Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen 2014 2025 Hallituksen esitys 28.1.2015 (luonnos)
Tiivistelmä Keskussairaala vaatii pikaisesti peruskorjausta, jotta päivystävän sairaalan toiminta pystytään turvaamaan. Tässä tilanteessa Eksotella on käytettävissä kaksi vaihtoehtoa: 1. päivystys- ja vuodeosastoinvestointi (uudisrakennus) sisältäen Armilan toiminnan siirtämisen keskussairaalan yhteyteen tai 2. vanhan keskussairaalan peruskorjaaminen Sellainen vaihtoehto, että keskussairaalassa ei tehtäisi mitään peruskorjaamista, ei ole sairaalan toiminnan kannalta mahdollinen. Se ei mahdollista sairaalan toiminnan kehittämistä tulevaisuuden vaatimuksia vastaavalla tavalla. Kun näitä edellä mainittuja vaihtoehtoja verrataan toisiinsa päädytään siihen, että uudisrakennusvaihtoehto ja Armilan toiminnan siirtäminen keskussairaalaan on pitkällä aikavälillä selvästi peruskorjausvaihtoehtoa kannattavampi. Toiminnallisesti uusi päivystys- ja vuodeosastorakennus antaa mahdollisuuden Lappeenrannan alueen päivystystoiminnan keskittämiselle sekä vuodeosastojen toiminnan tehostamiselle. Tätä kautta pystytään nopeuttamaan potilaiden hoitoaikaa, vähentämään infektioita sekä parantamaan potilasturvallisuutta ja logistiikkaa. Nämä tekijät vaikuttavat hoidon laatuun ja kustannuksiin. Eri vaihtoehdoista tehty ennakkoarviointi näkyy liitteestä 1. Päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin ja siihen liittyvän peruskorjauksen kustannusarvion mukaan investointikustannukset ilman Armilan sairaalan toimintojen siirtoa ovat 84,8 M vuosina 2014 2025. Armilan siirto aiheuttaa Eksotelle noin 8,5 M :n suuruisen lisäinvestointitarpeen ja näin ollen Eksoten päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin määrä nousee 93,2 M :oon vuosien 2014 2025 aikana. Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä alueen kokonaisinvestointien että käyttökustannusten näkökulmasta. Uudisrakennusvaihtoehdossa investointien kokonaismäärä vuosien 2014 2025 välillä on noin 26 M suurempi kuin peruskorjausvaihtoehdossa. Kuitenkin kun huomioidaan eri vaihtoehtojen ylläpitokustannusten muutos, muuttuu uudisrakennusvaihtoehto selvästi peruskorjausvaihtoehtoa kannattavammaksi. Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistämisen seurauksena käyttökustannukset laskevat kokonaisuudessaan noin 2,1 M /vuosi sen jälkeen kun investoinnit on tehty ja toiminnat ovat yhdistyneet. Investoinnin rahoitussuunnitelma perustuu jäsenkuntatuottojen osalta sovittuihin maksuosuuksiin vuoteen 2018 asti ja sen jälkeen maltilliseen keskimääräiseen 1,4 prosentin vuosittaiseen kasvuun vuoteen 2025 asti. Kasvu sisältää palvelutarpeen kasvusta johtuvan kysynnän kasvun. Tässä raportissa esitellään eri investointivaihtoehtojen kustannusvaikutukset.
Sisällys 1 TAUSTA 4 2 VAIHTOEHTO 1. UUDISRAKENNUKSEN JA SIIHEN LIITTYVÄN PERUSKORJAUKSEN INVESTOINTIKUSTANNUKSET (SISÄLTÄÄ ARMILAN TOIMINNAN SIIRRON KESKUSSAIRAALAN YHTEYTEEN) 6 2.1 UUDISRAKENNUKSEN INVESTOINTIKUSTANNUS 6 2.2 UUDISRAKENNUKSEEN LIITTYVÄN PERUSKORJAUSOSUUDEN KUSTANNUS 7 3 VAIHTOEHTO 2. PERUSKORJAUSVAIHTOEHDON INVESTOINTIKUSTANNUKSET 7 4 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 8 4.1 INVESTOINTIEN MÄÄRÄ ERI VAIHTOEHDOISSA 8 4.2 KÄYTTÖKUSTANNUSTEN MUUTOS ERI VAIHTOEHDOISSA 9 4.3 VAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUSVERTAILU 9 5 RAHOITUSLASKELMA 10 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 13 7 LIITTEET 14
1 Tausta Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestointi on olennainen osa Eksoten palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvää päivystyksen keskittämistä, palveluiden saatavuuden parantamista sekä tuottavuuden lisäämistä. Asiaa käsiteltiin hallituksessa Eksoten palveluverkkosuunnitelman yhteydessä 16.8.2013, jolloin Eksoten hallitus pyysi jäsenkuntien lausuntoa kunnille toimitetuista palveluverkkovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä Insipra Oy:n tekemistä investointivaihtoehdoista. Lausuntopyynnössä kysyttiin: Onko päivystävän sairaalan säilyttäminen kunnan mielestä oikea lähtökohta palveluverkon suunnittelulle myös tulevaisuudessa? Miten kunta suhtautuu esitettyihin investointivaihtoehtoihin? Inspiran selvityksessä esitetyt investointivaihtoehdot olivat: 1. Vaihtoehto: sisältää vain välttämättömät peruskorjaukset 2. Vaihtoehto: sisältää päivystyksen keskittämisen keskussairaalaan 3. Vaihtoehto: sisältää päivystyksen, osastohoidon ja vastaanottotoiminnan keskittämisen keskussairaalaan Päivystävän sairaalan säilyttämisestä maakunnassa kaikki kunnat olivat yksimielisiä. Useimmat kunnat kannattivat lausunnoissaan päivystysjärjestelyiden edellyttämää laajennusinvestointia keskussairaalan yhteyteen. Investointiasiaa käsiteltiin Eksoten hallituksessa 16.10.2013/ 248 otsikolla Päivystysinvestointi. Kuntien lausuntojen perusteella talouden suunnittelu toteutettiin kuntien kanssa sovitun kantokykylaskelman mukaisesti ja päätettiin päivystysinvestoinnin toiminnallisen suunnittelun aloittamisesta. Syksyllä 2013 aloitetun päivystysinvestointisuunnittelun yhteydessä huomioitiin myös keskussairaalan muut peruskorjaustarpeet. Työterveyslaitos teki sisäilmaselvityksen keskussairaalan syksyn 2013 lopulla. Selvityksen mukaan sairaalan A-, B- ja C-siivet ovat lähivuosien aikana välttämättömän peruskorjauksen tarpeessa. Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella A-, B- ja C-siivissä esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita yläpohja-, välipohja- sekä ulkoseinärakenteissa. Selvityksen perusteella odotetaan seuraavia toimenpiteitä: Päätös rakennukseen tehtävistä korjaustoimista Korjaussuunnittelu Rakenteiden korjaukset Hallitus käsitteli investointiasiaa seuraavan kerran 19.3.2014/ 77 otsikolla Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastorakennuksen arkkitehtisuunnittelun kilpailutus. Tällöin päätettiin hankesuunnittelun aloittamisesta ja pääsuunnittelijan kilpailutuksen käynnistämisestä.
Hallitus teki päätöksen pääsuunnittelijan valinnasta 5/2014. Pääsuunnittelijaksi valittiin yhteenliittymä Arkkitehtitoimistot Ovaskainen / Partanen & Lamusuo Oy Erikoissuunnittelijoiden valinnasta hallitus päätti 9/2014. LVIAS-suunnitteluun valittiin Granlund Saimaa Oy ja rakennesuunnitteluun Imatran Juva Oy. Suunnittelun aikana täsmentyneiden tietojen pohjalta on laadittu uudisrakennuksen tavoitehinta-arvio, investointilaskelma ja rahoituslaskelma. Investointilaskelmassa on verrattu kahta edellä mainittua investointivaihtoehtoa: uudisrakennusvaihtoehtoa ja pelkkää peruskorjausvaihtoehtoa. Lappeenrannan kaupunginhallitus käsitteli investoinnista lähetettyä lausuntopyyntöä kokouksessaan 1.12.2014 ja antoi seuraavan lausunnon liittyen Eksoten päivystys-ja vuodeosastoinvestointiin. Lappeenrannan kaupunki toivoo, että Eksoten sairaalahankkeen osalta selvitettäisiin sellainen vaihtoehto, jossa Armilan sairaala voitaisiin sulkea vuoden 2020 tienoilla, mikäli tämä on kokonaistaloudellisesti järkevää. Armilan sulkeminen edesauttaisi Eksoten palvelutuotannon tehokkaampaa toimintaa päällekkäisyyksien poistuessa ja vapauttaisi Armilasta alueen kaupungille kaavoitettavaksi esimerkiksi asuinkäyttöön. Ennen lopullista päätöstä asian taloudelliset vaikutukset tulisi selvittää tarkemmin kaupungin ja Eksoten yhteistyönä, koska muutos vaikuttaa Armilaan suunniteltujen investointien toteuttamiseen lähitulevaisuudessa. Uudisrakennushanketta tulisi lähikuukausina viedä eteenpäin siten, ettei se ole ristiriidassa Armilan toimintojen siirtämisen kanssa. Tämän perusteella hallitus päätti 16.1.2015 lähettää kunnille uuden lausuntopyynnön, jossa on mukana myös Armilan siirron vaikutukset investointiin. Kunnat toimittavat lausuntonsa 3.2.2015 mennessä. Tavoitteena on, että investointipäätös saadaan helmikuussa 2015 ja rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2015 aikana.
2 Vaihtoehto 1. Uudisrakennuksen ja siihen liittyvän peruskorjauksen investointikustannukset (sisältää Armilan toiminnan siirron keskussairaalan yhteyteen) 2.1 Uudisrakennuksen investointikustannus Toiminnallisen suunnittelun pohjalta tehdyn tavoitehinta-arvion on tehnyt Insinööritoimisto Metsärinne Oy. Kustannuslaskennan lähtötietojen tarkkuuden parantamiseksi suunnittelussa on käytetty apuna useita eri alan asiantuntijoita (taulukko 1). Taulukko 1. Suunnitteluun valitut suunnittelijat ja muut suunnittelussa käytetyt asiantuntijat. Arkkitehtisuunnittelu, pääsuunnittelija Arkkitehtitoimistot Ovaskainen / Partanen & Lamusuo Oy LVIAS-suunnittelu Granlund Saimaa Oy Rakennesuunnittelu Imatran Juva Oy Kiireellisen hoidon suunnittelu Nordic Healthcare Group Logistiikkasuunnitelma Delfoi Oy Logistiikkastrategia ja varastointi uudessa sairaalassa CHAINalytics Europe Energiamuotovaihtoehtojen selvitys Granlund Oy Jäte- ja pyykkijärjestelmä Ecosir Group Oy Putkipostiselvitys Delfoi Oy Taiteen yleissuunnitelma Partanen & Lamusuo Oy Kustannuslaskenta (tavoitehinta-arvio) Insinööritoimisto Metsärinne Oy Uudisrakennuksen koko on 16 336 brm 2 ja rakennukseen sijoittuvat toiminnat ovat seuraavat: 00. kerros: varasto ja logistiikka 0. kerros: laboratorio 1. kerros: päivystys ja ensihoito 2.-7. kerros: päivystysosasto ja 5 vuodeosastoa Uudisrakennuksen investointikustannus on yhteensä noin 50 M. Kustannusarvio sisältää rakennuskustannusten lisäksi hankkeen aiheuttamat erilliskustannukset kuten laite- ja varustelukustannukset, liittymät vanhaan rakennusosaan sekä hallinnolliset kustannukset (taulukko 2).
Taulukko 2. uudisrakennuksen investointikustannusten muodostuminen. TAVOITEHINTA-ARVIO -37 231 000 Sisältää: Rakennuskustannukset Yhdyskäytävät mm. leikkaussalikerros Muuntamon siirto- ym. kustannukset Louhinta- ym. maanrakennuskustannukset Maa-aineksen vaihto Valaistus ym. kustannukset Automaattinen palosammutusjärjestelmä Ulkoalueiden rakentamiskustannukset Pyykkikuilu Ilmanvaihtokoneet Tavoitehintaan lisättävät investointikustannukset -12 270 000 Suunnittelukustannukset -2 387 000 Kaavamuutoskustannukset -613 000 Tunnelin korjaus: kosteuden hallinta ja -500 000 pintavesiohjaus + betonivalut lattiaan Laite- ja varustelukustannukset -4 023 325 Logistiikkakustannukset (lääke, näytteet, -850 000 putkipostit, jätekuljettimet ym.) Laboratorion laitteiden siirron kustannukset -66 000 Muutostyövaraus -3 830 675 INVESTOINTIKUSTANNUS YHTEENSÄ -49 501 000 2.2 Uudisrakennukseen liittyvän peruskorjausosuuden kustannus Päivystys- ja vuodeosastouudisrakennuksen lisäksi vanhaa sairaalarakennusta tulee peruskorjata tarpeellisin osin. Uudisrakennukseen liittyvien peruskorjausinvestointien erittely ja aikataulu näkyy tarkemmin liitteistä 2 ja 3. Uudisrakennuksen ja siihen liittyvien peruskorjausten kustannukset ovat vuosina 2014 2025 yhteensä 93,2 M (taulukko 3). Taulukko 3. Investointikustannusten jakautuminen vuosina 2014 2018. Päivystys- ja vuodeosastoinvestointi (M ): Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Yhteensä Uudisrakennus 0,7 23,4 19,0 6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 49,7 Peruskorjaussinvestoinnit 0,0 4,3 7,0 0,0 10,0 14,6 5,0 2,5 0,0 0,0 0,0 0,1 43,5 Yhteensä 0,7 27,6 25,9 6,7 10,0 14,6 5,0 2,5 0,0 0,0 0,0 0,1 93,2 3 Vaihtoehto 2. Peruskorjausvaihtoehdon investointikustannukset Keskussairaalan tilat ovat suurelta osin peruskorjaamisen tarpeessa. Peruskorjausvaihtoehto sisältää vain tilojen kunnon näkökulmasta välttämättömät keskussairaalan peruskorjaukset vuosina 2014 2025. Kyseinen vaihtoehto ei mahdollista isoja toiminnallisia muutoksia. Peruskorjausvaihtoehdon kustannuksissa on huomioitu peruskorjauksen yhteydessä tarvittavien väistötilojen ja korvaavien tilojen tarve. Välttämättömien
peruskorjausinvestointien erittely ja aikataulu näkyy tarkemmin liitteistä 2 ja 3 olevista Peruskorjausvaihtoehto-taulukoista. 4 Vaihtoehtojen vertailu Investointilaskelmissa on verrattu päivystys- ja vuodeosastoinvestointia pelkkään peruskorjausvaihtoehtoon. 1. Uudisrakennusvaihtoehto Sisältää päivystyksen, vuodeosastojen ja kuntoutusosaston sekä laboratorion ja logistiikan tilat uudisrakennuksessa Sisältää vanhan sairaalan välttämättömät peruskorjaukset v. 2014 2025 ja Armilan toiminnan siirtämisen keskussairaalan yhteyteen Sisältää uuden ravintokeskuksen tilat Sisältää toimintaa tehostavia muutoksia 2. Peruskorjausvaihtoehto Sisältää keskussairaalan välttämättömät peruskorjaukset v. 2014-2025 Ei mahdollista isoja toiminnallisia muutoksia Uudisrakennusvaihtoehdossa on käytetty uudisrakennuksen kustannusten osalta kappaleessa 2 esitettyä investointikustannusta, joka muodostuu tavoitehintaarviosta + muista investointiin sisällytettävistä eristä. Vanhan sairaalan peruskorjaustarpeet on arvioitu erikseen kummassakin vaihtoehdossa ja korjauskustannus on määritelty tilojen tulevan käytön mukaisesti. Peruskorjausvaihtoehdossa on huomioitu peruskorjauksen yhteydessä tarvittavien väistötilojen ja korvaavien tilojen tarve. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa on huomioitu tiettyjen rakennusten purkukustannukset. Laskelmissa on käytetty laskentakorkona 3 prosenttia ja investointien pitoaikana 30 vuotta. 4.1 Investointien määrä eri vaihtoehdoissa Rakennusinvestointien määrä vuosina 2014 2025 on: Uudisrakennusvaihtoehdossa 93 203 800 Peruskorjausvaihtoehdossa 67 554 890 Vaikka investoinneissa päädyttäisiin peruskorjausvaihtoehtoon, kuluu sairaalan investointeihin noin 67,5 M seuraavan 10 vuoden aikana. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki on arvioinut, että sen pitäisi käyttää Armilan peruskorjauksiin noin 17,8 M vuoteen 2025 mennessä. Tämä investointitarve poistuu Armilan toiminnan siirtyessä keskussairaalan yhteyteen. Uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdon välinen erotus Eksoten investointien määrässä on noin 26 M. Toimivan sairaalan remontoiminen ei myöskään peruskorjausvaihtoehdossa käytännössä onnistu kokonaan ilman väistötiloja ja uudisrakentamista. Uudisrakentamisen osuus eri vaihtoehdoissa näkyy liitteessä 4.
4.2 Käyttökustannusten muutos eri vaihtoehdoissa Valittu investointivaihtoehto vaikuttaa myös vuotuisiin käyttökustannuksiin (taulukko 4). Peruskorjausvaihtoehdossa käyttökustannuksia lisäävät tilojen ylläpitokustannukset sekä toiminnan hajanaisuuden aiheuttamat lisääntyvät henkilöstökustannukset. Uudisrakennusvaihtoehdossa käyttökustannuksia lisäävät tilojen ylläpitokustannukset, mutta henkilöstökustannukset alenevat toiminnan uudelleenjärjestelyjen ja paremman logistiikan myötä. Vanhan sairaalaosan peruskorjaamisen jälkeen sieltä vapautuu tiloja, joihin voidaan sijoittaa Armilasta keskussairaalaan siirtyvää toimintaa. Peruskorjausvaihtoehdossa vuosittaiset käyttökustannukset lisääntyvät 2,1 M /vuosi kun taa uudisrakennusvaihtoehdossa käyttökustannukset laskevat 2,1 M /vuosi. Taulukko 4. Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos eri investointivaihtoehdoissa. Peruskorjausvaihtoehto /vuosi Ylläpitokustannusten muutos -537 261 Kiinteistövero ja vakuutukset -82 480 Henkilöstökustannusten muutos -1 529 000 Yhteensä -2 148 741 Uudisrakennusvaihtoehto (sisältää Armilan) /vuosi Ylläpitokustannusten muutos -1 285 661 Kiinteistövero ja vakuutukset -266 750 Henkilöstökustannusten muutos 1 810 000 Ulkopuoliset vuokrakustannukset 1 871 000 Yhteensä 2 128 589 4.3 Vaihtoehtojen kannattavuusvertailu Investointilaskennassa on verrattu eri vaihtoehtojen kannattavuutta 30 vuoden pitoaikana. Investoinnin nykyarvo sisältää investointikustannusten lisäksi vuotuisten ylläpitokustannusten ja tuottavuustoimenpiteiden vaikutukset. Nykyarvo kuvaa investoinnin kulujen ja tuottojen nettovaikutuksen nykyrahassa koko tarkasteluajalta. Uudisrakennusvaihtoehdossa investoinnin nykyarvo on selvästi peruskorjausvaihtoehtoa parempi. INVESTOINNIN NYKYARVO: Peruskorjausvaihtoehto - 100 934 159 Uudisrakennusvaihtoehto - 47 842 662 Uudisrakennusvaihtoehto muuttuu kumulatiivisen nettokassavirran näkökulmasta peruskorjausvaihtoehtoa kannattavammaksi vuoden 2025 tienoilla (kuva 1).
Kuva 1. Eri investointivaihtoehtojen kumulatiivinen nettokassavirta. Laskennassa käytettyjen tuottavuustoimenpiteiden varmuusmarginaali on 2,8 M eli vaihtoehdot ovat edelleen yhtä kannattavia vaikka tuottavuustoimenpiteistä vain 54 prosenttia toteutuisi. 5 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma perustuu oletukseen että rakennuttajana toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Tähän on päädytty, koska valmisteilla olleet kiinteistöjen yhtiöittäminen ja siihen liittyvät järjestelyt eivät edenneet käytännön toimenpiteisiin. Myöskään muissa vastaavissa hankkeissa ei ole saatu hyviä kokemuksia elinkaarimalleista tai ulkopuolisten sijoittajien käytöstä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on toteuttanut yhteistyössä pääomasijoittajien kanssa lasten ja nuorten talon, ikäkeskuksen ja aikuistentalon, mutta vastaavanlaista järjestelyä ei keskussairaalan rakentamiseen ole tarjolla. Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla lainaa tai keräämällä tarvittavat vuosittaiset erät jäsenkunnilta tai näiden yhdistelmällä. Vuosina 2015 2018 myyntituotot jäsenkunnilta (1,6 mrd. euroa) sisältyvät taloussuunnitelmaan palveluverkkouudistuksessa sovitun mukaisina. Investointien rahankäyttöä on tilapäisesti varauduttu kattamaan lisäämällä lainojen nettomäärää vuonna 2015 yhteensä 15,6 M ja vuonna 2016 yhteensä 16,8 M. Tämä jälkeen lainojen nettomäärän on suunniteltu laskevan vuosittain. Poikkeuksena on vuosi 2019, jolloin nettolainamäärän on suunniteltu lisääntyvän n. 4,4 milj. euroa. Vuosien 2018 2025 osalta suunnitelma perustuu olettamukseen, että myyntituotot jäsenkunnilta voivat kyseisenä aikana kasvaa keskimäärin 1,4 % vuosittain. Vuosien 2018 2025 osalta suunnitelma perustuu olettamukseen, että nettotoimintamenot voivat kyseisenä aikana maksimissaan kasvaa keskimäärin 1,82 % vuosittain (sisältäen palvelutarpeen kasvun, investointien poistot ja korot).
1 000 Vuoden 2018 osuus on laskettu siten, että kustannustaso pysyy maltillisena ja ylijäämää syntyy noin 12,7 M. Vuosina 2015 2018 taloussuunnitelma sisältää investointeja yhteensä 101,0 M (kuva 2), jotka jakaantuvat seuraavalla tavalla: Koneet ja kalusto 14,2 M Aineettomat oikeudet 9,5 M Päivystys- ja vuodeosastoinvestointi + peruskorjaukset 70,2 M Muut rakennusinvestoinnit 7,1 M 38 000 33 000 28 000 23 000 18 000 13 000 8 000 3 000 Investoinnit 2010-2025 Aineettomat investoinnit yhteensä Koneet ja kalusto yhteensä Muut rakennusinvestoinnit Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestointi Kuva 2. Investointien jakautuminen vuosina 2010 2025. Vuosina 2015 2018 uutta lainaa on varauduttu ottamaan yhteensä 47,3 M (kuva 3). Tämä kohdennetaan täysin päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnille, koska käyttötalousmenot ja muut investoinnit voidaan hoitaa tulorahoituksella.
milj. eur milj. eur Lainakannan kehitys (milj euroa) 80 70 69 60 50 42 50 52 61 53 58 51 42 40 37 36 30 20 29 24 19 10 0 Oletuksena jäsenkuntatuottojen maltillinen kasvu k.a 1,4 % v. 2018 2025 Oletuksena nettotoimintamenojen maltillinen kasvu k.a 1,8 % v. 2018 2025 Oletuksena investoinnit k.a 11,3 M vuosittain v. 2018 2025 Kuva 3. Lainakannan kehitys vuosina 2013 2025. Vuosien 2015 2018 taloussuunnitelma ja vuoden 2015 talousarvio on laadittu kantokykylaskelman mukaisesti. Vuonna 2014 jäsenkuntatuotoissa tapahtui tasokorotus, jonka jälkeen kasvu on maltillista keskimäärin 2,4 % vuosittain (kuva 4). Koska rahoitussuunnitelmassa vuosille 2014 2018 on suunniteltu kertyvän ylijäämää 49,7 M, vahvistaa tämä kehitys rahoituksellista tilannetta huomattavasti. Vuosikatetta on laskettu kertyvän v. 2014 2018 noin 100 M. Tämä on 16 M investointeja vähemmän. 476 456 436 416 396 376 356 336 316 Jäsenkuntatuotot Nettotoimintamenot Nettotoimintamenojen kasvu 2018 2025 keskimäärin 1,8 % (sisältää lainojen korot ja poistot) Jäsenkuntatuottojen kasvu 2018 2025 keskimäärin 1,4 % Kuva 4. Jäsenkuntatuottojen ja nettotoimintamenojen kehitys 2010 2025.
Investoinnin rahoitussuunnitelma perustuu jäsenkuntatuottojen osalta sovittuihin maksuosuuksiin vuoteen 2018 asti (liite 5) ja sen jälkeen maltilliseen keskimääräiseen 1,4 prosentin vuosittaiseen kasvuun vuoteen 2025 asti (kuva 5). Kasvu sisältää palvelutarpeen kasvusta johtuvan kysynnän kasvun. LAINAT JA RAHOITUS 1000 EUR TP2013 TA2014 E2014 TS2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 TS2023 TS2024 TS2025 TOIMINNAN RAHAVIRTA Toimintakate -3 117 17 700 18 424 18 031 19 209 22 154 26 626 17 955 17 687 19 020 17 954 16 024 15 828 14 907 Rahoituskulut -293-948 -395-408 -489-1 683-1 503-1 502-1 506-1 296-1 060-884 -723-583 Vuosikate -3 410 16 752 18 028 17 623 18 720 20 470 25 123 16 453 16 182 17 724 16 894 15 140 15 105 14 323 Tulorahoituksen korjauserät 63 0 0-2 000-12 726-3 841-3 811-5 377-4 391-3 018-2 589-1 695 TOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -3 347 16 752 18 028 15 623 18 720 20 470 12 397 12 612 12 371 12 347 12 504 12 122 12 516 12 629 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -9 361-14 948-14 948-36 317-31 928-14 770-17 981-19 621-9 973-8 999-6 000-8 000-10 000-9 500 Investointien korkokulut -315-960 Rahoitusosuus investointimenoihin 399 0 0 0 12 726 3 841 3 811 5 377 4 391 3 018 2 589 1 695 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 277 0 0 2 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -8 685-14 948-14 948-34 632-32 888-14 770-5 255-15 780-6 162-3 622-1 609-4 982-7 411-7 805 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -12 032 1 804 3 080-19 009-14 168 5 701 7 142-3 168 6 209 8 725 10 894 7 140 5 105 4 823 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 1 800 0 21 000 24 100 1 000 1 200 14 000 2 500 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 057-4 122-5 357-5 357-7 257-8 864-8 947-9 585-9 804-8 704-5 804-7 439-4 640-4 640 Lyhytaikaisten lainojen muutos -7 000 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 047 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 11 990-2 322-5 357 15 643 16 843-7 864-7 747 4 415-7 304-8 704-5 804-7 439-4 640-4 640 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -42-518 -2 277-3 366 2 675-2 163-605 1 247-1 095 20 5 090-299 465 183 LAINAKANTA 31.12. 41 980 50 358 36 623 52 266 69 108 61 244 53 497 57 912 50 607 41 903 36 099 28 660 24 020 19 380 Kuva 5. Rahoituslaskelma 2013 2025. 6 Johtopäätökset Vaihtoehto 1 mukainen päivystys- ja vuodeosastoinvestointi on toiminnan suunnittelun kannalta paras ja talouden näkökulmasta pitkällä aikavälillä kannattavin vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa toimintaa pystytään investoinnin avulla parantamaan merkittävästi suhteellisen pienellä lisäkustannuksella (26 M ) verrattuna pelkkään peruskorjaukseen. Vaikka peruskorjausvaihtoehto alkuvuosina olisi edellisempi, muuttuu se epäedullisemmaksi viimeistään 7 vuoden kuluttua investoinnin valmistumisesta. Investoinnin rahoitussuunnitelma perustuu jäsenkuntatuottojen osalta sovittuihin maksuosuuksiin vuoteen 2018 asti ja sen jälkeen maltilliseen keskimääräiseen 1,4 prosentin vuosittaiseen kasvuun vuoteen 2025 asti. Kasvu sisältää palvelutarpeen kasvusta johtuvan kysynnän kasvun.
7 Liitteet Liite 1. Ennakkoarviointi Vaihtoehto 1 Vaikutus asiakkaisiin ja asukkaisiin Uudisrakennus sisältäen Armilan toiminnan siirron keskussairaalan yhteyteen Päivystys- kuntoutus- ja Lappeenrannan terveysaseman toimintojen keskittäminen keskussairaalan yhteyteen mahdollistaa entistä tehokkaamman perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation. Tiiviimpi integraatio mahdollistaa erikoistuneen osaamisen viennin perustason palveluihin asiakkaan lähelle monin eri muodoin. Armilan toimintojen keskittäminen keskussairaalaan muodostaa hyvinvointikeskittymän, jossa kuntalaiset saavat keskitetysti hoito- ja hoivapalvelut. Näitä palveluita ovat mm. hoidon tarpeen arviointi, sairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanotot, erikoislääkäreiden vastaanotot ja päivystys. Kaikki diagnostiikkaan tarvittavat tukipalvelut kuten laboratorio- ja röntgenpalvelut, sijaitsevat lähekkäin. Lääkäreillä ja hoitajilla on jatkossa laaja mahdollisuus keskinäiseen konsultointiin. Vaihtoehto 2 Keskussairaalan peruskorjaus Päivystävän sairaalan toiminta pystytään turvaamaan. Kyseinen vaihtoehto ei mahdollista isoja toiminnallisia muutoksia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat fyysisesti erillään kuten tähänkin asti. Palveluiden taso / saatavuus eivät heikkene, mutta fyysisen läheisyyden tuomat edut mm. konsultaatioiden läheisyys jäävät saavuttamatta. Tämä voi aiheuttaa asiakkaalle enemmän siirtymistä paikasta toiseen. Vaikutus talouteen (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalaan ei vaikuta palveluiden saavutettavuuteen. Armila ja keskussairaala sijaitsevat jo nyt suhteellisen lähekkäin toisiaan ja toimintojen siirto Armilasta keskussairaalan alueelle ei vaikuta matkojen pitenemiseen. Keskussairaalan parkkihalli mahdollistaa sujuvan paikotuksen ja liikennejärjestelyjä ja liittymiä ollaan uudistamassa päivystysinvestoinnin yhteydessä. Joukkoliikenne yhteydet keskussairaalaan ovat hyvät ja joukkoliikenteen vuoroja pystytään uudelleen järjestelemään palvelukeskittymän tarpeita vastaavaksi. Päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin ja siihen liittyvän peruskorjauksen kustannusarvion mukaan investointikustannukset ovat yhteensä 93,2 M vuosien 2014 2025 aikana. Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä alueen kokonaisinvestointien että käyttökustannusten näkökulmasta. Uudisrakennusvaihtoehdossa Eksoten investointien kokonaismäärä vuosien 2014 2025 välillä on noin 26 M suurempi kuin peruskorjausvaihtoehdossa. Keskussairaala vaatii pikaisesti peruskorjausta, jotta päivystävän sairaalan toiminta pystytään turvaamaan. Peruskorjausvaihtoehto sisältää vain tilojen kunnon näkökulmasta välttämättömät keskussairaalan peruskorjaukset vuosina 2014 2025.
Vaikutus palvelujen järjestämiseen Vaikutus henkilöstöön Armilan sairaalan investointitarve, n. 17,8 M vuosien 2015 2025 aikana, kuitenkin poistuu Armilan toiminnan siirtyessä keskussairaalan yhteyteen. Kun huomioidaan eri vaihtoehtojen ylläpitokustannusten muutos, muuttuu uudisrakennusvaihtoehto selvästi peruskorjausvaihtoehtoa kannattavammaksi. Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistämisen seurauksena käyttökustannukset laskevat kokonaisuudessaan noin 2,1 M /vuosi sen jälkeen kun investoinnit on tehty ja toiminnat ovat yhdistyneet. Säästö käyttökustannuksissa syntyy tilojen ylläpitokustannusten (siivous, lämmitys ym.) sekä vuokrien ja henkilöstökustannusten vähenemisen kautta. Armilan ja keskussairaalan toimintojen yhdistämisen seurauksena lainaa joudutaan ottamaan vuosina 2016 2025 noin 9 M euroa enemmän kuin ilman Armilan toimintojen siirtoa. Käyttökustannusten laskiessa vaihtoehto on kuitenkin kokonaisuudessaan kannattavampi. Mahdollisuus järjestää palvelujen tuotanto joustavasti. Palveluita voidaan uudelleen organisoida aiempaa selkeämmin asiakkaiden palvelukokonaisuuksien ja tarpeiden mukaisesti. Tämä näkyy kuntalaisille palveluiden sujuvoitumisena ja hoitoonohjauksen tehostumisena. Asiakkaat voidaan ohjata paremmin suoraan sille ammattihenkilölle, joka pystyy hoitamaan asian loppuun asti. Järjestelmällinen asiakasohjaus on mahdollista esim. pienille asiakasryhmille, joilla on erityinen tarve. Pienten tarvitsijaryhmien palveluita pystytään organisoimaan paremmin osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuutta. Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanoton yhteydessä on myös paremmat mahdollisuudet saada tarvittaessa tietyt erikoislääkärin konsultaatiot. Perus- ja erikoistason lääkäreiden ja myös lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan konsultaatiomahdollisuuksien kasvaminen mahdollistaa ammattihenkilöiden osaamisen kasvamisen, mikä näkyy paitsi hoidonlaadun myös potilasturvallisuuden paranemisena. Avovastaanotto toiminnan haavoittuvuus vähenee keskittämisen myötä, jolloin esim. työntekijöiden poissaolojen korvaaminen helpottuu ja rekrytointimahdollisuuden paranevat. Toimivan sairaalan remontoiminen ei myöskään peruskorjausvaihtoehdossa käytännössä onnistu kokonaan ilman väistötiloja ja uudisrakentamista. Peruskorjausvaihtoehdossa rakennusinvestointien määrä on yhteensä noin 67,5 M vuosien 2014 2025 aikana. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki on arvioinut, että sen pitäisi käyttää Armilan peruskorjauksiin noin 17,8 M vuoteen 2025 mennessä. Uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdon välinen erotus Eksoten investointien määrässä on noin 26 M. Käyttökustannukset tulevat pitkällä aikavälillä kasvamaan nykytasosta selvästi, koska vaihtoehto ei mahdollista merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä. Väestön lisääntyvä palveluntarve tulee aiheuttamaan ruuhkaa erityisesti Armilan päiväpäivystyksessä. Peruskorjauksen myötä keskussairaalan toimintaa joudutaan hajauttamaan nykyisestä mm. osastojen osalta, jolloin nykyisellä henkilöstömäärällä on vaikea vastata palvelutarpeen kasvuun. Päiväpäivystystä ei voida keskittää Lappeenrannan alueella yhteen paikkaan, mikä tulee lisäämään henkilöstön tarvetta.
Liite 2. Rakennusinvestointien aikataulu ja kustannukset eri investointivaihtoehdoissa. Uudisrakennusvaihtoehto (sis. Armilan) Remontin kohde Vuosi C-siipi 2014-2016 -7 104 000 Uudisrakennus 2015-2017 -49 726 000 E-siipi (liittymät uudisrakennukseen, apuvälinekeskus) 2015-2017 -500 000 G-siipi (muutostyöt) 2015-1 000 000 D-siipi 2016, 2018-2 630 000 B-siipi 2016, 2018-2020 -6 248 000 B-siiven väistötilat (laboratorio) - 0 2A-siiven purku ja ravintokeskuksen rakentaminen 2017-2019 -7 613 800 2A-siiven korvaavat tilat 2017 0 A-siipi 2019-2022 -14 726 000 A-siiven väistötilat - 0 Välinehuollon korvaavat tilat 2023-3 516 000 F-siiven purku Yhteensä 2025-140 000-93 203 800 Peruskorjausvaihtoehto Remontin kohde Vuosi C-siipi 2014-2016 -7 104 000 E-siipi (apuvälinekeskus) 2015-500 000 G-siipi (muutostyöt) 2015-1 000 000 A-siiven väistötilat (vuodeosastot) 2015-2016 -9 960 000 A-siipi 2016-2020 -23 254 000 2A-siiven purku ja ravintokeskuksen rakentaminen 2017-2019 -5 193 800 B-siiven väistötilat (laboratorio) 2018-5 000 000 B-siipi 2018-2020 -6 248 000 Välinehuollon korvaavat tilat 2019-2 936 000 F-siiven purku 2025-140 000 2A-siiven korvaavat tilat 2017 0 D-siipi - 0 Uudisrakennus - 0 Muut investointikustannukset Yhteensä 2014-2025 -6 219 090-67 554 890
2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Liite 3. Rakennusinvestointien jakautuminen eri vuosille. Rakennusinvestoinnit M 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä 2014-2018 Peruskorjausvaihtoehto 0,00-11,86-12,87-5,51-13,86-44,09 Uudisrakennusvaihtoehto 0,00-27,63-25,93-6,67-10,01-70,23 Rakennusinvestoinnit M 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Yhteensä 2019-2025 Peruskorjausvaihtoehto -15,82-7,49 0,00 0,00 0,00 0,00-0,15-23,46 Uudisrakennusvaihtoehto -14,62-4,97-2,50 0,00 0,00 0,00-0,14-22,23 0-5 000 000-10 000 000-15 000 000-20 000 000-25 000 000-30 000 000 PERUSKORJAUS: INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2014-2025 600 000 100 000-400 000-900 000-1 400 000-1 900 000-2 400 000-2 900 000 PERUSKORJAUS: YLLÄPITOKUSTANNUKSET / VUOSI YHTEENSÄ 0-5 000 000-10 000 000-15 000 000-20 000 000-25 000 000-30 000 000 UUDISRAKENNUS (SIS. ARMILAN): INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2014-2025 2 100 000 1 100 000 100 000-900 000-1 900 000-2 900 000 UUDISRAKENNUS (SIS. ARMILAN): YLLÄPITOKUSTANNUKSET / VUOSI YHTEENSÄ 2014-2025
Liite 4. Uudisrakentamisen osuus eri investointivaihtoehdoissa. Uudisrakennusvaihtoehto m2 Uudisrakennus Yhteensä -57 176 000 18000 Peruskorjausvaihtoehto m2 Väistötila / Korvaavat vuodepaikat (uudisrak.) -9 960 000 3400 Välinehuollon uudet tilat -2 936 000 840 Ravintokeskuksen uudet tilat -5 000 000 1 200 Laboratorio edellyttää uudet tilat = uudisrakennuksen kust -5 000 000 1200 Yhteensä -22 896 000 6640 37 %
Liite 5. Lainat ja rahoitus 2010 2018. LAINAT JA RAHOITUS 1000 EUR TP2013 TA2014 E2014 TS2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 TS2023 TS2024 TS2025 TOIMINNAN RAHAVIRTA Toimintakate -3 117 17 700 18 424 18 031 19 209 22 154 26 626 17 955 17 687 19 020 17 954 16 024 15 828 14 907 Rahoituskulut -293-948 -395-408 -489-1 683-1 503-1 502-1 506-1 296-1 060-884 -723-583 Vuosikate -3 410 16 752 18 028 17 623 18 720 20 470 25 123 16 453 16 182 17 724 16 894 15 140 15 105 14 323 Tulorahoituksen korjauserät 63 0 0-2 000-12 726-3 841-3 811-5 377-4 391-3 018-2 589-1 695 TOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -3 347 16 752 18 028 15 623 18 720 20 470 12 397 12 612 12 371 12 347 12 504 12 122 12 516 12 629 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -9 361-14 948-14 948-36 317-31 928-14 770-17 981-19 621-9 973-8 999-6 000-8 000-10 000-9 500 Investointien korkokulut -315-960 Rahoitusosuus investointimenoihin 399 0 0 0 12 726 3 841 3 811 5 377 4 391 3 018 2 589 1 695 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 277 0 0 2 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -8 685-14 948-14 948-34 632-32 888-14 770-5 255-15 780-6 162-3 622-1 609-4 982-7 411-7 805 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -12 032 1 804 3 080-19 009-14 168 5 701 7 142-3 168 6 209 8 725 10 894 7 140 5 105 4 823 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 1 800 0 21 000 24 100 1 000 1 200 14 000 2 500 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 057-4 122-5 357-5 357-7 257-8 864-8 947-9 585-9 804-8 704-5 804-7 439-4 640-4 640 Lyhytaikaisten lainojen muutos -7 000 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 047 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 11 990-2 322-5 357 15 643 16 843-7 864-7 747 4 415-7 304-8 704-5 804-7 439-4 640-4 640 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -42-518 -2 277-3 366 2 675-2 163-605 1 247-1 095 20 5 090-299 465 183 milj. eur TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 E2014 TS2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 TS2023 TS2024 TS2025 k.a muutos 2018-2025 Jäsenkuntatuotot 316 321 336 351 377 383 393 403 417 416 424 433 437 444 453 461 1,4 % Nettotoimintamenot 318 330 352 361 367 374 385 394 404 412 421 428 433 441 450 459 1,82 % Tilikauden yli-/alijäämä -1,6-9,2-15,4-10,1 10,5 8,6 8,6 8,6 12,7 3,8 3,8 5,4 4,4 3,0 2,6 1,7 Nettotoimintamenojen muutos -% 4,0 % 6,4 % 2,6 % 1,6 % 2,0 % 2,8 % 2,5 % 2,5 % 2,1 % 2,0 % 1,6 % 1,2 % 1,9 % 2,0 % 2,0 % Jäsenkuntatuottojen muutos -% 1,7 % 4,7 % 4,3 % 7,5 % 1,5 % 2,8 % 2,4 % 3,5 % -0,1 % 2,0 % 2,0 % 1,0 % 1,6 % 1,9 % 1,8 %