Tilinpäätös ja toimintakertomus

2014 Tilinpäätös ja toimintakertomus Rovaniemen kaupunki

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 KAUPUNGIN HALLINTO... 3 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO... 3 2.2 KAUPUNGINHALLITUS... 4 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO... 5 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE... 8 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 10 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS... 10 3.1.1 VÄESTÖKEHITYS... 10 3.1.2 ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS... 12 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 17 3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS... 19 3.3.1 KUNTATALOUS... 19 3.2.2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS... 20 3.2.3 ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS... 21 3.4 HENKILÖSTÖ... 23 3.5 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 24 4 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 27 5 KOKONAISTALOUDEN KEHITYS... 38 5.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 38 5.2 TOIMINNAN RAHOITUS... 42 5.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 45 5.4 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 48 5.5 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISESTA... 49 6 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 50 6.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 50 6.1.1 HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT... 52 6.1.1.1 ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI... 52 6.1.1.2 HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT... 54 6.1.1.3 ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT... 56 6.1.2 LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 59 6.1.2.1 YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA... 59 6.1.2.2 MUUT ALUELAUTAKUNNAT... 61 6.1.2.3 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT... 63 6.1.2.4 IKÄIHMISTEN PALVELUT... 65 6.1.2.5 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT... 68 6.1.2.6 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT... 71 6.1.2.7 SOSIAALIPALVELUT... 73 6.1.2.8 PERUSOPETUSPALVELUT... 76 6.1.2.9 LUKIOKOULUTUSPALVELUT... 79 6.1.2.10 MUUT KOULUTUSPALVELUT... 82 6.1.2.11 LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT... 84 6.1.2.12 KULTTUURIPALVELUT... 87 6.1.2.13 LIIKUNTAPALVELUT... 91 6.1.2.14 NUORISOPALVELUT... 94 6.1.2.15 TEKNISET PALVELUT... 97 6.1.2.16 YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT... 99 6.2 PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TALOUS... 100 6.2.1 SIVISTYSPALVELUJEN PALVELUKESKUKSEN TOIMINTA JA TALOUS... 102 6.2.1.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 104 6.2.1.2 TULOSLASKELMA... 105 6.2.2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUKESUKSEN TOIMINTA JA TALOUS... 106 6.2.2.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 108 6.2.2.2 TULOSLASKELMA... 109 2

6.2.3 TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN TOIMINTA JA TALOUS... 110 6.2.3.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 112 6.2.3.2 TULOSLASKELMA... 113 6.3 PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 114 6.4 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 115 6.5 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 116 6.5.1 KAUPUNGINHALLITUS... 117 6.5.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA... 119 6.5.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 120 6.6 PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 122 7 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS... 123 7.1 NAPAPIIRIN VESI... 123 7.1.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 125 7.1.2 TULOSLASKELMA... 126 7.1.3 INVESTOINNIT... 127 7.1.4 TASE... 132 7.1.5 RAHOITUSLASKELMA... 133 7.2 TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 134 7.2.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 136 7.2.2 TULOSLASKELMA... 137 7.2.3 TASE... 138 7.2.4 RAHOITUSLASKELMA... 139 7.3 TILALIIKELAITOS... 140 7.3.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 141 7.3.2 TULOSLASKELMA... 142 7.3.3 INVESTOINNIT... 143 7.3.4 TASE... 146 7.3.5 RAHOITUSLASKELMA... 147 8 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 148 8.1 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA... 148 8.2 KOKO KAUPUNGIN TASE... 149 8.3 KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA... 151 8.4 KONSERNIN TULOSLASKELMA... 152 8.5 KONSERNIN TASE... 153 8.6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA... 155 9 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 156 9.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 156 9.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 156 9.1.2 ROVANIEMEN ENERGIA OYJ... 158 9.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 162 9.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 164 9.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 166 9.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 166 9.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 168 9.2.3 EDURO-SÄÄTIÖ... 170 10 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 172 10.1 KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT... 172 10.1.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 173 10.1.2 TASEEN LIITETIEDOT... 177 10.1.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 184 10.2 LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT... 185 10.2.1 NAPAPIIRIN VESI... 185 10.2.1.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 185 10.2.1.2 TASEEN LIITETIEDOT... 186 10.2.1.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 189 10.2.2 TYÖTERVEYSHUOLTO... 190 10.2.2.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 190

10.2.2.2 TASEEN LIITETIEDOT... 191 10.2.2.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 192 10.2.3 TILALIIKELAITOS... 193 10.2.3.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 193 10.2.3.2 TASEEN LIITETIEDOT... 194 10.2.3.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 197 10.2.4 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ... 198 10.2.4.1 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN... 198 10.2.4.2 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN. 200 10.3 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 202 10.3.1 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 203 10.3.2 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT... 204 11 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT... 206 12 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 207 Käsittely: kaupunginhallitus 30.3.2015 kaupunginvaltuusto 15.6.2015 Kannen kuvat: Jouni Laaksomies

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemen väkiluku kasvoi vuonna 2014 edellisten vuosien tapaan yhtenä harvoista Lapin kunnista. Vuoden lopussa väestömäärä päätyi 61556 asukkaaseen. Syntyvyys oli liki 700 lapsen vuositasolla ja syntyneiden enemmyys 206 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 153 henkilöä positiivinen. Kotimaan muuttoliike oli pitkästä aikaa tasapainoinen. Elinkeinoelämän osalta ei ole toteutunut isoja takaiskuja vaan yritykset ovat hallituin toimin sopeutuneet hitaaseen talouden kasvuun. Myöskään matkailussa ei tapahtunut monen ennakoimaa olennaista laskua vaan elinkeino on pystynyt mukautumaan kysynnän muutoksiin. Asuinrakennustoiminta Rovaniemellä on menneen vuoden aikana ollut edelleen kohtuullisen vahvaa. Työttömyys helpotti Rovaniemellä aavistuksen verran loppuvuotta kohden, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pysähtyi ja nuorisotyöttömyys laski. Keskimääräinen työttömyysaste oli 15,3 %. Uusia yrityksiä Rovaniemelle syntyi nettomääräisesti n. 100 kpl. Työpaikkamäärä kasvoi vajaat 400 kpl. Arktisten alueiden roolin kasvu ja huomion kiinnittyminen entistä enemmän pohjoiseen on Rovaniemen kannalta erinomainen asia. Rovaniemi Suomen arktisena pääkaupunkina on ollut aktiivinen toimija ja konkreettisesti vahvistanut osaamista eri arktisissa asioissa ja kehittynyt kansallisena sekä kansainvälisenä arktisen tiedon kohtaamispaikkana. Toimintaympäristön muutoksissa on huomioitava erityisesti luonnonvarojen jalostuksen merkittävä kasvu Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa. Lapissa ongelmana on ollut kaivoshankkeiden hidas eteneminen erilaisten lupahakemusten valitusprosessien vuoksi. Kuntien talous on ollut vaikeassa tilanteeseen talouden taantuman ja valtion talouden voimakkaan velkaantumisen tuloksena. Uuden Rovaniemen yhdeksän toimintavuoden aikana rakenteiden muutokset ovat olleet hallittuja toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vuonna 2012 käynnistetty hallinnon ja toiminnanohjauksen uudistaminen eteni vuoden 2014 lopulla siihen, että tilaaja-tuottajamallista luovuttiin ja käyttöön otettiin kaupunginhallituksen ja toimialalautakuntien väliseen tulosohjaukseen perustuva toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä. Vuoden 2014 Rovaniemen kaupungin tilinpäätöstä voidaan pitää tyydyttävänä taantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Rovaniemen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös toteutui suunniteltua parempana hyvin karttuneiden verotulojen ansioista. Investoinneista toteutettiin 91,1 prosenttia, eikä lainakanta kasvanut seitsemää miljoonaa euroa enempää. Huolestuttavaa kuitenkin oli toimintamenojen lähes viiden prosentin kasvu. Rovaniemen kaupungin toimintakate oli -323,0 miljoonaa euroa. Kasvua oli yhteensä 4,6 prosenttia. Alkuperäinen budjetoitu kasvu oli 2,7 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat kolme prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 68,6 miljoonaa euroa. Toimintamenoja kertyi yhteensä 399,5 miljoonaa euroa ja niissä oli kasvua 4,9 prosenttia eli 18,8 miljoonaa euroa. Palveluiden ostot kasvoivat 13,2 miljoonaa euroa. Kasvusta erikoissairaanhoidon osuutta oli 5,5 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 9,6 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 69,2 prosenttia ja nettoinvestoinneista 30,0 prosenttia. Vuosikate parani alkuperäiseen talousarvioon nähden 2,7 miljoonaa euroa. Koko kaupungin tilikauden tulos oli -4,3 miljoonaa euroa. Alijäämä esitetään lisättäväksi edellisten tilikausien ylijäämään, joka näiden kirjausten jälkeen on 37,7 miljoonaa euroa. Alijäämää vuodelta 2014 kertyi 2,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 444,6 miljoonaa euroa ja tulot 429,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 417,4 miljoonaa euroa. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 327,7 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 235,7 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 92,0 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 8,8 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia. Kaupungin lainakanta oli liikelaitosten kanssa yhteensä 102,4 miljoonaa euroa eli 1 663 euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin lainakanta on vielä selvästi alle maan keskitason, joka vuoden 2014 lopussa oli noin 2 733 euroa/asukas. Kaupungin omavaraisuusaste oli 58,1 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 43,7 prosenttia. Nettoinvestointien määrä oli 31,9 miljoonaa euroa. Peruskaupunki investoi 14,0 miljoonalla eurolla ja liikelaitokset 17,9 miljoonalla eurolla. Rovaniemi-konserni teki vuonna 2014 ylijäämää 8,6 miljoonaa euroa. Suurimmat voitot tekivät Lapin Ammattikorkeakoulu Oy 7,3 miljoonaa euroa, Rovakaira Oy 4,5 miljoonaa euroa, Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 3,3 miljoonaa euroa, Lapin sairaanhoitopiirin ky 2,5 miljoonaa euroa ja Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 2,5 miljoonaa euroa. Rovaniemen Energia Oy:n tulos oli 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. 1

Huolimatta viime vuosien väestön ja palvelutarpeen kasvusta henkilöstön määrä on henkilötyövuosilla mitattuna vakiintunut n. 3200 htv:n tasolle. Sairauspoissaolot vähenivät edelleen. Vuodesta 2009 sairauspoissaolot ovat laskeneet 23,1 %. Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 17,0 kalenteripäivää/henkilö, joka on alhaisin taso koko uuden kaupungin aikana. Henkilöstömenot kasvoivat 1,4 prosenttia eli 2,2 miljoonaa euroa. Kaupungin kehittämistyö jatkuu vuonna 2015 hyväksytyn kaupunkistrategian linjoittamalla tiellä. Hallinnon ja konsernirakenteen uudistamista jatketaan myös. Rovaniemellä on kaikki eväät kehittyä ja kasvaa turvallisena, viihtyisänä ja hyvinvoivana työ- ja asuinkaupunkina. Kaupunki profiloituu modernina Suomen arktisena pääkaupunkina, kansainvälisenä matkailukeskuksena, liikunnan ja urheilun kehtona sekä kaivososaamisen keskittymänä. Tulevaisuuden rakentaminen on meidän yhteinen asia! Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 2

2 KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 131 asiaa. ssa on 59 jäsentä. Valtuusto v. 2014: n puheenjohtaja n 1. varapuheenjohtaja n 2. varapuheenjohtaja n 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Ansala Liisa Björkbacka Kalervo Sulasalmi Reijo Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Liikkanen Antti SDP Tolonen Timo PERUSS Alaoja Kaarlo KOK Lohi Markus KESK Torvela Taina KOK Ansala Liisa KESK Mariapori Liisa PERUSS Torvinen Matti PERUSS Autto Heikki KOK Mikkola Juha-Pekka PERUSS Trög Sakari KESK Björkbacka Kalervo PERUSS Mäntymäki Tuula KESK Tuisku Marketta VAS Haapala Heikki KOK Mäntyniemi Merja KESK Junttila Susanna KESK Harju-Autti Esko KESK Nenonen Pirita PERUSS Väistö Kai KESK Harju-Autti Leena KOK Niemi Yrjö KESK Helin Liisa PERUSS Niukkanen Kimmo SDP Henttunen Matti KOK Nätynki Aatos VAS Huttunen Jaakko VAS Ojala-Niemelä Johanna SDP Hänninen Sari VIHR Outila Tiina VAS Inget Jarmo KD Ovaskainen Hannu KESK Juntunen Jarmo PERUSS Paananen Antti KESK Juuruspolvi Juhani KOK Poranen Heikki KOK Jänkälä Aarne KESK Puuronen Vesa VAS Jääskeläinen Leena KOK Rapo Mikko SDP Kansanniva Mika KOK Rissanen Reino SDP Karhu Sanna KESK Rundgren Marjo SDP Kari Micke KOK Salminen Päivi VIHR Karvo Ari KESK Simoska Maarit KESK Karvo Seija KESK Sulasalmi Reijo SDP Kuistio Jorma VIHR Suoraniemi Terhi SDP Lakkala Pertti KESK Tapio Riku KESK Lampela Jouko PERUSS Tennilä Eini Marja VAS Lehto Pekka KESK Tennilä Esko-Juhani VAS Muutokset: Heikki Haapalasta tuli valtuutettu 20.5.2014, kun Antti Hietakankaalle myönnettiin ero. 3

2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. kokoontui kertomusvuonna 24 kertaa ja käsitteli 552 asiaa. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. v. 2014: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Trög Sakari Airaksinen Maarit Rapo Mikko Jäsenet: Sakari Trög KESK Liisa Mariapori PERUSS Susanna Junttila KESK Maarit Airaksinen KOK Aatos Nätynki VAS Mikko Rapo SDP Marjo Rundgren SDP Jarmo Juntunen PERUSS Maarit Simoska KESK Juhani Juuruspolvi KOK Riku Tapio KESK Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit 24.10.2004 Ylimääräiset kunnallisvaalit 23.10.2005 Kunnallisvaalit 26.10.2008 Kunnallisvaalit 28.10.2012 (valtuustokausi 1.1.2005-24.10.2005) (valtuustokausi 7.11.2005-31.12.2008) (valtuustokausi 1.1.2009-31.12.2012) (valtuustokausi 1.1.2013-31.12.2016) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi 1.1.2006 uusi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 56,0 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 4

2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustui vuonna 2014 sovellettuun tilaaja-tuottaja-malliin, jossa palvelutilauksilla määriteltiin järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta. Sovelletussa tilaaja-tuottaja-mallissa organisaatio jaettiin hallinto-organisaatioon ja palveluorganisaatioon, joiden kesken tehdyillä palvelutilauksilla ohjattiin toimintaa. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja henkilöstöorganisaatiot osastoineen kuvioissa 2 ja 3. Vuonna 2014 otettiin käyttöön sovellettu tilaaja-tuottaja-malli palvelutilaukset korvasivat palvelusopimukset henkilöstöorganisaatioihin tehdyt muutokset tulivat voimaan toteutettiin hallinnon uudistuksen ensimmäinen vaihe, jonka mukaiset uudet henkilöstöorganisaatiomuutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alusta päätettiin lakkauttaa palvelujohtokunta vuoden 2015 alusta Luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2014 oli seuraava: Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2014 Vuonna 2014 hallinto-organisaatio vastasi demokraattisen päätöksenteon valmistelusta ja viranomaistoiminnoista sekä palvelujen järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluorganisaatio tuotti tai hankki hallinto-organisaation tekemän palvelutilauksen mukaiset palvelut. Palvelutilaus oli kaupungin palvelu- ja hallinto-organisaatioiden välinen yhteistoimintajärjestelmä, jonka tavoitteena olivat kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaiset, kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat palvelumarkkinat. 5

Hallinto-organisaation henkilöstöorganisaatio oli vuonna 2014 seuraava: Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaation henkilöstöorganisaatio vuonna 2014 Vuonna 2014 hallinto-organisaatioon kuuluivat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot sekä toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Hallinto-organisaatio vastasi demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä, kaupungin yleishallinnosta sekä strategisesta kehittämisestä ja ohjauksesta. 6

Palveluorganisaation henkilöstöorganisaatio oli vuonna 2014 seuraava: Kuvio 3. Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio vuonna 2014 Vuonna 2014 Palveluorganisaatio tuotti tai hankki hallinto-organisaation tekemän palvelutilauksen mukaiset palvelut. Palveluorganisaation palvelukeskukset kattoivat pääsääntöisesti sisäisellä tulorahoituksella toiminnastaan aiheutuneet kulut. Palveluorganisaation palvelukeskukset (sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, sivistyspalvelukeskus ja tekninen palvelukeskus) kuuluivat palvelujohtokunnan alaisuuteen. Palveluorganisaation liikelaitokset (Tilaliikelaitos, Työterveysliikelaitos ja Napapiirin Vesi -liikelaitos) kuuluivat liikelaitosten johtokunnan alaisuuteen. Palveluorganisaatioon kuuluvien palvelukeskusten toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 6.2 Palvelukeskusten toiminta ja talous ja liikelaitosten toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 7 Liikelaitosten toiminta ja talous. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 75 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä. 7

2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE 31.12.2014 TILIKAUDEN OMISTUS VOITTTO/-TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 130,00 260 147,96 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 3,38 427 412,50 Rovaniemen Energia Oy 100,00 1 481 105,28 133 777 816,97 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100,00 2 487 886,13 62 342 395,83 Asunto Oy Rakan Veteraanit 71,89 0,00 903 407,73 Napapiirin Residuum Oy 90,04 459 600,40 6 623 256,53 Rovaniemen Kehitys Oy 90,10-33 330,87 2 432 431,59 As Oy Viirinkankaantie 2-4 77,30 0,00 1 734 078,34 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 16 861,46 1 462 898,80 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52,46 1 027,52 826 783,81 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71,69-59 394,27 5 537 942,93 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65,61 49 874,33 70 071 633,93 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53,28 2 523 024,21 75 244 919,25 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42,33 3 338 295,48 34 751 247,17 Lapin liitto ky 29,89 95 169,13 26 780 420,46 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17,69 0,00 11 533 977,35 OSAKKUUSYHTEISÖT LapIT Oy 33,75 108 067,75 2 117 590,36 Rovakaira Oy 39,85 4 497 113,36 73 552 751,87 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36,80 8 639,53 1 765 409,50 Arktikum Palvelu Oy 33,33 31 744,80 530 123,00 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32,10 18 232,60 223 274,27 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,89 10 601,22 1 883 437,77 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 73,40 324 426,29 Lapin Ammattikorkeakoulu Oy 44,00 7 326 617,27 41 644 179,91 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50,00 74 469,64 8 507 479,11 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv. -14 526,07 662 045,60 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv. 678 820,19 20 345 146,27 Eduro-säätiö määräysv. 43 739,25 2 226 666,53 8

Kuvio 4. Konsernin rakenne 31.12.2014 9

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 3.1.1 VÄESTÖKEHITYS Uuden Rovaniemen kaupungin aikainen keskimääräinen väestönkasvu on ollut n. 410 asukasta vuodessa. Esimerkiksi Alueiden käytön strategiassa asetettu väestötavoite (3 000 asukkaan lisäys vuoteen 2015), on saavutettu jo vuonna 2010. Väkiluku ei ole kuitenkaan kehittynyt Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti Eroa siihen oli vuoden 2014 lopussa 479 henkilöä. Vuonna 2014 väkiluku kasvoi 341 henkilöä (ennakkotieto). Kasvua selittää syntyneiden enemmyys verrattuna kuolleisuuteen ja muuttoliikkeen nettolisäys. Syntyneiden enemmyys on jatkunut kauan. Rovaniemelle muuttotappiota aiheutuu kotimaan muuttoliikkeestä (kuntaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet). Tarkastelukaudella maahanmuutto (maahanmuutto ja maastamuutto) toi Rovaniemelle uusia asukkaita. Tilinpäätöslaskelmissa on käytetty ennakkoväkilukua, joka oli 61 556. Taulukko 1. Väestönmuutokset vuosina 2006 2014 ROVANIEMEN KAUPUNKI 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* Elävänä syntyneet 642 695 769 767 729 763 706 703 672 Kuolleet 442 481 496 459 506 456 524 491 466 Syntyneiden enemmyys 200 214 273 308 223 307 182 212 206 Kuntien välinen nettomuutto -73 316 20-28 -216-3 -182-128 -18 Nettomaahanmuutto 133 212 254 204 235 252 239 252 153 Kokonaisnettomuutto 60 528 274 176 19 249 57 124 135 Väkiluvun korjaus 4-16 -19 11 0-9 1 2 Väestö 31.12 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 61 556 Muutos edelliseen vuoteen 264 726 528 495 242 547 240 338 341 Lähde: Tilastokeskus. *Ennakkotieto Taulukko 2. Väestö suuralueittain vuosina 2006 2013 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06-13 Rovaniemen keskus 49 320 50 132 50 734 51 239 51 513 52 113 52 393 52 780 3 460 84,9 86,2 Sodankyläntien suuralue 783 779 740 724 731 738 711 695-88 1,3 1,1 Ounasjoen suuralue 2 379 2 339 2 304 2 295 2 264 2 278 2 227 2 200-179 4,1 3,6 Alakemijoen suuralue 2 876 2 926 2 924 2 908 2 940 2 900 2 914 2 904 28 5,0 4,7 Ranuantien suuralue 685 659 658 652 630 618 612 618-67 1,2 1,0 Yläkemijoen suuralue 1 656 1 579 1 564 1 546 1 491 1 491 1 491 1 463-193 2,9 2,4 Tuntematon 400 411 429 484 521 499 529 555 155 0,7 0,9 Yhteensä 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 3 116 100 100 Lähde: Tilastokeskus. 2006 % Väestön keskittymiskehitys jatkuu Rovaniemen alueella. Väestöstä lähes 90 prosenttia asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien väestömäärän pienentymisenä. (Vuoden 2014 alueellisia väestötietoja ei ole vielä julkistettu) 2013 % 10

Taulukko 3. Väestönosuudet ikäluokittain suuralueilla vuosina 2012 ja 2013 2012 2013-14 15-64 65 - - 14 15-64 65 - Rovaniemi 16,9 % 67,0 % 16,1 % 16,9 % 66,5 % 16,6 % Suuralue Rovaniemen keskus 17,1 % 67,7 % 15,2 % 17,1 % 67,1 % 15,7 % Sodankyläntien suuralue 10,0 % 62,4 % 27,6 % 9,5 % 61,6 % 28,9 % Ounasjoen suuralue 14,8 % 59,0 % 26,2 % 14,4 % 58,3 % 27,3 % Alakemijoen suuralue 19,4 % 62,3 % 18,4 % 18,9 % 62,4 % 18,7 % Ranuantien suuralue 17,3 % 65,7 % 17,0 % 17,5 % 65,4 % 17,2 % Yläkemijoen suuralue 12,8 % 60,2 % 27,0 % 12,6 % 59,9 % 27,5 % Taulukko 4. Väestö aluelautakuntakunta-alueittain ja ikäluokittain vuonna 2013 0-14 15-64 65- yht. 0-14 15-64 65- yht. Niesi 0 12 8 20 Hirvas 170 495 82 747 Tiainen 11 43 16 70 Rautiosaari 127 358 129 614 Ylinampa 9 56 31 96 Pisa 2 37 12 51 Alanampa 2 35 21 58 Muurola 192 663 217 1072 Perunkajärvi 0 34 28 62 Leive 23 38 8 69 Misi 2 43 25 70 Petäjäinen 16 120 57 193 Vikajärvi 24 117 41 182 Jaatila 20 100 38 158 Vika 0 12 8 20 Alakemijoki 550 1811 543 2904 Olkkajärvi 18 76 23 117 Sodankyläntien suunta 66 428 201 695 Kivitaipale 57 174 49 280 Välijoki 24 79 23 126 Lohiniva 4 38 28 70 Narkaus 27 123 18 168 Porokari 4 26 17 47 Siika-Kämä 0 28 16 44 Jääskö 0 8 12 20 Ranuantien suunta 108 404 106 618 Perttaus 3 16 21 40 (sisältää Saari-Kämän ja Haukitaipaleen) Tolonen 9 38 25 72 Meltaus 5 81 65 151 Pajulampi 8 25 16 49 Marrasjärvi 1 35 30 66 Pirttikoski 5 76 36 117 Patokoski 15 101 43 159 Autti 4 60 44 108 Yläounasjoki 41 343 241 625 Juotasniemi 12 84 35 131 Pekkala 6 50 34 90 Marraskoski 19 108 42 169 Vanttauskoski 39 115 64 218 Tapionkylä 32 138 87 257 Vanttausjärvi 13 47 28 88 Sinettä 145 410 81 636 Viirinkylä 12 54 34 100 Mäntyjärvi 3 17 12 32 Tennilä 5 62 28 95 Sonka 19 101 75 195 Yläkemijoki 104 573 319 996 Lehtojärvi 58 166 62 286 Väestö aluelautakunta-alueilla yhteensä 7413. Alaounasjoki 276 940 359 1575 Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntajako poikkeaa suuraluejaosta siten, että Ounasjoen suuralueella on kaksi aluelautakuntaa Ylä- ja Alaounasjoki. Oikaraisen tilastoalue ei kuulu Yläkemijoen aluelautakuntaan, vaikka se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 11

Taulukko 5. Väestön ikärakenne 2006 2013 Osuus 2006 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Osuus 2013 0-6 7,6 4 439 4 495 4 662 4 806 4 917 5 063 5 114 5 182 8,5 7-12 7,1 4 096 4 005 3 965 3 935 3 891 3 868 3 861 3 841 6,3 13-15 4,2 2 416 2 421 2 304 2 190 2 055 2 023 1 995 2 006 3,3 16-19 5,7 3 321 3 437 3 446 3 478 3 420 3 312 3 222 3 110 5,1 20-24 8,2 4 766 4 789 4 812 4 785 4 737 4 802 4 921 4 940 8,1 25-29 6,7 3 877 4 062 4 230 4 408 4 548 4 694 4 522 4 466 7,3 30-39 10,9 6 360 6 368 6 407 6 471 6 651 6 842 7 164 7 460 12,2 40-49 15,1 8 749 8 660 8 493 8 227 7 920 7 544 7 232 6 937 11,3 50-59 15 8 690 8 785 8 872 8 921 8 943 9 065 9 046 9 029 14,7 60-64 4,9 2 852 3 179 3 394 3 688 3 958 3 924 3 995 4 069 6,6 65-74 8,3 4 819 4 815 4 900 4 944 4 918 5 201 5 381 5 559 9,1 75-84 5,2 3 006 3 051 3 069 3 135 3 205 3 293 3 338 3 466 5,7 85 tai yli 1,2 708 758 799 860 927 1 006 1 086 1 150 1,9 Yhteensä 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 15-64 67,8 39 420 40 124 40 440 40 782 40 884 40 866 40 776 40 681 66,5 0-14 ja 65 tai yli 32,2 18 679 18 701 18 913 19 066 19 206 19 771 20 101 20 534 33,5 Lähde: Tilastokeskus. Vuonna 2014 Rovaniemen väestömäärä oli ennakkotiedon mukaan 61 556 henkilöä. Ikäluokittaisia tietoja ei viime vuodelta ole vielä julkistettu. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevinakin vuosina. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 20 % koko väestöstä. 3.1.2 ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Rovaniemen kehitys on ollut pidemmällä aikavälillä positiivinen. Tätä osoittavat monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset). Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 6. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemellä vuosina 2009 2012 2009 2010 2011 2012 kpl % kpl % kpl % kpl % Valtio 3 302 13,5 3 294 13,0 3 195 12,5 3 161 12,5 Kunta 6 472 26,4 6 858 27,1 6 982 27,4 7 032 27,8 Valtioenemmistöinen Oy 905 3,7 998 4,0 956 3,7 840 3,3 Yksityinen sektori 11 790 48,2 12 058 47,7 12 167 47,8 12 027 47,6 Tuntematon 7 0,0 8 0,0 4 0,0 5 0,0 Yrittäjät 2 003 8,2 2 048 8,1 2 178 8,5 2 191 8,7 Työpaikat eli alueella työssäkäyvät yhteensä Lähde: Tilastokeskus 24 479 100 25 264 100 25 479 100 25 256 100 Työpaikkojen kokonaismäärä pieneni vuonna 2012. Työpaikkarakenne muuttui hieman. 12

Taulukko 7. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v. 2010 2012 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 2010 2011 2012 Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % 637 2,5 % 627 2,5 % 601 2,4 % B Kaivostoiminta ja louhinta 97 0,4 % 67 0,3 % 71 0,3 % C Teollisuus 1 234 4,9 % 1335 5,2 % 1371 5,4 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 402 1,6 % 380 1,5 % 373 1,5 % 103 0,4 % 103 0,4 % 103 0,4 % F Rakentaminen 1 752 6,9 % 1763 6,9 % 1575 6,2 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 2 725 10,8 % 2779 10,9 % 2815 11,1 % H Kuljetus ja varastointi 1 536 6,1 % 1466 5,8 % 1545 6,1 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 985 3,9 % 1049 4,1 % 1099 4,4 % J Informaatio ja viestintä 803 3,2 % 794 3,1 % 682 2,7 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 313 1,2 % 321 1,3 % 316 1,3 % L Kiinteistöalan toiminta 270 1,1 % 272 1,1 % 246 1,0 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 219 4,8 % 1220 4,8 % 1217 4,8 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1 858 7,4 % 1941 7,6 % 1861 7,4 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 372 9,4 % 2178 8,5 % 2227 8,8 % P Koulutus 2 495 9,9 % 2593 10,2 % 2539 10,1 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 5 038 19,9 % 5154 20,2 % 5226 20,7 % R Taiteet, viihde ja virkistys 487 1,9 % 476 1,9 % 445 1,8 % S Muu palvelutoiminta 640 2,5 % 652 2,6 % 628 2,5 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 2 0,0 % 2 0,0 % 2 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % X Toimiala tuntematon 296 1,2 % 307 1,2 % 314 1,2 % Kaikki toimialat yhteensä 25 264 25479 25256 Lähde: Tilastokeskus. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: v. 2012 työpaikoista 82,5 % (20 848) sijoittui palvelualalle (toimialat G-U). Teollisuuden osuus oli 13,8 % (3 493). Teollisuus sisältää toimialat B-F. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,4 % (601). Palvelualan työpaikkojen osuus kasvoi edellisestä vuodesta. Yhdistyneen Rovaniemen yhtenä tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan luotua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoittumiskohteita. Vuoden 2005 lopussa yrityksiä oli 2 703. Vuoden 2010 lopussa yrityksiä oli 3 155 ja vuonna 2013 yhteensä 3 325. Pitkällä aikajaksolla tavoite on toteutunut hyvin. Vähennystä verrattuna vuoteen 2012 tapahtui noin prosentin verran. 13

Taulukko 8. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste sekä työvoiman ulkopuolella olevat ikäluokittain v. 2013 (ennakko) Ero ed. vuoteen Koko Työllisyysaste (prosenttiyksikköä) ulkopuolella Työvoiman Osuus väestö Työlliset Työttömät (työlliset/väestö) ikäluokasta 0-6 5182 0 0 - - 5182 100,0 % 7-14 5177 0 0 - - 5177 100,0 % 15-19 3780 494 197 13,1 % -0,4 3089 81,7 % 20-24 4940 2367 648 47,9 % -1,0 1925 39,0 % 25-29 4466 2941 514 65,9 % 1,0 1011 22,6 % 30-34 4016 2906 511 72,4 % -1,1 599 14,9 % 35-39 3444 2730 354 79,3 % -0,5 360 10,5 % 40-44 2972 2342 328 78,8 % -1,5 302 10,2 % 45-49 3965 3116 450 78,6 % -1,1 399 10,1 % 50-54 4487 3408 528 76,0 % -0,8 551 12,3 % 55-59 4542 3144 580 69,2 % 0,5 818 18,0 % 60-64 4069 1619 529 39,8 % 1,2 1921 47,2 % 65-69 3209 184 0 5,7 % 0,0 3025 94,3 % 70-74 2350 0 0 - - 2350 100,0 % 75+ 4616 0 0 - - 4616 100,0 % yht. 61215 25251 4639 61,6 %* -0,3* 31325 51,2 % Lähde: Tilastokeskus. Luvut ovat ennakkotietoja. *Työllisyysaste on laskettu 15-64-vuotiaiden työllisten suhteesta samanikäiseen väestöön, mikä on virallinen työllisyysasteen määritelmä. Vuonna 2013 iältään 15-64-vuotiaita työllisiä oli Rovaniemellä 25 067 ja työllisyysaste kyseisestä ikäluokasta laskettuna oli 61,6 prosenttia. Työllisyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 iältään 15-64-vuotiaita työllisiä oli 177 vähemmän kuin vuonna 2012. Kuvio 5. Työttömyys- ja työllisyysaste Rovaniemellä 2000-2012. Lähde: Kunnat.net (alun perin Tilastokeskus). Saatavana sähköisenä osoitteesta: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/sivut/ind.aspx?ind=7001&th=700&pos=239 14

18-64-vuotiaista laskettu työllisyysaste vuonna 2012 oli Rovaniemellä 65,3 %. Uudempaa tietoa kyseisestä ikäluokasta ei ole vielä saatavissa. Alapuolinen kartta havainnollistaa työllisyysasteiden eroja kunnittain. Kartta 1. Työllisten osuus ikäryhmästä 18-64-vuotiaat (Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. työttömien taustat 2012, Liitekuvio 2. Työllisten osuus (%) 18 64-vuotiaista kunnittain vuonna 2012 (ennakkotieto). Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.3.2015]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2012/02/tyokay_2012_02_2013-12-17_kuv_002_fi.html) 15

2009 Tammikuu 2009 Maaliskuu 2009 Toukokuu 2009 Heinäkuu 2009 Syyskuu 2009 Marraskuu 2010 Tammikuu 2010 Maaliskuu 2010 Toukokuu 2010 Heinäkuu 2010 Syyskuu 2010 Marraskuu 2011 Tammikuu 2011 Maaliskuu 2011 Toukokuu 2011 Heinäkuu 2011 Syyskuu 2011 Marraskuu 2012 Tammikuu 2012 Maaliskuu 2012 Toukokuu 2012 Heinäkuu 2012 Syyskuu 2012 Marraskuu 2013 Tammikuu 2013 Maaliskuu 2013 Toukokuu 2013 Heinäkuu 2013 Syyskuu 2013 Marraskuu 2014 Tammikuu 2014 Maaliskuu 2014 Toukokuu 2014 Heinäkuu 2014 Syyskuu 2014 Marraskuu ROVANIEMI Taulukko 9. Rovaniemen työttömyys vuosina 2009 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työttömiä kuukaudessa (ka.) 3 934 3 790 3 507 3 725 4 256 4 489 Työttömyysaste (ka.) (työttömien osuus työvoimasta) 13,9 13,2 12,3 13,0 14,7 15,3 Nuorisotyöttömät (ka.) (alle 25-vuotiaat työttömät) 724 712 584 624 736 720 Pitkäaikaistyöttömät (ka.) (yli vuoden työttömänä olleet) 653 787 840 925 1 132 1 349 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedot vuoden keskiarvoja. Vuoden 2014 työttömyysasteen keskiarvo oli 15,3 prosenttia, joka on 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2013. Työttömyysaste nousi vuonna 2014 erityisesti kesä- ja heinäkuussa, kun taas syksyllä se pieneni noin 14 prosenttiin. Joulukuussa 2014 työttömyysaste nousi jälleen 15,4 prosenttiin, joka on kuitenkin 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2013 joulukuussa. Työttömiä nuoria oli vuonna 2014 keskimäärin 720 eli 16 nuorta vähemmän kuin vuonna 2013. Nuorten työttömien määrä oli korkeimmillaan kesäkuukausina, mutta pieneni syksyllä alle 600 nuoreen. Joulukuussa 2014 työttömien nuorten määrä kasvoi 714 nuoreen; nuoria oli kuitenkin lähes 100 vähemmän kuin vuoden 2013 joulukuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuonna 2014; koko vuoden pitkäaikaistyöttömien keskiarvo oli 1 349 henkilöä eli 217 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013. Joulukuussa 2014 pitkäaikaistyöttömiä oli 1 371 eli 141 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi kuitenkin heinäkuusta alkaen tasaisena. Huom. Tilastokeskuksen työllisyysluvut poikkeavat hieman Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, johtuen tilastointitapaeroista. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina 2009-2014 Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuvio 6. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys. Kuvio sisältää tiedot ajalta tammikuu 2009 - joulukuu 2014. Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö 16

3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kuntia suositellaan laatimaan osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Rovaniemen kaupungin ympäristöraportti on saatettu kaupunginvaltuustolle tiedoksi 8.12.2014. Vuoden 2014 aikana ympäristövaikutukset on huomioitu muun muassa seuraavasti: Ilmasto-ohjelma Merkittävin ympäristöön vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Lämpötilan nousulla tulee olemaan monia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös ihmisen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja talouteen. Pohjois-Suomen luonto ja sen asukkaat ovat nykytiedon mukaan erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. hyväksyi ensimmäisen Rovaniemen kaupunkiin valmistellun ilmasto-ohjelman vv. 2012 2020 marraskuussa 2011. Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla Rovaniemi osaltaan pyrkii vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Ohjelma painottuu kaupungin omaan toimintaan sekä kysymyksiin, joihin voidaan kunnallisesti vaikuttaa. Kohderyhmänä on ensivaiheessa pääasiallisesti kaupunkikonserni. Rovaniemen kaupunki on yhdessä Rovaniemen Energia Oy:n kanssa aloittanut lokakuussa 2014 vuoden kestävän yhtäjaksoisen ilmalaadun mittaamisen kahdessa paikassa kaupungin alueella. Tutkimus on ensimmäinen näin laaja jatkuva ilmanlaadun mittaus paikkakunnalla ja saatujen tulosten perusteella voidaan saada varmuus ilman laadusta. Tulvat Rovaniemen kaupunginhallitus on 7.10.2013 369 ja 12.7.2014 207 määritellyt Rovaniemen kaupungin tavoitteet Kemijoen tulvatyöryhmälle. Kemijoen tulvatyöryhmä on 10.10.2013 kokouksessaan päättänyt tavoitteista ja 10.3.2014 keinoista. Rovaniemen kaupunginhallitus antaa lausunnon luonnoksesta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 9.3.2015. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon esimerkiksi jättämällä maisemointityöt tekemättä. Saatuja maa-ainelupien vakuuksia oli tilikauden päättyessä yhteensä 92 kappaletta. Vakuuksien yhteenlaskettu arvo oli 1 311 787. Kaavoitus ja rakentaminen Strateginen kaavoitus/ KV:n hyväksymät kaavat: yleiskaavat 1 kpl, asemakaavat 2 kpl KV hyväksymät kaavat: yleiskaavat 2 kpl, asemakaavat 12 kpl, ranta-asemakaava 1 kpl. Kaavoitus/Teknisen lautakunnan hyväksymät kaavat: asemakaavat 13 kpl Hyväksytyistä kaavoista on valitettu seuraavasti: yleiskaavat 1 kpl, asemakaavat 3 kpl. Yhdestä yleiskaavasta on tehty oikaisukehotus. Vuonna 2014 lainvoimaiseksi kuulutetut kaavat: yleiskaavat 1 kpl, asemakaavat 28 kpl, rantaasemakaavat 1 kpl. Uusi kaavoitettu pinta-ala: yleiskaavat 3724 ha, asemakaavat 128,5 ha ja ranta-asemakaavat 23,0 ha. Kaavamuutosten pinta-ala: yleiskaavat 80,2 ha, asemakaavat 23,0 ha. Puistot Leikkipaikkojen peruskorjauksia jatkettiin Elohuoneenpuistossa ja Palorinteellä sekä Raanionkankaalla. Vennivaaraan rakennettiin uusi leikkipuisto. Aloitettiin vanhan torin peruskorjaus joka saatetaan loppuun 2015. Lainaan koirapuisto rakennettiin loppuun. Liikenne Rovaniemellä pyritään liikennejärjestelmään, jossa liikkumistarvetta vähennetään erityisesti maankäytön kehittämisen keinoin. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön suhteellista osuutta pyritään kasvattamaan. Rovaniemeläisten liikkumista selvitettiin 2012 liikennetutkimuksella, joka antaa lähtökohtia liikennejärjestelmän kehittämiseen taloudellisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Tutkimuksen perusteella on muodostettu liikennemalli, jonka avulla voidaan ennakoida maankäytön vaikutuksia liikennejärjestelmään. Liikennejärjestelmätyötä jatkettiin 2014 laatimalla joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma. Vuoden 2014 aikana on viety eteenpäin kaikkia liikennemuotoja palvelevia ja maankäytön kehittämistä tukevia hankkeita, kuten Mustikkamaan alue, Kiveliöntie ja siihen liittyvät katujärjestelyt, Ylikylä-Vennivaara -liikennejärjestelyt ja Valtatien 4 parantaminen Rovaniemen kaupungin kohdalla. 17

Energian säästö Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos ovat mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuus- sopimuksessa (KETS), jossa tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla 2008-2016. Kaupungin energiansäästötavoite on kiinteä 8,479 GWh. Energiankäytön tehostamisen lisäksi sopimus sisältää uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. [lähde: KETS, toimintasuunnitelma]. Rovaniemellä tehtiin vuonna 2011 uusiutuvan energian kuntakatselmus, jolla selvittiin kaupungin energiankäyttöä tila sekä tarkasteltiin uusituvan energian lisäämismahdollisuuksia Tilaliikelaitos on aloittanut energiatehokkuushanke ESCO-projektin vuonna 2010, seurantavaihe jatkuu vuoteen 2024. Tilojen peruskorjaus- tai uudisrakentamisinvestoinneissa energiatehokkuutta saavutetaan rakennusten teknisen tason kohentamisella, rakennusten ympäristökuorman pienentämisellä ja kokonaisenergiataloudellisuutta parantamalla. Myös muissa kiinteistöissä on tehty energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Jätevedet ja viemäröinti Viemäriverkostoa on laajennettu Napapiirin Veden rakennuttamana mm. Vennivaarassa, Ylikylässä, Hirvaalla, Napapiirillä ja Alakorkalossa. Napapiirin Vesi liikelaitos jatkaa myös tulevina vuosina jätevesien käsittelyn tehostamista jätevedenpuhdistamoilla ja lietteenkäsittelylaitoksella sekä parantaa jätevesipumppaamoiden toimintaa ja lisää kaukovalvontaa etäämmällä sijaitseviin kohteisiin. Tavoitteena on Alakorkaloa lähempänä sijaitsevien pienpuhdistamoiden määrän vähentäminen ja näiden aikaisemmin käsittelemien jätevesien johtaminen Alakorkalon jätevesipuhdistamolle. Muille kauempana sijaitsevien pienpuhdistamoiden toimintoja tullaan tehostamaan puhdistusprosesseja nykyaikaistamalla. Uusien rakennettavien siirtoviemäreiden suunnittelussa ja toteutuksessa on jo alkuvaiheessa otettava huomioon erityisesti ympäristölle aiheutuvat hajuhaitat. Jätevesilietteen-, biojätteen- ja voimalaitostuhkien käsittelyn yhteishanke (biokaasulaitos) on edennyt ympäristövaikutusten arviointiselvitykseen (YVA-selvitys) ja hanke etenee nyt ympäristölupahakemus käsittelyyn. Suunnitteilla olevalla biolaitoshankkeella on tarkoitus korvata nykyisin käytössä oleva tunnelikompostointilaitos ja hyödyntää alueelta kerättävä biojäte sekä lämpövoimaloissa muodostuva tuhka esim. metsälannoitteena. Tuotetutkimuksia asiaan liittyen jatketaan vuoden 2015 aikana. Hulevesiverkostoa on laajennettu sekä saneerattu runsaasti eripuolilla Rovaniemen taajama-aluetta. Hulevesiverkoston saneerauksen yhteydessä kiinteistöjen hulevedet johdetaan pois jätevesiverkostosta uuteen hulevesiverkostoon. 18

3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS 3.3.1 KUNTATALOUS Vuosi 2014 Talouskehitys on Suomessa jatkunut heikkona jo useiden vuosien ajan, eikä odotetusta talouskäänteestä ole vielä merkkejä. Kauppa- ja vaihtotaseemme ovat yhä negatiivisia ja työttömyys kasvaa edelleen. Kuntatalouden tilikauden tulos kuitenkin parani ennakkoarvioiden mukaan viime vuonna 1,4 miljardia euroa. Myös kuntatalouden rahoitusylijäämä vahvistui. Keskeinen syy kuntatalouden tilan vahvistamiseen oli kilpailluilla markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittäminen ja näistä toimenpiteistä kuntien kirjanpitoon syntyneiden laskennallisten kertaerien määrä yhteensä yli miljardi euroa. Merkittävin vaikutus aiheutui Helsingin Energian yhtiöittämisestä. Kunnat tekivät myös merkittäviä säästöjä henkilöstömenoissa ja korottivat veroja. Oman lisänsä verotuloihin toivat kiinteistöveron arvostusperusteisiin tehdyt muutokset. Hallituskaudella 2012-2015 on kunnan peruspalvelujen valtionosuutta leikattu 1,4 miljardilla eurolla. Yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa on kuntien valtionosuuksia vähennetty 1,5 miljardilla eurolla. Ilman näitä leikkauksia voitaisiin sanoa kuntatalouden olevan kutakuinkin tasapainossa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2014 lopussa oli arviolta 16,6 miljardia euroa ja kuntien yhtiöt mukaan lukien kaksinkertainen. Lainakantaa ovat kasvattaneet kuntien tehtävien lisääntyminen ja merkittävät investointipaineet. Kuntien mahdollisuudet omaan tulorahoitukseen ovat heikentyneet merkittävästi valtionosuusleikkausten myötä. Kuntien varautumattomuus erilaisiin riskeihin, kuten korkeampaan korkotasoon, voi tulevaisuudessa aiheuttaa huomattavia ongelmia. Rahoituskustannuksia lisää myös kuntien rahoitusmarginaalin kasvu. Vuosi 2015 Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Vuoden 2015 kunnallisveron veropohjan arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia. Yhteisöverojen arvioidaan laskevan 0,7 prosenttia ja verotulojen kokonaiskasvun arvioidaan jäävän 1,8 prosenttiin. Kuntien toimintamenot kasvavat kuitenkin edelleen ikärakenteen muutoksen kasvattaessa palvelutarpeita. Kuntien tulorahoitus ei riitä alkuunkaan kattamaan palvelujen vaatimia investointeja, mistä johtuen velkaantuminen jatkuu edelleen voimakkaana. Tämä johtaa jatkossa kuntien keskinäisten erojen kasvuun talouskehityksen suhteen. Valtionvarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 prosenttia. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 0,3 prosenttia, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasva. Kotitalouksien säästämisaste laskee hieman ennusperiodin loppua kohden ja velkaantumisaste taittuu. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna 2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 %. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät lähivuosina Kuntien ahdinkoon ei ole näkyvissä mitään helpotusta. Kuntatalouden pääasiallisen tulopohjan eli verotulojen kasvua rajoittavat lähivuosina väestön ikääntyminen, työllisyyden hidas kasvu ja matalat palkkaratkaisut. Lisäksi tuloja pienentävät ainakin vuoteen 2017 jatkuvat valtionosuusleikkaukset. Kuntien on talousahdinkonsa keskellä lisäksi kyettävä huolehtimaan oman infrastruktuurinsa toimivuudesta. Tämä edellyttää oikein ajoitettuja ja riittäviä peruskorjaus- ja uusinvestointeja. Valtion mahdollisuudet osallistua kuntien palvelujen ja investointeihin rahoittamiseen, eivät ainakaan parane lähivuosina. Näin ollen kunnat joutuvat rahoittamaan investoinnit pääosin lainalla. Palvelujen rahoitustarpeesta 19

olisi jatkossa kyettävä kattamaan yhä suurempi osuus maksutuloilla. Verojen korotukset tulevat kunnissa jatkumaan lähivuosina yhä suuremmilla prosenttiluvuilla. Lähde: Kuntatalouden selviytymisen eväät 2015-2019. Suomen Kuntaliitto 2015. 3.2.2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Vuosi 2014 Rovaniemen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös toteutui suunniteltua parempana hyvin karttuneiden verotulojen ansioista. Investoinneista toteutettiin 91,1 prosenttia, eikä lainakanta kasvanut seitsemää miljoonaa euroa enempää. Huolestuttavaa kuitenkin oli toimintamenojen lähes viiden prosentin kasvu. Erityisen suurta kasvu oli palveluiden ostoissa, joista merkittävä osuus on erikoissairaanhoidon ja muiden terveydenhuollon palveluilla. Talousarviota jouduttiin tarkistamaan toisen osavuosikatsauksen jälkeen lisäämällä määrärahoja perusturvalautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Määrärahalisäykset katettiin tarkistamalla verotuloarviota. Muutetun talousarvion määrärahat riittivät kokonaisuutena ja niitä jäi käyttämättä 0,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tuotanto teki kokonaisuutena 1,4 miljoonaa euroa tavoitetta paremman tuloksen. Myös rahoitusta kertyi yli lisätalousarvion. Alkuperäinen koko kaupungin tulostavoite parani 2,5 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin toimintakate oli -323,0 miljoonaa euroa. Kasvua oli yhteensä 4,6 prosenttia. Alkuperäinen budjetoitu kasvu oli 2,7 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat kolme prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 68,6 miljoonaa euroa. Suurimmat kasvut tulivat erilaisista vesihuollon maksuista. Toimintamenoja kertyi yhteensä 399,5 miljoonaa euroa ja niissä oli kasvua 4,9 prosenttia eli 18,8 miljoonaa euroa. Palveluiden ostot kasvoivat 13,2 miljoonaa euroa. Kasvusta erikoissairaanhoidon osuutta oli 5,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 1,4 prosenttia eli 2,2 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista oli 39,3 prosenttia. Palveluiden ostojen osuus toimintamenoista oli 45,2 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 9,6 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 69,2 prosenttia ja nettoinvestoinneista 30,0 prosenttia. Vuosikate parani alkuperäiseen talousarvioon nähden 2,7 miljoonaa euroa. Koko kaupungin tilikauden tulos oli -4,3 miljoonaa euroa. Tuloksesta kirjattiin vahinkorahastoon korkoja 0,3 miljoonaa euroa. Poistovarausten purkamisen jälkeen kirjattiin lopulliseksi alijäämäksi -4,4 miljoonaa euroa. Alijäämä esitetään lisättäväksi edellisten tilikausien ylijäämään, joka näiden kirjausten jälkeen on 37,7 miljoonaa euroa. Alijäämää vuodelta 2014 kertyi 2,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 444,6 miljoonaa euroa ja tulot 429,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 417,4 miljoonaa euroa. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 327,7 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 235,7 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 92,0 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 8,8 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia. Kaupungin lainakanta kasvoi 7,0 miljoonaa euroa ja oli liikelaitosten kanssa yhteensä 102,4 miljoonaa euroa eli 1 663 euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin lainakanta on vielä selvästi alle maan keskitason, joka vuoden 2014 lopussa oli noin 2 733 euroa/asukas. Kaupungin omavaraisuusaste oli 58,1 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 43,7 prosenttia. Lainanhoitokate oli 1,1. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 13 päivää, eikä sitä voida enää pitää riittävänä. Riittävä kassa olisi välillä 14-30 päivää. Vuonna 2014 otettiin suunniteltua vähemmän pitkäaikaista lainaa ja käytettiin rahoittamiseen sen sijaan kassavaroja ja lyhytaikaista lainaa. Investointeja tehtiin yhteensä 34,2 miljoonalla eurolla. Tuloja niihin saatiin 2,2 miljoonaa euroa. Nettoinvestointien määrä oli 31,9 miljoonaa euroa. Peruskaupunki investoi 14,0 miljoonalla eurolla ja liikelaitokset 17,9 miljoonalla eurolla. Investointien tulorahoitus oli 29,2 prosenttia. 20

Vuosi 2015 ja suunnitelmavuosien näkymät Kuluvan vuoden talousarvio on laadittu 6,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja perustuu 1,8 prosentin nettomenojen kasvuun koko kaupungin osalta. Peruskaupungin toimintakate (= määrärahat) saa kasvaa vain yhden prosentin. Verotuloja odotetaan saatavan 243,0 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 87,5 miljoonaa euroa. On mahdollista, että verotulojen kertymä ei saavuta talousarvion tavoitetta heikon valtakunnallisen talouskehityksen johdosta. Toisaalta valtionosuuksia tullaan saamaan arvioitua enemmän. Kokonaisuutena budjettiin arvioitu verorahoitus on oikealla tasolla. Talousarvio koko kaupungin osalta tulee muuttumaan, kun Napapiirin Vesi yhtiöitetään kesäkuun alussa. Muutos vaikuttaa muun muassa koko kaupungin toimintakatteeseen, poistoihin ja tulokseen. Investointeja on suunniteltu tehtävän 36,8 miljoonan euron verran. Lainaa investointeihin tarvitaan 25,0 miljoonaa euroa. Investoinneista tullaan lohkaisemaan kesäkuussa pois Napapiirin Veden osuus 5,9 miljoonaa euroa, jolloin investointien määrä on 30,9 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin talousnäkymät seuraavat yleistä valtakunnallista kehitystä. Riskitekijöitä ovat palkkakehityksen myötä heikentynyt verotulopohjan kasvu sekä valtionosuusleikkaukset. Jatkuvana ongelmana on tulopohjan riittämättömyys kasvaviin menoihin. Näkyvissä ei Rovaniemellä, eikä muullakaan Suomessa, ole mitään ulkopuolelta tulevaa pelastavaa tekijää, joka lisäisi tuloja huomattavasti tai antaisi vaivattoman mahdollisuuden vähentää menoja. Edessä ovat pitkät kitukasvun vuodet, jotka edellyttävät tiukkaa linjaa menojen osalta ja kauaskantoisia, ennakkoluulottomia päätöksiä uusien tulomahdollisuuksien lisäämiseksi. Helppoja ratkaisuja ei ole. On vain tehtävä paljon töitä ja toimittava päättäväisesti hyväksytyn strategian ja vuosittain hyväksyttävän talousarvion- ja suunnitelman mukaisesti. 3.2.3 ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS Vuosi 2014 Rovaniemi-konserni teki vuonna 2014 ylijäämää 8,6 miljoonaa euroa. Suurimmat voitot tekivät Lapin Ammattikorkeakoulu Oy 7,3 miljoonaa euroa, Rovakaira Oy 4,5 miljoonaa euroa, Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 3,3 miljoonaa euroa, Lapin sairaanhoitopiirin ky 2,5 miljoonaa euroa ja Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 2,5 miljoonaa euroa. Rovaniemen Energia Oy:n tulos oli 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Rovaniemen konsernitilinpäätöksessä yhdistellään kaiken kaikkiaan 29 erilaista yhteisöä. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat Rovaniemen Energia Oy ja Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy, jotka omistetaan 100-prosenttisesti sekä Napapiirin Residuum Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy, jotka omistetaan 90- prosenttisesti. Merkittävä on myös 71,7 prosentin osuus Kiinteistö Oy Lappi Areenasta. Kuntayhtymistä suurimmat ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Lapin Sairaanhoitopiirin ky, joista omistetaan yli 50 prosenttia sekä Ounastähti kehittämiskuntayhtymä, josta omistetaan 42,3 prosenttia. Merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat Lapin Ammattikorkeakoulu Oy, omistusosuus 44 prosenttia ja Rovakaira Oy, omistusosuus 39,9 prosenttia. Pääosin merkittävät tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Rovaniemen Kehitys Oy:n tulos painui miinukselle 33 330 euroa ja Kiinteistö Oy Lappi Areena teki miinusta 59 394 euroa. Konsernin nettomenot olivat 286,1 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 40,9 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 120 prosenttia poistoista, mutta ei nettoinvestointeja. Konsernin lainakanta kasvoi 3,1 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 159,4 miljoonaa euroa (2589 /asukas). Taseen loppusumma nousi 630,7 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 55 prosenttia. Konserni on velkaantunut maltillisesti, mutta ongelmana ovat tuloihin nähden liian suuret käyttötalousmenot ja alhainen investointitaso. Lainanhoitokate oli tyydyttävä 1. Kassan riittävyys oli erittäin heikko. Konsernin nettoinvestointimenot olivat 55,6 miljoonaa euroa ja toiminnan ja investointien rahavirta oli 20,9 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuosi 2015 ja suunnitelmavuosien näkymät Konsernirakenne on muutoksessa. Vuoden 2015 aikana valtuuston niin päättäessä vesiliiketoiminta yhdistetään osaksi Rovaniemen Energia Oy:tä. Rovaniemen Energia Oy on tehnyt voimalaitoksen uudis- 21