HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA

HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA Hyvinvointivalmennushanke Salla 2008 2011

SISÄLLYSLUETTELO: 1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Hyvinvointivalmennushanke ja malli... 3 1.2 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen... 4 1.3 Hyvinvointivalmentajan osaaminen... 5 1.4 Pedagogiset lähtökohdat... 5 1.5 Opetusjärjestelyt ja opintojen kuormittavuus... 6 1.6 Opintosuoritusten arviointi... 6 1.7 Laadunvarmistus... 6 2 OPINNOT... 7 2.1 Opintojen rakenne... 7 2.2 Opintokokonaisuudet... 8 2.2.1 Perusopinnot... 8 2.2.1.1 Orientoivat opinnot... 8 2.2.1.2 Hyvinvoiva ihminen... 8 2.2.1.2.1 Ravitsemus ja painonhallinta... 8 2.2.1.2.2 Terveysliikunta... 9 2.2.1.2.3 Psykososiaalinen hyvinvointi... 9 2.2.1.2.4 Hyvinvoinnin arviointi mittauksilla... 10 2.2.1.3 Vuorovaikutus ja yhteistyö... 10 2.2.1.3.1 Dialoginen vuorovaikutus... 10 2.2.1.3.2 Ryhmänohjaus- ja valmennustaidot... 11 2.2.1.3.3 Sallan palvelut ja niihin ohjaaminen... 11 2.2.1.4 Viestintä... 12 2.2.1.4.1 Viestinnän perusteet... 12 2.2.1.4.2 Viestintäsuunnitelman tekeminen... 12 2.2.1.5 Työhyvinvointi... 13 2.2.2 Suuntautumisopinnot... 13 2.2.2.1 Hyvinvointia tukeva teknologia... 13 2.2.2.2 Luontaishoito... 14 2.2.2.3 Työhyvinvointi... 14 2.2.2.4 Kulttuuri ja kädentaidot hyvinvoinnin lähteinä ja osana hyvinvointimatkailua... 15 2.2.2.5 Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen... 15 2.2.2.6 Vuoropuhelujen vetäminen... 15 2.2.2.8 Voimavarat käyttöön ryhmänohjaajan koulutus... 16 2.2.3 Harjoittelu... 16 2.2.4 Hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi... 16 2.2.5 Oman hyvinvoinnin vahvistaminen... 17 2

1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hyvinvointivalmennushanke ja malli Hyvinvointivalmennushanke on Lapin maakuntakorkeakoulun ja Sallan ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke ajalla 1.8.2009 31.7.2011. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointivalmennusta Sallan kunnassa toimijoiden yhteistyöverkostossa hankkeessa luotavan hyvinvointivalmennusmallin mukaisesti. Tavoitteena on hyvinvointivalmennuksen koulutusmallin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistäminen Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Sallalaisten osaamisen ja osallisuuden lisääminen ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen ovat myös hankkeen tavoitteita. Sallan kunnan visiona on hyvän elämän edistäminen niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin keskuudessa. Hyvinvoinnin edistämisellä tavoitellaan Sallan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntymistä. Hyvinvointivalmennusmallia on kehitetty yhteistyössä hankkeen työ- ja ohjausryhmän kanssa ja sitä muotoillaan siitä saatujen kokemusten myötä Sallan tarpeiden mukaan. Mallin toimintoja on kokeiltu hankkeen alusta alkaen ja arvioitu niiden tarpeellisuutta ja onnistumista. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteuttaa Lapin maakuntakorkeakoulu. Tutkimuksellinen lähestymistapa on toimintatutkimus. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäyte- ja projektitöitään hankkeessa. Yliopiston opiskelijat valmistavat kandinja gradutöitään hankkeen toiminnoista. Hankkeessa on valmistunut kesällä 2009 hyvinvointikertomus, jota käytetään kuntastrategian luomisessa hyvinvointinäkökulman sisällyttämisessä strategiaan. Hyvinvointivalmentajakoulutus on suunniteltu hankkeen työryhmän ideoinnin pohjalta niin, että opiskelijat saavat koulutuksen myötä valmiudet toimia hyvinvointivalmentajina hyvinvointivalmennusmallin mukaisesti ja kykenevät kehittämään mallia edelleen. 3

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA KARTOITUKSET KOULUTUKSET Tarpeen mukaisen osaamisen lisääminen Hyvinvointianalyysi Kehonkoostumus OmaPeili YKSILÖIDEN JA YHTEISÖJEN KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN TAPAHTUMAT Hyvinvointipäivät Teemapäivät HYVINVOINTIVALMENTAJAT tuki- ja vastuuhenkilöinä koordinoivat tiedottavat toimivat RYHMÄTOIMINTA Hyvinvointikurssi Voimavarat käyttöön ryhmät Diabeetikkojen ryhmät OSAAMISEN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN JUURTUMINEN MATKAILUPALVELUJEN VERKOSTOITUMINEN HYVINVOINTI- MATKAILU Palveluverkosto Yhteistyö kunnan palvelujen kanssa VUOROPUHELUT Työyhteisöt Perheet Järjestöt Työhyvinvointimatkailu SALLAN VETOVOIMAISUUDEN JA KILPAILUKYVYN LISÄÄNTYMINEN KUNTASTRATEGIA HYVINVOINTIKERTOMUS Kuvio 1. Hyvinvointivalmennusmalli syksyllä 2009. 1.2 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin käsitteet ovat lähellä toisiaan ja niiden edistämisen tavoitteet ovat samansuuntaiset. Hyvinvointivalmennus vastaa hallituksen joulukuussa 2007 antaman terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteisiin. Ne ovat: terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen terveitä elämäntapoja edistävien työ- ja elinolosuhteiden kehittäminen järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämiseen erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen 4

1.3 Hyvinvointivalmentajan osaaminen Hyvinvointivalmentajan tehtävänä on olla tuki- ja vastuuhenkilönä omassa työ- tai toimintaympäristössään. Hän tiedottaa kunnassa tapahtuvasta hyvinvointitoiminnasta ja on mukana koordinoimassa sitä. Hän toimii hyvinvointivalmentajien verkostossa, jossa suunnitellaan ja toteutetaan hyvinvointia edistävää toimintaa kunnan alueella. Hän on suuntautunut jollekin hyvinvoinnin osa-alueelle ja käyttää omia vahvuuksiaan hyvinvointitoiminnassa. Hyvinvointivalmentaja voi toimia sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvoinnin edistäjänä. 1.4 Pedagogiset lähtökohdat Hyvinvointivalmentajakoulutuksessa oppiminen perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen ja reflektointiin. Koulutuksen aikana opiskelija pohtii omaa hyvinvointiaan ja arvioi saamaansa tietoa ja hyvinvoinnin vahvistamisen keinoja oman kokemuksensa kautta. Hän liittyy hyvinvointivalmentajien verkoston toimivaksi jäseneksi. Hyvinvointivalmentajakoulutus on vähintään opistotasoisen tutkinnon suorittaneille tarkoitettu täydennyskoulutus eikä se johda tutkintoon. Hyvinvointivalmentajana toimimiseen liittyen opiskelija oppii kokonaisvaltaisen näkemyksen hyvinvoinnista oppii perustiedot ihmisen hyvinvoinnista oppii hyvinvoinnin tukemisen keinoja oppii vahvistamaan ja arvioimaan omaa hyvinvointiaan löytää omia vahvuuksiaan ja ottaa niitä käyttöön Hyvinvointivalmentajien verkoston muodostamiseen liittyen opiskelija oppii suunnitelmallista toimintaa oppii yhteistyötä oppii työnjaon tekemistä oppii keskinäistä kunnioitusta, tasa-arvoisuutta ja arvostamista tutustuu muihin verkoston jäseniin 5

1.5 Opetusjärjestelyt ja opintojen kuormittavuus Opetus koostuu lähiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja harjoittelusta. Lähiopetus tapahtuu Sallassa joko luentoina, videoluentoina tai verkossa työskentelynä. Lähiopetuksen aikana opiskelija työskentelee yhdessä opettajan ja muun ryhmän kanssa. Itsenäisen opiskelun aikana opiskelija työskentelee yksin tai toisen ryhmäläisen kanssa hakien itse tietoa, aineistoa ja ohjausta. Suuntautumisopintojen tavoitteet ja toteutus suunnitellaan yhdessä ryhmän kanssa osallistujien tarpeita vastaaviksi. Kouluttajina toimivat pääasiassa RAMK:n sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajat, mutta myös muita asiantuntijoita on mukana kouluttamassa. Ryhmän opettajatuutori on Hyvinvointivalmennushankkeen suunnittelijaopettaja Arja Jääskeläinen RAMK:sta. Oppimista tukevina välineinä käytetään Optima-verkko-oppimisympäristöä, LearnLinc ohjelmaa, videoneuvottelua ja OmaPeili sivustoa. Koulutus on 12 22 op laajuinen, joka vastaa opiskelijan 324 594 tunnin työpanosta. Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työpanosta. Opiskelija kirjaa koulutukseen osallistumisensa työpäiväkirjaan. 1.6 Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään arviointiskaalaa hyväksytty hylätty. Arviointimuotoja ovat itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan/ohjaajan antama arviointi. Arviointikohteita ovat mm. itsenäisen opiskelun oppimistehtävät, harjoittelu ja esitykset, joilla opiskelija osoittaa hallitsevansa tämän täydennyskoulutuksen vaatimusten mukaisen osaamisen. Arviointi tehdään jokaisesta opinnosta erikseen. 1.7 Laadunvarmistus Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että oman toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti. Koulutuksen itsearviointi on osa koko oppilaitosyhteisön tai sen yksittäisen jäsenen oman toimintaansa, sen tavoitteisiin, toimintaedellytyksiin ja toiminnan tuloksellisuuteen kohdentamaa arviointia. Koulutuksen itsearviointi on siten osa laatujärjestelmää. Sen tavoitteena on oppiva ja itseohjautuva organisaatio ja yksilötasolla itseohjautuvuuden kehittyminen. Koulutuksen itsearviointia varten kerätään palautetietoa opiskelijoiden ja opettajien yhteisistä arviointikeskusteluista ja opiskelijoiden tekemänä systemaattisena arviointina opintojaksoittain. Mahdollisen ulkopuolisen arvioinnin tekee kasvatustieteen tai sosiaalityön opiskelija gradutyönään. 6

2 OPINNOT 2.1 Opintojen rakenne Opiskelija opiskelee perusopinnot ja niiden lisäksi valitsee 1-3 suuntautumisopintoa. Oman hyvinvoinnin vahvistamista pohditaan ja opitaan koko koulutukseen ajan henkilökohtaisilla ja ryhmässä tapahtuvilla reflektoinneilla. Opintoihin liittyvä harjoittelu suunnitellaan yksilöllisesti. Hyvinvointivalmentajana toimiminen alkaa jo koulutuksen aikana ja on osa harjoittelua. Opiskelijan kanssa tehdään opintojen alussa henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa huomioidaan aikaisemmin hankittu osaaminen. Opiskelijalla voi olla aikaisemman koulutuksen antamat valmiudet jollekin suuntautumisvaihtoehdolle, myös sellaiselle, jota ei ole tässä opetussuunnitelmassa mainittu. PERUSOPINNOT OMAN HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN SUUNTAAVAT OPINNOT HARJOITTELU HYVINVOINTIVALMENNUSTOIMINTA Kuvio 2. Hyvinvointivalmentajakoulutuksen rakenne 7

2.2 Opintokokonaisuudet 2.2.1 Perusopinnot 2.2.1.1 Orientoivat opinnot Tavoitteet: opiskelija tietää koulutuksen sisällön tuntee hyvinvointivalmennusmallin tietää keinoja oman hyvinvoinnin arviointiin oppii käyttämään oppimisen työvälineitä valmistelee henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tutustuu toisiin koulutettaviin Toteutus: Opinnon aikana perehdytään koulutuksen sisältöön, hyvinvointivalmennusmalliin, oman hyvinvoinnin arviointiin, valmistellaan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ja tutustutaan. Opinnossa perehdytään LearnLinc- ja Optima-alustoihin ja OmaPeili-sivustoon. Hyvinvointivalmennusmalli Optima- ja LearnLinc ohjeet Hyvinvointivalmentajkoulutuksen opetussuunnitelma 2.2.1.2 Hyvinvoiva ihminen 2.2.1.2.1 Ravitsemus ja painonhallinta Tavoitteet: Opiskelija tietää perustiedot ravitsemuksesta painonhallinnan ja yleisen hyvinvoinnin kannalta ja tietää keinoja ohjata ja tukea ryhmiä ja yksilöitä painonhallinnassa. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa ravitsemuksesta hyvinvoinnin ja painonhallinnan kannalta. Opiskelijat saavat itsenäisen tehtävän, joka käsitellään LearnLinc-istunnossa. Tehtävä palautetaan Optiman palautuslaatikkoon. Annetaan opinnon toteutuksen yhteydessä 8

2.2.1.2.2 Terveysliikunta Tavoitteet: Opiskelija perehtyy terveysliikunnan käsitteeseen, suosituksiin ja tieteellisen perustaan. Hän tiedostaa terveellisen ja turvallisen liikunnan vaikutusmahdollisuudet yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Opiskelija tietää liikunnan terveysvaikutukset sekä ymmärtää terveysliikunnan monipuoliset käyttömahdollisuudet sairauksien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa. Opiskelija orientoituu vaikuttamaan omaan terveyteensä liikunnan avulla ja osaa neuvoa ja aktivoida asiakkaita terveysliikunnan näkökulmasta. Opiskelija oppii taukojumpan ohjaamisen työyhteisössään. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa terveysliikunnasta hyvinvoinnin näkökulmasta. Opiskelijat saavat itsenäisen tehtävän, joka käsitellään LearnLinc-istunnossa. Tehtävä palautetaan Optiman palautuslaatikkoon. Taukojumppaohjaajakoulutuksen toteuttavat fysioterapiaopiskelijat. Luentomateriaali Fogelholm, Mikael, Vuori Ilkka (toim.) 2005. Terveysliikunta. http://www.ukkinstituutti.fi/fi/liikuntavinkit/995 2.2.1.2.3 Psykososiaalinen hyvinvointi Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ihmisen psykososiaalista hyvinvointia mahdollistavat ja uhkaavat tekijät ja keinoja vahvistaa psykososiaalista hyvinvointia. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa psykososiaalisen hyvinvoinnin perusteista. Opiskelijat tekevät aiheesta syventävän tehtävän, joka käsitellään LearnLinc istunnoissa. Kettunen & al. 2002. Kuntoutumisen mahdollisuudet. Järvikoski & Härkäpää. 2004. Kuntoutuksen perusteet. s. 75--151 9

2.2.1.2.4 Hyvinvoinnin arviointi mittauksilla Tavoitteet: Opiskelija tutustuu keskeisimpiin terveydenhuollossa käytössä oleviin mittauksiin, joilla voi arvioida ihmisen hyvinvointia ja ymmärtää niiden hyödyntämismahdollisuudet terveyden edistämisen keinona. Opiskelija tietää, milloin ohjataan asiantuntijalle mittaustuloksen perusteella. Keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi verenpaineen, verensokerin, kolesterolin, mielialan ja stressitason mittarit, kuntotestausmittarit sekä kehon antropometriset mittaukset kuten vyötärön/lantionympärys, BMI, kehon rasvaprosentti ja bioimpedanssimittaukset. Toteutus: Yleisöluennolla kerrotaan mittauksista, niiden merkityksestä ja mistä opiskelija löytää niistä tietoa. Itsenäinen tehtävä käsitellään LearnLinc-istunnoissa. Senkka ja 100 muuta tutkimusta (www.terveysportti.fi) Laboratoriokäsikirja www.yhtyneetlaboratoriot.fi www.sydanliitto.fi www.diabetes.fi Keskinen, Häkkinen, Kallinen, 2007: Kuntotestauksen käsikirja Ilander ym., 2006: Liikuntaravitsemus 2.2.1.3 Vuorovaikutus ja yhteistyö 2.2.1.3.1 Dialoginen vuorovaikutus Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ja oppii havaitsemaan erilaiset vuorovaikutusmuodot ja dialogisen vuorovaikutuksen piirteet. Hän oppii dialogista kohtaamista edistäviä toimintatapoja. Toteutus: Yleisöluennolla aiheena on teoriatietoa dialogisuudesta ja joitakin harjoituksia. Itsenäisenä tehtävänä opiskelija perehtyy tarkemmin dialogisen vuorovaikutuksen piirteisiin. Tehtävät käsitellään yhteisesti. Mönkkönen 2007: Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Dialogilla syvätehoa oppimiseen www.hamk.fi Arnkil & Eriksson 2004. Dialoginen verkostotyö. 10

2.2.1.3.2 Ryhmänohjaus- ja valmennustaidot Tavoitteet: Opiskelija saa välineitä ryhmänohjauksen ja valmentamisen perustaitoihin teorian ja kokemuksellisen oppimisen avulla.. Toteutus: Lähiopetustuntien aikana opiskellaan ryhmänohjaus- ja valmennustaitoja teoriassa ja käytännön harjoituksin. Aiheeseen liittyvää tehtävää käsitellään LearnLinc istunnossa. Kopakkala,A.2005. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. 2.2.1.3.3 Sallan palvelut ja niihin ohjaaminen Tavoitteet: Opiskelija tietää, mitä sallalaisten ja matkailijoiden hyvinvointia edistäviä palveluja Sallassa on. Hän osaa kertoa niistä ja ohjata palvelujen piiriin. Toteutus: Opinnossa käsitellään yhteisesti kunnalliset palvelut, järjestötoiminta ja yksityisyrittäjien toiminta. Opiskelija perehtyy sovittuihin palveluihin ja esittelee ne muille ryhmäläisille. Palveluista tehdään yhteinen kooste, mahdollisesti esite. Kunnan, järjestöjen ja yksityisyrittäjien palveluista julkaistut materiaalit. Palveluidentuottajien haastattelut 11

2.2.1.4 Viestintä 2.2.1.4.1 Viestinnän perusteet Tavoitteet: Opiskelija oppii hyvän viestinnän perusteet Toteutus: Viestinnän perusteet opiskellaan lähitunneilla. annetaan lähiopetuksen aikana. 2.2.1.4.2 Viestintäsuunnitelman tekeminen Tavoitteet: Opiskelija oppii viestintäsuunnitelman tekemisen ja hyvän viestinnän toteutuksen käytännön kokemuksen kautta. Toteutus: Tehdään yhteistoiminnallisesti hyvinvointivalmennustoiminnan viestintäsuunnitelma viestinnän asiantuntijan ohjauksessa. Annetaan opinnon yhteydessä 12

2.2.1.5 Työhyvinvointi Tavoitteet: Opiskelija oppii työlähtöisen työhyvinvoinnin periaatteet ja soveltamaan niitä työ- tai muuhun yhteisöönsä. Toteutus: Videoluennolla (yleisöluento) Airi Tolonen Vervestä kertoo työlähtöisen työhyvinvoinnin periaatteista. Opiskelijat tekevät aiheesta soveltavan tehtävän, jota käsitellään kesäkuun tapaamisessa. Mäkitalo & Paso 2006. Työ työ ja työ. www.verve.fi 2.2.2 Suuntautumisopinnot 2.2.2.1 Hyvinvointia tukeva teknologia Tavoite: Opiskelija oppii hyvinvointianalyysin toteutuksen ja tulkinnan. Hän osaa ohjata mittaukseen osallistuneen tarvittaessa jatko-ohjaukseen. Opiskelija oppii kehonkoostumusmittauksen suorituksen ja tulkinnan. Toteutus: Kokonaisuuteen sisältyy hyvinvointianalyysin esittely ja toinen osio, jossa käsitellään mittauksissa esille nousseita kysymyksiä. Mittaukset suoritetaan joko ennen ensimmäistä luentoa tai ennen videoneuvottelua. Kehonkoostumusmittaukseen perehdytään laitteen maahantuojan koulutuksella. www.firstbeat.fi 13

2.2.2.2 Luontaishoito Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan luontaishoidon mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä. Toteutus: Osallistutaan Lapin ammattiopiston Luontaishoidon hankkeen koulutuspäivään jonka aiheena on yrtti- ja turvehoidot. Lisäksi opiskelijat perehtyvät sallalaiseen parantamiseen ja muihin heitä kiinnostaviin luontaishoidon aiheisiin ja esittelevät aiheet toisilleen syksyllä 2010. Opinnon toteutusta suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. 2.2.2.3 Työhyvinvointi Tavoite: Syventää työlähtöisen työhyvinvoinnin edistämisen taitoja ja saada kokemusta yhden työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisprosessin ohjaamisesta. Toteutus: Toteutetaan yhteistyössä Verven kouluttajien kanssa erikseen sovittavana ohjaus- ja koulutuskokonaisuutena. Sallan työterveyshuolto on mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Paso& Mäkitalo 2008. Työ, työ ja työ. Opinnon yhteydessä annettavat artikkelit ja muu materiaali 14

2.2.2.4 Kulttuuri ja kädentaidot hyvinvoinnin lähteinä ja osana hyvinvointimatkailua Tavoite: Opiskelija tietää kulttuurin ja kädentaitojen merkityksen hyvinvoinnin tukemisessa ja löytää keinoja käyttää niitä hyvinvoinnin vahvistamisessa ja hyvinvointimatkailussa. Opiskelija oppii hyvinvointimatkailun kehittämisen perusteita. Toteutus: Luentoja ja osallistuvaa työskentelyä. 2.2.2.5 Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen Tavoite: Opiskelija oppii keinoja ikäihmisen hyvinvoinnin tukemiseen toimijuus-ajattelun pohjalta. Toteutus: Yleisöluento toimijuus- ajattelusta ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisen perusteena. Luennon yhteydessä annetaan aiheeseen liittyvä itsenäinen tehtävä. Tehtävä käsitellään LearnLinc-istunnoissa. Videoluento järjestetään yhteistyössä Kesto-hankkeen kanssa. 2.2.2.6 Vuoropuhelujen vetäminen Tavoitteet: Opiskelijat oppivat dialogisten menetelmien käyttöä perheiden ja yhteisöjen pulmatilanteissa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toteutus: Koulutus toteutetaan yhteistyössä THL:n verkostotyön kehittämistiimin kanssa. Koulutukseen kuuluu THL:n järjestämänä 5 lähipäivää, joista 1 järjestetään Rovaniemellä, muut Helsingissä. Paikkakunnalla on koulutetun verkostokonsulttikouluttajan ohjaamaa lähiohjausta 1 x kk, palaverien suunnittelua ja toteutusta tilausten mukaan. Eriksson & Arnkil 2005. Huoli Puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Seikkula & Arnkil 2004. Dialoginen verkostotyö. Arnkil, Eriksson & Rautava. Ennakontidialogeja huolten vyöhykkeillä. Verkostokonsultin käsikirja. Verkko-oppimisympäristö Sosiaaliportissa 15

2.2.2.8 Voimavarat käyttöön ryhmänohjaajan koulutus Tavoitteet: Opiskelija oppii ohjaamaan Voimavarat käyttöön ryhmiä kokemuksellisen oppimisen ja teoriaopintojen avulla. Toteutus: Sosiaali-, terveys- tai opetusalan peruskoulutuksen saanut henkilö osallistuu koulutuspäiviin ja samanaikaisesti ohjaa itse yhden ryhmän. Hän saa teoriaopetusta ja työnohjauksen koulutuspäivien aikana. Koulutus toteutetaan depressioryhmän ohjaajan koulutussuunnitelman mukaan. Depressioryhmänohjaajien koulutusmateriaali annetaan opinnon yhteydessä 2.2.3 Harjoittelu Aika: koko koulutuksen ajan Paikka: Sallalaiset toimintaympäristöt Vastuuopettaja: Arja Jääskeläinen Tavoite: Opiskelija oppii toimimaan hyvinvointivalmentajan tehtävissä käytännössä ja soveltamaan tietojaan käytännön työssä. Toteutus: Harjoittelu suunnitellaan jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Se voi olla esim. osallistuminen Hyvinvointipäivien järjestelyyn, nettisivuston ylläpitäminen, hyvinvointikurssien järjestelyyn osallistuminen, tiedottamisen hoitaminen koko kunnan tasolla, mittausten järjestäminen tai jonkun muun toiminnan suunnittelu ja toteutus. Opiskelija tekee myös yhden yksilövalmennuksen osana harjoittelua. Harjoittelun tuntimäärä on noin 60 tuntia. 2.2.4 Hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi Tavoitteet: Opiskelija oppii hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia yhteistoiminnallisesti kuntalaisten ja matkailijoiden tarpeita kuunnellen. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Toteutus: Ryhmässä ideoidaan ja suunnitellaan toimintaa, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään sitä. 16

2.2.5 Oman hyvinvoinnin vahvistaminen Tavoitteet: Opiskelija oppii arvioimaan omaa hyvinvointiaan reflektoinnin ja eri mittausten avulla. Hän oppii käyttämään keinoja, joilla voi seurata ja parantaa hyvinvointia. Oman kokemuksensa kautta hän oppii ohjaamaan ja tukemaan hyvinvointivalmennukseen osallistuvia hyvinvoinnin vahvistamisessa. Toteutus: Hyvinvointivalmennukseen kuuluvissa opinnoissa esitellään hyvinvoinnin arvioinnin, seurannan ja kehittämisen välineitä. Opiskelija asettaa tavoitteita oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Hän kirjoittaa Optima-alustan päiväkirjaan omakohtaisia havaintojaan ja kokemuksiaan hyvinvoinnistaan. Niistä on mahdollista keskustella pienryhmissä, Optiman keskustelualueella ja vastuuopettajan kanssa. Vastuuopettaja kommentoi päiväkirjamerkintöjä Optimassa. Opiskelija kirjoittaa hyvinvoinnin vahvistamisen vaiheistaan pohtivan yhteenvedon koulutuksen keski- ja loppuvaiheessa. 17