Ammattikorkeakoulut Yliopistot Pvm 16.3.2009 Dnro 58/522/2009 Viite: Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 2008:38 Hallituksen esitys vuoden 2009 lisätalousarvioksi Asia: Hankerahoitus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tarjontaan Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän toimenpideehdotukset on julkaistu. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11) Osana kokonaisuudistusta on valmisteltu uutta korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusmallia, joka täydentää korkeakoulujen muuta aikuisille soveltuvaa koulutustarjontaa. (Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38) Työryhmä ehdotti myös tutkinnon jälkeiseen osaamistarpeeseen vastaavien erityispätevyyksien luomista. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus otetaan käyttöön asteittain. Opetusministeriön tavoitteena on käynnistää vuonna 2009 ensimmäiset oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset ja samanaikaisesti tukea mallin kehitystyötä ESR -varoin. Lisäksi yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen osoitetuilla varoilla tuetaan mallin kehittämistä. Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2009 lisätalousarvioksi (29.30.32) on osoitettu 1 000 000 korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutukseen. Opetusministeriö tekee päätökset varojen myöntämisestä hakemusten perusteella kun lisätalousarvio on hyväksytty eduskunnassa. Opetusministeriö pyytää korkeakouluja tekemään esitykset vuonna 2009 käynnistettävistä ensimmäisistä oppisopimistyyppisistä täydennyskoulutuksista. Opetusministeriö pyytää sekä julkisen että yksityisen sektorin työelämätarpeeseen vastaavia hakemuksia. Tavoitteena on, että oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella palvellaan myös ryhmiä, joiden on muilla malleilla vaikea saada osaamistarvetta ja osallistumismahdollisuuksia vastaavaa täydennyskoulutusta. (esim. PK -yritykset, muut aliedustetut ryhmät) Korkeakoulut toimivat oppisopimustyyppisen koulutuksen hallintoviranomaisena, koulutuksen järjestäjänä ja vastaavat koulutuksen laadusta. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on vähintään puolet opiskelusta. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja IDA: 263143
Sivu 2/11 työelämän tehtäviin painottuen. Opetusministeriön tavoitteena on, että koulutusmallista saadaan monipuolisesti kokemusta eri työelämän osaalueilta. Opetusministeriö hakee oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen kokonaisuuksia, jotka vastaavat laajuudeltaan ja sisällöltään koulutusta, jota voidaan hankkia erityispätevyyden suorittamiseksi. (ks. em. muistio 2008:38, erityisesti luvut 3.2.1 ja 3.2.2) Erityispätevyyksiä luodaan yhteistyössä työelämän kanssa, työelämän osaamistarpeista käsin. Erityispätevyyksien vakiinnuttaminen vaatii jatkovalmistelua opetusministeriössä, joten tässä vaiheessa koulutuksia ei vielä voi kutsua erityispätevyyksiin valmentavaksi koulutukseksi. Erityispätevyyksiin tarvittavan osaamisen voi hankkia myös muilla koulutus- ja oppimistavoilla (esim. erikoistumisopinnot, muu täydennyskoulutus, henkilöstökoulutus, työvoimapoliittinen koulutus, itsenäinen opiskelu) Tästä syystä erityispätevyyksiin kuuluvat näytöt, jotka mahdollistavat niiden suorittamisen osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Tavoitteena on, että oppisopimustyyppisen koulutuksen käyttöönoton yhteydessä syntyvää osaamista hyödynnetään myöhemmin erityispätevyyksien osaamistarpeen kartuttamisessa ja järjestelmän vakiinnuttamisessa. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja erityispätevyyksien määritelmä sekä hakemusten valintakriteerit on esitetty liitteissä 1-3. Opetusministeriö myöntää rahoituksen opiskelijamäärän ja koulutuskokonaisuuksien laajuuden perusteella kriteerit parhaiten täyttävien koulutusten toteuttamiseen. Rahoitus kattaa tietopuolisen opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut, työnantajakorvauksen sekä hallinnointikulut. Rahoitusta haetaan koko koulutuskokonaisuuden toteuttamiseen. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa yksikköhintana sovelletaan oppisopimuksena ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhintaa. Yksikköhinta kattaa yhden opiskelijatyövuoden. Vuoden 2009 talousarvioesityksessä yksikköhinta on 3 227 euroa/vuosi. Opetusministeriön rahoituksen myöntämisen alustavana lähtökohtana on, että 30 opintopisteen laajuisen koulutuksen suorittaminen edellyttää keskimäärin vuoden mittaista opiskelua. Opintojen laajuus ja sen jakautuminen työpaikalla ja korkeakoulussa tapahtuvaan oppimiseen tulee ilmaista hakemuksessa. Ammattikorkeakouluille rahoitus myönnetään harkinnanvaraisena valtionavustuksena. Korkeakouluille rahoitus myönnetään hankerahoituksena. Rahoitus on tarkoitettu käytettäväksi vuosien 2009-2010 aikana järjestettävään koulutukseen. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista käynnistää korkeintaan vuoden mittaisia koulutuksia. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmä ehdotti toimenpideohjelmassaan, että korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ohjataan jatkossa 2010-2012 8 miljoonaa euroa vuosittain. Opetusministeriö tiedottaa vuoden 2010 rahoituksesta vuoden 2009 syksyllä kun hallitus on antanut talousarvioesityksensä eduskunnalle. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Päätökset on tavoitteena tehdä 31.5.2009 mennessä. Hakemukset toimitetaan korkeakoulun tai korkeakoulujen yh-
Sivu 3/11 teisellä saatteella opetusministeriön kirjaamoon, PL 29, 00023 Valtioneuvosto. Hakemuspohja on saatavilla ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen verkkosivulla http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/hankkeet/akku/i ndex.html Opetusministeriö asettaa etusijalle korkeakoulujen yhteistyössä laatimat esitykset, joissa on osoitettu koulutuksen valtakunnallinen vaikuttavuus sekä korkeakoulujen vahvuuksien ja erityisosaamisen sekä koulutuksen tavoitteen kannalta tarkoituksenmukainen yhteistyö ja työnjako. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän toimenpide-ehdotukset http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2009/liitteet/tr11.pdf?lang=fi Korkeakoulutuksen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2008/liitteet/tr38.pdf?lang=fi Lisätietoja antavat ylitarkastaja Johanna Haahtela johanna.haahtela@minedu.fi 09-160 77304 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara sanna.hirsivaara@minedu.fi 09-160 77203 kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi jouni.kangasniemi@minedu.fi 09-160 77264 Johtaja Marita Savola Ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LIITTEET
4 (11) 1 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen määritelmä 2. Määritelmä erityispätevyydelle 3. Oppisopimistyyppisen täydennyskoulutuksen hakemusten arviointikriteerit 4. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen hakemuspohja TIEDOKSI OPM/KTY Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry.
5 (11) Liite 1 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen määritelmä Koulutus voi kohdistua vain korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavaan täydennyskoulutukseen. Koulutuksen tulee olla tasoltaan korkeakoulututkinnon jälkeiseen osaamiseen liittyvää. Oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena ei voi antaa tutkintoon johtavaa eikä tutkintojen osien koulutusta. Koulutuksen tulee vastata laajuudeltaan ja sisällöltään opetusministeriön työryhmän näkemystä erityispätevyyden suorittamiseen valmentavasta koulutuksesta. Koulutuksen tuloksena saatu osaaminen todennetaan näytöillä. Koulutukseen voivat osallistua myös muut kuin korkeakoulututkinnon suorittaneet, mikäli he toimivat tehtävissä jotka yleensä vaativat korkeakoulututkintoa (esim. opistoasteen tutkinnon suorittaneet). Tällöin korkeakoulu ja työnantaja arvioivat yhdessä, että työntekijällä on opintoja varten riittävät tiedot, valmiudet ja osaamistarve. 1. Vastuu koulutuskokonaisuudesta on korkeakoululla Korkeakoulu vastaa oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tasosta ja laadusta sekä toimii oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen hallintoviranomaisena. Korkeakoulu vastaa siitä, että koulutustyöpaikalla on koulutuskokonaisuuden osaamistavoitteiden kannalta riittävästi tuotanto-, palvelu-, kehitys- tai tutkimustoimintaa, tarvittava infrastruktuuri sekä ammattitaidoltaan ja koulutukseltaan pätevä henkilökunta, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi ja ohjaajaksi. Esimerkiksi pienten yritysten koulutusta järjestettäessä voidaan myös sopia, miten työpaikan oppimisympäristön mahdolliset puutteet korvataan erilaisilla koulutusjärjestelyillä. Tietopuolisen opetuksen järjestämisestä vastaa korkeakoulu. Korkeakoulut voivat järjestää tietopuolista koulutusta yhdessä. Rahoitus kattaa tietopuolisen opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut, työnantajakorvauksen sekä hallinnointikulut. Korkeakoulu ja työnantaja sopivat koulutuskorvauksen suuruudesta työnantajalle. Koulutuskorvauksen suuruus määräytyy sen mukaan, miten koulutuksesta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia työnantajalle työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ohjaamisesta. 2. Koulutus perustuu sopimuksiin 1. Työnantajan ja työntekijän välinen suhde: edellyttää koulutustyöpaikkaa, josta sovitaan työnantajan ja työntekijän (opiskelijan) välillä tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella (oppisopimus). Työnantajan ja virkasuhteisen työntekijän suhteesta voidaan sopia sopimuksella, joka on virkamiehen ja työnantajan välille tehty kirjallinen määräaikainen sopimus (virkamiehen oppisopimus) tai se voi perustua sopimussuhteeseen, joka yrittäjällä on omaan yritykseensä. Työntekijän työ- tai virkasuhde on kokopäivätoiminen. 2. Työnantajan ja korkeakoulun välinen sopimus: sopimuksessa sovitaan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen keskeisistä järjestelyistä ja korvauksesta työnantajalle. Käytännössä kolmen osapuolen (työnantaja, opiskelija, korkeakoulu) tulee yhdessä sitoutua samoihin oppimisen ja koulutuksen päämääriin. Molempien sopimusten liitteenä tulee olla korkeakoulun, työnantajan ja opiskelijan allekirjoittama asiakirja, jossa on sovittu suoritettavasta koulutuksesta, sen osaamistavoitteista, laajuudesta, osaamistavoitteiden näyttämisestä, keskeisistä työtehtävistä ja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, koulutukseen sisältyvästä tietopuolisesta koulutuksesta ja opintojen ajoittumisesta, vastuullisista ohjaajista ja kouluttajista sekä muista oppimisen kannalta tärkeistä seikoista. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla. Työpaikalla tapahtuva oppimisen on vähintään puolet opiskelusta. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja työelämän tehtäviin painottuen. Osaamisen tunnustaminen perustuu reaaliaikaiseen työtehtävissä hankittavaan osaamiseen ja sen tunnustamiseen. Oppimisen ja tietopuolisten opintojen vuorottelu mahdollistaa sen, että oppisopimusopiskelijan työpanos on työpaikan käytettävissä lähes koko koulutusajan.
6 (11) Opetusministeriön rahoituksen lisäksi työhallinto voi maksaa oppisopimuskoulutuksesta työantajalle palkkatukea.
7 (11) Liite 2 Määritelmä erityispätevyydelle Erityispätevyydet tulee luoda työelämän lähtökohdista käsin ja niiden tulee suuntautua työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Erityispätevyydet laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina. Erityispätevyydet voivat olla monialaisia. Erityispätevyyksillä tulee olla pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla. Erityispätevyyksiä luodaan aloilla, joilla korkeakouluun kytkeytyvä arviointi, opetus ja ohjaus tuovat merkittävää lisäarvoa työelämässä vaadittavan ammatillisen erityisosaamisen kehittämisessä. Erityispätevyyksillä ei ole tarpeen kattaa kaikkea osaamista tai koulutusta, esimerkiksi: toisen asteen koulutuksella hankittavia taitoja yleisiä käytännönläheisiä taitoja tutkintoja tutkintojen osia työnantajien henkilöstölleen tai työtekijäjärjestöjen jäsenilleen järjestämää pitkäkestoista alan erikoistavaa koulutusta, joiden sisältö ja laatu on voitu määritellä työnantajan toimesta yksittäisten ammattijärjestöjen jo olemassa olevia ja toimivaksi todettuja erityispätevyysjärjestelmiä koulutuksen tarjoajan kaupallisesta tarpeesta käsin luotuja koulutuksia Erityispätevyyksien asema työmarkkinoilla perustuu työelämän tarvitsemaan ammatilliseen osaamiseen. Läheisestä terminologiasta huolimatta nämä erityispätevyydet eivät tuota muodollisia kelpoisuuksia, esimerkiksi opettajankelpoisuuksia. Muodollisista kelpoisuuksista säädellään eri hallinnon alojen lainsäädännössä, eikä erityispätevyyksien luomisella ole tarkoitus muuttaa tai lisätä kelpoisuusehtoja. Erityispätevyyksiä suunnataan vain perusteellisempaan osaamisen kehittämiseen, joka edellyttää laajaalaista ja syvällistä oppimista ja kouluttautumista. Erityispätevyyksien laajuus on 30-60 opintopistettä. Erityispätevyyden tuottama osaaminen tulee olla siten kuvattu, että se on vähintään Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) 6 osaamistasokuvauksen tasoista. Erityispätevyyksiä voidaan luoda työelämän tai tutkimuksen muutoksen myötä syntyneisiin uusiin tehtävänkuviin. Työelämässä on tehtävänkuvia, jotka vaativat työelämässä hankittua työkokemusta ja joita ei voi hoitaa korkeakoulujen perustutkinnon tuottaman osaamisen pohjalta, mutta eivät toisaalta vaadi jatkotutkintoa. Erityispätevyyksiin tarvittavan osaamisen voi hankkia oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen lisäksi myös muilla koulutus- ja oppimistavoilla (esim. erikoistumisopinnot, muu täydennyskoulutus, henkilöstökoulutus, työvoimapoliittinen koulutus, itsenäinen opiskelu) Tästä syystä erityispätevyyksiin kuuluvat näytöt, jotka mahdollistavat niiden suorittamisen osaamisen hankkimistavasta riippumatta ja tukevat työssä oppimista. Korkeakoulut vastaavat erityispätevyyksien kuvaamisesta, vastaanottavat näytöt ja myöntävät todistukset. Erityispätevyyksien tuottama osaaminen laajentaa, syventää ja erikoistaa korkeakoulutasoista ammatillista osaamista. Osaaminen on luonteeltaan korkea-asteelle tyypillistä, jolloin mm. geneeriset taidot ja abstrakti ajattelu korostuvat. Korkeakoulut voivat vastaanottaa erityispätevyyksien näyttöjä riippumatta siitä, miten niiden edellyttämä osaaminen on hankittu. Erityispätevyyden näytön tuloksena opiskelija ymmärtää osaamisensa tason mutta myös osaa arvioida oppimiansa toimintatapoja ja kehittää uusia. Ohjauksessa korkeakoulun kanssa osaamistavoitteisiin peilaten sovitaan täydentävän koulutuksen ja ohjauksen järjestämisestä ja osallistumisesta. Opiskelija laatii näytteen tai näytteitä, jotka oppimisprosessina yhdistävät aiemman työkokemuksen ja korkeakoulun tuottaman täydentävän koulutuksen ja ohjauksen sekä varmistavat kokonaisuuden osaamistavoitteiden hallinnan. Saavutettavan kompetenssin luonne vaikuttaa siihen minkälaisia menetelmiä osaamisen näyttöön valitaan. Opinnäytetyötyyppinen tapa näyttää osaaminen voi olla yksi mahdollinen muoto.
8 (11) Liite 3 Oppisopimistyyppisen täydennyskoulutuksen hakemusten arviointikriteerit Korkeakoulujen esitysten tulee täyttää oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja erityispätevyyksien kriteerit. Hakemuksissa tulee esittää perustiedot ja seuraavien kriteerien täyttyminen. Hakemuksiin ei lisätä liitteitä lukuun ottamatta työelämän järjestöjen puoltoa. Hakemukset tehdään seuraavaan word -pohjaan, fontti Arial ja fonttikoko 10. Hakemuksien maksimipituus on 6 liuskaa. Opetusministeriön arviointikriteerit ja niiden perusteella antama pisteytys. Hakemuksen maksimipistemäärä on 28 pistettä ja hakemusten hyväksymiseen tarvittava vähimmäispistemäärä yhteensä 12 pistettä. Peruskuvaus Arviointikriteerit pisteytys A Koulutuksen nimi, laajuus opintopisteinä ja osallistujamäärä. B Vastuullinen korkeakoulu, toteuttava yksikkö ja yhteistyökorkeakoulut - ja tahot. C Koulutuksen tavoite. Enimmäispistemäärä on 14 pistettä ja hakijan on saatava tästä kohdasta vähintään 6 pistettä jotta kohdat D ja E arvioidaan ja hakemus voidaan hyväksyä. Kuvaus koulutuksen tavoitteena olevista keskeisistä kompetensseista/erityispätevyydestä. Kuvaus työelämätarpeesta. Kohderyhmä ja arvio ryhmän koosta. D Koulutuksen toteuttaminen. Enimmäispistemäärä on yhteensä 8 pistettä ja hakijan tulee saada vähintään 3 pistettä, jotta hakemus voidaan hyväksyä. Suunnitelma koulutuksen laadun takaamiseksi työpaikalla, yhteydestä korkeakoulun laatujärjestelmään, tietopuolisen koulutuksen toteuttamisesta ja pedagogisista malleista. Suunnitelma jakautumisesta työpaikalla ja tietopuolisessa koulutuksessa tapahtuvaan oppimiseen. Kuvaus selkeästä ja toimivasta näyttöprosessista, jossa todennetaan koulutuksessa hankittu osaami- Kuvauksen selkeys ja suunnitelmallisuus. Kuvauksen tulee noudattaa erityispätevyyksien määritelmää. Koulutuksen tulee parantaa korkeakoulutetun työvoiman osaamista ja työvoimatarpeen kohtaamista taloudellista taantumaa torjuvalla tai sen seurauksia lieventävällä tavalla. Koulutustarpeen tulee olla valtakunnallisesti merkittävää ja pitkäkestoista. Puolto työelämän järjestöltä ja mahdollisilta muilta yhteistyöorganisaatioilta ja viranomaistahoilta. Kansainväliset vastineet ja relevanssi eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Koulutuksen tulee suuntautua korkeakoulututkinnon suorittaneisiin tai henkilöihin joilla on vastaavat valmiudet ja osaamistarve, sekä riittävän suuriin ryhmiin. Kuvauksen selkeys, suunnitelmallisuus ja toteuttamisvalmius. Osoitus organisaation sitoutumisesta koulutukseen. (koulutusalaa edustavat substanssiyksiköt, esim. tiedekunnat, laitokset, osastot ja koulutusyksiköt). Osoitus yhteistyökumppaneina toimivien korkeakoulujen sitoutumisesta koulutukseen. Näyttöjen toimivuus työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja tietopuolisen koulutuksen yhdistäjänä ja laadun varmistajana. 0-3 0-3
9 (11) nen, kuten kuvattu erityispätevyyksien määritelmässä. E Korkeakoulun edellytykset ja yhteistyö. Enimmäispistemäärä on yhteensä 6 pistettä ja hakijan tulee saada vähintään 3 pistettä, jotta hakemus voidaan hyväksyä.. Arvioidut työnantajatahot, joiden kanssa koulutus toteutetaan. Kouluttajien osaamistaso (tutkimuksellinen, työelämälähtöinen, pedagoginen) Yhteistyöverkoston laajuus ja merkitys. Kuvauksen selkeys, suunnitelmallisuus ja toteuttamisvalmius. Sopivuus korkeakoulujen tutkimusvahvuuksiin, koulutustehtävään, alueelliseen ja valtakunnalliseen rooliin ja työnjakoon. Työnantajayhteistyökumppaneiden sitoutuminen.
10 (11) Liite 4 Oppisopimistyyppisen täydennyskoulutuksen hakemuspohja A Koulutuksen nimi, laajuus opintopisteinä ja osallistujamäärä. B Vastuullinen korkeakoulu, toteuttava yksikkö ja yhteistyökorkeakoulut - ja tahot. C Koulutuksen tavoite. Tekstin tulee sisältää peruskuvaus ja arviointikriteerien täyttyminen. Fontti Arial 10, riviväli 1. Enimmäispistemäärä on 14 pistettä ja hakijan on saatava tästä kohdasta vähintään 6 pistettä jotta kohdat D ja E arvioidaan ja hakemus voidaan hyväksyä. Kuvaus koulutuksen tavoitteena olevista keskeisistä kompetensseista/erityispätevyydest ä. Kuvaus työelämätarpeesta. Kohderyhmä ja arvio ryhmän koosta. D Koulutuksen toteuttaminen. Enimmäispistemäärä on yhteensä 8 pistettä ja hakijan tulee saada vähintään 3 pistettä, jotta hakemus voidaan hyväksyä. Suunnitelma koulutuksen laadun takaamiseksi työpaikalla, yhteydestä korkeakoulun laatujärjestelmään, tietopuolisen koulutuksen toteuttamisesta ja pedagogisista malleista. Suunnitelma jakautumisesta työpaikalla ja tietopuolisessa koulutuksessa tapahtuvaan oppimiseen. Kuvaus selkeästä ja toimivasta näyttöprosessista, jossa
11 (11) todennetaan koulutuksessa hankittu osaaminen, kuten kuvattu erityispätevyyksien määritelmässä. E Korkeakoulun edellytykset ja yhteistyö. Enimmäispistemäärä on yhteensä 6 pistettä ja hakijan tulee saada vähintään 3 pistettä, jotta hakemus voidaan hyväksyä. Arvioidut työnantajatahot, joiden kanssa koulutus toteutetaan. Kouluttajien osaamistaso (tutkimuksellinen, työelämälähtöinen, pedagoginen) Yhteistyöverkoston laajuus ja merkitys.