Porin kaupungin talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston vahvistama joulukuun 9. päivänä 2013

Porin kaupungin talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 Kaupunginvaltuuston vahvistama joulukuun 9. päivänä 2013 Porin kaupunkisuunnittelusarja B 83/2013

SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT JA KEHITYSNÄKYMÄT... 3 Yleinen taloudellinen kehitys... 3 Katsaus seudulliseen kehitykseen... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Talousarvion valmistelu ja taloudelliset lähtökohdat... 5 Strategia ja strateginen johtamisjärjestelmä... 5 Henkilöstö... 6 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle... 7 KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET... 8 Tasapainottaminen... 8 Kaupunginjohtajan ehdotukseen sisältyvät muut muutokset... 8 KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET... 9 TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVISTETTAVAT ERILLISET TOIMENPITEET JA ERILLISVALTUUDET... 9 Talousarvion yhteydessä vahvistetaan toteutettavaksi seuraavat toimenpiteet vuoden 2014 aikana... 9 Talousarvion yhteydessä vahvistetaan seuraavat erillisvaltuudet... 9 Kaupungin myöntämät avustukset vuonna 2014... 10 KÄYTTÖTALOUSOSA... 11 Käyttötalousosan esittely ja sitovuus... 11 Hallintokuntien ydinprosessien suoritteet... 12 Liikelaitosten ydinprosessien suoritteet... 13 01 KAUPUNGINVALTUUSTO... 14 02 TARKASTUSTOIMI... 15 03 KAUPUNGINHALLITUS... 17 05 YLEISHALLINTO... 18 09 HENKILÖSTÖHALLINTO... 20 10 TALOUSHALLINTO... 22 16 KEHITTÄMINEN... 24 20 PERUSTURVA, OMA TOIMINTA... 26 22 PERUSTURVA, OSTOPALVELUT... 31 25 PERUS- JA LUKIOKOULUTUS... 32 26 PALMGREN-KONSERVATORIO... 35 27 PORIN SEUDUN KANSALAISOPISTO... 37 28 PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS... 39 42, 46, 47, 48, 49 JA 50 KULTTUURITOIMI... 41 51 VAPAA-AIKA... 53 52 KAUPUNKISUUNNITTELU... 56 56 VÄÄNTIÖ OY / HALLINNOINTI... 58 57 ENERGIAN VÄLITYS... 59 65 YMPÄRISTÖTOIMI... 60 66 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS... 62 67 PORIN PELASTUSTOIMINNAN KUSTANNUKSET... 64 71 JOUKKOLIIKENNE... 65 72 TEKNINEN PALVELUKESKUS... 67 73 LOGISTIIKKAYKSIKKÖ... 70 74 PYSÄKÖINNINVALVONTA... 72 76 TOIMITILAT... 74 TULOSLASKELMAOSA... 76 Toimintakate... 76 Vuosikate... 78 Tilikauden tulos... 78 Tilikauden ylijäämä/alijäämä... 79 Tuloslaskelmat... 79 INVESTOINTIOSA... 80 Investointiosan esittely ja sitovuus... 80 Suurimmat investointikohteet vuonna 2014... 80 Irtain käyttöomaisuus ja muut investoinnit 2014-2016... 81 Teknisen Palvelukeskuksen investoinnit 2014-2016... 82 Talonrakennuksen Investoinnit 2014-2016... 82 RAHOITUSOSA... 88 Rahoituslaskelmat... 88

LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT... 90 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen... 90 78 PORIN PALVELULIIKELAITOS... 91 79 PORIN SATAMA... 93 80 PORIN VESI... 96 81 PORIN JÄTEHUOLTO... 99 82 SATAKUNNAN TYÖTERVEYSPALVELUT... 101 Liikelaitosten investoinnit 2014-2016... 104 Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen... 104 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO... 105 LIITTEET... 107 Suunnitellut investointitulot ja menot 2014-2016... 107 Kaupunginjohtajan ehdotukseen sisältyvät suunnitelmavuosien karsinnat... 116 Kaupunginhallituksen vahvistama tulosaluekohtainen kehys, josta on eliminoitu vuokratason nosto... 117 Kaupunginhallituksen päättämät muutokset kaupunginjohtajan alkuperäiseen ehdotukseen... 118

Yleisperustelut ja kehitysnäkymät 3 YLEISPERUSTELUT JA KEHITYSNÄKYMÄT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden kohtuullisesta kasvusta huolimatta euroalueen ja myöskin Suomen talouden ongelmat jatkuvat. Suomen Pankin arvioiden mukaan Suomen kokonaistuotanto supistuu 0,8 prosenttia vuonna 2013 ja kasvaa hitaasti, alle prosentin vauhtia vuonna 2014. Vasta vuoden 2015 osalta kasvun odotetaan olevan 1,4 prosenttia, joka vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Työllisyyskehityksen odotetaan olevan heikkoa, kotitalouksien ostovoima heikkenee ja yksityisen kulutuksen ei odoteta juurikaan kasvavan ainakaan pariin vuoteen. Asuntotuotanto on vähentynyt kahden vuoden ajan samoin kuin tuotannolliset investoinnit. Investointien maltillista kasvua voidaan odottaa vuoden 2014 osalta, mikäli suhdannenäkymät paranevat ja maailmantalouden kasvu vauhdittuu. Vienti hidastui vuonna 2012 ja on edelleen heikkoa vuonna 2013, mutta sen odotetaan voimistuvan vuosina 2014 ja 2015. Vaihtotase säilyy kuitenkin alijäämäisenä. Inflaatio hidastuu 2,3 prosenttiin vuonna 2013. Vuosien 2014 ja 2015 sen odotetaan jäävän alle kahteen prosenttiin. BKT:n kasvun hidastumisen seurauksena julkinen talous kohenee vain hieman. Julkisen talouden alijäämä ei juuri parane ja julkinen velka vain kasvaa edelleen. Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla valtio nauttii kuitenkin suurta luottamusta ja tämä näkyy sekä kuntien että valtion velanhoitokustannuksissa. Tähän liittyy myös keskeinen riski siitä, että markkinoiden käsitys Suomen kyvystä palauttaa velkaantuminen kestävälle uralle muuttuisi. Julkisen velan hoitokustannukset voisivat tässä tapauksessa nousta yllättävän nopeasti. Kuntatalouden kannalta näkymät ovat jatkuneet huonoina. Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate aleni 800 miljoonaa euroa ja 241:ssä kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Tuloksella mitattuna kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 360 miljoonaa euroa negatiivinen. Kuntaliiton arvioiden mukaan vuoden 2013 osalta kuntien yhteenlaskettu tulos olisi 430 miljoonaa euroa negatiivinen ja vuoden 2015 osalta jo yksi miljardia euroa negatiivinen. Kuntatalouden kustannustaso kohosi vuonna 2012 3,4 prosenttia. Vuoden 2013 kustannustason kasvu on hitaampaa eli noin 2,3 prosentin luokkaa. Viimeisimmät arviot yleisestä kustannuskehityksestä ja maltillinen palkkaratkaisu tukevat ajatusta siitä, että kuntien kustannuskehitys vuonna 2014 ei tule olemaan kuluvaa vuotta vauhdikkaampaa. Toisaalta kuntien tulokehitys tulee myös olemaan surkeaa. Vuoden 2013 verotulotilitykset tulevat olemaan vielä kohtuullisen hyvät. Ansiotulojen kasvun arvellaan olevan kolmen prosentin luokkaa. Lisäksi mm. tilitystekniset muutokset lisäävät vuoden 2013 tilityksiä. Vuoden 2014 osalta kehitys sitä vastoin kääntyykin heikommaksi. Positiivisina seikkoina kuntien verotulojen kannalta voidaan todeta mm. se, että yhteisöveroprosentin alennus kompensoidaan kunnille täysimääräisesti jako-osuutta muuttamalla. Lisäksi maan hallituksen linjaukset kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi vaikuttavat positiivisesti. Myös jäteveron tuotto kohdennetaan nyt kunnille valtionosuuksien kautta. Toisaalta taas juuri valtionosuuksia päätettiin vielä aiempien vuosien linjauksien lisäksi leikata lisää. Vuoden 2014 osalta oli aiemmin päätetty 125 miljoonan euron lisäleikkauksesta. Vuoden 2014 budjettipäätösten yhteydessä leikkaus päätettiin nostaa 362 miljoonaan euroon. Vertailun vuoksi mainittakoon, että jäteveron tuoton kohdentaminen kunnille tuo noin 70 miljoonaa euroa ja kiinteistöverouudistukset noin 100 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia on vuodesta 2012 alkaen leikattu niin, että vuonna 2014 leikkausten vaikutus on vuositasolla yli 1,1 miljardia euroa. Koko hallituskaudella vuoteen 2015 mennessä leikkausten vaikutus tulee tämänhetkisten tietojen valossa olemaan noin 1,3 miljardia euroa. Se vastaa noin 1,4 prosenttiyksikön korotusta kunnallisverossa. Vastapainona tälle vuoden 2014 budjettiesityksen yhteydessä maan hallitus päätti käynnistää valmistelun, jossa kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina 2014-2017 toimintaohjelmassa, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Tätä valmistelua seuraavilla päätöksillä pitäisi olla keskeinen vaikutus kuntien ja yleensäkin julkisen talouden tervehdyttämisessä. (Lähteet: Kuntatalous 2/13, Kuntaliitto; Euro & Talous 3 /13, Suomen Pankki)

4 Yleisperustelut ja kehitysnäkymät KATSAUS SEUDULLISEEN KEHITYKSEEN Porin kaupunkiseudun kehitys on ollut kaksijakoista vuonna 2013. Porin seudun kehitykseen liittyy sekä myönteisiä että huolestuttavia signaaleja. Myönteiset merkit liittyvät muun muassa mittavien kaupallisten investointien kohdistumiseen kaupunkirakenteeseen, väestölisäykseen ja Porin aseman vahvistumiseen alueiden välisessä työnjaossa ja kilpailussa. Lisäksi myönteisenä tulevaisuuslähtöisenä merkkinä voidaan pitää vapaaehtoisen kuntajakoselvityksen käynnistymistä 130 000 asukkaan ja 10 kunnan muodostamalla Porin selvitysalueella. Huolestuttavat merkit kytkeytyvät ensisijaisesti julkisen talouden liikkumavaran heikkenemiseen ja sen kerrannaisvaikutuksiin alue- ja kuntatasolla. Porin seudun kilpailukyky on kohentunut alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja muuttovetovoimaan liittyvien mittarien perusteella vuosien 1995 2012 välisenä aikana. Myönteinen kehitys tulee parhaiten esiin Porissa. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että Porin kaupungin asuin-, elin- ja palveluympäristöön on suunnitteilla kaikkiaan noin 200 250 miljoonan euron investoinnit. Porin kaupunkiseudun houkuttelevuus on kohentunut potentiaalisena investointikohteena. Porin kaupunkiseutu on asukasluvultaan koko maan 7:nneksi suurin seutu. Porissa asui 83 402 asukasta elokuun lopussa vuonna 2013. Porin kaupungin väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen. Kasvu-ura perustuu muuttovoittoon sekä maan sisäisestä muuttoliikkeestä että siirtolaisuudesta. Pori on ollut vuosittain 10 30 eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kunnan (320) joukossa vuodesta 2007 alkaen. Kehitys jatkuu oletettavasti samansuuntaisena varsinkin kasvavan siirtolaisuuden ansiosta. Porin kaupunkiseudun väestökehitys on sen sijaan negatiivinen. Porin kaupunkiseudulla on väestöllisellä kasvu-uralla vain kolme kuntaa: Pori, Luvia ja Nakkila. Tilastokeskuksen viimeisen väestöennusteen mukaan maakunnan 20 kunnasta väestö kasvaa vain Porissa, Luvialla ja Nakkilassa 2020 2030-luvuilla. Porin työllisyyskehitys on edennyt myönteiseen suuntaan koko 2000-luvun ajan. Aikaisempi myönteinen kehitys jatkui edelleen samansuuntaisena alkuvuonna 2013 verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, mutta lomautusten ja irtisanomisten määrä on vähitellen kasvanut syksyllä 2013. Porin työllisyyskehitys on edelleen hyvä verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Vaasaa, Seinäjokea, Kuopiota ja pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Porin työttömyysasteen ero 20 suurimman kaupungin keskiarvoon on kutistunut noin 1 prosenttiyksikköön, kun ero oli vielä 2000-luvun alkupuoliskolla yli 5 prosenttiyksikköä. Työllisyyden keskeisimmät haasteet liittyvät nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun sekä eräiden teollisuuden toimialojen heikentyneeseen kehitykseen. Porin seudun työllisyyden suojakilpenä toimii elinkeino- ja toimialarakenteen monipuolisuus ja hyvä yritysperustanta. Porin seudun teollisuusrakenne on ns. HHI-indeksillä mitattuna neljänneksi monipuolisin 70 seudun joukossa. Kaupunki- ja aluekehityksessä korostuu vahvasti uutena elementtinä sopimuksellisuus. Kuntien ja valtion sektoriviranomaisten kanssa tehdään sopimuksia, joiden puitteissa toteutetaan muun muassa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, innovaatio-, elinkeino-, työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan sekä sosiaaliseen eheyteen liittyviä ratkaisuja. Porin kaupunkiseutu valittiin syksyllä 2013 yhdeksi 12 suuresta kaupunkiseudusta, jonka kanssa valtio tekee kasvusopimuksen alueen pitkäjänteisen kehittämisen tueksi. Pori toimii lisäksi ohjelmatason kumppanina Vaasan ja Lappeenrannan kanssa Innovatiiviset kaupungit 2014 2020 ohjelmassa. INKA-ohjelma on merkittävä uusi innovaatiopolitiikan väline, joka korvaa aikaisemmat osaamiskeskusohjelmat. Porin kaupunkiseutu on päässyt vuoden 2013 aikana mm. valtion asuinalueiden kehittämisohjelman, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilun, asunnottomuuden vähentämisohjelman, koulujen tasa-arvoohjelman kohdealueeksi. Valtion sektoriministeriöiden sopimuksellisten menettelyjen yhteisenä piirteenä on se, että niihin mukaan pääseminen perustuu aina kilpailuun muiden alueiden kanssa. Porin kuntajakoselvityksen tulokset realisoituvat vuoden 2014 aikana. Porin seudun toiminnallista eheyttä ja kiinteyttä korostaa se, että 30 kilometrin kehän sisällä asuu jo noin 118 000 asukasta. Tulevan kehityksen kannalta on merkittävää, että Porin ja Rauman sekä Porin ja Harjavallan välisillä kehityskäytävillä asuu jo 70 % koko maakunnan väestöstä ja työllisestä työvoimasta. Kahden kehityskäytävän kasvavaa merkitystä korostaa edelleen se, että niiden alueella sijaitsee 64 % yrityksistä, 71 % työpaikoista, 79 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta ja 81 % teollisuuden toimialojen liikevaihdosta. Toimintaympäristön globaalit (globalisaatio, ilmastomuutos ja muuttoliike) ja kansalliset (julkinen talous, kunta- ja sote -reformit, väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu) muutostrendit vaikuttavat aluerakenteeseen jatkossakin pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti. Käynnissä oleva muutos korostaa Porin kaltaisten suurten keskuskaupunkien roolia ja kaupunkivetoista kehittämistä. Kilpailukykyyn, elinvoimaan ja vetovoimaan liittyvät kysymykset nousevat jatkossa keskeiseen merkitykseen alueiden välisessä kilpailussa.

Taloudelliset lähtökohdat 5 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVION VALMISTELU JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kaikki valtuustoryhmät kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta allekirjoittivat 10.12.2012 valtuustosopimuksen. Sen keskeisin tavoite on tasapainottaa kaupungin talous niin, että vuosien 2013-2016 aikana kaupungin investointien ja toiminnan yhteenlaskettu kassavirta käännetään positiiviseksi ja velkaantuminen katkaistaan. Talousarviota 2014 ja taloussuunnitelmaa 2014-2016 on valmisteltu valtuustosopimuksen linjausten mukaisesti. Valmistelu aloitettiin keväällä keräämällä kaikilta tulosalueilta toimenpide-ehdotukset niistä toiminnallisista muutoksista, joita valtuustosopimuksen tavoitteiden täyttäminen edellyttää. Esitykset käsiteltiin kahdessa kaupunginhallituksen suunnitteluseminaarissa ja ne antoivat suuntaviivoja kehyspäätöksen valmistelulle. sopimuksen mukaan toimintakate ei saa heikentyä yli kolmea prosenttia vuodessa. Ottaen huomioon vuoden 2012 talousarvioylitykset sekä vuodelle 2013 keväällä ennustetut ylitykset, voitiin jo talousarviokehyksen valmisteluvaiheessa arvioida, että toimintakatteen muutoksen osalta tavoite joudutaan asettamaan valtuustosopimuksen kolmen prosentin rajaa tiukemmaksi. Koska myös valtionosuuksien osalta oli tiedossa vielä aiempien päätösten lisäksi lisäleikkauksia ja verotulojen osalta arviot näyttivät odotettua huonommilta, kaupunginhallitus vahvisti tulosalueille erittäin tiukan kehyksen koko kolmen vuoden taloussuunnitelmakaudelle. Käytännössä laskennallinen vuoden 2013 toteuma-arvion päälle yhteenlaskettu toimintakatteen muutos rajattiin noin kahden prosentin luokkaan. Perusturvan oman toiminnan osalta vuonna 2014 kasvuksi sallittiin 3,6 prosenttia, mutta erikoissairaanhoidon osalta vain kaksi prosenttia. Suunnitelmavuosien 2015 ja 2016 osalta vastaavat kasvuprosentit asetettiin perusturvan oman toiminnan osalta kolmeen prosenttiin ja erikoissairaanhoidon osalta 2,5 prosenttiin. Muiden tulosalueiden osalta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kasvuprosentit olivat kehyspäätöksen mukaan vuonna 2014 1,5 prosenttia ja suunnitelmavuosien 2015 ja 2016 osalta vain 1 prosentti. Verotulojen osalta laskelmissa varauduttiin kunnallisveron 0,5 prosenttiyksikön korotukseen vuonna 2015. Myös investointien osalta kaupunginhallitus vahvisti koko suunnitelmakauden osalta valtuustosopimuksessa sovitun investointien alarajan mukaisen 30 miljoonan euron vuosittaisen kehyksen, jonka valmisteluvastuu annettiin tekniselle palvelukeskukselle. Kehyspäätöksen yhteydessä vahvistettiin myös kaupungin sisäisten vuokrien korotus sellaiselle tasolle, jolla vuokratuotot kattavat kaikki kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset mukaan lukien investoinnit. Käytännössä sisäiset vuokrat lähes kaksinkertaistuivat. Menettelyä, jossa tulosalueet ja niistä vastaavat toimielimet laativat itse koko kolmen vuoden taloussuunnitelmansa kaupunginhallituksen vahvistaman kehyksen puitteissa, kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa. Menettelyllä pyritään tulosalueiden osalta pitkäjänteisempään suunnitteluun sekä vahvistamaan kaikkien talousarvion laadintaan osallistuvien tahojen tietämystä kaupungin talouden realiteeteista. Talousarvion laadinnan edetessä syksyllä erityisesti verotuloarviot heikentyivät vielä huomattavasti. Arvioidut vaikutukset kumuloituvat erityisesti suunnitelmavuosille 2015 ja 2016, joiden osalta kaupunginjohtajan ehdotuksessa jouduttiin vielä tekemään myös kaikkia tulosalueita koskeva karsinta. Koska karsintavaihetta ei aikataulullisista syistä voitu valmistella toimielimissä ja koska karsinta erityisesti vuoden 2016 osalta oli melko mittava, toiminnallisten muutosten valmistelu jatkuu välittömästi talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Menettely on osa rullaavaa taloussuunnittelua, jota haasteellisissa ja melko vaikeasti ennustettavissa olosuhteissa joudutaan käyttämään jatkossakin. Talousarviokirjan uudistustyö Kuntaliiton suosituksen mukaiseksi aloitettiin vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä. Nyt laadittu talousarviokirja vastaa pääosin suositusta. Vuoden 2013 talousarviouudistuksen lisäksi mm. investointien tavoiteosiot on nyt lisätty esityksiin. STRATEGIA JA STRATEGINEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Strategia on kaupunginvaltuuston laatima ja hyväksymä pitkän aikavälin suunnitelma (KV 11.11.2013 219). Se osoittaa suunnan ja suuret linjat, joiden mukaan kaupunki toimii. Strategisen johtamisjärjestelmän mukaisesti strategia ohjaa kaupungin muuta suunnittelua. Lisäksi johtoryhmätyöskentely, tulos- ja kehityskeskustelut sekä talousarvio, seuranta ja raportointi ovat osa strategista johtamisjärjestelmää. Käsillä olevan talousarvion tavoitteet perustuvat vielä Pori 2016 kaupunkistrategiaan, joka ohjasi tavoitteiden asettamista talousarvion valmistelussa vuoden 2013 aikana. Pori. Asenne. strategiassa painopisteet vuoteen 2020 asti ovat: Työn ja yrittämisen Pori Lasten ja nuorten Pori Hyvän elämän Pori Tapahtumien Pori Strategia hyväksytään kahdeksi valtuustokaudeksi, mutta se päivitetään aina valtuustokauden alkaessa. Strategian päivittämisen myötä on siirrytty yhtenäiseen seurantajärjestelmään, jossa kaupunginvaltuusto seuraa samojen tavoitteiden toteutumista kuin kaupungin eri hallintokunnat ja niiden lautakunnat. Nämä mitta-

6 Taloudelliset lähtökohdat rit/tavoitetasot talousarvion käyttötalousosassa ovat eri hallintokuntien (käytännössä tulosalueiden) tärkeimmiksi koettuja tavoitteita. Uudistuksella vältetään päällekkäiset ja mahdollisesti toisistaan poikkeavat seurantamenettelyt. HUOMIO HALLINTOKUNTIEN PALVELUOHJELMIIN sopimuksen (10.12.2012) mukaisesti palvelustrategiaa ei enää laadita erikseen valtuustotasolla. Tästä johtuen palvelujen suunnittelun rooli hallintokunnissa ja liikelaitoksissa sekä niiden luottamuselimissä korostuu entisestään. Koska Porin kaupungilla on vain yksi strategia, hallintokuntien ja liikelaitosten HENKILÖSTÖ Henkilöstöön liittyvä ohjaus perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään henkilöstöstrategiaan. Henkilöstöstrategian painopisteet ovat henkilöstövoimavarojen hallinta, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen johtaminen. sopimuksessa 2013-2016 on sitouduttu tiukkaan talousraamiin. Yhtenä toimenpiteenä on nostettu esiin henkilöstöresurssien nykyistä tarkempi suunnittelu koko suunnitelmakaudeksi. Henkilöstövoimavarojen ennakoivan suunnittelun merkitys on korostunut haettaessa parempaa tasapainoa talouden, toiminnan ja henkilöstön välille. Talousarvioon sisältyy perustiedot henkilöstövoimavarojen kehityksestä hallintokunnittain. Lisäksi hallintokuntien tulee tehdä laaja henkilöstösuunnitelma oman hallintokunnan käsittelyyn. Tähän suunnitelmaan sisältyy mm. selvitys palvelutarpeen muutoksista, osaamisen ennakointia kartoittava osuus sekä selvitys sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävistä toimista. Työhyvinvoinnin johtamisen keskeinen seurattava tekijä on sairauspoissaolot. Sairauspoissaolojen määrää ei ole saatu alennettua, vaikka muut työhyvinvointia kuvaavat tekijät ovatkin osoittaneet paranemista, mm. työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ja oma kokemus työkuntoisuudesta. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain toiminnan laadun vaihteluina ja lisääntyneinä henkilöstökustannuksina. Porin kaupungin sairauspoissaolojen määrä on kuntien keskimääräisellä tasolla. Kustannusten alentamiseksi ja toiminnan sujuvuuden kannalta hallintokuntien tulee ponnistella sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Johtamisella, esimiestyöllä ja erilaisilla työjärjestelyillä vaikutetaan sairauspoissaolojen määrään. Uutena menettelynä laajennetaan esimiesten oikeutta antaa työntekijälle oikeus olla sairauden takia pois työstä kolmesta päivästä viiteen päivään. strategioita kutsutaan palveluohjelmiksi. n hyväksymä strategia konkretisoituu palveluohjelmissa. Palveluohjelmat ovat hallintokuntien ja liikelaitosten pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelua ja toimivat sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden työkaluina erityisesti palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä. Palveluohjelmien avulla tarkastellaan palvelutarpeiden kehittymistä, palvelujen järjestämistapoja sekä palvelujen määrää ja laatua. Palveluohjelmat ovat pitkän aikavälin suunnitelmia, mutta niiden mittariosiossa olevat tavoitetasot päivitetään vuosittain. Palveluihin liittyvät tavoitteet päivitetään aina tarpeiden mukaan. Osaamisen ennakointi ja siihen liittyvä koulutussuunnittelu sisältyivät vuosien 2012-2013 raamisopimukseen osana työelämän kehittämistä. Ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja yhteistoimintasääntelyn uudistamiseen saatavaa taloudellista tukea koskevan lain on määrä tulla voimaan 1.1.2014. Koska taloudellisen tuen saamisen edellytyksenä on koulutussuunnitelman laatiminen, tullaan tätä osuutta osana henkilöstösuunnitelmaa korostamaan. Henkilöstökustannukset muodostavat talousarvion suurimman yksittäisen menoerän. Henkilöstökustannukset muodostuvat palkoista ja palkkojen sivukuluista. Kuntaalan uusi sopimuskausi alkaa 1.3.2014. Kunta-alan sopimusneuvottelut ovat kesken. Valtakunnallisen kokonaispalkkaratkaisun vaikutukset kunta-alalle ovat keskimäärin n. 0,7 % vuonna 2014. Kustannuksiin vaikuttavat aina edellisen vuoden korotukset ja henkilöstön rakenne. Palkkaperusteinen ja eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja nk. varhemaksu ovat yhteensä n. 25 % palkkakustannuksista. Kunnalliset sopimukset turvaavat henkilöstölle palkan, täyden tai osapalkan myös sairastamisen yhteydessä. Näistä syistä palvelussuhteessa olevan henkilöstön aiheuttamia kustannuksia ei juurikaan voida alentaa. Hallintokunnat voivat talousarviota toteuttaessaan ja haettaessa talouden tasapainoa ottaa käyttöön seuraavia henkilöstömenoihin vaikuttavia toimenpiteitä: - Vapautuvia virka- ja työsuhteita tarkastellaan kriittisesti, vain välttämättömät palvelussuhteet täytetään ja sen sijaan tehtäviä järjestellään uudelleen. Tehtävien uudelleenjärjestelyissä voidaan käyttää hyväksi uusia toimintatapoja, henkilöstön sisäistä liikkuvuutta, tehtäväkuvausten tarkistamista, työaikajärjestelyitä, työvuorosuunnittelua jne. - Henkilöstön määrän, rakenteen osaamisen ja kustannusten muutokset tulee ennakoida strategian mukaisesti. - Minimoidaan ylityöt. - Ei avata keskustelua harkinnanvaraisista palkantarkistuksista. - Suositaan palkattomia virka- ja työvapaita. - Vähennetään sijaisten ja muiden määräaikaisten käyttöä. - Vähennetään ostoja, koulutuskustannuksia, tarjoiluita, matkakustannuksia yms. - Vähennetään ostopalveluita. Vuosien 2015 ja 2016 osalta hallintokunnat valmistelevat yhteistoimintalain mukaisesti henkilöstönsä kanssa

Taloudelliset lähtökohdat 7 neuvotellen suunnitelmat toiminnallisista muutoksista, joilla karsitun taloussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Samassa yhteydessä laaditaan näitä suunnitelmia tukevat henkilöstösuunnitelmat. Tavoitteena on vähentää kaupungin henkilötyövuosien määrää. Hallintokuntien tulee varmistaa, että toimintasäännön valtuusmääritykset ovat ajan tasalla. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN 2012 2030 300 250 Eläkepoistuma 2012-2030 Lähde: KEVA Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke 200 Henkilömäärä 150 100 50 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Työkyvyttömyyseläke 85 82 79 77 74 72 69 66 63 60 59 56 53 51 48 45 42 40 37 Vanhuuseläke 166 167 176 183 186 186 181 185 184 187 187 178 112 156 165 166 155 155 154 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta (kuntalain 13 ). n tulee tässä tehtävässään päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konserniohjauksen periaatteet on määritelty valtuuston hyväksymässä konserniohjeessa. Kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto nimeää kaupungin ehdokkaat tytäryhteisöjen toimielimiin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokous tai vastaava päätöksentekoelin valitsee toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat. Kokousedustaja ohjeistetaan toimimaan kokouksessa kaupunginhallituksen tai konsernijaoston tekemän päätöksen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto asettaa seitsemälle keskeiselle tytäryhtiölle toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet talousarviovuosittain. Tytäryhteisöjen tavoitteiden tulee olla kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisia. Konsernijohdolle asetettavat tavoitteet on sisällytetty kaupunkitason toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin, jotka ovat valtuustosopimuksen linjausten mukaisia.

8 Taloudelliset lähtökohdat KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET TASAPAINOTTAMINEN Tulosalueiden esitykset vastasivat pääosin kaupunginhallituksen keväällä vahvistamaa kehystä. Pieniä poikkeamia kevään kehysasetelmaan verrattuna oli tarkastustoimen, Porin pelastustoiminnan kustannusten ja Jätehuolto liikelaitoksen osalta. Nämä esitykset muutettiin kaupunginjohtajan ehdotuksessa kehyksen mukaisiksi pois lukien Porin pelastustoiminnan kustannukset, jonka alkuperäinen kehys ei muista tulosalueista poiketen sallinut toimintakatteen kasvua yhtään. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa pelastustoiminnan kustannuksiin sallittiin 1,5 prosentin kasvu. Erityisesti verotuloennusteiden osalta tilanne kuitenkin huononi syksyllä huomattavasti. Myös valtionosuusarvio heikkeni. Rahoitustuottojen ja kulujen osalta tehtiin uudelleenarvioinnit, mutta siitä huolimatta valtuustosopimuksen mukaiseen kassavirtatavoitteeseen pääseminen edellytti tasapainottamistoimenpiteitä vuoden 2014 osalta yli 2 miljoonaa euroa, vuoden 2015 osalta yli 5 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 osalta yli 12 miljoonaa euroa. Tasapainottaminen tehtiin seuraavasti: Käyttötalous - Vuosi 2014 Rahoitustuottojen määrää on kaupunginjohtajan ehdotuksessa nostettu 2,1 miljoonalla eurolla. Esitys perustuu Pori Energia Oy:n osinkotuottojen nousuun. Kevään kehysasetelmassa Pori Energian osinkotuotot oli arvioitu samalle tasolle kuin vuoden 2013 talousarviossa eli 1,5 miljoonaan euroon. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa Pori Energian osinkotuottojen määrä nostettiin 3,6 miljoonaan euroon. Käyttötalous - Vuodet 2015 ja 2016 Kevään kehysasetelmassa oli varauduttu 0,5 prosenttiyksikön veronkorotukseen vuonna 2015. Sen vaikutuksen arvioitiin olevan noin 6 M. Taloussuunnitelman tasapainottamiseksi kaupunginjohtajan ehdotuksessa jouduttiin varautumaan 0,75 prosenttiyksikön veronkorotukseen vuonna 2015. Kehysasetelmaan verrattuna 0,25 prosenttiyksikön veronkorotuksen nosto kasvattaa vuosien 2015 ja 2016 verotulojen määrää noin kolmella miljoonalla eurolla. Veronkorotuksesta huolimatta valtuustosopimuksen mukaiseen kassavirtatavoitteeseen pääseminen edellytti toimintamenojen karsintaa. Karsintatarve jaettiin tulosalueille toimintakatteiden suhteessa talousarviokirjassa olevan liitteen mukaisesti. Vuodelta 2015 karsittiin 2,2 miljoonaa euroa ja vuodelta 2016 9,4 miljoonaa euroa. Koska erityisesti vuoden 2016 osalta karsinta merkitsee merkittäviä toiminnallisia muutoksia, talousarvion yhteydessä vahvistetaan menettely, jossa tulosalueilta edellytetään karsitun esityksen mukaisia toimenpide-ehdotuksia vuosille 2015 ja 2016 kevään 2014 aikana. Investoinnit Investointisuunnitelman tasapainottaminen jouduttiin tekemään lähinnä siitä syystä, että muutamien tulosalueiden esitykset eivät olleet täysin yhteneviä teknisen viraston laatiman kokonaisinvestointiesityksen kanssa. Tasapainottamisen yhteydessä Sataman investointisuunnitelmaa vuoden 2014 osalta karsittiin 200 000 euroa ja Jätehuollon investointisuunnitelmaa samoin 200 000 euroa. Vuosien 2015 ja 2016 osalta vapaaaikatoimen käyttöön suunnitelluista rakennusinvestoinneista karsittiin kummankin vuoden osalta 40 000 euroa, joilla katettiin tulosalueen esittämiä irtaimen omaisuuden investointeja. Lisäksi vuodelta 2016 karsittiin 128 504 euroa tulosalueelta T76 Toimitilat kiinteistöjen kunnossapidosta. Kouluverkkouudistuksen sekä sisäilmaselvityksen vaatimien toimenpiteiden toteuttamiseksi vuosien 2015 ja 2016 investointisuunnitelmiin lisättiin kumpaankin vuoteen 2 M :n määräraha. KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUT MUUTOKSET Käyttötalous Käyttötalouden osalta tulosalueelta T72 Tekninen palvelukeskus siirrettiin 50 000 euroa tulosalueelle T16 Kehittäminen lentoliikenteen markkinointia varten. Tulosalueelle T16 siirrettiin 100 000 euroa tulosalueelta T50 Taidekoulu määrärahan käyttötarkoitusta kuitenkaan muuttamatta. Investoinnit Investointien osalta Perusturvan käyttöön suunnitellun lastensuojelulaitoksen 1,1 miljoonan euron määräraha siirrettiin tulosalueelle T72 Porin sillan remontointiin. Lastensuojelulaitos toteutetaan Porin Erityiskiinteistöt Oy:n hankkeena. Kouluverkkouudistuksen vuoksi tulosalueella T76 Toimitilat Porin Suomalaisen Yhteislyseon peruskorjaukseen siirrettiin 230 000 euroa Uudenkoiviston koulun julkisivukorjauksesta.

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET Erillistoimenpiteet ja -valtuudet 9 Kaupunginhallitus päätti talousarviokäsittelyjen yhteydessä tehdä muutoksia kaupunginjohtajan ehdotukseen. Muutokset on esitetty liitteenä talousarviokirjan loppuosassa sekä soveltuvin osin huomioitu talousarviokirjan eri kohdissa. TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVISTETTAVAT ERILLISET TOIMENPITEET JA ERILLISVALTUUDET TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVIS- TETAAN TOTEUTETTAVAKSI SEURAAVAT TOIMENPITEET VUODEN 2014 AIKANA 1. Talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä toteutettiin tulosaluekohtainen toimintamenojen karsinta suunnitelmavuosille 2015 ja 2016. Tulosalueiden tulee yhteistoimintalain mukaisesti, henkilöstön kanssa neuvotellen valmistella vuoden 2014 kevään aikana suunnitelmat toiminnallisista muutoksista, joilla karsitun taloussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelmat käsitellään kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa. Suunnitelmien tulee olla valmiita toukokuun loppuun mennessä niin, että ne voidaan ottaa huomioon vuoden 2015 talousarviokehyksen laadinnassa. 2. Vuoden 2014 kevään aikana toteutetaan työllisyyden hoidon osalta laaja arviointi, jolla pyritään varmistamaan työllisyyden hoidon mahdollisimman tuloksellinen toiminta sekä arvioidaan työllisyyden hoitoon osoitetun rahoituksen riittävyys. TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVIS- TETAAN SEURAAVAT ERILLISVALTUUDET 1. Kaupunginhallituksella on kaupungin taloudellisen tilanteen niin edellyttäessä oikeus antaa kaikille tulosalueille tarkempia ohjeita määrärahojen käytöstä ja tarvittaessa rajoittaa määrärahojen käyttöä. 2. Kaupunginhallituksella on oikeus päättää vuoden 2014 talousarviolainojen ottamisesta talousarvion rahoitusosassa esitetyn lainanottoon varatun summan puitteissa. Kaupunginhallituksella on myös oikeus käyttää tilapäisluottoja 50 M määrään asti. Lisäksi kaupunginhallituksella on oikeus tehdä tarvittaessa myös muita kaupungin rahoitusasemaa turvaavia päätöksiä. 3. Rahoitusjohtajalla ja taloussuunnittelupäälliköllä on oikeus siirtää määrärahoja käyttötalousosasta investointiosaan tai päinvastoin kirjanpidollisista syistä. Määrärahan käyttötarkoitus ei kuitenkaan saa muuttua. 4. Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää enintään 250 000 hissiavustuksiin vuonna 2014. Avustuksia vastaavat määrärahalisäykset katetaan Asuntotuotantorahastosta.

10 Erillistoimenpiteet ja -valtuudet KAUPUNGIN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET VUONNA 2014 Kaupunginhallitus vahvisti vuonna 2010 kaupungin avustuksia koskevan ohjeistuksen. Sen mukaan avustukset jaetaan pääryhmiin, joiden tason kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarvion yhteydessä. Avustukset sisältyvät tulosalueiden määrärahoihin ja tulosalueet vastaavat niiden oikeudenmukaisesta jaosta noudattaen avustuksia koskevaa ohjeistusta. Taulukossa mainittujen avustuskokonaisuuksien lisäksi kaupunki avustaa erikseen seuraavia toimijoita. Summat sisältyvät sulkeissa olevien tulosalueiden määrärahoihin: Porin Teatterisäätiö: 1 505 792 (T03) Pori Jazz: 209 387 (T03) Tanssin aluekeskustoiminta ja PDC: 58 264 (T48) Lainsuojattomat festivaali ja Rakastajat Teatteri: 45 519 (T48) Porin Ooppera: 54 623 (T48) Satakunnan Elävän Kuvan Keskus: 18 207 (T48) Kaupunginhallituksen käyttöön 38 000 avustussumma käytettäväksi erikseen päätettäviin kohteisiin (T03). Harkinnanvaraiset avustukset TA 2014 Sisältyy talousarviossa tulosalueeseen Kulttuuriavustukset 95 000 T48 Liikunnan ja nuorisotyön tukeminen 512 500 T51 Yleissivistävä kansalaistoiminta ja perinnetyö 159 080 T03 Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen 72 459 T03 Asukas- ja aluetyö 14 375 T03 Kansainvälinen toiminta 111 550 T03 Määräaikaisten hankkeiden kuntaosuudet ja tuki 136 770 T03 Vuokra-avustus kaupungilta vuokrattuihin tiloihin 202 512 T03 Yhteensä 1 304 246

Käyttötalousosa 11 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSAN ESITTELY JA SITOVUUS Talousarvion käyttötalousosa koostuu kahdesta osiosta; yhteenveto kaupungin ydinprosesseista ja tulosaluekohtaiset esitykset. Tulosaluekohtaiset ydinprosessit sekä niistä johdetut suoritteet kustannusarvioineen on kerätty käyttötalousosan alussa olevaan yhteenvetotaulukkoon. Suoritehinnat perustuvat bruttomenoihin ja arvioituihin suoritemääriin. Suoritehinnat ovat tavoitteellisia. Niiden toteumia tullaan seuraaman raportoinnin yhteydessä, mutta suoritehinnat eivät ole valtuustoon nähden sitovia tavoitteita. Suoritehinnoittelun keskeinen tavoite on kuvata, mitä prosesseja kaupunkiorganisaatio tuottaa ja paljonko näistä prosesseista aiheutuu kustannuksia. Tuottavuuden näkökulmasta 12 kk keskimääräisiä suoritehintoja seuraamalla voidaan kuukausittain todeta, onko tuottavuus eri sektoreilla laskennallisesti parantunut tai heikentynyt. Tulosaluekohtaisissa esityksissä keskeisimpänä sisältönä ovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden osalta käyttötalousosassa esitetyt toimenpiteet ja niiden tavoitetasot ovat valtuustoon nähden sitovia. Taloudellisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite on tuloslaskelmissa esitetty vuosikate eli tulosalueen määräraha. Seuraavien kokonaisuuksien osalta on voimassa yhteissitovuus, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että lautakunta tai kaupunginhallitus voi osoittaa alaisuuteensa kuuluvan tulosalueen määrärahaylitykselle katteen toiselta tulosalueeltaan, jossa määräraha vastaavasti alittuu. T01, T03, T05, T09, T10 ja T16: Kaupunginhallitus T20 ja T22: Perusturvalautakunta T25, T26, T27 ja T28: Kasvatus- ja opetuslautakunta T42, T46, T47, T48, T49 ja T50: Kulttuurilautakunta T72 ja T74: Tekninen lautakunta Tulosaluekohtaisiin esityksiin sisältyy lisäksi informatiivisena tietona tulosalueiden toiminta-ajatukset, kuvaukset niistä toiminnallisista muutoksista, joita taloudelliset tavoitteet edellyttävät, henkilöstöä koskevat tavoitteet ja arviot henkilötyövuosimääristä sekä tietyt tulosaluekohtaiset tunnusluvut. Käyttötalousosassa on esitetty myös investointien tavoitteet sekä niiden arvioidut vaikutukset käyttötalouteen. Talonrakennusinvestointien tavoitteet on esitetty rakennuksia käyttävien tulosalueiden esityksissä. Perusturvan toiminnan laajuudesta johtuen tulosalueen T20 esitykseen sisältyy informatiivisena tietona myös kaikkien viiden palvelualueen tuloslaskelmat. Käyttötalousosan rakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2013 verrattuna. Logistiikkayksikön perustamisen seurauksena muutoksia tuli muutamien tulosalueiden talousarvioihin. Vuoden 2014 tulosaluekohtaiset tuloslaskelmat eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2013 tuloslaskelmien kanssa johtuen sisäisten vuokrien tasokorotuksesta.

12 Käyttötalousosa HALLINTOKUNTIEN YDINPROSESSIEN SUORITTEET Suorite Määrä Määrä Määrä Määrä Määrä / Suorite / Suorite / Suorite / Suorite / Suorite TP 2012 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TP 2012 TA 2014 TS 2015 TS 2016 02 Tarkastustoimi Tarkastuspäivät 957 1 105 1 114 1 103 1 103 390,90 399,39 421,70 424,17 429,78 09 Henkilöstöhallinto Työllistämistoimenpiteissä olevat 591 780 860 860 860 13 764,91 14 599,37 12 782,45 13 034,48 12 300,71 Koululaisten ja opiskelijoiden palkkaus 982 1 030 1 030 1 030 1 030 780,97 769,73 774,52 774,97 775,43 Työmarkkinamaksu (yli 500pv) 686 625 465 465 465 3 995,43 3 792,00 4 086,02 4 147,31 4 209,51 20 Perusturva Lastensuojelun hoitovuorokaudet 100 963 101 500 101 500 101 450 101 400 131,21 133,43 132,50 139,35 147,70 Perheneuvolakäynnit 19 960 19 200 20 200 20 500 21 000 56,57 66,74 66,96 67,28 66,97 Vammaispalveluiden toimintapäivät 62 333 62 750 63 000 63 300 63 600 70,57 71,31 75,41 76,63 77,79 Vammaispalveluiden asumisvuorokaudet 140 088 135 830 140 000 140 500 150 000 146,17 141,33 141,75 149,62 145,10 Vammaistuet ja avustukset tuen saajat 5 136 4 850 5 000 5 000 5 000 1 519,88 1 594,94 1 554,63 1 586,17 1 618,11 Toimeentulotukea saavat ruokakunnat 4 564 4 760 4 285 4 160 4 100 1 829,93 1 913,87 2 158,62 2 267,97 2 347,19 Perusterveydenhuollon käynnit 293 427 286 900 286 900 286 900 286 900 70,36 65,45 69,40 70,82 72,22 Hammashoidon käynnit 91 178 86 950 89 000 91 000 93 000 90,66 92,06 91,83 91,58 91,36 Psykososiaalisten avopalvelujen käynnit 23 434 17 900 24 000 24 500 25 000 91,44 118,57 99,74 96,84 92,94 Psykososiaalisten palveluiden asumisvuor 105 147 117 100 108 000 105 000 103 000 59,76 52,79 65,79 71,78 78,38 Psykososiaalisten palveluiden hoitovuoro 5 900 5 200 5 200 5 200 5 200 231,25 277,89 289,42 295,49 301,58 Vuodeosastojen hoitovuorokaudet 99 350 83 000 85 650 79 700 79 700 243,20 250,55 268,75 296,46 301,73 Kotisairaalan hoitovuorokaudet 8 413 8 400 8 800 9 200 9 600 92,42 113,48 125,22 122,12 119,32 Kotisairaalan käynnit 9 000 9 500 10 000 122,43 118,26 114,55 Poliklinikkakäynnit 11 600 11 800 15 000 15 000 15 000 111,81 138,57 113,77 118,34 119,39 Fysiatriset käynnit 94 487 81 000 90 000 94 000 96 000 30,30 36,91 36,56 35,67 35,31 Kotihoidon palvelukäynnit 496 458 441 000 452 000 460 000 480 000 37,56 44,28 42,89 43,03 42,07 Omaishoidon tuki tuen saajat 605 578 600 610 620 4 475,68 5 049,05 4 994,68 5 011,05 5 028,84 Ympärivuorokautinen hoito 509 571 479 914 488 226 500 000 500 000 111,96 124,13 130,54 131,04 135,01 25 Perus- ja lukiokoulutus Peruskoulun oppilaat 7 119 7 057 6 898 6 866 6 834 7 586,43 7 832,45 8 933,41 9 077,56 9 164,03 Lukiokoulutuksen oppilaat 1 489 1 495 1 435 1 360 1 340 6 555,40 6 792,50 7 514,81 7 808,42 7 954,63 26 Palmgren-konservatorio Taiteen perusopetuksen opetustunnit 23 512 22 561 22 561 22 561 22 561 81,88 86,46 84,64 85,32 86,01 Ammatillisen koulutuksen oppilaat 55 54 54 53 52 13 958,80 13 496,43 13 372,85 13 373,55 13 374,25 27 Kansalaisopisto Kansalaisopiston opetustunnit 20 249 19 000 20 000 20 000 20 000 77,37 88,67 93,73 94,98 96,36 28 Päivähoito Päivähoidon hoitopäivät 574 045 565 000 570 000 570 000 570 000 58,25 60,47 66,00 65,26 65,73 42 Kirjasto Lainaukset 1 826 885 1 750 000 1 730 000 1 730 000 1 730 000 0,83 0,86 0,94 0,95 0,96 Hankitut aineistoyksiköt 33 553 28 000 26 000 26 000 26 000 45,38 54,25 62,24 63,02 63,81 Kirjastokäynnit 722 832 680 000 680 000 680 000 680 000 2,11 2,87 2,38 2,41 2,44 46 Sinfonietta Orkesterin kuulijat (ei sis. radio/tv) 13 018 17 000 17 000 17 000 17 000 161,13 119,13 120,83 121,99 123,16 47 Satakunnan Museo Museon ylläpitämät dokumentit 504 489 507 000 518 000 521 000 524 000 2,83 2,24 2,69 2,71 2,75 Museon asiakaskontaktit 58 035 50 000 50 000 50 000 50 000 20,12 18,51 22,78 23,11 23,56 48 Kulttuuritoimi Kulttuuritapahtumat ja tilaisuudet 5 5 5 5 5 11 754,00 11 430,00 9 822,80 10 038,00 10 250,40 Avustukset 100 90 100 100 100 2 585,50 3 183,00 2 590,05 2 586,38 2 582,71 49 Taidemuseo Taidemuseon asiakaskontaktit 40 911 30 000 30 000 30 000 30 000 14,69 18,92 21,44 21,77 22,10 Asiakasryhmittäin kohdistetut palvelut 16 230 12 000 12 000 12 000 12 000 27,77 35,48 40,20 40.81 41,45 Kulttuurivarallisuuden ylläpito 3 849 3 749 3 881 3 913 3 945 117,11 113,55 124,28 125,16 126,07 50 Taidekoulu Taidekoulun opetustunnit 875 830 950 950 950 217,91 229,44 254,74 254,60 263,67 Kuvataidekoulun opetustunnit 2 224 2 294 2 312 2 312 2 312 112,64 107,73 122,10 124,75 127,46 Videotuen asiakastapahtumat 1 616 1 300 1 500 1 500 1 500 34,90 40,90 40,54 41,44 42,36 51 Vapaa-aika Liikuntalaitosten (10) aukiolotunnit 25 306 30 614 30 614 30 614 30 614 290,39 257,28 307,13 312,58 318,57 Liikunnanohjauksen osallistumiskerrat 51 651 55 000 55 000 55 000 55 000 4,12 2,63 6,38 7,02 7,14 Nuorisotyön osallistumiskerrat 75 785 80 000 80 000 80 000 80 000 16,73 17,04 20,41 20,73 21,00 65 Ympäristövirasto Rakennus- ja toimenpidelupapäätökset 746 850 850 850 850 1 246,42 1 139,00 1 270,58 1 271,93 1 277,49 Analyysit (Porilab) 28 858 30 000 31 000 32 000 33 000 26,57 27,31 28,00 28,00 28,00 Tark., päät., lausunnot ja todistukset 3 200 3 200 3 200 3 200 ei verrattavissa 323,25 267,47 267,65 267,85 Eläinlääkintäkäynnit 16 026 11 000 11 000 11 000 11 000 72,34 81,52 83,15 84,00 84,55 71 Joukkoliikenne Kokonaismatkamäärä (matkustajat) 1 803 000 2 000 000 2 050 000 2 100 000 2 100 000 1,59 1,30 1,27 1,25 1,26 72 Tekninen Palvelukeskus Liikennealueiden kunnossapito (km) 907 910 920 925 930 5 855,00 6 109,00 6 314,50 6 280,37 6 246,60 Viheralueet ja erityisalueet (ha) 1 212 1 573 1 768 1 770 1 770 3 246,00 2 298,00 2 177,87 2 175,41 2 175,41 Satamat ja veneväylät 1 1 1 170 275 1 534 971 Satamarakennus lakkautettu. Kustannukset siirretty muille vastuualueille. Vuokrasopimukset 5 850 6 000 6 000 6 050 6 100 301,00 288,00 291,88 292,29 290,49 Tukipäätökset 5 996 5 800 6 700 6 700 6 700 56,00 71,00 62,57 63,59 64,63 Kiinteistöjen rekisteröinnit 202 330 300 300 300 5 331,00 2 797,00 3 343,01 3 404,51 3 467,27 Rakennuttamispalvelut (h) 77 954 77 954 77 954 77 954 77 954 49,00 47,00 49,39 50,37 51,38 73 Logistiikkayksikkö Vuokratut raskaat ajoneuvot 83 85 84 84 84 18 455,53 16 000,62 17 795,04 17 830,75 17 866,46 Vuokratut kevyet ajoneuvot 160 166 167 167 167 6 214,58 5 884,81 6 421,22 6 430,20 6 443,37 Vuokratut muut koneet 57 59 59 59 59 2 828,83 2 785,22 3 092,75 3 110,76 3 127,98 74 Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvonnan virhemaksut 18 972 18 000 18 000 18 000 18 000 19,20 21,01 21,60 22,02 22,45 Toripaikat m2 1 677 1 677 1 677 1 677 1 677 48,93 70,32 73,20 74,62 76,08 76 Toimitilat Tilamenot, kaupungin hallintokunnat m2 249 608 239 171 240 284 240 284 240 284 70,29 74,17 81,04 87,55 93,99 Tilamenot, ulkopuoliset vuokralaiset m2 53 000 50 000 45 000 40 000 38 000 50,91 80,00 55,56 58,25 60,79

LIIKELAITOSTEN YDINPROSESSIEN SUORITTEET Käyttötalousosa 13 Suorite Määrä Määrä Määrä Määrä Määrä / Suorite / Suorite / Suorite / Suorite / Suorite TP 2012 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TP 2012 TA 2014 TS 2015 TS 2016 78 Porin Palveluliikelaitos Koulujen ym. puhtauspalvelut (h) 380 224 386 620 375 024 295 464 295 464 20,91 20,55 21,34 22,83 23,07 Perusturvan ympärivrk. puhtauspalv. (h) 195 520 204 464 186 160 186 160 186 160 23,81 22,87 23,54 24,25 24,72 Perusturvan muu puhtauspalvelu (h) 108 160 105 040 104 520 104 520 104 520 22,48 21,91 22,45 22,90 23,36 Ateriasuoritteet, koulut ja päiväkodit 2 445 740 2 307 194 2 459 000 2 459 000 2 459 000 3,16 3,26 3,37 3,54 3,68 Ateriasuor., kokopäivähoitolaitokset 1 332 531 1 183 840 1 209 000 1 209 000 1 209 000 4,62 4,71 4,93 5,18 5,39 Kiinteistönhoitopalvelut m2 557 340 536 261 536 261 530 000 530 000 8,27 8,13 8,29 8,46 8,63 79 Porin Satama YHTIÖ YHTIÖ YHTIÖ YHTIÖ Aluskäynnit 680 685 666 ** ** 1 695,92 1 490,00 1 667,80 ** ** Satamalaitteiden palvelumyynti (tn) 3 741 528 4 800 000 4 600 000 ** ** 1,55 1,14 1,21 ** ** Satamalaitteiden kunnossapito (h) 17 195 14 530 15 220 ** ** 210,75 231,10 217,21 ** ** 80 Porin Vesi Laskutettu vesimäärä m3 5 114 000 5 100 000 5 250 000 5 150 000 5 100 000 1,20 1,17 1,21 1,25 1,28 Laskutettu jätevesimäärä m3 8 422 000 8 300 000 8 150 000 8 200 000 8 150 000 1,30 1,30 1,29 1,35 1,37 81 Jätehuolto Hangassuon yhdyskuntajätemäärä (tn) 14 552 16 000 16 000 16 000 16 000 128,73 127,46 132,78 133,43 134,48 Hangassuon elinkeinotoiminnan jätemäär 2 941 2 000 2 000 2 000 2 000 159,24 254,92 265,57 266,86 268,95 82 Satakunnan Työterveyspalvelut Työpaikkatoiminta 1 468 1 368 1 863 1 939 1 939 209,91 186,89 195,23 198,15 212,39 Terveydentilan seuranta 7 168 10 185 8 694 9 160 9 160 116,73 105,06 106,86 112,97 119,07 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus 4 242 4 369 4 068 4 147 4 147 92,60 81,78 92,71 92,82 95,16 Sairaanhoito 47 813 50 283 52 600 52 600 52 600 41,17 39,76 39,44 39,45 39,19

14 Käyttötalousosa 01 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto toteuttaa kaupungin ylimmän päätösvallan käyttäjänä voimassa olevan strategian toiminta-ajatusta. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 2014 Kaupunginvaltuusto siirtyy loppuvuoden 2013 aikana sähköiseen kokouskäytäntöön. Uutta toimintatapaa jatketaan vuonna 2014. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 2015-2016 Kaupunginvaltuuston varsinaisten kokousten määrää vähennetään. MUUT TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Valtuutettujen määrä 86 59 59 59 59 Kokousten määrä 11 12 10 10 10 TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA Talousarvion tuloslaskelma Kaupunginvaltuusto TP 2012 TA 2014 TA-muutos 2013/2014 TA-muutos % TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 0 Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintakulut 259 124 293 138 363 792 70 655 24,10% 368 921 374 182 Henkilöstökulut 153 289 186 289 195 871 9 583 5,14% 199 454 203 143 Palkat ja palkkiot 148 413 182 000 172 000-10 000-5,49% 175 440 178 949 Henkilösivukulut 4 876 4 289 23 871 19 583 456,60% 24 014 24 194 Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjauserät 0 Palvelujen ostot 95 424 81 983 109 293 27 310 33,31% 110 544 111 816 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 797 11 500 10 300-1 200-10,43% 10 494 10 692 Avustukset 0 Muut toimintakulut 614 13 366 48 328 34 962 261,57% 48 429 48 531 Vuokrat 614 1 031 42 903 41 872 4 061,30% 42 915 42 927 Muut kulut 12 335 5 425-6 910-56,02% 5 514 5 604 Toimintakate -259 124-293 138-363 792-70 655 24,10% -368 921-374 182 Rahoitustuotot ja -kulut 0 Vuosikate -259 124-293 138-363 792-70 655 24,10% -368 921-374 182 Poistot ja arvonalentumiset 0 Tilikauden tulos -259 124-293 138-363 792-70 655 24,10% -368 921-374 182 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -259 124-293 138-363 792-70 655 24,10% -368 921-374 182

Käyttötalousosa 15 02 TARKASTUSTOIMI Tarkastustoimen tehtävänä on edistää hallinnon ja taloudenhoidon yleistä luotettavuutta sekä havainnoistaan raportoimalla palvella ylimpien ohjausyksiköiden tietotarpeita. KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA VIRASTON TOIMINNASSA Taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Palvelujen laatu, tuottavuus ja alueellinen kattavuus. Ammattitaitoinen, uudistuva, tuloksellinen ja hyvinvoiva henkilöstö. VAIKUTTAVUUS 1. Ylimmillä päätöksentekijöillä on käytettävissä asianmukaiset tiedot ohjaustehtävää varten. 2. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden valvonta on kaikilta osiltaan riittävällä tasolla. PROSESSIT 4. Tarkastustoimen arviointitoiminnon kehittäminen. 5. Pyrkimys vaikuttaa hallinto- ja palveluprosessien standardointiin ja yksinkertaistamiseen. TALOUS 3. Toimintojen taloudellinen ja tehokas järjestäminen. OSAAMINEN 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja erityisasiantuntemuksen syventäminen. TOIMENPITEET JA TAVOITETASOT 2014 (2015-2016) TOIMENPIDE / MITTARI TAVOITETASO 2014 4. Tarkastustoimen arviointitoiminnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen. - Arviointityön menetelmiä kehitetään. - Tutkimusyhteistyötä lisätään. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 2014 Toiminnallisia muutoksia ei ole. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 2015-2016 Toiminnallisia muutoksia ei ole. HENKILÖSTÖ Suunnittelukaudelle ei ole näkyvissä merkittäviä muutoksia. Sairauspoissaoloissa tavoitteena 2 % lasku vuosittain. TA 2014 TS 2015 TS 2016 Suunnitellut henkilötyövuodet 5,25 5,25 5,25 Suunniteltujen henkilötyövuosien kustannus, M 0,33 0,33 0,34 Ostopalveluilla korvatut henkilötyövuodet 0,5 0,5 0,5 Ostopalveluilla korvattujen henkilötyövuosien kustannus, M 0,06 0,06 0,06 MUUT TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tarkastustoimen menot käyttömenoista % 0,06 0,07 0,07 0,07 0,07 Menot euroa / asukas 5,51 6,04 6,39 6,36 6,44

16 Käyttötalousosa TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA Talousarvion tuloslaskelma Tarkastustoimi TP 2012 TA 2014 TA-muutos 2013/2014 TA-muutos % TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 21 500 24 249 24 249 0 0,00% 24 249 24 249 Myyntituotot 17 850 24 249 24 249 0 0,00% 24 249 24 249 Maksutuotot 2 300 0 Tuet ja avustukset 1 140 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 210 0 0 0 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot 210 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintakulut 458 905 502 160 523 993 21 833 4,35% 527 834 526 711 Henkilöstökulut 290 390 360 645 368 251 7 606 2,11% 370 158 376 424 Palkat ja palkkiot 231 858 283 840 281 262-2 578-0,91% 282 740 287 733 Henkilösivukulut 65 043 76 805 86 989 10 184 13,26% 87 418 88 691 Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjauserät -6 511 0 0 0 0 Palvelujen ostot 131 591 103 368 106 423 3 055 2,96% 102 653 94 227 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 598 4 868 6 045 1 177 24,18% 5 753 5 507 Avustukset 0 Muut toimintakulut 29 326 33 279 43 274 9 995 30,03% 49 270 50 553 Vuokrat 29 266 33 222 43 213 9 991 30,07% 49 206 50 488 Muut kulut 60 57 61 4 7,02% 64 65 Toimintakate -437 406-477 911-499 744-21 833 4,57% -503 585-502 462 Rahoitustuotot ja -kulut 0 Vuosikate -437 406-477 911-499 744-21 833 4,57% -503 585-502 462 Poistot ja arvonalentumiset 0 Tilikauden tulos -437 406-477 911-499 744-21 833 4,57% -503 585-502 462 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -437 406-477 911-499 744-21 833 4,57% -503 585-502 462