19.11.2013 Kuntatalouden ja toiminnan ajankohtaiskatsaus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestämme sekä valtion luottoluokituksesta Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja 2
Asukasluvun muutos maakunnittain 2000-2012 sekä ennustettu muutos 2012-2030, % Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu -0,8-2,2-2,9-3,2-3,3-3,4-4,7-7,9-10,1 12,4 10,6 10,3 8,7 6,1 4,9 4,7 3,7 3,6 2,6 0,8 2000-2012 2012-2030 -12-10 -8-6 -4-2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 3 Lähde: Tilastokeskus
Bruttokansantuotteen reaalinen muutos markkinahintaan maakunnittain 2000 2010 Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Satakunta Kainuu Päijät-Häme Etelä-Savo Koko maa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa -14% 1% 5% 6% 9% 10% 11% 14% 16% 17% 17% 17% 17% 19% 20% 21% 22% 25% 32% 38% 58% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 4
5
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 2012 (ml. liikelaitokset) Toimintakulut Verotulot Toiminnan ja inv. rahavirta Kunnat: 2011 mrd. -32,23 19,07-33,87 19,32 Kunnat + kuntayhtymät: 2011 mrd. -35,66 19,07-37,44 19,32 Valtionosuudet 7,66 8,07 5,4 7,66 8,07 Vuosikate 2,07 1,35-34,7 2,55 1,79 Poistot ja arvonalentumiset -1,76-1,90 8,4-2,23-2,40 Tilikauden tulos 0,43-0,31 0,44-0,36 Investointimenot -3,59-3,78 5,2-4,31-4,59-0,93 2012 mrd. -1,69 muutos % -1,11 2012 mrd. -1,98 Pitkäaik. lainojen vähennys -1,32-1,36 2,8-1,43-1,48 muutos % Toimintakate -24,84-26,34 6,1-24,26-25,80 6,3 Rahavarat 31.12. 3,79 3,37-11,1 4,54 4,20-7,5 Lainakanta 31.12. 10,99 12,26 11,5 12,30 13,81 12,3 5,1 1,3 5,0 1,3 5,4-29,7 Pitkäaik. lainojen lisäys 1,77 2,14 21,0 2,03 2,41 19,1 7,7 6,5 3,3 6 Lähde: Tilastokeskus
Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Mrd euroa 1,73 2,02 1,94 1,82 2,48 2,07 1,35 Asukasta kohti, 327 382 363 340 461 384 249 Vuosikate %:a poistoista 118 135 123 109 145 118 71 Tilikauden tulos, mrd euroa Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, 2006 1,02 7,73 1 464 Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): 2007 0,74 8,21 1 548 2008 0,62 8,69 1 631 2009 0,30 9,84 1 839 2010 1,83 1) 10,52 1 957 2012-0,31 12,27 2 261 Vuosikate negatiivinen 79 54 57 30 8 36 84 Vuosikate < poistot 248 186 178 119 58 147 241 Kertynyttä alijäämää taseessa 167 155 141 95 75 73 91 Kuntien lkm yhteensä 431 416 415 348 342 336 336 Kuntien lkm (v. 2012 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 33 30 25 7 36 84 Vuosikate < poistot 185 139 128 110 53 147 241 Kertynyttä alijäämää taseessa 122 119 101 90 71 73 91 1 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 7 2011 0,43 11,00 2 037
Kuntien toimintakatteen ja verorahoituksen muutos 2011 2012 kuntakoon mukaan, % Kunnan asukasluku - 2000 3,0 5,6 2001-6000 2,3 4,5 6001-10000 4,1 5,9 10001-20000 2,4 5,6 20001-40000 2,3 6,7 40001-100000 1,8 5,9 100001-2,6 6,6 Kaikki kunnat 2,5 6,1 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 % Toimintakate 1) Verorahoitus yhteensä (verotulot + valtionosuudet) 1) Toimintakate on toimintatulojen ja toimintamenojen erotus, mikä jää katettavaksi verorahoituksella 8 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikatteet 1997-2012, /as. Kuntakoon mukaan 800 700 600 Alle 6000 as. kunnat 6000-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Manner-Suomi 500 400 300 200 100 0-100 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Tilastokeskus 9
800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /asukas 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 800 700 600 500 400 300 200 100 0 10 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikatteet % poistoista 2012 Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin 71 % Vuosikate ei riittänyt poistoihin 240 kunnassa (Manner-Suomessa 231 ja Ahvenanmaalla 9 kuntaa) Vuosikate % poistoista: Negatiivinen Positiivinen alle 100 % 100 199 % 200 615 % (84 kpl) (156 kpl) (77 kpl) (19 kpl) 11 Kuntarajat: Tilastokeskus.
Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan 2010 2012 Kunnan asukasluku 31.12.2012-2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 2012 2011 2010 100001- Kaikki kunnat 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus 12
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2011 2012 Kaikki kunnat: 2012 2011 Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso 2012 2011-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 13 Lähde: Tilastokeskus
5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 14 Lähde: Tilastokeskus
Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997 2012, mrd. 3,5 3,0 2,5 Vuosikate Tilikauden tulos 3,5 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0-0,5 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12-0,5 Lähde: Tilastokeskus. Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 15
2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 1991 2012, /as. Lainakanta Rahavarat 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Tilastokeskus 0 16
Kuntien lainakanta 31.12.2012 Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin 2 261 euroa/asukas Velattomia kuntia on 5 kpl (Enonkoski, Juuka, Luumäki, Suomenniemi ja Valtimo) Suurimmat lainat asukasta kohti: Kökar 10 245 /as. ja Reisjärvi 5 842 /as. Lainakanta, /asukas: Alle 500 /as. 500 2 000 /as. 2 001 3 000 /as. Yli 3 000 /as. (25 kpl) (129 kpl) (117 kpl) (65 kpl) 17 Kuntarajat: Tilastokeskus.
Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2011 ja 2012 lopussa, /as. Kunnan asukasluku 31.12.2012-2000 2001-6000 6001-10000 2012 2011 2000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 100001- Kaikki kunnat 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 Lähde: Tilastokeskus 18
Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2011 2012 lopussa, /asukas Kaikki kunnat: 2011 2012 Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2012 2011 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 19 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2012, mrd. 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Lähde: Tilastokeskus 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 20
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000 2012, mrd. 2000 3,8 0,2 8,7 12,7 2001 4,1 0,3 9,1 13,5 2002 4,5 0,3 9,5 14,3 2003 5,2 0,4 9,9 15,5 2004 6,2 0,5 10,1 16,8 2005 7,1 0,6 10,3 18,0 2006 7,7 0,7 10,5 18,9 2007 8,2 0,8 10,8 19,8 2008 8,7 0,9 11,2 20,8 2009 9,8 1,0 11,9 22,8 2010 10,5 1,2 12,9 24,6 2011 11,0 1,3 13,3 25,5 2012 12,3 1,5 13,5 27,4 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt Lähde: Tilastokeskus 21 13.11.2013/hp
Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 31.12.2012, /as. Koko maa keskimäärin 1 224 euroa/asukas Suurimmat alijäämät, /as.: Lavia -2 350, Jalasjärvi -2 059 ja Yli-Ii -2 007 Suurimmat ylijäämät, /as.: Föglö 8 583, Eurajoki 7 960 ja Kaskinen 7 048 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: Alijäämää yli 500 /as. Alijäämää alle 500 /as. Ylijäämää alle 500 /as. Ylijäämää 500 1 500 /as. Ylijäämää yli 1 500 /as. (36 kpl) (55 kpl) (79 kpl) (115 kpl) (51 kpl) Alijäämäisiä kuntia yhteensä 91 (Manner-Suomessa 89 ja Ahvenanmaalla 2) 22 Kuntarajat: Tilastokeskus.
3 500 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 1997 2012, /as. Kuntakoon mukaan 3 000 2 500 2 000 Alle 6000 as. kunnat 6000-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Manner-Suomi 1 500 1 000 500 0-500 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Tilastokeskus 23
Valtionosuuslain mukainen kriisikunnan määrittely Tunnuslukujen mukaiset raja-arvot Selvitys tulee käynnistää, jos» tilinpäätöksen alijäämä > 1 000 /as ja edellisen tilinpäätöksen > 500 /as (5 kuntaa täytti vv. 2011/12 alijäämäehdon. Näistä Lavia ja Hanko ovat olleet aiemmin selvittelyn piirissä sekä Yli-Ii ja Vihanti ovat tehneet kuntaliitoksen vuoden 2013 alussa. Jalasjärvi tuli uutena kuntana selvittelyn piiriin.) tai jos kahden viimeisen tilinpäätöksen mukaan 1. vuosikate on negatiivinen (ilman harkinnanvaraista) ja 2. veroprosentti on vähintään 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen veroprosentti ja 3. lainamäärä/asukas ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla ja 4. taseessa on kertynyttä alijäämää ja 5. omavaraisuusaste < 50 % ja 6. suhteellinen velkaantuneisuus on >50% (Tarvasjoki täytti kaikki 1 6 ehtoa vv.2011/12. Se on ollut jo aiemmin selvittelyn piirissä.) 24
Kuntien lukumäärät kuntakoon mukaan vuosina 2000 ja 2013 Asukasluku Yli 100 000 40 001-100 000 20 001-40 000 6 9 11 16 Kuntia vuonna 2000 yhteensä 452 kpl Kuntia vuonna 2013 yhteensä 320 kpl 33 31 vuosi 2000 vuosi 2013 10 001 20 000 47 56 6 001 10 000 54 76 2 000 6 000 119 180 Alle 2 000 44 90 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Kuntakoon aritmeettinen keskiarvo vuonna 2000 11 640 ja vuonna 2013 16 958 Kuntakoon mediaani vuonna 2000 4 720 ja vuonna 2013 5 878 25
Kuntien ulkoisten menojen kumulatiivinen summa kuntakoon mukaan vuonna 2012, mrd. mrd. mrd. 40 40 35 30 25 20 15 10 5 35 30 25 20 15 10 5 0 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 300 320 Kuntien lukumäärä vuoden 2013 kuntajaon mukaan (kunnat pienimmästä suurimpaan) 0 Lähde: Tilastokeskus 26
Väestö ja ulkoiset menot kuntakoon mukaan (vuoden 2013 kuntajako, yhteensä 320 kuntaa) Asukasluku 31.12.2012 Ulkoiset menot 2012 1000 henk. Osuus kaikista kunnista % mrd. Osuus kaikista kunnista % 100 pienintä kuntaa 208 3,8 1,64 4,0 200 pienintä kuntaa 782 14,4 5,95 14,6 300 pienintä kuntaa 2 695 49,7 19,69 48,3 20 suurinta kuntaa 2 731 50,3 21,05 51,7 6 suurinta kuntaa 1 655 30,5 13,12 32,2 Kaikki kunnat 5 427 100,0 40,74 100,0 Lähde: Tilastokeskus 27
Budjettiriihi ja kunnat Viime kevään kehysriihen linjaukset hyväksyttiin sellaisinaan ml. valtionosuuksien leikkaukset ja veropohjan laajennukset Budjettiesitys kiristää kuntataloutta VM:n arvion mukaan 250 milj. 1 mrd. tehtävien ja velvoitteiden purku. Työryhmä valmistelee tänä syksynä. 1 mrd. vähennys vähentää työvoiman tarvetta jopa 20.000 2014 17 1 mrd. kuntien omin toimin ja veroratkaisuin Julkisten palveluiden tuottavuuden nousu ksm 0,5 %/v rajaa julkisrahoitteisten palvelujen henkilöstön kasvua 1 000 henkilöön/v muuten 3 000/v. 2011 12 kuntahenkilöstön määrä väheni 4 000. KT:n arv 2015: 428.000, 2012 lokakuu 437.000 Kuntatalouden uusi ohjausjärjestelmä: valtionosuusuudistus ja peruspalveluohjelmamenettelyn tehostaminen. Kuntarakennelain 4d 3. mom (yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiset) alueille ml. suurimmat kaupunkiseudut pakkoliitokset seudullisine kansanäänestyksineen Metropolihallintolaki, metropolihallinnolle vaaleilla valittu valtuusto 28
19.11.2013 29
OKM esityksiä tehtävien ja normien purusta (OKM:n toimintaohjelmaesitykset) liittyen valtionosuuksiin: OKM esittää, että päivähoidon, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen sekä kunnan yleisen kulttuuritoimen ja yleisten kirjastojen valtionrahoitus budjetoitaisiin kokonaan OKM:n pääluokkaan. OKM toteaa: Kuntien ja valtion rahoitusvastuita selkeyttäisi huomattavasti, mikäli kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen menoihin poistettaisiin kokonaan ja vastaavasti kuntien vastuuta sosiaali- ja terveydenhoitomenoista lisättäisiin tai kuntien osuutta yhteisöverotuloista vähennettäisiin. OKM väittää, että näin saadaan aikaan säästöjä ja parannettaisiin ohjauksen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Ehdotus on ristiriidassa sen kanssa, että esiopetuksen ja peruskoulutuksen valtionosuuksien käsittely ovat nykyisellään osa peruspalvelujen valtionosuutta. Esitys lisää kustannuksia, keskitettyä ohjausta ja uhkaa heikentää käytännössä koulutuksen järjestämistä ja sen saatavuutta sekä alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista. Esitys johtaisi peruspalveluiden valtionosuusprosentin alenemiseen entisestään merkittävästi. Valtionosuusleikkausten jälkeen peruspalvelujen vos-% ensi vuonna on 29,57. 30
Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa*, muutos 2013 2014,milj. Dia1 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Menot Tulot Netto VM: Valtionosuusleikkaukset -362-362 Vanhuspalvelulain toimeenpano 50 27-23 Joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito 36 11-25 Oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset 17 8-9 Lastensuojelun kehittäminen 9 5-5 Kotikuntaa vailla olevien terveydenhuolto -11-11 0 Jäteveron tuottoa vastaava lisäys kuntien valtionos. 70 70 Kuntien rahoitusosuus lääkärihelikoptereihin -22-22 Yhdistymisavustukset 9 9 Kuntajakolain mukaiset selvitykset ja esiselvitykset 4 4 Muut toiminnan muutokset ja budjettipäätökset 1-3 -4 VM YHTEENSÄ 102-264 -366 OKM: Lukiokoulutuksessa toteutettavat säästöt -32-14 19 Ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt -31-13 18 Valtionrahoituksessa toteutettavat säästöt ammattikorkeakouluissa -20-8 11 Ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos -14-6 8 Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen vähentäminen -6-6 0 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen lisääminen 5 2-3 Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa 12 12 0 Nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen oppisopimuskoulutuksessa 4 4 0 31 * vm:n arvio
Dia 2 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa*, muutos 2013 2014, milj. 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Menot Tulot Netto OKM jatkuu: Nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvä lisärahoitus alueille 18 7-10 Valtionosuusindeksin jäädytys -36-36 Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin 14 6-8 Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen 7 7 0 Ammattikorkeakoulujen avustukset -4-4 0 Perustamishankkeet -11-11 0 Muut toiminnan muutokset ja budjettipäätökset -4-5 -1 OKM YHTEENSÄ -62-65 -2 STM: Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon -8-6 2 Säästö kehittämishankkeissa -6-6 0 Oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot -2-2 0 Säästö EVO-tutkimuksessa -1-1 0 Valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 9 9 STM YHTEENSÄ -17-6 11 TEM: Palkkatuki kunnille -1-1 0 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset yhteensä 22-334 -357 2) Verotuksen ja maksujen muutokset Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen 100 100 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä 22-234 -257 32 * vm:n arvio
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -125-125 -125-125 Uutta -362-237 -250-250 -250 Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013-1200 -1 118-175 -215-265 -1400-1600 -1 306-1 346-1 396 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa *mm. sote sekä esi- ja perusopetus, sen lisäksi mm. 2-asteen säästöt 33
250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997 2017 Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997 = 100 Toimintamenot Verorahoitus 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPB 16.9.2013. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). 34
4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan, ilman sopeuttamistoimia) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPB 16.9.2013. 0,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 35
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,63 38,86 40,19 41,55 42,94 44,38 Palkat 15,65 16,29 16,58 16,93 17,29 17,72 18,16 Muut henkilöstömenot 4,67 4,85 4,97 5,13 5,16 5,26 5,35 Ostot 12,71 13,58 14,29 15,04 15,83 16,67 17,55 Muut toimintamenot 2,63 2,91 3,02 3,09 3,27 3,29 3,32 Korkomenot 0,35 0,33 0,37 0,51 0,71 0,89 1,06 Investoinnit 4,31 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 Yhteensä 40,32 42,56 43,83 45,31 46,86 48,43 50,04 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat 5,4 4,3 5,5^ 4,1 3,3 1,8 3,4 2,1 3,4 2,1 3,3 2,5 3,4 2,5 Ostot 8,4 6,8 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Menot yhteensä 1,2 5,5 3,0 3,4 3,4 3,3 3,3 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPB 16.9.2013 ilman erit. sopeuttamistoimia ^ vuoden 2012 lopullisten tilipäätöstietojen mukaan kasvu 5,0 % 36
Kuntien verotulot vuosina 2011 2017, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2013 2017 samoina) Verolaji 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,84 17,74 17,99 18,57 19,25 20,05 Yhteisövero 1,67 1,21 1,30 1,37 1,43 1,28 1,37 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,32 20,37 20,81 21,47 22,03 22,95 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 5,3 1,4 3,2 3,7 4,2 Yhteisövero 18,5-27,3 7,2 5,8 4,2-10,5 6,5 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,3 5,4 2,2 3,2 2,6 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49 35,17 34,16 28,04 28,04 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPB 16.9.2013 (ilman veronkorotuksia) 37
Kunnallisveroprosentin erojen vaikutus tuloveroihin eräillä tulotasoilla 2014 Palkka/kk euroa Palkka/vuosi (ml. lomaraha) euroa Vaikutus tuloveroon vuodessa 1), euroa 6,0 % -yksikköä 2) 1 % -yksikkö 0,5 % -yksikköä 2 000 25 000 1 173 196 2 500 31 250 1 540 257 3 000 37 500 1 905 317 98 129 159 5 000 62 500 3 370 562 281 1) Laskettu esimerkkituloihin vuonna 2013 kohdistuvien vähennysten perusteella. Laskelmassa on huomioitu ainoastaan verottajan viran puolesta myöntämät vähennykset. 2) Manner-Suomen korkeimman (22,50) ja matalimman (16,50) kunnallisveroprosentin erotus. 38
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan, ilman sopeuttamistoimia) Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,46-0,54-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,50 1,97 1,20 0,90 0,46 0,24 Investoinnit, netto -3,33-3,48-3,50-3,50-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 1) -1,11-1,98-1,53-2,30-2,60-3,04-3,26 Lainakanta Rahavarat +400 M kertaluonteista 2011-24,26 19,07 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0,44 12,30 4,54 2012* -25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4,20 2013** -26,71 20,37 8,37 0,13 2,17-2,65 0,25-0,23 15,41 4,16 2014** -27,68 20,81 8,26 0,01 1,40-2,75 0,25-1,10 17,71 4,06 2015** -28,68 21,47 8,47-0,16 1,10-2,85 0,25-1,50 20,31 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPB 16.9.2013. 3,96 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2016** -29,70 22,03 8,63-0,30 0,66-2,95 0,25-2,04 23,41 3,92 2017** -30,77 22,95 8,73-0,48 0,44-3,05 0,25-2,36 26,61 3,76 39
3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997 2017, mrd. (arviot painelaskelman mukaan, ilman sopeuttamistoimia) Vuosikate Tilikauden tulos 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPB 16.9.2013. Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 40 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan, ilman sopeuttamistoimia) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPB 16.9.2013. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 41
Valtionosuusuudistus:» Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu rahoitusperiaate esillä perustuslakivaliokunnassa» Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus tarkistukset vuosittain Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin (jää ulkopuolelle) Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista vai peruspalvelujen valtionosuudesta? Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä Työpaikkaomavaraisuuskriteeri sen osuus ns. valtionosuuksien 305 milj lisäosasta kasvanee aiotusta? Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Muutokset perusteltava avoimesti Sairastavuuskertoimeen ja ikäluokkapainoihin isot muutokset (sairastavuuskerrointiedot THL:ltä ja ikäryhmäpainot VATT:lta 9/2013) Lopullisia arvioita ehdotuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voi vielä tehdä (kuntakohtaiset laskelmat marraskuussa 2013) 42
Muuta ajankohtaista AMK-rahoituksen siirto: vaihtoehdot 1. OKM:n prosenttia (41,89 % ) muuttamalla 2. VM:n prosenttia (29,57 %) muuttamalla 3. Prosentit yhdistämällä > prosentti sama ko. vuonna Kuntaliitto kannattaa ve 1. = kuntien rahoitusosuuden nostamista ylläpitäjärahoituksesta (jatkossa lukiot ja ammattikoulut). Ei muuta ylläpitäjän saamaa yksikköhintarahoitusta lainkaan. Toisen asteen koulutuksen rahoitus» Asetettu 23.9.2013 uusi OKM ryhmä ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi» Määräaika 23.9.2013 30.4.2014; Kuntaliiton edustus mukana» Ehdotukset rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja muutostarpeista sekä toimeenpanon aikataulusta jo 31.12.2013 mennessä 43
Kuntauudistuksen aikataulua vuosille 2013 2014 2013 2014 1.7.2014 2015 Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11. (4 h 1 mom.) Kuntarakennelaki voimaan, selvitysvelvollisuus alkaa 1.7.2013 Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim. 31.12. Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Esitykset kuntajaon muutoksiksi 6 kk eduskunnan erillisestä päätöksestä (4 h :n 3 mom. voimaantulo (2)) (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Yhteys sote-järjestämislain hyväksymiseen. Kun ratkaisu on tiedossa, kunnilla vähintään 6 kk aikaa. 44
Budjettiriihi Kuntarakennelain täydennys Lisätään valtioneuvoston toimivaltaa 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueella. VN toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Lain säätäminen juridisesti haastavaa 45
Petteri Orpon sote-koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita 46 19.11.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä poikkeuksena erikseen määräytyvät kunnat ja alueet, jotka voivat järjestää perustason palvelut, ks. diat 6 ja 7 Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta 20-30 Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat 47 19.11.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin 50 000 asukasta, voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Maakuntien keskuskaupungit ja nykyiset yli 50 000 asukkaan kunnat on todettu seuraavalla kalvolla 48 19.11.2013
Perustason alue 1/2 Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000-50 000 asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille 49 19.11.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustason alue 2/2 Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli 20 000 valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja. 50 19.11.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustaso toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita Jos yli 20 000 asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon yhteinen toimielin Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle 20 000 asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella. 51 19.11.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Alle 20 000 asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut 52 19.11.2013
Sote-rahoitus Jäsenkunnat voivanevat sopia keskenään, miten kuntayhtymän toiminta rahoitetaan ja millä perusteella jäsenkunnat maksavat palveluista vastuukunnalle Järjestämislakiin kirjattaneen ns. perälauta, jonka mukaan toiminta rahoitetaan, jos sopimukseen ei päästä» ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli» Kapitaatioon siirtyminen usean vuoden siirtymäajalla 53
Aikataulu: Väliraportista pyydettiin lausunnot kunnilta, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiltä, eräiltä valtion viranomaisilta ja muilta väliraportissa käsiteltyjen asioiden kanssa toimivilta tahoilta. Lausuntoaika päättyi 11.10.2013. Lain hyväksymisen jälkeen kuntia kuullaan» järjestämisvastuun toteuttamisesta» sote-alueiden, perustason alueiden ja erva-alueiden muodostamisesta Kuulemisen perusteella valmistellaan alueiden muodostamiseksi annettava valtioneuvoston asetus, joka annetaan syksyllä 2014 Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulevat voimaan 1.1.2015 Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017. 54
Elinvoimapolitiikasta huolehdittava Saavutettavuuden varmistaminen ja sen jatkuva kehittäminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: avoimuus ottaa vastaan uusia asukkaita erit. ulkomaalaisia, suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim. kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, alueen yritystoiminnan avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat keskeisiä Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kuntakonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen 55