Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00251 TMO Laitinen Anu(TEM) 22.08.2016 Asia EU; Komissio; Tiedonanto: Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio julkaisi 2.6.2016 tiedonannon Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma COM(2016) 356 final. Tiedonannon tarkoituksena on antaa jäsenmaille, kuluttajille ja jakamistalouden toimijoille ohjeistusta siitä, kuinka EUlainsäädäntöä tulisi soveltaa jakamistalouden liiketoimintamalleihin ja kuinka mahdollisia säädösympäristöön liittyviä haasteita tulisi lähestyä. Suomi pitää tärkeänä, että jakamistalouden (tiedonannossa yhteistyötalous) uusiin liiketoimintamalleihin liittyviä kysymyksiä selvitetään ja arvioidaan osana digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan kehittämistä. Komission tiedonanto toimii hyvänä pohjana jakamistalouden kehittymisestä ja sen mahdollisuuksista käytävälle keskustelulle. Suomi tukee komission näkemystä siitä, että jakamistaloudessa on paljon potentiaalia. Kansalaisille se tarjoaa uusia palveluvaihtoehtoja, mahdollisuuksia omien kykyjen hyödyntämiseen ja lisätulojen ansaitsemiseen. Start-upeille ja muille innovatiivisille yrityksille jakamistalous puolestaan tarjoaa uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vajaakäytöllä olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen edistää omalta osaltaan ympäristön kannalta kestävämpää taloutta. Jakamistalouteen liittyy myös haasteita. Suomi pitää komission esille ottamia säädösympäristöön liittyviä ongelmakohtia ja huolenaiheita keskeisinä ja relevantteina. Myös Suomessa on tunnistettu, että uudet jakamistalouden toimintamallit aiheuttavat uudenlaisia kysymyksiä muun muassa siitä, missä kulkee raja ammattimaisen ja eiammattimaisen toiminnan välillä, miten turvata riittävä kuluttajan- ja työntekijän suoja, ja miten varmistaa, että verot tulevat maksetuiksi ja muut velvoitteet asianmukaisesti hoidetuiksi. Suomi tukee komission lähestymistapaa, jolla pyritään mahdollistamaan jakamistalouden uusien ja innovatiivisten palvelujen kehittyminen EU:ssa. Uusiin jakamistalouden toimijoihin liittyviä haasteita ei tule ensimmäisenä pyrkiä ratkaisemaan lainsäädännöllä ja rajoituksilla, vaan enemminkin tulisi pohtia muita keinoja tasapuolisen toimintaympäristön turvaamiseksi.
Edelleen Suomi tukee komission näkemystä, että jäsenmaissa tulisi arvioida ja tarvittaessa yksinkertaistaa markkinatoimijoihin yleisesti sovellettavia markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, ja pyrkiä vapauttamaan toimijat tarpeettomasta sääntelytaakasta riippumatta siitä, mikä liiketoimintamalli on otettu käyttöön. 2(8) Suomi pitää tärkeänä sitä, että jakamistalouden säädösympäristöä sekä eri toimijoiden (alustat, palveluntarjoajat, käyttäjät) oikeuksia ja velvollisuuksia pyritään komission esittämillä periaatteilla ja linjauksilla selkiyttämään. Epäselvä säädösympäristö on omiaan estämään tai hidastamaan sekä jakamistalouspalvelujen kysyntää että tarjontaa. Säädösympäristön ja eri toimijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien selkiyttäminen ovat tarpeen myös sen vuoksi, että jakamistalouden piirissä on hyvin erilaisia toimijoita: satunnaisista ei-ammattimaisten vertaispalvelujen tarjoajista kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa harjoittaviin jakamistalousalustoihin. Erilaisten toimijoiden aseman ja noudatettavien pelisääntöjen selkiyttämiseksi on tärkeää jatkaa keskustelua esimerkiksi verojen keräämisestä, alustojen vastuusta sekä jakamistalouden vaikutuksista työhön ja työnteon muotoihin. Koska jakamistalouden ennustetaan kasvavan voimakkaasti ympäri maailmaa, Suomi pitää tärkeänä sitä, että sekä kansallisesti että EU-tasolla lisätään tutkimusta jakamistalouden vaikutuksista sekä markkinoiden kehittymisestä ja volyymista. Suomi tukee komission esittämää johtopäätöstä siitä, että koska jakamistalouden uusista liiketoimintamalleista voidaan saada merkittävää hyötyä, EU:n tulisi ottaa avoimesti vastaan tällaiset uudet mahdollisuudet ja tukea aktiivisesti talouden uudistumisen tarjoamia innovoinnin, kilpailukyvyn ja kasvun mahdollisuuksia. Samalla on kuitenkin tärkeää taata oikeudenmukaiset työolot ja työehdot sekä riittävä ja vakaa kuluttajansuoja ja sosiaalinen suojelu. Pääasiallinen sisältö Johdanto Jakamistaloudella, josta komissio käyttää termiä yhteistyötalous (engl. collaborative economy), tarkoitetaan tässä tiedonannossa sellaisia jakamistalousalustoja hyödyntäviä liiketoimintamalleja, joilla luodaan avoin markkinapaikka usein yksityishenkilöiden tarjoamien tavaroiden tai palvelujen väliaikaista käyttöä varten. Jakamistalouden transaktioita voidaan tiedonannon mukaan tehdä joko voittoa tavoitellen tai sitä tavoittelematta. Jakamistaloudessa on kolmentyyppisiä toimijoita: 1) palveluntarjoajia, jotka jakavat omaisuutta, resursseja, aikaa ja/tai taitoja (joko satunnaisesti palveluja tarjoavia yksityishenkilöitä ( vertaiset ) tai ammatillisessa ominaisuudessa toimivia palveluntarjoajia ( ammattimaiset palveluntarjoajat )); 2) palveluiden käyttäjiä; ja 3) välittäjiä, jotka verkkoalustan välityksellä saattavat yhteen palveluntarjoajat ja käyttäjät ja mahdollistavat transaktiot heidän välillään ( jakamistalousalustat ).
3(8) Tiedonannossa on käyty läpi erilaisiin jakamistalouden toimijoihin liittyviä keskeisiä lainsäädännöllisiä haasteita. Yleisesti alustoihin liittyviä lainsäädännöllisiä haasteita on käyty yksityiskohtaisemmin läpi komission 25.5.2016 julkaisemassa erillisessä tiedonannossa koskien digitaalisten sisämarkkinoiden verkkoalustoja (COM(2016) 288). Jakamistalous tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä kuluttajille ja yrityksille. Komissio katsoo, että jakamistalous voi lisätä merkittävästi työpaikkoja ja kasvua Euroopan unionissa, jos sitä edistetään ja kehitetään vastuullisesti. Innovoinnin kautta kehitetyt uudet jakamistalouden liiketoimintamallit tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja kasvun lisäämiseen. Kun jakamistalouden kautta yksittäisille kansalaisille annetaan mahdollisuus tarjota palveluja, he luovat uusia työtilaisuuksia, joustavia työjärjestelyjä ja uusia tulonlähteitä. Kuluttajat voivat hyötyä yhteistyötaloudesta uusien palvelujen, laajemman tarjonnan ja alempien hintojen muodossa. Se voi myös kannustaa omaisuuden jakamiseen ja tehokkaampaan resurssien käyttöön, mikä puolestaan edistää EU:n kestävän kehityksen ohjelmaa ja siirtymistä kiertotalouteen. Hyötyjen lisäksi jakamistalouteen on tunnistettu kuitenkin liittyvän lainsäädännön soveltamisongelmia suhteessa nykyiseen sääntelykehykseen. Jakamistalous saattaa hämärtää esimerkiksi kuluttajan ja tarjoajan, työntekijän ja itsenäisen ammatinharjoittajan tai ammattimaisen ja muun palveluntarjonnan välille vakiintuneita rajoja. Tämä saattaa johtaa epävarmuuteen sovellettavista säännöistä erityisesti silloin, kun sääntely on kansallisella tai paikallisella tasolla käytettävien menetelmäerojen vuoksi hajanaista. Tämä puolestaan vaikeuttaa jakamistalouden kehittymistä Euroopassa ja estää jakamistalouden hyötyjen saavuttamista. Lisäksi on olemassa vaara, että sääntelyn harmaita alueita hyödynnetään yleisen edun säilyttämiseen tarkoitettujen sääntöjen kiertämisessä. Komission mukaan jakamistalous kasvaa nopeasti ja kasvun odotetaan jatkuvan vankkana. Jakamistalousalustojen ja palvelujen tarjoajien tuottojen on arvioitu lähes kaksinkertaistuneen vuosina 2014 2015 tuottojen ollessa vuonna 2015 EU:ssa noin 28 miljardia euroa. Eräät asiantuntijat arvioivat, että jakamistalous voi tulevaisuudessa kasvattaa EU:n taloutta 160 572 miljardilla eurolla. Näin olleen jakamistaloudessa on tarjolla suuria mahdollisuuksia uusille yrityksille nopeasti kasvavilla markkinoilla. Komission julkaiseman tiedonannon tavoitteena on auttaa saavuttamaan jakamistalouteen liittyvät hyödyt ja toisaalta auttaa tarkastelemaan jakamistalouteen osallistuvien toimijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä huolenaiheita. Tiedonannossa viranomaisille, markkinatoimijoille ja asiasta kiinnostuneille kansalaisille annetaan lainsäädännöllisiä ohjeita ja periaatteellisia lähtökohtia, joiden pohjalta jakamistalous voi kehittyä sisämarkkinastrategiassa tarkoitetulla tasapainoisella ja kestävällä tavalla. Ohjeet koskevat EU:n nykylainsäädännön soveltamista jakamistalouteen, mutta ne eivät ole sitovia. Keskeisiä kysymyksiä Komissio on tunnistanut viisi keskeistä aihealuetta, joihin voi jakamistaloudessa liittyä lainsäädäntöön liittyviä haasteita. 1) Markkinoille pääsyä koskevat vaatimukset
Jakamistalouden yritykset tulevat usein markkinoille, joilla tähän mennessä ovat palvelleet perinteiset yritykset. Viranomaisten ja markkinatoimijoiden kysymyksenä on selvittää, voidaanko jakamistalousalustoihin ja palveluntarjoajiin soveltaa EU:n lainsäädännön nojalla markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, kuten elinkeinolupa, lisensointivelvollisuudet tai laatutasoa koskevat vähimmäisvaatimukset, ja jos, niin missä määrin. Tiedonannossa käydään läpi missä tilanteissa markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia voidaan asettaa ja millä edellytyksillä. Jakamistalouden uusien liiketoimintamallien tulo markkinoille tarjoaa jäsenvaltioiden päättäjille ja lainsäätäjille tilaisuuden selvittää, ovatko nykylainsäädännössä asetetut tavoitteet edelleen perusteltuja suhteessa sekä jakamistalouteen että perinteisesti toimiviin palveluntarjoajiin. Komissio toteaa, että tietyn toiminnan ehdoton kieltäminen ja määrälliset rajoitukset ovat tavallisesti vasta viimeinen vaihtoehto. Niitä tulisi siten käyttää vain, jos ja kun yleisen edun mukaista oikeutettua tavoitetta ei voida saavuttaa lievemmin vaatimuksin. Arvioitaessa markkinoille pääsyä koskevan vaatimuksen välttämättömyyttä jakamistalouden piirissä, merkitystä voi olla sillä toimiiko palveluntarjoaja ammattimaisesti vai yksityishenkilönä satunnaisesti. Jakamistalouden erityispiirre on, että palveluntarjoajat ovat usein yksityishenkilöitä, jotka tarjoavat omaisuutta tai palveluja satunnaisesti vertaisperiaatteella. Myös mikroyrittäjät ja pienyritykset käyttävät yhä enenevässä määrin jakamistalousalustoja. Kun jakamistalouden toimia säännellään, ammattimaisina palveluntarjoajina ei komission mukaan pitäisi automaattisesti kohdella yksityishenkilöitä, jotka tarjoavat palveluja yhteistyöalustojen välityksellä vertaisperiaatteella ja satunnaisesti. Hyvä keino edetä sääntelyssä on asettaa (mahdollisesti alakohtaisia) kynnysarvoja, joiden alittuessa taloudellista toimintaa pidetään ei-ammattimaisena vertaistoimintana. Jäsenvaltioiden olisi komission mukaan hyvä hyödyntää mahdollisuutta arvioida, yksinkertaistaa ja uudistaa markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, joita markkinatoimijoihin yleisesti sovelletaan. Niiden tulisi pyrkiä vapauttamaan toimijat tarpeettomasta sääntelytaakasta siitä riippumatta, mikä liiketoimintamalli on otettu käyttöön, ja välttämään markkinoiden hajautumista. 2) Vastuujärjestelyt Useimmat sopimusvastuuta ja sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskevat säännökset on asetettu jäsenvaltioiden kansallisissa laeissa. Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajina toimivat verkkoalustat on kuitenkin EU:n lainsäädännön nojalla ja tietyin edellytyksin vapautettu tallentamaansa tietoa koskevasta vastuusta. Tiedonannossa käydään läpi vastuusta vapauttamisen edellytyksiä. Komissio toteaa, että jakamistalousalustoja kehotetaan jatkamaan vapaaehtoista toimintaa laittoman verkkosisällön torjumiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi (esimerkiksi auttamalla varmistamaan palvelujen tuottajien tarjoamien palvelujen laadukkuus alustalla). 4(8) 3) Käyttäjien suojeleminen EU:n kuluttajansuoja- ja markkinointilainsäädännön tarkoituksena on perinteisesti ollut puuttua liiketoimiin, joissa on suojelua tarvitseva heikompi osapuoli (tyypillisesti kuluttaja). Jakamistalous hämärtää kuitenkin kuluttajien ja yritysten välisiä rajoja, koska kyseessä on monitahoinen suhde, joka voi olla yritysten välinen, yrityksen ja kuluttajan välinen,
5(8) kuluttajan ja yrityksen välinen ja kuluttajien välinen. Tällaisissa suhteissa ei ole aina selvää, kuka suojelua tarvitseva heikompi osapuoli on. EU:n nykyinen kuluttajansuoja- ja markkinointilainsäädäntö perustuu elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen eroon. EU:n kuluttajansuoja- ja markkinointilainsäädäntöä ei sovelleta kuluttajien välisiin liiketoimiin. Jos siis sen enempää jakamistalouden palvelun tarjoajaa kuin käyttäjää ei pidetä elinkeinonharjoittajana, heidän välisensä toimet eivät kuulu kyseisen lainsäädännön soveltamisalaan. Tiedonannossa käydään myös läpi sitä, millä edellytyksillä EU:n kuluttajansuojalainsäädäntöä sovelletaan jakamistalousalustoihin ja toisaalta sitä, millä edellytyksillä palveluntarjoajaa pidetään elinkeinonharjoittajana vertaispalvelujen tarjonnassa. EU:n kuluttajansuoja- ja markkinointisäännösten mukaisesti jäsenvaltioita kehotetaan tiedonannossa etsimään tasapainoinen lähestymistapa, jolla varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja erityisesti sopimattomia kaupallisia menettelyitä vastaan mutta ei aseteta kohtuuttomia tiedonantovelvollisuuksia ja muita hallinnollisia rasitteita yksityishenkilöille, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia vaan tarjoavat palveluja satunnaisesti. Komission mukaan erilaisia luottamusta ja uskottavuutta lisääviä sähköisiä mekanismeja (esim. laatumerkkejä ja erilaisia sähköisiä luokitus- ja arvostelujärjestelmiä) tulisi tehostaa. Tämä kannustaa osallistumaan luottavaisemmin jakamistalouteen. Yksi tapa lisätä kuluttajien luottamusta on parantaa vertaispalvelujen luotettavuutta. 4) Itsenäiset ammatinharjoittajat ja työntekijät jakamistaloudessa Jakamistalous luo uusia työtilaisuuksia, synnyttää tuloja perinteisten suoraviivaisten työsuhteiden ulkopuolella ja tarjoaa ihmisille mahdollisuuden työskennellä joustavin järjestelyin. Joustavammat työjärjestelyt eivät kuitenkaan ole yhtä säännölliset tai vakaat kuin perinteiset työsuhteet. Tämä voi synnyttää epävarmuutta heihin sovellettavista oikeuksista ja sosiaalisen suojelun tasosta. Jakamistaloudessa työjärjestelyt perustuvat usein yksittäisiin tehtäviin, joita suoritetaan pikemminkin tapauskohtaisesti kuin säännöllisesti ennalta määritellyssä toimintaympäristössä ja aikataulussa. Komissio näkee tämän kehityksen osana rakenteellisempaa siirtymää. Itsenäisten ammatinharjoittajien ja työntekijöiden välinen raja hämärtyy jatkuvasti, ja tilapäinen työ, osa-aikatyö sekä useamman kuin yhden työn tekeminen samanaikaisesti on lisääntymässä. Komissio on käynnistänyt Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julkisen kuulemisen selvittääkseen, miten voidaan parhaiten vastata tarpeeseen lisätä osallistumista työmarkkinoille ja varmistaa samalla oikeudenmukaiset työolot ja työehdot sekä riittävä ja kestävä sosiaalinen suojelu. Jotta jäsenvaltiot voisivat auttaa ihmisiä hyödyntämään kaikkia mahdollisuuksiaan, lisätä osallistumista työmarkkinoille, vahvistaa kilpailukykyä ja samalla taata oikeudenmukaiset työolot ja työehdot sekä riittävän ja vakaan sosiaalisen suojelun, niiden tulisi komission mukaan sekä arvioida kansallisten työsäännöstensä riittävyys ottamalla huomioon työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien erilaiset tarpeet digitaalisessa maailmassa sekä jakamistalouden liiketoimintamallien innovatiivisuus että antaa neuvontaa kansallisten työsäännöstensä sovellettavuudesta jakamistaloudessa ilmenevien työntekomallien valossa. 5) Verotus
Verosäännösten noudattamisen ja noudattamisen valvonnan osalta on jakamistaloudessa ilmennyt joitain ongelmia kuten vaikeuksia veronmaksajien ja verotettavan tulon määrittämisessä, palveluntarjoajia koskevien tietojen puutetta, yritysten aggressiivisen verosuunnittelun pahenemista digitaalialalla, verokäytäntöjen eroja EU:ssa ja riittämätöntä tietojenvaihtoa. Tiedonannon mukaan jäsenvaltioiden tulisi tältä osin pyrkiä oikeasuhteisiin velvollisuuksiin ja tasapuoliseen verotusympäristöön. Niiden tulisi käyttää samankaltaisia palveluja tarjoaviin yrityksiin toiminnallisesti samankaltaisia verovelvollisuuksia. Esimerkiksi verovelvollisuuksista tiedottaminen, tietoisuuden lisääminen jakamistalouden liiketoimintamalleista, ohjeet ja läpinäkyvyyden lisääminen verkkotiedotuksen välityksellä voivat kaikki olla keinoja jakamistalouden potentiaalin vapauttamiseen. Komissio kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan ja parantamaan veronkantoa hyödyntämällä yhteistyöalustojen tarjoamia mahdollisuuksia, koska niihin sisältyy jo taloudellista toimintaa. Myös jakamistalousalustojen tulisi suhtautua aktiivisesti kansallisten veroviranomaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta voidaan laatia kriteerit verovelvollisuuksia koskevalle tietojenvaihdolle ja taata samalla henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön noudattaminen. Jäsenvaltioita kehotetaan edelleen arvioimaan verosäännöksensä voidakseen luoda samoja palveluja tarjoaville yrityksille tasapuolisen verotusympäristön. Jäsenvaltioiden tulisi myös jatkaa yksinkertaistamistoimiaan lisäämällä avoimuutta ja antamalla verkossa neuvontaa verosäännösten soveltamisesta yhteistyötalouden liiketoimintamalleihin. Komission seurantatoimet Komissio aikoo perustaa seurantajärjestelmän, joka kattaa sekä muuttuvan sääntelyympäristön että talouden ja liiketoiminnan kehityssuunnat. Tarkoituksena on seurata hintojen kehityssuuntia ja palvelujen laatua sekä tunnistaa mahdollisia esteitä ja ilmenneitä ongelmia varsinkin silloin, kun ne johtuvat kansallisten säädösten eroista tai sääntelyn puutteista. Seuranta pitää sisällään esimerkiksi säännöllisin väliajoin toteutettavat kuluttajien ja yritysten haastattelututkimukset jakamistalouspalvelujen käytöstä, jäsenvaltioiden sääntelykehityksen jatkuvan kartoituksen ja sisämarkkinoiden tulostauluun laadittavan yhteenvedon jakamistalouden seurannasta saaduista tuloksista. Seurantatoiminta edistää osaltaan myös komissiossa käynnissä olevaa työtä, jossa sisämarkkinoita tarkastellaan innovoinnin ja yrittäjyyden edistämisen kannalta. Koska jakamistalouden liiketoimintamallit ovat dynaamisia ja digitaaliteknologiat tietolähtöisiä, meneillään oleva tai tuleva tiedonkeruu saattaa paljastaa lisää linjauksia vaativia kysymyksiä, jotka on ratkaistava. Jakamistalousalustojen tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä komission ja muiden viranomaisten kanssa, jotta dataa ja tilastotietoja saadaan helpommin käyttöön tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Komission johtopäätökset Johtopäätöksenään komissio katsoo, että EU:n tulisi tukea aktiivisesti talouden uudistumisen tarjoamia innovoinnin, kilpailukyvyn ja kasvun mahdollisuuksia. Samalla on kuitenkin tärkeää taata oikeudenmukaiset työolot ja työehdot sekä riittävä ja vakaa kuluttajansuoja ja sosiaalinen suojelu. Jotta tämä olisi mahdollista, kansalaisten ja yritysten tulisi olla tietoisia itseensä sovellettavista säännöksistä ja velvollisuuksista, joita tiedonannossa on selvennetty. 6(8)
7(8) Jäsenvaltioita kehotetaan selkeyttämään omaa kansallista tilannettaan samalla tavalla. Komissio on valmis tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden ja asiasta vastaavien viranomaisten kanssa voidakseen tukea niitä tässä prosessissa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - - EU8-jaosto (sisämarkkinat) 20.6.2016, 17.8.2016; EU28-jaosto (työoikeus) 12. 19.8.2016 (kirjallinen menettely). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Jakamistaloudella voi kasvaessaan ja laajentuessaan olla monenlaisia vaikutuksia sekä kansantalouteen että yrityksiin ja kotitalouksiin. Komission mukaan jakamistalouden liiketoimintamallit voisivat parhaimmillaan tarjota huomattavia mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja kasvun lisäämiseen. Koska kyse kuitenkin on suhteellisen uudesta ilmiöstä, joka on vasta kehittymässä, tarkempia vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Jakamistalouden kasvun taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi sen kehittymistä on tärkeää seurata niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Komission tiedonanto: Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma (COM(2016) 356); Commission staff working document: European agenda for the collaborative economy supporting analysis (SWD(2016) 184 final) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Erityisasiantuntija Anu Laitinen, TEM, p. 029 504 7164 EUTORI-tunnus EU/2016/1084 Liitteet Viite
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kuluttajansuoja, sisämarkkinat, työoikeus, verotus OM, TEM, UM, VM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TRAFI, TULLI, VH, VNK, VTV, YM