Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Transkriptio

1 Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi ja kunnat Budjettiesitys kiristää kuntataloutta VM:n arvion mukaan 250 milj. Peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset 2014 yli 1,1 mrd = 60 % valtion menojen säästöistä ko budjetissa. Leikkaus /as-mallilla. 1 mrd. tehtävien ja velvoitteiden purku. Työryhmä valmistelee tänä syksynä. 1 mrd. vähennys vähentää työvoiman tarvetta jopa mrd. kuntien omin toimin ja veroratkaisuin Julkisten palveluiden tuottavuuden nousu ksm 0,5 %/v rajaa julkisrahoitteisten palvelujen henkilöstön kasvua henkilöön/v muuten 3 000/v kuntahenkilöstön määrä väheni KT:n arv 2015: , 2012 lokakuu Kuntatalouden uusi ohjausjärjestelmä: valtionosuusuudistus ja peruspalveluohjelmamenettelyn tehostaminen. Kuntarakennelain 4d 3. mom (yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiset) alueille ml. suurimmat kaupunkiseudut pakkoliitokset seudullisine kansanäänestyksineen Metropolihallintolaki, metropolihallinnolle vaaleilla valittu valtuusto Timo Kietäväinen, Satakunta

3 Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina Kaikki kunnat: 2012* 2011 Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso 2012* Lähde: Tilastokeskus

4 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Kaikki kunnat: 2012* 2011 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Karjala Päijät-Häme Lappi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kanta-Häme Kymenlaakso Kainuu 2012* Lähde: Tilastokeskus

5 Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Kaikki kunnat: * Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2012* Lähde: Tilastokeskus

6 Brutokansantuotteen reaalinen muutos markkinahintaan maakunnittain Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Satakunta Kainuu Päijät-Häme Etelä-Savo Koko maa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa -14% 1% 5% 6% 9% 10% 11% 14% 16% 17% 17% 17% 17% 19% 20% 21% 22% 25% 32% 38% 58% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 6

7 Asukasluvun muutos maakunnittain sekä ennustettu muutos , % Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu -0,8-2,2-2,9-3,2-3,3-3,4-4,7-7,9-10,1 12,4 10,6 10,3 8,7 6,1 4,9 4,7 3,7 3,6 2,6 0, Lähde: Tilastokeskus

8 8

9 BTV-indeksi BTV-indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka ovat tuotanto, työn määrä ja sen muutos sekä väestön määrä ja sen muutos. Indeksillä mitaten alueiden väliset kehityserot Suomessa ovat huomattavia. 9

10 Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain sekä ennuste vuodelle 2030, % Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa KOKO MAA Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 15,1 15,7 18,7 18,8 19,2 19,4 19,4 19,9 20,2 20,3 20,5 20,8 20,9 21,3 21,4 22,6 22,7 22,8 22,9 25, Lähde: Tilastokeskus

11 Demografinen huoltosuhde Demografista huoltosuhdetta tarkastellessa erityisesti suomenselän alue erottuu joukosta Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012 Etelä-Suomi ja suuremmat kaupungit kohtaavat vähemmän huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia kuin maaseutumaiset alueet Korkea huoltosuhde on aina ongelmallinen mutta tulevaisuuden kannalta olennaista on johtuuko korkea suhde vanhusväestön vai alle 15-vuotiaiden määrästä. Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 46,2-58,0 58,1-63,0 63,1-67,0 67,1-76,7 Länsirannikolla huoltosuhde on korkeampi kuin pääkaupunki- Tampere vyöhykkeellä. Mutta se johtuu voimakkaasta syntyvyydestä ja korkeasta alle 15- vuotiaiden määrästä Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, AlueOnline 11

12 Kuntien kyettävä huolehtimaan myös elinvoimapolitiikasta Saavutettavuuden varmistaminen ja sen jatkuva kehittäminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: avoimuus ottaa vastaan uusia asukkaita erit. ulkomaalaisia, suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, alueen yritystoiminnan avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat keskeisiä Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kuntakonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen 12

13 Aluetaloudet saatava nousuun: Talouden edellytysten vahvistaminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen Kuntapalvelut kyettävä toteuttamaan tehokkaammin ja tuloksekkaammin: uudet toimintatavat, rakenteelliset uudistukset Erityishaaste voimaan astuva työmarkkinatukiuudistus; lisää kuntien kustannuksia valtion arvion mukaan 150 milj /v; koskee erityisesti rakennemuutospaikkakuntia EU:n ja kansallinen tuki alueiden kehittämiseen vähenee, ml. maakunnan kehittämisraha -> kaikki maakunnan käytössä olevat kehittämisvarat katsottava kokonaisuutena yhteen (MYR tärkeä yhteensovittaja) -> toimien tehokkuus ja entistä tarkempi kohdentaminen -> strategisten uusien avauksien käynnistäminen 13