Tilinpäätös ja toimintakertomus. Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 2013 Tilinpäätös ja toimintakertomus Rovaniemen kaupunki

2 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNGIN HALLINTO KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS VÄESTÖKEHITYS ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS YMPÄRISTÖTEKIJÄT TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS HENKILÖSTÖ KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KOKONAISTALOUDEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISESTA TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS ALUEELLISET PALVELUT LAPSIPERHEIDEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUSPALVELUT LUKIOKOULUTUSPALVELUT MUUT KOULUTUSPALVELUT LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT TUOTANTO-OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS SIVISTYSPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS... 95

3 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA TEKNISEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUPUNGINHALLITUS VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA PALVELUJOHTOKUNTA PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA INVESTOINNIT TASE RAHOITUSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA INVESTOINNIT TASE RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN TASE KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN TASE KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY ROVANIEMEN ENERGIA OYJ ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4 10.1 KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TYÖTERVEYSHUOLTO TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN... MUODOSTUMISEEN LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Käsittely: kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Kannen kuvat: Jouni Laaksomies

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemi kasvoi vuonna 2013 väestömäärältään yhtenä harvoista Lapin kunnista. Väestömäärä ylitti asukasta syyskuussa ja päätyi asukkaaseen. Syntyvyys on säilynyt reilun 700 lapsen vuositasolla. Elinkeinoelämän osalta ei ole toteutunut isoja takaiskuja, vaan yritykset ovat hallituin toimin sopeutuneet hitaaseen talouden kasvuun. Myöskään matkailussa ei ole tapahtunut monen ennakoimaa olennaista laskua, vaan elinkeino on pystynyt mukautumaan kysynnän muutoksiin kasvattaen liikevaihtoaan. Matkailurakentaminen edistyi erityisesti Napapiirin alueella vuonna Asuinrakennustoiminta Rovaniemellä on menneen vuoden aikana osoittanut elpymisen merkkejä kaavaprosessien edetessä. Toimintaympäristön muutoksissa on huomioitava erityisesti luonnonvarojen jalostuksen merkittävä kasvu erityisesti Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa. Pohjoiskalotin elinkeinoelämässä on odotettavissa olennaista kasvua, joka hyödyntää välillisesti myös Rovaniemeä Lapin keskuksena. Lapissa ongelmana on ollut kaivoshankkeiden hidas eteneminen erilaisten lupahakemusten valitusprosessien vuoksi. Ongelmana toki on ollut työttömyyden osittainen kasvu. Arktisten alueiden roolin kasvu ja huomion kiinnittyminen entistä enemmän pohjoiseen on Rovaniemen kannalta erinomainen asia. Rovaniemi Suomen arktisena keskuskaupunkina on ollut aktiivinen toimija ja konkreettisesti vahvistanut osaamista eri arktisissa asioissa ja kehittynyt kansallisena sekä kansainvälisenä arktisen tiedon kohtaamispaikkana. Kuntien talous on viime aikoina joutunut laajalti vaikeaa tilanteeseen talouden taantuman ja valtion talouden voimakkaan velkaantumisen tuloksena. Vuonna 2013 useat maakuntakeskukset ilmoittivat merkittävistä tavoitteista kustannusten leikkaukseen, työntekijöiden lomautukseen ja jopa huomattaviin irtisanomisiin. Uuden Rovaniemen kahdeksan toimintavuoden aikana vastaavat rakenteiden muutokset ovat olleet hallittuja toiminnallisesti ja taloudellisesti. Toki vuodesta 2011 alkaen on myös Rovaniemen kaupungin talous ollut rajussa muutoksessa. Verotulojen hidas kasvu ja valtionosuuksien leikkaukset, työttömyyden kasvuun, erityissairaanhoidon sekä subjektiivisiin oikeuksiin liittyvien kulujen olennainen nousu mursi talouden kestävyyden erityisesti vuonna Vuonna 2013 kaupunginvaltuusto hyväksyi monia merkittäviä toimintaa linjaavia asiakirjoja. Samaten toteutettiin toiminnanohjauksen ja hallinnon uudistushanke. Kaupunginhallitus osaltaan ohjeisti talouden hyvää hallittavuutta ja tuloksellisuutta. Vuoden 2013 tilinpäätös saatiinkin loppujen lopuksi käännettyä positiiviseksi. Rovaniemen kaupungin tilinpäätöstä voidaan pitää hyvänä työvoittona taantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Huolestuttavana on pidettävä lainamäärän reipasta kasvua ja verotulopohjan heikkoa kehitystä. Positiivista on menojen hillitty kasvu. Vuosi 2013 oli talouden kannalta erikoinen. Liikkeelle lähdettiin 8,4 miljoonan euron alijäämäisestä tulostavoitteesta ja päädyttiin 9,9 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Alkuvuosi oli heikko. Menot olivat kasvamassa yli budjetin ja verotulojen kasvu oli odotettua heikompaa. Kaupunginhallitus päätti puolen vuoden toteutuman perusteella muuttaa talousarviota. Erikoissairaanhoitoon lisättiin kolme miljoonaa euroa ja verotuloarviota laskettiin. Nämä toimet katettiin talousarviomuutoksilla niin, että alkuperäistä tulostavoitetta ei muutettu. Kaupunginhallituksen asettamat talouden tehostamistoimet onnistuivat yli odotusten ja toimintakate toteutui 3,5 miljoonaa euroa alkuperäistä parempana. Pääosin verotilitysaikataulujen muutosten johdosta, verorahoitusta kertyi 4,7 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin 10,1 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiseen liittyvää luovutusvoittoa. Rovaniemen kaupungin toimintakate oli -308,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli yhteensä kaksi prosenttia. Alkuperäinen budjetoitu kasvu oli 2,6 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat myös kaksi prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 66,7 miljoonaa euroa. Toimintamenoja kertyi yhteensä 380,7 miljoonaa euroa ja kasvua oli 1,6 prosenttia eli kuusi miljoonaa euroa. Palvelusten ostot kasvoivat 4,5 miljoonaa euroa, josta 1

6 erikoissairaanhoito kolme miljoonaa euroa. Henkilöstömenot laskivat -0,9 %. Sairauspoissaolot vähenivät 7,7 %. Vuosikatetta kertyi 14,0 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 98,5 prosenttia ja nettoinvestoinneista 83,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli 9,9 miljoonaa euroa. Tuloksesta tehtiin kaksi investointivarausta ja siirrettiin vahinkorahastoon korkoja. Lopulliseksi ylijäämäksi kirjataan 4,6 miljoonaa euroa. Ylijäämä esitetään lisättäväksi edellisten tilikausien ylijäämään, joka näiden kirjausten jälkeen on 42,0 miljoonaa euroa. Kaupungin kokonaismenot olivat 409,4 miljoonaa euroa ja tulot 427,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 411,8 miljoonaa euroa. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 318,9 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 226,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 92,4 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 21,7 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia. Kaupungin lainakanta kasvoi 21,3 miljoonaa euroa ja on liikelaitosten kanssa yhteensä 95,3 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Lainakanta on vielä selvästi alle maan keskitason. Kaupungin omavaraisuusaste on 60 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 42 prosenttia. Lainanhoitokate oli 1,5. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 22 päivää ja sitä voidaan pitää riittävänä. Rovaniemi-konserni teki vuonna 2013 ylijäämää 12,6 miljoonaa euroa. Suurimmat voitot tekivät Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 3,9 miljoonaa euroa, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 2,6 miljoonaa euroa ja Lapin sairaanhoitopiirin ky 2,1 miljoonaa euroa. Kaikki merkittävät tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Konsernin nettomenot olivat 278,5 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 39,8 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 127 prosenttia poistoista, mutta ei nettoinvestointeja. Konsernin lainakanta kasvoi 22,3 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 156,3 miljoonaa euroa (2 553 /asukas). Taseen loppusumma nousi 617 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 56 prosenttia. Kaupungin kehittämistyö jatkuu uudistettavan kaupunkistrategian linjoittamalla tiellä. Myös hallinnon uudistusta jatketaan. Rovaniemellä on kaikki eväät kehittyä ja kasvaa turvallisena, viihtyisänä ja hyvinvoivana työ- ja asuinkaupunkina. Kaupunki profiloituu modernina Suomen arktisena pääkaupunkina, kansainvälisenä matkailukeskuksena, liikunnan ja urheilun kehtona sekä kaivososaamisen keskittymänä. Tulevaisuuden rakentaminen on meidän yhteinen asia! Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 2

7 2 KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 173 asiaa. Kaupunginvaltuustossa on 59 jäsentä. Valtuusto v. 2013: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Ansala Liisa Nenonen Pirita Sulasalmi Reijo Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Liikkanen Antti SDP Tolonen Timo PERUSS Alaoja Kaarlo KOK Lohi Markus KESK Torvela Taina KOK Ansala Liisa KESK Mariapori Liisa PERUSS Torvinen Matti PERUSS Autto Heikki KOK Mikkola Juha-Pekka PERUSS Trög Sakari KESK Björkbacka Kalervo PERUSS Mäntymäki Tuula KESK Tuisku Marketta VAS Harju-Autti Esko KESK Mäntyniemi Merja KESK Junttila (Viitala) Susanna KESK Harju-Autti Leena KOK Nenonen Pirita PERUSS Väistö Kai KESK Helin Liisa PERUSS Niemi Yrjö KESK Henttunen Matti KOK Niukkanen Kimmo SDP Hietakangas Antti KOK Nätynki Aatos VAS Huttunen Jaakko VAS Ojala-Niemelä Johanna SDP Hänninen Sari VIHR Outila Tiina VAS Inget Jarmo KD Ovaskainen Hannu KESK Juntunen Jarmo PERUSS Paananen Antti KESK Juuruspolvi Juhani KOK Poranen Heikki KOK Jänkälä Aarne KESK Puuronen Vesa VAS Jääskeläinen Leena KOK Rapo Mikko SDP Kansanniva Mika KOK Rissanen Reino SDP Karhu Sanna KESK Rundgren Marjo SDP Kari Micke KOK Salminen Päivi VIHR Karvo Ari KESK Simoska Maarit KESK Karvo Seija KESK Sulasalmi Reijo SDP Kuistio Jorma VIHR Suoraniemi Terhi SDP Lakkala Pertti KESK Tapio Riku KESK Lampela Jouko PERUSS Tennilä Eini Marja VAS Lehto Pekka KESK Tennilä Esko-Juhani VAS 3

8 2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 26 kertaa ja käsitteli 515 asiaa. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallitus v. 2013: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Trög Sakari Airaksinen Maarit Rapo Mikko Jäsenet: Sakari Trög KESK Liisa Mariapori PERUSS Susanna Junttila (Viitala) KESK Maarit Airaksinen KOK Aatos Nätynki VAS Mikko Rapo SDP Marjo Rundgren SDP Jarmo Juntunen PERUSS Maarit Simoska KESK Juhani Juuruspolvi KOK Riku Tapio KESK Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit Ylimääräiset kunnallisvaalit Kunnallisvaalit Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) (valtuustokausi ) (valtuustokausi ) (valtuustokausi ) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi uusi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 56,0 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 4

9 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustui vuonna 2013 sopimusohjausjärjestelmään, jossa palvelusopimuksilla määriteltiin järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta. Sopimusohjauksessa organisaatio jaettiin hallintoorganisaatioon ja palveluorganisaatioon, joiden kesken tehdyillä palvelusopimuksilla ohjattiin toimintaa. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja henkilöstöorganisaatiot osastoineen kuvioissa 2 ja 3. Vuonna 2013 alkoi aluelautakuntakokeilu, joka ajoittuu vuosille kulttuurilautakunta, nuorisolautakunta ja liikuntalautakunta yhdistettiin vapaaajanlautakunnaksi elinkeinojaosto alkoi hoitaa lakkautetun maaseutulautakunnan tehtäviä aloittivat palvelujohtokunta ja liikelaitosten johtokunta toimintansa päätettiin luopua sopimusohjausjärjestelmästä ja korvata se sovelletulla tilaaja-tuottaja-mallilla vuoden 2014 alusta tehtiin muutoksia henkilöstöorganisaatioihin, jotka tulivat voimaan vuoden 2014 alussa Luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2013 oli seuraava: Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2013 Vuonna 2013 hallinto-organisaatio vastasi demokraattisen päätöksenteon valmistelusta ja viranomaistoiminnoista sekä palvelujen järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluorganisaatio tuotti tai hankki hallinto-organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Sopimusohjausmenettely oli kaupungin palvelu- ja hallinto-organisaatioiden välinen yhteistoimintajärjestelmä, jonka tavoitteena olivat kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaiset, kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat palvelumarkkinat. 5

10 Hallinto-organisaation henkilöstöorganisaatio oli vuonna 2013 seuraava: Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaation henkilöstöorganisaatio vuonna 2013 Vuonna 2013 hallinto-organisaatioon kuuluivat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot sekä toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Hallinto-organisaatio vastasi demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä, kaupungin yleishallinnosta sekä strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta. 6

11 Palveluorganisaation henkilöstöorganisaatio oli vuonna 2013 seuraava: Kuvio 3. Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio vuonna 2013 Vuonna 2013 Palveluorganisaatio tuotti tai hankki hallinto-organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Palveluorganisaation tuotanto-osastot toimivat taseyksikköinä ja kattoivat pääsääntöisesti sisäisellä tulorahoituksella toiminnastaan aiheutuneet kulut. Palveluorganisaatioon osastot, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto-osasto, sivistyspalvelujen tuotanto-osasto ja tekninen tuotanto-osasto kuuluivat vuonna 2013 aloittaneen palvelujohtokunnan alaisuuteen. Palveluorganisaation liikelaitokset, Tilaliikelaitos, Työterveysliikelaitos ja Napapiirin Vesi - liikelaitos kuuluivat vuonna 2013 aloittaneen liikelaitosten johtokunnan alaisuuteen. Palveluorganisaatioon kuuluvien tuotanto-osastojen toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 6.2 Tuotanto-osastojen toiminta ja talous ja liikelaitosten toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 7 Liikelaitosten toiminta ja talous. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 75 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä. 7

12 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE TILIKAUDEN OMISTUS VOITTO/-TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Hallankaikko Kiinteistö Oy 100,00 7, ,20 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 5, ,46 Rovaniemen Energia Oy 100, , ,52 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100, , ,86 Kiinteistö Oy Rakan Veteraanit 98,40 0, ,97 Napapiirin Residuum Oy 90, , ,54 Rovaniemen Kehitys Oy 90, , ,41 As Oy Viirinkankaantie ,30 0, ,58 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66, , ,82 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52, , ,68 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71, , ,26 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65, , ,04 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53, , ,10 Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 42, , ,87 Lapin liitto ky 29, , ,62 Kolpeneen palvelukeskuksen ky 17, , ,13 OSAKKUUSYHTEISÖT LapIT Oy 33, , ,87 Rovakaira Oy 39, , ,24 Saarenhelmi Kiinteistö Oy 36,80 0, ,69 Arktikum Palvelu Oy 33, , ,18 Liike-Jaako Kiinteistö Oy 32, , ,71 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26, , ,70 Liisankumpu Kiinteistö Oy 33, , ,41 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50, , ,32 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv , ,49 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv , ,34 Rovaniemen monitoimikeskussäätiö määräysv , ,78 8

13 Kuvio 4. Konsernin rakenne

14 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS VÄESTÖKEHITYS Uuden Rovaniemen kaupungin aikainen keskimääräinen väestönkasvu on ollut n. 420 asukasta vuodessa. Esimerkiksi Alueiden käytön strategiassa asetettu väestötavoite (3 000 asukkaan lisäys vuoteen 2015), on saavutettu jo vuonna Väkiluku ei ole kuitenkaan kehittynyt Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti ( vuonna 2013). Eroa siihen oli vuoden 2013 lopussa 377 henkilöä. Kaupunkistrategiassa asetetun asukkaan tavoitteen toteutuminen edellyttäisi noin 600 henkilön väestönkasvua vuosittain vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2013 väkiluku kasvoi 330 henkilöä (ennakkotieto). Kasvua selittää syntyneiden enemmyys verrattuna kuolleisuuteen ja muuttoliikkeen nettolisäys. Syntyneiden enemmyys on jatkunut kauan. Rovaniemelle muuttotappiota aiheutuu kotimaan muuttoliikkeestä (kuntaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet). Tarkastelukaudella maahanmuutto (maahanmuutto ja maastamuutto) toi Rovaniemelle uusia asukkaita. Tilinpäätöslaskelmissa on käytetty ennakkoväkilukua, joka oli Taulukko 1. Väestönmuutokset vuosina ROVANIEMEN KAUPUNKI Elävänä syntyneet * Kuolleet * Syntyneiden enemmyys * Kuntien välinen nettomuutto * Nettomaahanmuutto * Kokonaisnettomuutto * Väkiluvun korjaus Väestö Muutos edelliseen vuoteen Lähde: Tilastokeskus. *Ennakkotieto Taulukko 2. Väestö suuralueittain vuosina Rovaniemen keskus ,9 86,2 Sodankyläntien suuralue ,3 1,1 Ounasjoen suuralue ,1 3,6 Alakemijoen suuralue ,0 4,7 Ranuantien suuralue ,2 1,0 Yläkemijoen suuralue ,9 2,4 Tuntematon ,7 0,9 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus % Väestön keskittymiskehitys jatkuu Rovaniemen alueella. Väestöstä lähes 90 prosenttia asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien väestömäärän pienentymisenä %

15 Taulukko 3. Väestönosuudet ikäluokittain suuralueilla vuosina 2012 ja Rovaniemi 16,9 % 67,0 % 16,1 % 16,9 % 66,5 % 16,6 % Suuralue Rovaniemen keskus 17,1 % 67,7 % 15,2 % 17,1 % 67,1 % 15,7 % Sodankyläntien suuralue 10,0 % 62,4 % 27,6 % 9,5 % 61,6 % 28,9 % Ounasjoen suuralue 14,8 % 59,0 % 26,2 % 14,4 % 58,3 % 27,3 % Alakemijoen suuralue 19,4 % 62,3 % 18,4 % 18,9 % 62,4 % 18,7 % Ranuantien suuralue 17,3 % 65,7 % 17,0 % 17,5 % 65,4 % 17,2 % Yläkemijoen suuralue 12,8 % 60,2 % 27,0 % 12,6 % 59,9 % 27,5 % Taulukko 4. Väestö aluelautakuntakunta-alueittain ja ikäluokittain vuonna yht yht. Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Alakemijoki Olkkajärvi Sodankyläntien suunta Kivitaipale Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Ranuantien suunta Perttaus (sisältää Saari-Kämän ja Haukitaipaleen) Tolonen Meltaus Pajulampi Marrasjärvi Pirttikoski Patokoski Autti Yläounasjoki Juotasniemi Pekkala Marraskoski Vanttauskoski Tapionkylä Vanttausjärvi Sinettä Viirinkylä Mäntyjärvi Tennilä Sonka Yläkemijoki Lehtojärvi Väestö aluelautakunta-alueilla yhteensä Alaounasjoki Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntajako poikkeaa suuraluejaosta siten, että Ounasjoen suuralueella on kaksi aluelautakuntaa Ylä- ja Alaounasjoki. Oikaraisen tilastoalue ei kuulu Yläkemijoen aluelautakuntaan, vaikka se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 11

16 Taulukko 5. Väestön ikärakenne Osuus Osuus , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 85 tai yli 1, ,9 Yhteensä , , ja 65 tai yli 32, ,5 Lähde: Tilastokeskus. Väestön ikärakenteen kehitykselle kaupunki ei ole asettanut erillisiä tavoitteita. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevinakin vuosina. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75- vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 20 % koko väestöstä ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Rovaniemen kehitys on ollut pidemmällä aikavälillä positiivinen. Tätä osoittavat monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset). Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 6. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemellä vuosina kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % Valtio , , , , , ,5 Kunta , , , , , ,4 Valtioenemmistöinen Oy 851 3, , , , , ,7 Yksityinen sektori , , , , , ,8 Tuntematon 14 0,1 37 0,1 8 0,0 7 0,0 8 0,0 4 0,0 Yrittäjät , , , , , ,5 Työpaikat eli alueella työssäkäyvät yhteensä Lähde: Tilastokeskus Työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi ja rakenne muuttui hieman vuonna

17 Taulukko 7. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % 610 2,5 % 637 2,5 % 627 2,5 % B Kaivostoiminta ja louhinta 73 0,3 % 97 0,4 % 67 0,3 % C Teollisuus ,8 % ,9 % ,2 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 403 1,6 % 402 1,6 % 380 1,5 % 116 0,5 % 103 0,4 % 103 0,4 % F Rakentaminen ,3 % ,9 % ,9 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,4 % ,8 % ,9 % H Kuljetus ja varastointi ,2 % ,1 % ,8 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 972 3,9 % 985 3,9 % ,1 % J Informaatio ja viestintä 827 3,3 % 803 3,2 % 794 3,1 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 320 1,3 % 313 1,2 % 321 1,3 % L Kiinteistöalan toiminta 264 1,1 % 270 1,1 % 272 1,1 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,6 % ,8 % ,8 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,1 % ,4 % ,6 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,5 % ,4 % ,5 % P Koulutus ,4 % ,9 % ,2 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,8 % ,9 % ,2 % R Taiteet, viihde ja virkistys 542 2,2 % 487 1,9 % 476 1,9 % S Muu palvelutoiminta 638 2,6 % 640 2,5 % 652 2,6 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 3 0,0 % 2 0,0 % 2 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % X Toimiala tuntematon 297 1,2 % 296 1,2 % 307 1,2 % Kaikki toimialat yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: v työpaikoista 82,0 % (20 897) sijoittui palvelualalle (toimialat G-U). Teollisuuden osuus oli 14,3 % (3 648). Teollisuus sisältää toimialat B-F. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,5 % (627). Yhdistyneen Rovaniemen yhtenä tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan luotua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoittumiskohteita. Vuoden 2005 lopussa yrityksiä oli Vuoden 2010 lopussa yrityksiä oli ja vuonna 2012 yhteensä Tavoite on toteutunut hyvin. (Lähde: Tilastokeskus) 13

18 Taulukko 8 ja kuvio 5. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste sekä työvoiman ulkopuolella olevat ikäluokittain v (ennakko) Koko Työllisyysaste Ero ed. Työvoiman Osuus väestö Työlliset Työttömät (työlliset/väestö) vuoteen ulkopuolella ikäluokasta ,0 % ,0 % ,5 % 0,4 % ,3 % ,9 % -0,3 % ,4 % ,9 % -1,3 % ,3 % ,5 % -1,1 % ,2 % ,8 % -0,4 % ,8 % ,3 % -0,5 % ,9 % ,7 % 0,6 % ,5 % ,8 % -0,9 % ,7 % ,7 % 0,3 % ,8 % ,6 % 1,1 % ,9 % ,7 % 0,6 % ,3 % ,9 % ,0 % yht ,9 %* -0,2 % ,8 % Lähde: Tilastokeskus. Luvut ovat ennakkotietoja. *Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden työllisten suhteesta samanikäiseen väestöön, mikä on virallinen työllisyysasteen määritelmä. Vuonna 2011 iältään vuotiaita työllisiä oli Rovaniemellä ja työllisyysaste kyseisestä ikäluokasta laskettuna oli 62,1 prosenttia. Vuonna 2012 iältään vuotiaita työllisiä oli eli 152 vähemmän kuin vuonna Työllisyysaste laski 61,9 prosenttiin vuotiaista laskettu työllisyysaste oli vuonna 2011 noin 66 %. Uudempaa tietoa kyseisestä ikäluokasta ei ole vielä saatavissa. Lähde: Kunnat.net (alun perin Tilastokeskus). Saatavana sähköisenä osoitteesta: 14

19 Taulukko 9. Rovaniemen työttömyys vuosina Ennakko 2013 Työttömiä kuukaudessa Työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) 12,4 12,3 13,9 13,2 12,3 13,0 14,7 Nuorisotyöttömät (alle 25 vuotiaat työttömät) Pitkäaikaistyöttömät (yli vuoden työttömänä olleet) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedot vuoden keskiarvoja Vuoden 2013 työttömyysasteen keskiarvo oli 14,7 prosenttia, joka on 1,7 prosenttia korkeampi kuin vuonna Työttömyysaste nousi vuonna 2013 erityisesti kesä- ja heinäkuussa sekä vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana, ollen joulukuussa 2013 jo 15,8 prosenttia. Työttömiä nuoria oli vuonna 2013 keskimäärin 736, joka on yli 110 nuorta enemmän kuin vuonna Määrä on hieman suurempi kuin taloudellisen taantuman vuosina 2009 ja Nuorisotyöttömyys kasvaa aina kesäkuukausina. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2013; koko vuoden pitkäaikaistyöttömien keskiarvo oli henkilöä. Joulukuussa 2013 pitkäaikaistyöttömiä oli Huom. Tilastokeskuksen työllisyysluvut poikkeavat hieman Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, johtuen tilastointitapaeroista. Kuvio 6. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys. Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö 15

20 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kuntia suositellaan laatimaan osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Rovaniemen kaupungin ympäristöraportti valmistuu vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 aikana ympäristövaikutukset on huomioitu muun muassa seuraavasti: Ilmasto-ohjelma Merkittävin ympäristöön vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Lämpötilan nousulla tulee olemaan monia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös ihmisen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja talouteen. Pohjois-Suomen luonto ja sen asukkaat ovat nykytiedon mukaan erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen Rovaniemen kaupunkiin valmistellun ilmasto-ohjelman vv marraskuussa Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla Rovaniemi osaltaan pyrkii vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Ohjelma painottuu kaupungin omaan toimintaan sekä kysymyksiin, joihin voidaan kunnallisesti vaikuttaa. Kohderyhmänä on ensivaiheessa pääasiallisesti kaupunkikonserni. Tulvat Rovaniemen kaupunginhallitus on määritellyt Rovaniemen kaupungin tavoitteet Kemijoen tulvatyöryhmälle. Kemijoen tulvatyöryhmä on kokouksessaan päättänyt tavoitteista. Rovaniemen kaupunki on tuonut kaupungin näkökulmat esille pidetyssä tulvatyöryhmän sidosryhmätilaisuudessa. Rovaniemen kaupunki on avustanut tulvatyöryhmää selvitysten päivittämisessä myös yhdessä ELY-L vastuualueen kanssa. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon esimerkiksi jättämällä maisemointityöt tekemättä. Saatuja maa-ainelupien vakuuksia oli tilikauden päättyessä yhteensä 112 kappaletta. Vakuuksien yhteenlaskettu arvo oli Kaavoitus ja rakentaminen Asemakaavoja hyväksytty 13 kpl (tekla 6 kpl, kv 7 kpl). Kaavat ovat myös lainvoimaisia. Uutta asemakaava-aluetta 0 ha ja muutosaluetta 107,66 ha. Yleiskaavoja hyväksytty 1 kpl (Sinetän osayleiskaava), ei lainvoimainen. Ranta-asemakaavoja hyväksytty 1 kpl (Viikisjärven ranta-asemakaava), ei lainvoimainen. Puistot Tapaninpuiston peruskorjaus saatettiin loppuun vuoden 2013 aikana. Leikkipaikkojen peruskorjauksia jatkettiin ja Pöykkölään rakennettiin uusi leikkipuisto. Liikenne Rovaniemellä pyritään liikennejärjestelmään, jossa liikkumistarvetta vähennetään erityisesti maankäytön kehittämisen keinoin. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön suhteellista osuutta pyritään kasvattamaan. Rovaniemeläisten liikkumista selvitettiin liikennetutkimuksella, joka antaa lähtökohtia liikennejärjestelmän kehittämiseen taloudellisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Vuoden 2013 aikana on viety eteenpäin kaikkia liikennemuotoja palvelevia ja maankäytön kehittämistä tukevia hankkeita, kuten Isoaavantie välillä Vt4-Korkalovaarantie, Kiveliöntie ja siihen liittyvät katujärjestelyt, Ylikylä-Vennivaara -liikennejärjestelyt ja Valtatien 4 parantaminen Rovaniemen kaupungin kohdalla. Energian säästö Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos ovat mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuus- sopimuksessa (KETS), jossa tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla Kaupungin energiansäästötavoite on kiinteä 8,479 GWh. Energiankäytön tehostamisen lisäksi sopimus sisältää uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. [lähde: KETS, toimintasuunnitelma]. Rovaniemellä tehtiin vuonna 2011 uusiutuvan energian kuntakatselmus, jolla selvittiin kaupungin energiankäyttöä tila sekä tarkasteltiin uusituvan energian lisäämismahdollisuuksia Tilaliikelaitos on aloittanut energiatehokkuushanke ESCO-projektin vuonna 2010, seurantavaihe jatkuu vuoteen Tilojen peruskorjaus- tai uudisrakentamisinvestoinneissa energiatehokkuutta saavutetaan rakennusten teknisen tason kohentamisella, rakennusten ympäristökuorman pienentämisellä ja 16

21 kokonaisenergiataloudellisuutta parantamalla. Myös muissa kiinteistöissä on tehty energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Tilaliikelaitos on kilpailuttanut vuonna 2013 Alakorkalon, Koskenkylän ja Sinetän koulukiinteistöjen lämmön tuottamisen ja toimittamisen uusiutuvalla energialla. Jätevedet ja viemäröinti Viemäriverkostoa on laajennettu Napapiirin Veden toimesta mm. Vennivaaraan sekä hulevesiviemäröintiä Pallarintielle. Sinettä-Länsikangas-siirtoviemäri otettiin käyttöön. Tällä siirtoviemärillä korvattiin Sinetän jätevedenpuhdistamo. 17

22 3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUS Vuosi 2013 Kuntatalouden tila koheni viime vuonna lähinnä kunnallisverojen tilitysten ajoittamiseen liittyvien muutosten johdosta. Useat kunnat myös nostivat veroprosenttejaan ja hankkivat satunnaisia lisätuloja yhtiöittämisistä ja muista tasejärjestelyistä. Viime vuotta tarkasteltaessa on myös huomattava, että vertailuvuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Mitään todellista, käänteentekevää talouden parantumista ei kunnissa vuonna 2013 valitettavasti tapahtunut. Useita vuosia jatkunut taantuma, valtionosuusleikkaukset ja edelleen vaisut taloudelliset näkymät ovat saaneet kunnat ottamaan käyttöönsä rajuja säästöohjelmia, joissa keinoina ovat mm. lomautukset 90- luvun alun tapaan. Näiden johdosta toimintamenojen kasvu jäi noin kolmeen prosenttiin, kun se kovan kasvun kautena ylitti jopa seitsemän prosenttia. Heikko taloustilanne näkyi kuntien veropohjissa hitaana palkkasumman kasvuna. Kuntien verotulot kasvoivat odotettua paremmin tilitysmuutosten ja veroprosenttien korotusten johdosta. Myös kiinteistöverojen ja yhteisöverojen kasvu oli ripeää. Valtionosuuksia leikattiin kunnilta yhteensä 756 miljoonaa euroa. Ne kuitenkin vielä kasvoivat yhteensä 2,8 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate parani edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ei riittänyt kattamaan poistoja. Tilikauden yhteenlaskettu tulos painui satunnaisista eristä huolimatta hieman miinukselle. Investoinneista vuosikatteella katettiin kunnissa ja kuntayhtymissä vain vähän alle 60 prosenttia. Negatiivinen vuosikate oli 36 kunnalla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edellisvuodesta noin 13 prosenttia. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Alhaisin lainakanta oli asukkaan kunnissa. Vuosi 2014 Kuluva vuosi tulee olemaan kunnille todella vaikea, vaikka talouden odotetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun viennin elpyessä. Tuloverojen kasvun odotetaan lähes pysähtyvän kunnallisveroprosenttien korotuksista huolimatta. Yhteisöverojen ja kiinteistöverojen kasvusta odotetaan lisäystä, mutta niiden merkitys verotulojen kokonaiskertymään on pieni. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat tänä vuonna 362 miljoonalla eurolla. Vähennyksestä tulee tänä vuonna myös todellinen, sillä väestönkehityksen ja indeksikorotusten pohjaan tuoma lisäys ei riitä kattamaan leikkauksia. Kuntien saama euromäärä vähenee 100 miljoonalla eurolla. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan kolmen prosentin tasolla. Palkkaratkaisu on maltillinen ja hillitsee henkilöstömenojen kasvua. Kuntien arvioidaan myös muulla tavoin sopeuttavan henkilöstömenojaan tänä vuonna 600 miljoonalla eurolla. Voimakkain menojen kasvu kohdistuu palvelujen ostoihin. Investointien määrä pysynee edellisvuosien tasolla. Kuntien velkamäärän arvioidaan tänä vuonna kasvavan kahdella miljardilla eurolla eli 14 prosentilla. Kuntatalouden näkymät lähivuosina Kuntien menojen kasvuun ei ole nähtävissä helpotusta, vaikka palkkakehitys jatkuu maltillisena ja toiminnan tehostamista jatketaan. Mikäli kunnat eivät kykene nykyistä järeämpiin sopeutustoimiin, kasvaa lainakanta vuoteen 2018 mennessä 15 miljardilla eurolla ja kuntien kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate painuu miinukselle vuonna Kuntatalouden tulopohjan kasvua rajoittavat lähivuosina väestön ikääntyminen, työllisyyden hidas kasvu ja matalat palkkaratkaisut. Lisäksi tuloja pienentävät ainakin vuoteen 2017 jatkuvat valtionosuusleikkaukset. Kuntien maksutulojen osuus on pysynyt viime vuodet ennallaan ja niiden osuutta tulee mahdollisuuksien mukaan kasvattaa lähivuosina. Maksut ovat myös keino ohjata palvelujen kysyntää. 18

23 Lähde: Kuntatalouden sopeutusohjelma Suomen Kuntaliitto ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Vuosi 2013 Vuosi 2013 oli yhdistyneen Rovaniemen kahdeksas toimintavuosi. Yhdistymisestä alkanut kaupungin kasvu jatkui edelleen, joskin hieman laantuneena. Asukasmäärä kasvoi 330 hengellä. Rakennuslupia kerrostaloja varten myönnettiin poikkeuksellisen paljon, kun taas omakotilupien määrä kääntyi laskuun. Elinkeinotoiminta jatkui vireänä taantumasta huolimatta ja yritysten nettolisäys Kaupparekisterin ja verohallituksen tilastojen mukaan oli 108 kpl. Vuosi 2013 oli talouden kannalta erikoinen. Lähdimme liikkeelle 8,4 miljoonan euron alijäämäisestä tulostavoitteesta ja päädyimme 9,9 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Alkuvuosi oli heikko. Menot olivat kasvamassa yli budjetin ja verotulojen kasvu oli odotettua heikompaa. Kaupunginhallitus päättikin puolen vuoden toteutuman perusteella muuttaa talousarviota. Erikoissairaanhoitoon lisättiin kolme miljoonaa euroa ja verotuloarviota laskettiin. Nämä toimet katettiin talousarviomuutoksilla niin, että alkuperäistä tulostavoitetta ei muutettu. Mitä sitten tapahtui? Ensinnäkin kaupunginhallituksen asettamat talouden tehostamistoimet onnistuivat yli odotusten ja toimintakate toteutui 3,5 miljoonaa euroa alkuperäistä parempana. Toiseksi, pääosin verotilitysaikataulujen muutosten johdosta, kertyi verorahoitusta yhteensä 4,7 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Lopuksi vielä tuli satunnaisiin tuottoihin kirjattavaksi 10,1 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiseen liittyvästä pääomapalautuksesta. Rovaniemen kaupungin toimintakate oli -308,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli yhteensä kaksi prosenttia. Alkuperäinen budjetoitu kasvu oli 2,6 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat myös kaksi prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 66,7 miljoonaa euroa. Suurimmat kasvut tulivat vesihuollon maksuista ja erilaisista projektituloista. Toimintamenoja kertyi yhteensä 380,7 miljoonaa euroa ja niissä oli kasvua 1,6 prosenttia eli kuusi miljoonaa euroa. Palvelusten ostot kasvoivat 4,5 miljoonaa euroa, josta erikoissairaanhoito kolme miljoonaa euroa. Muita merkittäviä kasvuja oli mm. asiantuntijapalveluissa ja ulkoisissa vuokrissa. Erilaiset hankinnat vähenivät 1,3 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 14,0 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 98,5 prosenttia ja nettoinvestoinneista 83,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli 9,9 miljoonaa euroa. Tuloksesta tehtiin kaksi investointivarausta ja siirrettiin vahinkorahastoon korkoja. Lopulliseksi ylijäämäksi kirjataan 4,6 miljoonaa euroa. Ylijäämä esitetään lisättäväksi edellisten tilikausien ylijäämään, joka näiden kirjausten jälkeen on 42,0 miljoonaa euroa. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 409,4 miljoonaa euroa ja tulot 427,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 411,8 miljoonaa euroa. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 318,9 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 226,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 92,4 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 21,7 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia. Kaupungin lainakanta kasvoi 21,3 miljoonaa euroa ja on liikelaitosten kanssa yhteensä 95,3 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Lainakanta on vielä selvästi alle maan keskitason. Kaupungin omavaraisuusaste on 60 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 42 prosenttia. Lainanhoitokate oli 1,5. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 22 päivää ja sitä voidaan pitää riittävänä. Rovaniemen kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöstä voidaan pitää hyvänä työvoittona taantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Huolestuttavana on kuitenkin pidettävä lainamäärän reipasta kasvua ja verotulopohjan heikkoa kehitystä. Positiivista on hillitty menojen kasvu. 19

24 Vuosi 2014 ja suunnitelmavuosien näkymät Kuluvan vuoden talousarvio on laadittu 6,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja perustuu 2,7 prosentin nettomenojen kasvuun. Verotuloja odotetaan saatavan 233,0 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 91,5 miljoonaa euroa. On mahdollista, että verotulojen kertymä ei saavuta talousarvion tavoitetta heikon valtakunnallisen talouskehityksen johdosta. Valtionosuuksien osalta arvio on oikealla tasolla. Investointeja on suunniteltu tehtävän 37,5 miljoonan euron verran. Lainaa investointeihin tarvitaan 28,0 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin talousnäkymät seuraavat yleistä valtakunnallista kehitystä. Riskitekijöitä ovat palkkakehityksen myötä heikentynyt verotulopohjan kasvu sekä valtionosuusleikkaukset. Epävarmuutta talouden suunnitteluun tuovat kesken olevat kuntalaki- ja SOTE-uudistukset. Rovaniemen kaupunkia on kehitettävä omaehtoisesti ja tehtävä kaikki mahdollinen työpaikkojen lisäämiseksi sekä toisaalta kaupungin palvelutason ja menojen saattamiseksi kantokyvyn mukaiselle tasolle. Ulkopuolelta tilanteeseen saatavaa apua ei ole näkyvissä ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS Vuosi 2013 Rovaniemi-konserni teki vuonna 2013 ylijäämää 12,6 miljoonaa euroa. Suurimmat voitot tekivät Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 3,9 miljoonaa euroa, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 2,6 miljoonaa euroa ja Lapin sairaanhoitopiirin ky 2,1 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin (emo) ylijäämä oli 4,6 miljoonaa euroa. Rovaniemen konsernitilinpäätöksessä yhdistellään kaiken kaikkiaan 27 erilaista yhteisöä. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat Rovaniemen Energia Oy, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy, Napapiirin Residuum Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy, jotka omistetaan 100 prosenttisesti. Kuntayhtymistä suurimmat ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Lapin Sairaanhoitopiirin ky, joista omistetaan yli 50 prosenttia sekä Ounastähti kehittämiskuntayhtymä, josta omistetaan 42,3 prosenttia. Merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat Rovakaira Oy, omistusosuus 39,9 prosenttia ja LapIT Oy, omistusosuus 33,9 prosenttia. Kaikki merkittävät tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Konsernin nettomenot olivat 278,5 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 39,8 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 127 prosenttia poistoista, mutta ei nettoinvestointeja. Konsernin lainakanta kasvoi 22,3 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 156,3 miljoonaa euroa (2 553 /asukas). Taseen loppusumma nousi 617 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 56 prosenttia. Konserni on velkaantunut maltillisesti, mutta ongelmana ovat tuloihin nähden liian suuret käyttötalousmenot ja alhainen vuosikate suhteessa investointitasoon. Lainanhoitokate oli tyydyttävä 1. Kassan riittävyys oli heikko. Konsernin nettoinvestointimenot olivat 44,3 miljoonaa euroa ja investointien rahavirta oli 5,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuosi 2014 ja suunnitelmavuosien näkymät Tulopohjan kasvattaminen, prosessien yhteinen tarkastelu ja toiminnan kannalta järkevät investoinnit ovat tulevien vuosien suuria haasteita koko konsernin alueella. Konsernin on pystyttävä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin tulevaisuudessa. Taloudellisen toimintaympäristön kehitys ja väestön ikärakenteen muutos ovat merkittävästi konsernin toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneratkaisu ja Lapin keskussairaalan investointisuunnitelmat ovat merkittävimmät Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintaan ja talouteen vaikuttavat tekijät tulevalla suunnittelukaudella. Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä on siirretty vuoden 2014 alusta alkaen ammattikorkeakoulutus perustettuun Lapin ammattikorkeakoulu Oy:öön, sen lisäksi sopeuttamistarvetta voi aiheuttaa mahdollinen koulutuspaikkojen leikkaus. Merkittävien tytäryhtiöiden osalta Rovaniemen Energia on toteuttanut suuret investoinnit vuonna 2013 ja jatkossa tarvittavien korvausinvestointien toteutus sekä liiketoiminnan kannattavuuden kehittäminen ovat yhtiön keskeisiä haasteita. Rovaseudun Markkinakiinteistöjen toteutettavaksi kaupunki on siirtänyt 20