12169/16 ip/msu/jk 1 DGG3A

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. syyskuuta 2016 (OR. en) 12169/16 COMPET 477 MI 570 IND 190 RECH 263 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Kilpailukykyneuvoston 29. syyskuuta 2016 pidettävän istunnon valmistelu Yhteistyötalous: Euroopan komission alustus ja periaatekeskustelu Valtuuskunnille toimitetaan oheisena puheenjohtajavaltion tausta-asiakirja yhteistyötaloudesta kilpailukykyneuvoston 29. syyskuuta 2016 pidettävää istuntoa varten /16 ip/msu/jk 1

2 Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma Tausta-asiakirja Kilpailukykyneuvosto 29. syyskuuta 2016: I JOHDANTO Omaisuutta, resursseja ja taitoja on aina jaettu yksityisten kansalaisten ja yritysten kesken, mutta digitaalisten alustojen kehittyminen on viime aikoina mahdollistanut yhteistyötalouden nopean kasvun. Yhteistyöalustoilla luodaan avoin ja tehokas markkinapaikka palveluntarjoajille ja käyttäjille. Alustojen tehokas välitystoiminta luo kansalaisille ja yrittäjille, muun muassa perinteisille palveluntarjoajille, uusia mahdollisuuksia tarjota palveluja satunnaisesti tai ammattimaisesti. Kuluttajat ovat suuresti arvostaneet hyötyjä, jotka aiheutuvat palvelujen valinnanvaran laajentumisesta, joustavuuden lisäämisestä ja mahdollisesti alhaisemmista hinnoista. Yhteistyötalouden palveluiden arvioitiin tuottaneen EU:ssa 28 miljardia euron bruttotulot vuonna 2015, ja niiden ennustetaan kasvavan rajusti tulevina vuosina. Euroopan komissio antoi 2. kesäkuuta 2016 tiedonannon 'Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma', jossa on annettu muun muassa lainsäädännöllisiä ohjeita ja toimintapoliittisia suosituksia yhteistyötalouden tasapainoista kehitystä varten Euroopassa vastauksena toimijoiden valituksiin sääntelyn ja toimintapolitiikan hajanaisuudesta sisämarkkinoilla sekä siihen liittyvästä epäselvyydestä, mitä sääntöjä sovelletaan. Tiedonannon tarkoituksena on tukea yhteistyötalouteen osallistuvia viranomaisia, yrittäjiä ja kuluttajia, ja siinä käsitellään keskeisiä kysymyksiä, esimerkiksi markkinoille pääsyn sääntelyä, vastuujärjestelyjä, kuluttajansuojasääntöjä, työlainsäädäntöä ja verovelvollisuuksia. II TOIMINTAPOLIITTISET KYSYMYKSET Markkinoille pääsyä koskevat vaatimukset EU:n lainsäädännön mukaan minkä tahansa kansallisen sääntelyn, joka rajoittaa markkinoille pääsyä (esim. elinkeinoluvat ja lisensointivaatimukset), on oltava välttämätöntä, perusteltua ja oikeasuhteista, jotta yleisen edun mukaiset oikeutetut tavoitteet saavutettaisiin. Taloudellisen toiminnan ehdoton kielto voidaan asettaa ainoastaan, jos lievempiä toimintapoliittisia keinoja ei ole käytettävissä. Komission tiedonannossa tähän viitataan 'viimeisenä vaihtoehtona' /16 ip/msu/jk 2

3 Komission tiedonannossa todetaan, että yhteistyötalouden syntyminen tarjoaa jäsenvaltioille tilaisuuden arvioida uudelleen markkinoille pääsyä koskevan sääntelynsä perusteltavuutta ja oikeasuhteisuutta ja vähentää kaikkiin liiketoiminnan harjoittajiin, myös perinteisesti toimiviin palveluntarjoajiin kohdistuvaa byrokratiaa ja sääntelytaakkaa. Lisäksi komission tiedonannossa muistutetaan, että mitään liiketoimintamallia ei saisi suosia toisen kustannuksella ja että parhaimman liiketoimintamallin valitseminen on kuluttajien, ei sääntelijöiden, tehtävä. Toimintapoliittiseen suunnitteluun on omaksuttava tasapainoinen lähestymistapa, jotta yhteistyötalouden kasvupotentiaalille annettaisiin tilaa ja samalla turvattaisiin kuluttajien valinnanvapaus ja yleinen etu. Markkinoille pääsyä koskevien rajoitusten perusteltavuuden ja oikeasuhteisuuden arvioinnissa on otettava huomioon yhteistyötalouden liiketoimintamallien erityispiirteet. Vaikka monet ammattimaiset palvelujentarjoajat osallistuvat digitaalitalouteen ja rajat perinteisten ja digitaalisten yritysten välillä hämärtyvät, yhteistyötalouden erityispiirteenä on, että palveluja tarjoavat usein yksityiset kansalaiset satunnaisesti ('vertaispalvelut') ammatillisessa ominaisuudessa toimivien palveluntarjoajien sijaan. Komission tiedonannossa todetaan, että markkinoille pääsyä koskevat vaatimukset, jotka ovat perusteltuja ja oikeasuhteisia ammatillisessa ominaisuudessaan toimivien palveluntarjoajien kannalta, eivät välttämättä ole automaattisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia vertaispalveluissa. Sen vuoksi tiedonannossa suositellaan, että alakohtaista sääntelyä sovellettaessa erotettaisiin toisistaan ammattimaiset palveluntarjoajat sekä palveluja satunnaisesti ja eiammattimaisesti tarjoavat yksityiset kansalaiset. Komissio toteaa lisäksi, että hyvä keino edetä sääntelyssä voisi olla kynnysarvojen asettaminen. Jos palvelujentarjoajia pyydetään perustellusti noudattamaan rekisteröinti- tai lupavaatimuksia, asianomaisten hallinnollisten menettelyjen on oltava selkeitä ja avoimia eivätkä ne saa olla liian monimutkaisia tai aiheuttaa kohtuuttomia hallinnollisia kustannuksia. Tiedonannossa palautetaan mieliin yhteistyöalustojen osalta, että EU:n lainsäädännön mukaan niihin ei voida soveltaa markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, jos niiden toiminta rajoittuu riippumattomien palveluntarjoajien ja käyttäjien sähköiseen välitystoimintaan. Jos alustojen toiminta ulottuu kuitenkin sähköistä välitystoimintaa pidemmälle ja tosiasiallisesti niiden avulla valvotaan palvelujen tarjontaa, yhteistyöalustoihin voidaan soveltaa perusteltuja ja oikeasuhteisia markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia tarjottujen palvelujen osalta (esim. kaupunkiliikenne- tai matkailijoiden majoituspalvelut) /16 ip/msu/jk 3

4 Vastuujärjestelyt Tiedonannossa muistutetaan myös siitä, että EU:n lainsäädännön mukaan yhteistyöalustojen ei voida katsoa olevan vastuussa säilyttämistään tiedoista, jos ne eivät ole tietoisia kolmansien osapuolten toimittamista tiedoista tai ne eivät valvo niitä. Jäsenvaltiot eivät voi asettaa säilytyspalveluja tarjoaville yhteistyöalustoille yleistä velvoitetta valvoa tai tutkia palvelujentarjoajien tai käyttäjien toimittamia tietoja. On ennen kaikkea yhteistyöalustojen oman edun mukaista varmistaa verkkoliittymänsä kautta tarjottavien palveluiden hyvä laatu, joten alustoja tulisi kannustaa tekemään niin. Toisaalta jos alusta hoitaa myös muuta kuin säilytystoimintaa (esim. maksupalveluja), sen voidaan katsoa olevan vastuussa kyseisestä toiminnasta sovellettavan kansallisen tai EU:n lainsäädännön mukaisesti. Kuluttajansuoja Luottamus on yhteistyötalouden toiminnan kannalta keskeinen tekijä: yhteistyötalouden palveluita tarjoavien ja käyttävien kansalaisten on luotettava toisiinsa. Sama pätee myös yrityksiin. Yhteistyöalustat käyttävät luokitus- tai arvostelumekanismeja parantaakseen alustojensa välityksellä tarjottujen palveluiden laatua ja lisätäkseen kuluttajien luottamusta. Kyseiset välineet voivat tarjota tehokkaan mekanismin luottamuksen aikaansaamiseksi edellyttäen, että ne ovat riippumattomia ja luotettavia. Komission tiedonannossa todetaan kuitenkin, että kuluttajansuojalakia sovelletaan joka tapauksessa aina, ja sitä on sovellettava asianmukaisesti ammattimaisten elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisessä vuorovaikutuksessa. Yksityishenkilöitä, jotka tarjoavat palveluita satunnaisesti, ei välttämättä pidetä elinkeinonharjoittajina. Tämä määräytyy palvelujen tarjontatiheyden, voitontavoittelunmotiivin ja liikevaihdon määrän perusteella /16 ip/msu/jk 4

5 Työlainsäädäntö Yhteistyötalous tarjoaa uusia työtilaisuuksia, joustavia työjärjestelyjä ja lisätulonlähteitä. Se lisää yrittäjyyttä ja luo uusia työpaikkoja. Komission tiedonannossa todetaan kuitenkin, että yhteistyötalous on osa yleisempää suuntausta, jossa raja työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien välillä hämärtyy yhä enenevässä määrin. Sen vahvistaminen, ketä pidetään työntekijänä, kuuluu ensisijaisesti EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaan, joskin EU:n lainsäädännössä on tältä osin muutamia viitteellisiä tietoja. Yleensä voidaan ainoastaan tapauskohtaisesti vahvistaa, pidetäänkö yhteistyöalustan välityksellä palveluja tarjoavaa henkilöä kyseisen alustan työntekijänä. Tämän arvioinnin kriteerit, kuten alisteisuussuhdetta koskeva kriteeri, löytyvät vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ja perustuvat erilaisiin tekijöihin, kuten siihen, määrittääkö alusta toiminnan valinnan, palkkauksen ja työolosuhteet. Verovelvollisuudet Komission tiedonannossa palautetaan mieleen perusperiaate, jonka mukaan kaikkien markkinatoimijoiden, sekä yksityishenkilöiden että vakiintuneiden yritysten, on noudatettava voimassa olevia verosäännöksiä. Tällaisia säännöksiä ovat muun muassa henkilökohtaisia tuloja, yrityksen tuloja ja arvonlisäveroa koskevat verosäännökset. Verosäännösten noudattamisen ja noudattamisen valvonnan varmistaminen on tärkeä painopiste kansallisille hallinnoille ja koskee yhtä hyvin nykyisiä toimijoita, uusia yhteistyötoimijoita ja alustoja. Sovellettavia verosäännöksiä koskeva avoimuus ja tietoisuus sekä niiden noudattamista koskevat suuntaviivat voivat olla merkittävässä asemassa verovelvollisuutta koskevien tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa. Lisäksi taloudellisen toiminnan jäljitettävyys yhteistyöalustojen avulla tarjoaa veroviranomaisille uusia mahdollisuuksia parantaa verosäännösten noudattamista. Muutamat jäsenvaltiot ovat jo tehneet sopimuksia alustojen kanssa helpottaakseen veronkantoa ja vähentääkseen veronmaksajien hallinnollisia rasitteita /16 ip/msu/jk 5

6 III KYSYMYKSIÄ KESKUSTELUN POHJAKSI Puheenjohtajavaltio pyytää edellä esitetyn pohjalta ministereitä esittämään näkemyksensä seuraavista kysymyksistä: 1. Minkälaista toimintapoliittista lähestymistapaa kannatatte yhteistyötalouden tasapainoisen kehityksen helpottamiseksi? 2. Yhteistyötalous antaa yksityisille kansalaisille mahdollisuuden soveltaa uusia tapoja tarjota satunnaisia palveluja omaisuuden jakamiseksi tai lisätulojen aikaansaamiseksi. Miten yksityiset ja satunnaiset vertaispalvelut sekä ammattimaiset palvelut voitaisiin parhaiten erottaa toisistaan? 3. Miten yhteistyötalouden tasapainoista kehitystä voitaisiin parhaiten edistää EU:n tasolla yhteistyötaloudesta annetun komission tiedonannon pohjalta? 12169/16 ip/msu/jk 6