753 (14) 6709 Forssantie) Vt 10 (välillä Forssantie 4999 5875 588 (12) 6050 Vanhatie) Vt 2 6156 7319 876 (14) 7450 2813 (keskuskatu- 3469 4033 70 (2) 3735 Lammintie) 2813 (Lammintie-) 1152 1379 53 (5) 1240 2804 (forssantie) 4425 4923 145 (3) 4764 2804 (Vaulammintie) 933 831 125 (13) 1004 Vanhatie 465 533 14 (3) 500 Keskuskatu 1765 2120 168 (10) 1900 Murronkulmantie 284 1112 6 (2) 305 Turuntie 826 1081 26 (3) 889 Lammintie 1609 496 227 (14) 1732 Rehtijärventie 161 196 4 (2) 165 Kesäaikana liikennemäärät nousevat vilkkaimmilla osuuksilla (Vt 10 ja Vt 2) lähes 15-18 %. Liikennemäärän nousuun vaikuttaa muun muassa matkailu. 3.2.3 Raskas liikenne Raskaan liikenteen määrä on runsainta alueen valtateillä, 12-16 %. Taajaman sisällä raskas liikenne käyttää pääyhdysväylää 2804 Vaulammintietä ja Keskuskatua. Taajaman kaupallisista palveluista suuri osa on tämän yhteyden varrella. Raskas liikenne alueen yhdysväylillä on suurimmaksi osaksi jakelu- ja joukkoliikennettä.
8 3.2.4 Nopeusrajoitukset Kuva 3. Alueen yleisten teiden nopeusrajoitukset. 3.2.5 Liittymät Osayleiskaava alueen liittymät ovat pääosin tulppaliittymiä tai avoimia tasoliittymiä. Vt 2 ja Vt 10 risteyksessä on monitasoliittymä. 3.3 Kevyen liikenteen verkko Pääväylistä Humppilantiellä ja Forssantiellä on välikaistalliset kevyenliikenteenväylät. Keskuskadulla kevyenliikenteenväylät ovat osittain tien molemmilla puolilla välikaistallisina ja osittain reunatuella korotettuna. Lisäksi keskustan pienempien teiden yhteydessä on kevyenliikenteenväyliä, esimerkiksi Asematien ja Koulutien yhteydessä.
9 Kuva 4. Kevyenliikenteenväylää Keskuskadun varrelta. 4 OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 4.1 Osayleiskaavan ja tiedossa olevien toimenpiteiden vaikutukset liikenneoloihin Jokioisten kirkonkylän osayleiskaavan kaavaehdotuksessa esitetään muutoksia nykyiseen maankäyttöön. Kaavaehdotuksen mukaan alueelle tulee lisää asumiseen osoitettuja alueita. Työpaikka- ja teollisuustoiminnoille on kaavassa osoitettu alueita valtateiden läheisyydestä. Muutokset tulevat kasvattamaan osayleiskaava-alueen liikennemääriä kaava-alueen pääväylillä sekä keskustan tärkeimmillä kaduilla.
Kuva 5. Osayleiskaavan maankäyttö 10
11 Merkittävimpiä suunnitteilla olevia muutoksia alueen liikenneverkkoon ovat uudet tieyhteydet Murronkulmantien ja Forssantien välille sekä Paukkumäen urheilukentän pohjoispuolelle. Merkittävänä muutoksena voidaan pitää myös tärkeimpien liittymien kehittämistä vastaamaan liikenteen tarpeita ja Keskuskadun liikennejärjestelyiden päivittämistä. Tarkoituksena osayleiskaavoitustyössä on auttaa uuden maankäytön vaatiman liikenneverkon muodostamisessa. Uudet asuin-, teollisuus- ja työpaikka-alueet ovat kuitenkin kooltaan melko maltillisia ja tukeutuvat pääosin nykyiseen tie- ja liikenneverkkoon. Osayleiskaava-alueelle sijoittuvia toimintoja ja niiden synnyttämiä liikennevirtoja kuvataan luvussa 4.2 4.2 Uuden maankäytön synnyttämä liikenne ja sen suuntautuminen Osayleiskaavassa on osoitettu asumiselle yhteensä noin 136 hehtaarin alueet. Alueita on eniten keskustan pohjoispuolella. Myös Paukkumäen ja Kyyhkysmäen läheisyyteen on kaavoitettu uutta asutusaluetta. Teollisuus ja työpaikka-alueita on kaavassa osoitettu valtateiden 10 ja 2 läheisyyteen yhteensä noin 138 hehtaaria. Palvelualuetta on kaavoitettu keskustan luoteispuolelle 33 hehtaarin alueelle. Uuden asutuksen synnyttämä liikenne sijoittuu pääasiassa Humppilantielle ja keskustan alueelle. Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden synnyttämä liikenne sijoittuu pääasiassa kaava-alueen etelä- ja länsiosiin valtateille (Vt 10 ja Vt 2) ja Forssantielle. Palvelualueen liikenne sijoittuu Kirkkotielle ja Humppilantielle. Tarkkoja liikennemääriä ei voida tässä vaiheessa määrittää, koska tarkempi maankäyttö (kerrosneliömetrit, asukasmäärät) ei ole tiedossa. 4.3 Tie- ja katuverkon kehittäminen Osayleiskaavan alueella hyödynnetään paljon nykyistä infrastruktuuria. Keskustassa Keskuskatu ja sen lähiympäristö on suositeltavaa päivittää yleisilmeeltään ja liikenneratkaisujen osalta vastaamaan kasvavia liikennemääriä. Uudet tieyhteydet on suunniteltu Murronkulmantien ja Forssantien välille, Paukkumäen urheilukentän pohjoispuolelle sekä uudelta Selkäimen asemakaava-alueelta Humppilantielle.
12 Keskuskatu Keskuskatu kaipaa nykyaikaisia liikenneratkaisuja ja yleisilmeen kohentamista. Keskuskadun varrelle ovat sijoittuneet lähes kaikki keskeiset palvelut, kuten kunnantalo, terveysasema, kaupat jne. Tulevaisuudessa lisääntyvän asutuksen mukanaan tuoma liikenteen kasvu aiheuttaa myös Keskuskadulla liikennemäärien kasvua. Keskuskadun kehittämisessä on suositeltavaa huomioida liikenteen rauhoittaminen. Keskuskadulle suositeltavia liikenteen rauhoittamistoimenpiteitä ovat esimerkiksi suojatiesaarekkeet, korotetut suojatiet ja katutilan jäsentely. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida myös toteutettavien liikenneratkaisujen esteettömyys. Kauppojen liittymät keskuskadulle ovat heikosti jäsenneltyjä leveitä alueita. Liittymissä turha leveys antaa mahdollisuuksia valita ajolinjoja monella tavalla, mikä aiheuttaa epävarmuutta kuljettajille ja turvattomuutta kevyenliikenteen käyttäjille. Liityntäkohtien muuttaminen selkeämmiksi parantaa liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Kuva 6. Keskuskadun ja Kenttätien liittymä
13 Kuva 7. Näkymä Keskuskadulle Forssantien suuntaan. Selkäimen asuinalueen tieyhteydet Selkäimen alueelle ollaan kaavoittamassa lisää asutusta. Suunniteltu kaava-alue sijaitsee Kirkkokujan varrella. Kirkkokuja yhdistyy toisessa päässä Humppilantiehen ja toisessa päässä Kirkkotiehen. Uuden asutuksen myötä liikennemäärät Kirkkokujalla tulevat kasvamaan. Kirkkokujaa on suositeltavaa parantaa rakenteellisesti vastaamaan kasvavia liikennemääriä. Vaihtoehtoisesti Selkäimen alueelta voisi pohtia uutta tieyhteyttä kaava-alueen eteläosasta Humppilantielle. Yhteys asemakaava-alueelta Jokioisten keskustaan ja palveluihin lyhenisi selvästi. Uuden tieyhteyden ansiosta liikenne kaava-alueelta saataisiin suuntautumaan eri liittymiin, jolloin liittymien välityskyky säilyisi hyvänä.
14 Uusi tieyhteys Murronkulmantien ja Forssantien välille Kaavassa on osoitettu uusi tieyhteys Murronkulmantien ja Forssantien välille. Uusi yhteys tukee alueen teollisuus- ja työpaikkatoimintojen kasvua. Se mahdollistaa alueiden kehittymisen ja kasvavien liikennemäärien hallinnan. Uuden tieyhteyden myötä liikennemäärät jakautuvat tasaisemmin alueen eri liittymille. Kuva 8. Tien linjaus ja liittyminen olevaan tieverkostoon Tieyhteys Paukkumäen urheilukentän pohjoispuolelle Paukkumäen alueelle on laadittu asemakaava (AIRIX Ympäristö Oy 2013). Asemakaavassa on osoitettu uusi katu alueen länsipuolelle. Paukkumäen alueella sijaitsevat Jokioisten keskustan ulkoilureitit, lähivirkistysmetsä sekä osa urheilukentistä. Uusi katuyhteys parantaa yhteyksiä lähivirkistysalueelle sekä keskustan palveluihin ja lähellä sijaitsevalle koululle.
15 Kuva 6. Kadun sijainti Paukkumäen asemakaavassa 4.4 Kevyen liikenteen väylät Vanhatien (13557) varrelle on suositeltavaa tehdä kevyenliikenteenväylä. Vanhatie liittyy toisessa päässä Forssantiehen ja toisessa päässä valtatie 10:n. Tien pituus on 2,5 kilometriä ja nopeusrajoitus 60 km/h. Alueelle ollaan kaavoittamassa lisää asutus- ja työpaikkatoimintoja. Liikennemäärät tiellä tulevat tämän johdosta kasvamaan. Tie on nykyisellään turvaton kevyenliikenteenkäyttäjille ja suosii tällä hetkellä henkilöauton käyttöä. Kirkkokujan (Kirkkotien ja Humppilantien välissä) varrelle on suositeltavaa tehdä kevyenliikenteenväylä. Selkäimen alueelle ollaan kaavoittamassa lisää asutusta ja alueen liikennemäärät tulevat kasvamaan. Kirkkotiellä ja Humppilantiellä kevyenliikenteenväylä voidaan yhdistää olemassa olevaan verkostoon. Yhteys palvelee alueen asukkaita ja mahdollistaa sujuvan ja turvallisen jalankulun ja pyöräilyn keskustaan suuntautuvassa työ- ja vapaa-ajan liikkumisessa. Tehdyssä Forssan seudun strategisessa rakennetarkastelussa Jokioisten pääväylät (Humppilantie, Keskuskatu, Forssantie) on merkitty seudullisiksi pääpyöräreiteiksi. Tämän yhteyden saattaminen turvalliseksi ja sujuvaksi pyöräilijöille on
16 suositeltavaa. Mahdollisia kehitysalueita on esimerkiksi yhteys Humppilantieltä Willebrantin tielle ja edelleen Nirpantieltä Keskuskadun kevyenliikenteenväylälle. 4.5 Liittymät Valtatie 10:n ja Murronkulmantien/Turuntien liittymä Valtatie 10:n ja Murronkulmantien liittymä on kanavoitu nelihaaraliittymä. Suunnitellut teollisuus-, työpaikka- ja asuinalueet lisäävät liikennemääriä valtatiehen liittyvillä Murronkulmantiellä ja Turuntiellä. Nelihaaraliittymät voivat toimia jos pääsuuntaan liittyvät tiet ovat erittäin vähäliikenteisiä tai nelihaaraliittymät ovat valoliittymiä. Kasvavien liikennemäärien vuoksi liittymän liikenneratkaisut on suositeltavaa pohtia uudelleen. Liittymän jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kevyenliikenteen järjestelyt ja mahdollinen pysäkkien uudelleen sijoittelu. Keskuskadun ja Humppilantien liittymä Keskuskadun ja Humppilantien liittymä on kanavoitu tulppaliittymä. Ruuhkaaikoina liittymän toimivuus on vain kohtalainen. Humppilantien ja Kirkkotien läheisyyteen kaavoitettavat uudet asuinalueet, esimerkiksi Selkäimen asemakaavaalue, lisäävät liittymän liikennemääriä. Liittymän sijainti ja toimivuus on keskeisessä asemassa Jokioisten keskustan palveluiden saavutettavuudessa ja keskustan pääkadun Keskuskadun toimivuudessa. Liittymän liikenneratkaisut olisi hyvä päivittää vastaamaan kasvavia liikennemääriä. Liittymän kohdalla voisi pohtia esimerkiksi liikennevaloja tai kiertoliittymää. Liittymän keskeisen sijainnin vuoksi sen parantaminen kohentaa myös keskustan yleisilmettä ja lisää viihtyisyyttä. 4.6 Pysäköinti Pysäköintipaikat on huomioitava alueiden tarkemmassa suunnittelussa. Erityisesti tämä on huomioitava keskustan kehittämisessä. Riittävä pysäköintipaikkojen määrä vähentää pysäköimistä liikenneturvallisuuden kannalta kyseenalaisiin paikkoihin. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Liikenneturvallisuus Asutuksen lisääntyessä myös liikenne lisääntyy. Liikenteen lisääntyminen lisää konfliktien syntymisen riskiä heikentäen liikenneturvallisuutta. Alueella on kuitenkin mahdollista toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Liikenneturvallisuuden tilaa tulee seurata ja tarvittaessa tehtävä parannustoimenpiteitä, kuten liikenteen rauhoittaminen tai kevyen liikenteen ylitysten turvaaminen.
17 5.2 Liikenteen toimivuus Uusi asutus ja yritystoiminta lisäävät liikennettä. Liikenteen toimivuus kuitenkin saadaan paremmaksi liittymien kehittämisen myötä. Myös uudet suunnitellut tieyhteydet parantavat liikenteen toimivuutta. Keskeisille liittymille on syytä tehdä toimivuustarkastelu, kun ennustetilanteen liikennemäärät pystytään määrittämään tarkemmin. 5.3 Kevyt liikenne 5.4 Joukkoliikenne 5.5 Palo- ja Pelastusajo 5.6 Raskas- ja tavaraliikenne Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat kevyenliikenteen väylästön lisääntyessä. Muuten lisääntyvä ajoneuvoliikenne heikentää kevyen liikenteen olosuhteita. Uusien asuinalueiden sijoittuminen ideaalisesti keskustataajaman liepeille (esim. Selkäimen alue) tukee kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden nousua keskustaan suuntautuvissa matkoissa. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamiseksi asukasmäärän olisi noustava huomattavasti, jotta joukkoliikenne olisi aidosti kilpailukykyinen henkilöauto liikenteen kanssa. Toisaalta lisääntyvä asutus tukee pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen mahdollisuuksia kilpailukykyisenä vaihtoehtona henkilöautolle. Uudella maankäytöllä ei ole oleellista vaikutusta palo- ja pelastus toimintaan. Alueen rakennusaikana raskas liikenne lisääntyy. Teollisuusalueille sijoittuvat toiminnot aiheuttavat raskasta liikennettä, mutta määrät ovat varsin maltillisia ja sijoittuvat alueen valtateille. 5.7 Yhdyskunta- ja aluerakenne sekä elinkeinoelämä Osayleiskaava mahdollistaa teollisuus ja työpaikkatoimintojen sekä palvelualueiden laajentumisen.