Rovaniemen kaupunginvaltuusto Kuntakentän kehitysnäkymät. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunginvaltuusto Kuntakentän kehitysnäkymät Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Työmarkkinoiden tila Työttömyys- ja työllisyysasteen trendi, %-muutos 10 %-muutos ed. vuodesta Hallitusohjelmatavoite: 72 % 71 Hallitusohjelmatavoite: 5 % , , , Työttömyysaste (vasen asteikko) Työllisyysaste (oikea asteikko) 67, , Kuntien työllisyystilastot näyttävät tälle vuodelle pientä kasvua. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

3 Suomen BKT:n kehitys määrän %-muutos edellisestä vuodesta * Lähde: Tilastokeskus, ennuste valtiovarainministeriö

4 Koko talouden palkkasumman ja kuluttajahintojen muutos %-muutos ed. vuodesta palkkasumma kuluttajahintaindeksi Huom. KuEL-palkkasumma kasvoi tammi-heinäkuussa 0,5 % ed. vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Lähde: Tilastokeskus

5 Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Talouden heikot kehitysnäkymät vaikuttavat myös kuntien palveluiden rahoitukseen. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja merkittävästi. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelman vesittyminen vaikeuttaa kuntatalouuksien saamista tasapainoon. Onnistuessaankin se olisi vaikuttanut positiivisesti vasta viiveellä. Sote-linjauksen toteutus voi tuoda säästöjä joskus vuosikymmenen lopulla. Viime vuoden tilinpäätöksiin vaikuttuvat monet kertaerät, erityisesti verotuksessa. Tämän vuoden tuloksia parantaa erityisesti liikelaitosten yhtiöittämiset 1-1,4 mrd. Ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vähentää kuntien menoja. Verovuoden 2013 osalta oikaisun tarve on n milj.. 5

6 /as. Kuntien verotulot , /as Rovaniemi Muu Lappi as. kunnat Koko maa * Lähde: Tilastokeskus

7 /as. Kuntien käyttötalouden valtionosuudet tilinpäätösten mukaan , /as Rovaniemi Muu Lappi as. kunnat Koko maa * Lähde: Tilastokeskus

8 /as Kuntien verotulot + käyttötalouden valtionosuudet tilinpäätösten mukaan , /as Rovaniemi Muu Lappi as. kunnat Koko maa * Lähde: Tilastokeskus

9 Kuntien toimintakate (itseisarvo) , /as Rovaniemi Muu Lappi as. kunnat Koko maa * Lähde: Tilastokeskus

10 Rovaniemen kaupungin verorahoitus ja toimintakate ( /as.) indeksoituna, 2000= Verorahoitus 1) Toimintakate * 1) Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet tilinpäätösten mukaan Lähde: Tilastokeskus

11 250 Kuntien vuosikate %:a poistoista * ka Rovaniemi Muu Lappi as. kunnat Koko maa Lähde: Tilastokeskus

12 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rovaniemi * -100 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus

13 Rovaniemen kaupungin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , milj. 50,0 50,0 40,0 30,0 Vuosikate Tilikauden tulos 40,0 30,0 20,0 20,0 10,0 10,0 0,0 0,0-10,0-10,0-20,0-20,0-30, * -30,0 Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen

14 /as. Kuntien lainakanta , /as Rovaniemi Muu Lappi as. kunnat Koko maa * Lähde: Tilastokeskus

15 Kuntien konsernilainat , /as. /as Rovaniemi Muu Lappi as. kunnat Koko maa Lähde: Tilastokeskus

16 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. /as Rovaniemi Muu Lappi as. kunnat Koko maa * Lähde: Tilastokeskus

17 Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa Lapin kunnissa Lähde: VM/KAO Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä Nykyinen Uusi Laskenn järjes- järjes- /as vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Lappi ,1 Utsjoki ,3 Kittilä ,9 Sodankylä ,6 Salla ,4 Muonio ,3 Kolari ,7 Inari ,5 Enontekiö ,4 Rovaniemi ,0 Posio ,1 Tornio ,1 Kemi ,3 Savukoski ,5 Ylitornio ,6 Keminmaa ,6 Pello ,8 Tervola ,9 Pelkosenniemi ,8 Kemijärvi ,7 Simo ,8 Ranua ,9

18 Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista Esityksen loppusumma menot 53,7 mrd. /tulot 49,2 mrd, valtion velka nousee 48,5 %/BKT ja julkinen velka 60 %/BKT Budjettiesitys kiristää kuntataloutta useilla sadoilla miljoonilla» Valtiovarainministeriön arvio yhteisvaikutuksesta: kuntataloutta kiristävä yli 200 milj. euroa Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vähenee hieman yli 25 %:iin = 4 %- yksikön pudotus/rahoitusperiaatteen toteutuminen? Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä konkretisoitu 350 milj.. Niidenkin osalta vaikutusarviot epävarmoja. Kuntien harkinnanvaraiset rahoitusavustukset poistumassa palautettava! Uutena välineenä valmistellaan sote-kustannusten hallintajärjestelmä, jolla aiotaan saada aikaan 650 milj. kustannussäästöt. Nyt vasta päätös valmistelusta vaikutusarviota ei pystytä vielä tekemään Kiinteistöveron lailla tehtävän korotuksen ja sote-maksujen korotus imuroidaan valtionosuusleikkauksilla valtiolle (n. -80 milj. ) Verovähennykset korvataan kunnille hallitusohjelman mukaan Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion sopimus 25.8.: kaavoitusta lisätään n 25 % vrt. ent. MAL-sopimus vastapainona valtion investointitukea länsimetroon ja Pisara-rataan. Metropolihallintoratkaisu: 14+Lohja ja Porvoo mahd. mukaan, MAL(PE) tehtävät, suorilla vaaleilla valittu valtuusto 18

19 Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvat kokonaan uudet kustannukset kunnille 222 miljoonaa euroa. Vastaantulona kuntien yhteisöveroosuutta nostetaan 75 milj.. Lisäksi työmarkkinatukiuudistuksen tuoman uuden kohderyhmän osittainen (30 %) aktivointi palkkatukityöllistämisellä maksaisi kunnille nettona 93 miljoonaa euroa. Valmisteilla oleva palkkatukiuudistus lisää kuntien työllistämiskustannuksia vuoden 2014 volyymeillä arviolta miljoonaa euroa. TYP-toiminnan laajentamisen kustannukset ovat kunnille noin 5 miljoonaa euroa (vrt. TE-toimistot). Lisäksi lakisääteistäminen sitoo kuntien nyt vapaaehtoisesti osoittamat resurssit lainsäädännöllä säänneltyyn toimintaan (noin 25 miljoonaa euroa). Kuntavetoisten työvoiman palvelukeskusille toimivaltaa käyttää TEM:n aktivointiin tarkoitettuja määrärahoja. Työttömiä mahdollisuus siirtää jo aiemmin TYPpien asiakkaiksi/resurssit? Sosiaalihuoltolaki yli 120 milj. (budjetissa kustannukset 32 milj. ) ja asiakasmaksuasetus vähentää kuntien maksutuloja min yli 100 milj. vuonna 2016 (esitys valmistelussa). Oppivelvollisuuden pidentämisestä luovuttiin, tilalle opetuksen kehittämiseen lisää rahaa, lisää myös kuntien menoja. Kotihoidontuen puolitus lisää menoja min. 130 milj. vuositasolla Päätetyt uudistukset on muokattava sellaisiksi, että ne kyetään toteuttamaan varatuilla määrärahoilla edellyttää merkittäviä muutoksia esillä olleisiin luonnoksiin! 19

20 - Palkat Yhteensä -Ostot Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Toimintamenot yht. - Muut henkilöstömenot - Ostot - Avustukset Korkomenot Investoinnit Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat Menot yhteensä ,44 16,29 4,85 13,39 2,24 0,33 4,59 42,36 5,0 4,1 5,4 5,1 2013* 38,39 16,38 4,96 13,90 2,36 0,30 4,70 43,39 2,5 0,6 3,9 2,4 2014** 38,78 16,32 4,90 14,41 2,43 0,31 6,90 45,99 1,0-0,4 1) Vuonna 2014 menojen tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ja vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen 3,6 6,0 2015** 38,99 16,15 4,83 14,94 2,61 0,34 4,61 43,95 0,5-1,0 3,7-4,5 2016** 39,98 16,40 4,88 15,58 2,65 0,40 4,64 45,02 2,5 1,5 4,3 2,4 2017** 40,94 16,62 4,92 16,25 2, ** 42,10 16,89 4,99 17,02 2,73 - Muut toimintamenot 0,67 0,78 0,73 0,47 0,47 0,47 0,47 0,49 4,64 46,07 2,4 1,4 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot valtiovarainministeriö ) 1) 4,2 2,3 0,64 4,64 47,38 2,8 1,7 4,8 2, Timo Kietäväinen

21 % ,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,5 1,0 0,5 2) 2) 2,5 2,4 2, a 15a 16a 17a 18a 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuonna 2014 menoja pienentää kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ja vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen Timo Kietäväinen Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

22 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Kunnallisvero 16,84 17,97 18,25 18,46 19,05 19,73 20,38 Yhteisövero 1,21 1,31 1,39 1,47 1,31 1,39 1,45 Kiinteistövero 1,27 1,36 1,51 1,59 1,62 1,65 1,68 Verotulot yhteensä 19,32 20,63 21,15 21,52 21,98 22,77 23,51 Muutos, %: Kunnallisvero 3,9 6,6 1,6 1,2 3,2 3,5 3,3 Yhteisövero -26,9 8,2 6,1 5,8-11,2 6,5 4,1 Kiinteistövero 5,7 7,2 10,9 5,2 1,9 1,9 2,0 Verotulot yhteensä 1,3 6,8 2,5 1,8 2,1 3,6 3,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,24 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 19,74 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,56 36,36 1) 30,30 30,30 30,30 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 %-yksikköä Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot valtiovarainministeriö Timo Kietäväinen

23 Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd Uutta * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna milj = Kiinteistöverojen rajojen noston (48) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20)

24 Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,55-0,60-1,60-0,48-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47-3,55-3,16-3,46-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98-1,09-0,82-1,87-2,14-2,10-2,25 Lainakanta Rahavarat 2013* -26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,43 15,56 5, ** -26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,21 17,21 5, ** -27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 19,13 5,15 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät ,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4, ) Timo Kietäväinen 2016** -28,69 21,98 8,08 0,18 1,54-2,80 0,27-0,99 21,28 5, ** -29,43 22,77 8,14 0,09 1,58-2,90 0,27-1,06 24,41 4, ** -30,30 23,51 8,27-0,05 1,42-3,00 0,27-1,31 25,71 4,93 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

25 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot valtiovarainministeriö ,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot Timo Kietäväinen

26 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot valtiovarainministeriö Timo Kietäväinen

27 Sote-uudistuksesta Lakiluonnos sinällään merkittävä saavutus prosessissa. Lausuntokierros meneillään Lakiesityksessä useita avoinna olevia kohtia, erityisesti 34 (sote-alueen palvelutuotannosta tuotantoyhtymille suoritettujen korvausten määrittely). Taloudellisia vaikutusarvioita mahdoton tehdä luotettavasti tässä vaiheessa. Paljon epäselviä käsitemäärityksiä ja joitakin perustuslain kannalta epäselviä kohtia. Miten soten talous todella sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman/kuntatalousohjelman ja uuden soten kustannusten hallintajärjestelmän kanssa? Kustannustehokkuus tavoitteena ei kunnolla esillä. Soten hallintomalli: yhtymäkokous ja hallitus ei toimi: väliin tarvitaan hallintoneuvosto, joka valitsisi ja erottaisi hallituksen ja jolle hallitus raportoi toiminnastaan. Erityisen ongelmallista on kunnat rahoittavat ja STM:n ohjausyksikkö neuvottelumenettelyllään tulosohjaa. Mikä on kunnan rooli sote-uudistuksen jälkeen? 27

28 Kunta elinvoimapolitiikan moottorina Kunnan keskeinen tehtävä on elinvoiman edistäminen se on palautettava kunnan strategisen johtamisen keskiöön, siihen on varattava riittävät voimavarat Kunta on entistä selkeämmin verkostojen johtaja, niiden kutoja elinvoimapolitiikassa kaikki keskeiset toimijat toimimaan samaan suuntaan Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: mm. suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen 28

29 Kiitos mielenkiinnosta! Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: 29