TOINEN KOTIMAINEN KIELI KIELIKASVATUS Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Oppilas oppii tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä. TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET Oppilaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toisen tulee olla toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toisen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaalle valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä. Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: äidinkielenomainen suomi ja ruotsi, ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä sekä ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä. Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, saamen ja vieraan kielen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät. Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii tällöin perusteiden pohjalta kielikohtaisen sovelluksen. Perusteissa määritelty karttuvan kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin kieliin opetuksen järjestäjä tai koulu laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Pitkiä A-oppimääriä voidaan opettaa myös valinnaisina ja vapaaehtoisina kielinä, jolloin tuntimäärä on pienempi. Kunkin A-oppimäärän kohdalla on mainittu, mistä sisältöjä voidaan tarpeen mukaan karsia.
TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI/SUOMI Oppiaineen tehtävä Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja - kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia valita itseä kiinnostavia tekstejä ja työtapoja. Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.
Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä. Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilas osaa myös hakea osaamillaan kielillä tietoa. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. A1- ja A2- oppimäärillä on samat tavoitteet. Koska tunteja on A2-oppimäärässä vähemmän, voidaan joitakin sisältöjä painottaa vähemmän (erityisesti S1, S2, ). A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta. Nivelvaiheen puuttumisen takia siihen sovelletaan ainoastaan päättöarvioinnin kriteereitä. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 virittää oppilaan kiinnostusta lähiympäristön, Suomen ja Pohjoismaiden kielellistä ja kulttuurista runsautta kohtaan sekä suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat, jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta S1, S2 L2 S1, S2 L2 Laajaalainen osaaminen S1, S2 L1, L4 L1, L7 L6 S4, S5 L2, L4 T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia S4, S5 L2, L4
viestinnän keinoja T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä hyvää ja ymmärrettävää ääntämistä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 L2 S4, S5 L4 S4, S5 L4 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN S1: Tutustutaan ruotsin ja muiden pohjoismaisten kielten ja kulttuurien piirteisiin ja sukulaisuussuhteisiin. Havainnoidaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja (tukiaineistoa). Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. S2: Hankitaan tietoa ja keskustellaan Suomen kansalliskielistä ja vähemmistökielistä sekä niiden merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Kiinnitetään huomiota siihen, mikä on yhteistä kaikille kielille ja miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa. KIELENOPISKELUTAIDOT : Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Ohjataan oppilasta huomaamaan ruotsin kieli ympärillään. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa. KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ S4: Opetellaan löytämään ruotsinkielistä aineistoa. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on kiinnostus ja ajankohtaisuus, näkökulmana minä ja me Suomessa ja Ruotsissa (tukiaineisto). Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia (tukiaineisto). Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineistoon ehdotuksia teksteiksi). S5: Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti puhumista ja ääntämistä. Verrataan toisiinsa ruotsin kielen äänne- ja kirjoitusasua. (tukiaineistoa) Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista.
Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppiaineen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteerejä voidaan myös hyödyntää alempien vuosiluokkien arvioinnissa. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin ja se kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Harjoitus- ja arviointitehtävien tulee olla luonteeltaan kannustavia ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 virittää oppilaan kiinnostusta lähiympäristön, Suomen ja Pohjoismaiden kielellistä ja kulttuurista runsautta kohtaan sekä suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kielija kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa S1, S2 ruotsin kielen merkityksen ymmärtäminen S1, S2 Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvostaminen Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas tietää, miksi Suomessa puhutaan ruotsia ja tuntee Pohjoismaiden kielellistä monimuotoisuutta. ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena
tavat, jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja (tukiaineisto) T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä S1, S2 Kielitajun kehittyminen Oppilas tietää, että kielet ovat viestintäjärjestelmiä, jotka ilmaisevat pääpiirteissään samankaltaisia asioita, mutta erilaisin ilmenemismuodoin. Oppilas osaa päätellä jonkin verran merkityksiä myös kielistä, joita ei ole opiskellut. Yhteisvastuu opiskelussa Oppilas rohkaisee muita antamallaan palautteella ja osallistuu vastuullisesti yhteisiin opiskelutilanteisiin. Omien kielenopiskelutavoitteiden asettaminen ja omien vahvuuksien löytäminen S4, S5 Vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa S4, S5 tehokkaiden viestintästrategioiden käyttö S4, S5 viestinnän kulttuurinen asianmukaisuus Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen, harjaannuttaa ja arvioi taitojaan Taitotaso A1 (alkeistaso) T6 T8 Oppilas selviytyy muutamista yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista käyttäen harjoiteltuja, vakiintuneita ilmauksia. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia apukeinoja viestinnässä sekä ilmaista, ymmärtääkö viestin ja pyytää tarvittaessa hidastamista tai selvennystä. Oppilas osaa esim. tervehtiä, hyvästellä, kiittää, esittää joitakin rutiininomaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Taitotaso A1.3 T9
T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä hyvää ja ymmärrettävää ääntämistä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 tekstien tulkintataidot Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää tekstiä ja hidasta puhetta. Taitotaso A1.2 T10 S4, S5 tekstien tuottamistaidot Oppilas osaa kertoa perusasioita itsestään tuttuja ilmaisuja käyttäen. Oppilas ääntää ymmärrettävästi harjoitellut ilmaisut. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI, B1-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa, auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan Suomen ja Ruotsin historiallisia ja kulttuurisia yhtymäkohtia sekä tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä Kieltenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan T4 rohkaista oppilaita näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja S1 Laajaalainen osaaminen L2, L4 S1, S2 L2 S2 L1, L3 S2, L3, L5 hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti L4
pääasiassa suullista viestintää vuorovaikutustilanteissa Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T6 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä L4 Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T8 ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin L4 liittyvien tekstien tuottamista T9 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä ja luonteva puhe L4 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN S1: Tarkastellaan ja verrataan ruotsin kielen ja entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutustutaan kielen näkökulmasta Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan ja kulttuuriin. KIELENOPISKELUTAIDOT S2: Asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan toimintaa yhdessä. Selvitetään, missä ruotsin taitoa tarvitaan ja missä sitä voi käyttää. Opetellaan huomaamaan, miten ruotsin kieli näkyy erilaisissa arkisissa yhteyksissä. KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ : Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä (tukiaineisto) näkökulmana minä ja me Pohjoismaissa. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineistoon tekstiehdotuksia). Opetellaan ruotsin kielen tärkeimmät suomesta poikkeavat foneettiset merkit ja niiden luonteva ääntäminen. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita, (tukiaineisto kielenkäyttötarkoituksista). Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.
Oppiaineen arviointi vuosiluokilla 3-6 Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa, auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan Suomen ja Ruotsin historiallisia ja kulttuurisia yhtymäkohtia sekä tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä Kielenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa Sisältöalueet S1 Arvioinnin kohteet oppiaineessa Oppilaan osaamien kielten keskinäissuhteen hahmottaminen S1, S2 Ruotsin kielen aseman tunteminen Suomessa S2 Vastuullisuus ruotsin opiskelussa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas tietää, missä ruotsia puhutaan ja tietää joitakin sen lähisukukieliä. Oppilas on tietoinen, että suomeen on lainautunut ruotsista paljon sanastoa. Oppilas tietää, miksi Suomessa käytetään ruotsia. Oppilas ottaa vastuuta kieliopinnoistaan sekä osallistuu ryhmän työskentelyyn. Oppilas on halukas harjaannuttamaan ruotsin taitoaan ja arvioimaan sen kehittymistä.
opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan T4 rohkaista oppilaita näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti pääasiassa suullista viestintää vuorovaikutustilanteissa Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T6 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T7 ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin liittyvien tekstien tuottamista T8 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä puhe S2, Ruotsin kielen käyttöalueiden tunnistaminen omassa elämässä Vuorovaikutustaidot ruotsin kielellä Ruotsinkielisten tekstien tulkintataito Ruotsinkielisten tekstien tuottamistaidot Ääntämisen ymmärrettävyys Oppilas osaa mainita joitakin ruotsin kielen käyttöalueita. Taitotaso: A1 (alkeistaso) T5 Oppilas selviytyy muutamista yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista käyttäen harjoiteltuja, vakiintuneita ilmauksia. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia apukeinoja viestinnässä sekä ilmaista, ymmärtääkö viestin ja pyytää tarvittaessa hidastamista tai selvennystä. Oppilas osaa esim. tervehtiä, hyvästellä, kiittää, esittää joitakin rutiininomaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Taitotaso A1.2 T6 Ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää tekstiä ja hidasta puhetta. Taitotaso A1.1 T7 T8 Osaa ilmaista itseään hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja vakioilmauksia. Oppilas ääntää ymmärrettävästi harjoitellut idiomaattiset ilmaukset.
ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI -OPPIMÄÄRÄ VALMISTUU MYÖHEMMIN TOINEN KOTIMAINEN KIELI SUOMI, A-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. Eri kielten opettajat avaavat yhdessä kielten maailman moninaisuutta ja kielten sukulaisuussuhteita oppilaille. Suomi A-kielenä opetuksessa oppilaat saavat tietoa kotimaisten kielten merkityksestä pohjoismaisessa yhteistyössä, ja heille tarjotaan tilaisuuksia harjoitella yhteydenpitoa kotimaisilla kielillä. Suomen A1- ja A2- oppimäärillä on samat tavoitteet. Koska tunteja on A2-oppimäärässä vähemmän, voidaan joitakin sisältöjä painottaa vähemmän (erityisesti S1, S2, ). A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. Vuosiluokan nivelvaihetta. Nivelvaiheen puuttumisen takia siihen sovelletaan ainoastaan päättöarvioinnin kriteereitä. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 auttaa oppilasta havaitsemaan ympäristön suomen kieli ja sen kulttuurinen runsaus, virittää kiinnostusta sitä kohtaan, motivoida oppilasta arvostamaan ruotsin ja suomen asemaa kansalliskielinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan suomen kielen taitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta S1, S2 L2 S1, S2 L2 Laajaalainen osaaminen S1, S2 L1, L4 L1, L7 L6 S4, S5 L2, L4 T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia S4, S5 L2, L4
viestinnän keinoja T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 L2 S4, S5 L4 S4, S5 L4 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen S1: Tutustutaan luokassa, koulussa tai ympäristössä puhuttuun suomen kieleen (tukiaineistoa). S2: Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa ja keskustellaan Suomen kansalliskielistä ja vähemmistökielistä sekä niiden merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Kiinnitetään huomiota siihen, mikä on yhteistä kaikille kielille ja miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa. Kielenopiskelutaidot : Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Ohjataan oppilasta huomaamaan suomen kieli ympärillään. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa. Karttuva kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä S4: Opetellaan löytämään suomenkielistä aineistoa. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on kiinnostus ja ajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja yhteisömme (tukiaineisto). Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia (tukiaineisto). Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineistoon ehdotuksia teksteiksi). S5: Valitaan tärkeimpiä ääntämisen sekä sana- ja lausepainon, puherytmin ja intonaation harjoitteita. Tavoitteena on mahdollisimman luonteva puhe. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat myös ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.
Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Suomen kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää suomen kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteerejä voidaan myös hyödyntää alempien vuosiluokkien arvioinnissa. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että arvioidaan monin eri tavoin ja se kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 auttaa oppilasta havaitsemaan ympäristön suomen kieli ja sen kulttuurinen runsaus, virittää kiinnostusta sitä kohtaan, motivoida oppilasta arvostamaan ruotsin ja suomen asemaa kansalliskielinä S1, S2 Oman kielitaustan tunteminen ja suomen kielen merkityksen ymmärtäminen Oppilaalla on ymmärrys maailman kielellisestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja tietää, miksi Suomessa puhutaan ruotsia ja suomea. T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kielija kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.) S1, S2 Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvostaminen Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan suomen kielen taitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten S1, S2 Kielitajun kehittyminen Yhteisvastuu opiskelussa Omien kielenopiskelutavoitteiden asettaminen ja omien vahvuuksien löytäminen Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa Taitotaso A2 T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta S4, S5 vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja (tukiaineisto) T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä Taitotaso A2.1 S4, S5 tehokkaiden viestintästrategioiden käyttö S4, S5 viestinnän kulttuurinen asianmukaisuus Oppilas tietää, että kielet ovat viestintäjärjestelmiä, jotka ilmaisevat pääpiirteissään samankaltaisia asioita, mutta erilaisin ilmenemismuodoin. Oppilas osaa päätellä jonkin verran merkityksiä myös kielistä, joita ei ole opiskellut. Oppilas rohkaisee muita antamallaan palautteella ja osallistuu vastuullisesti yhteisiin opiskelutilanteisiin. Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen, harjaannuttaa ja arvioi taitojaan. Oppilas pystyy vaihtamaan ajatuksia ja tietoja tutuista aiheista tutuissa tilanteissa. Oppilas osaa tehdä ehdotuksia ja vastata niihin, ilmaista samanmielisyyttä/erimielisyyttä sekä ymmärtääkö viestin. Oppilas selviytyy suhteellisen hyvin vuorovaikutustilanteissa hyödyntäen erilaisia apukeinoja. Oppilas osaa viestiä kohteliaasti, esimerkiksi puhutella, tervehtiä, hyvästellä, kiittää ja pyytää anteeksi ja reagoida luontevasti vastaavassa tilanteessa.
T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa S4, S5 tekstien tuottamistaidot Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä A1.3 T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 tekstien tuottamistaidot Oppilas ymmärtää helppoja, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeää puhetta sisältäviä tekstejä. Oppilas pystyy kertomaan itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa. Oppilas ääntää tutut ilmaisut ymmärrettävästi. TOINEN KOTIMAINEN KIELI SUOMI, B1-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. Eri kielten opettajat avaavat yhdessä kielten maailman moninaisuutta ja kielten sukulaisuussuhteita oppilaille. Suomi A-kielenä opetuksessa oppilaat saavat tietoa kotimaisten kielten merkityksestä pohjoismaisessa yhteistyössä, ja heille tarjotaan tilaisuuksia harjoitella yhteydenpitoa kotimaisilla kielillä. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa, auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta sekä havaitsemaan niitä yhdistäviä ja erottavia seikkoja T2 auttaa oppilasta hahmottamaan Suomen ja Ruotsin historiallisia ja kulttuurisia yhtymäkohtia sekä tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä Kielenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan T4 rohkaista oppilasta näkemään suomen taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista suomenkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja S1 S1 Laajaalainen osaaminen L1, L2 L2 S2, L1, L7 S2, L1, L3, L4 hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti L2
pääasiassa suullista ja viestintää ja vuorovaikutustilanteissa Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T6 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä L4, L5, L6 Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T7 ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin L2, L4, L6 liittyvien tekstien tuottamista T8 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä ja luonteva puhe L2, L6 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen S1: Tarkastellaan ja verrataan suomen kielen ja entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutustutaan kielen näkökulmasta Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan ja kulttuuriin. Kielenopiskelutaidot S2: Asetetaan tavoitteita, suunnitellaan toimintaa yhdessä. Selvitetään, missä suomen kielen taitoa tarvitaan ja missä sitä käytetään. Opetellaan huomaamaan, miten suomen kieli näkyy erilaisissa arkisissa yhteyksissä. Karttuva kielitaito: taito toimia vuorovaikutustilanteissa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä : Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä (tukiaineisto) näkökulmana minä ja me Suomessa. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineiston ehdotuksia). Opetellaan suomen kielen tärkeimmät ruotsista tai muusta äidinkielestä poikkeavat foneettiset merkit ja niiden luonteva ääntäminen. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita (tukiaineisto kielenkäyttötarkoituksista). Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat myös ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Kielenopetuksessa oppilasta ohjataan käyttämään uuden kielen taitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.
Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Suomen kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää suomen kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin ja se kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa, auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta sekä havaitsemaan niitä yhdistäviä ja erottavia seikkoja S1 Oppilaan osaamien kielten keskinäissuhteen hahmottaminen Oppilas tuntee suomen kielestä ruotsiin lainautunutta sanastoa T2 auttaa oppilasta hahmottamaan Suomen ja Ruotsin historiallisia ja kulttuurisia yhtymäkohtia sekä tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä Kielenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan S1 S2, Suomen kielen aseman tunteminen Suomessa Vastuullisuus suomen opiskelussa Oppilas tietää, miksi Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia Oppilas ottaa vastuuta kieliopinnoistaan sekä osallistuu ryhmän työskentelyyn. Oppilas on halukas harjaannuttamaan suomen taitoaan ja arvioimaan sen kehittymistä.
T4 rohkaista oppilasta näkemään suomen taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista suomenkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella S2, Suomen kielen käyttöalueiden tunnistaminen omassa elämässä Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa Taitotaso: A1 (alkeistaso) T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti pääasiassa suullista ja viestintää ja vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaidot suomen kielellä Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä Taitotaso: A1.2 T6 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä Suomenkielisten tekstien tulkintataito Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä Taitotaso: A1.1 T7 ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin liittyvien tekstien tuottamista T8 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä ja luonteva puhe Suomenkielisten tekstien tuottamistaidot Ääntämisen ymmärrettävyys Oppilas osaa mainita joitakin suomen kielen käyttöalueita Oppilas selviytyy muutamista yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista käyttäen harjoiteltuja, vakiintuneita ilmauksia. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia apukeinoja viestinnässä sekä ilmaista, ymmärtääkö viestin ja pyytää tarvittaessa hidastamista tai selvennystä. Oppilas osaa esim. tervehtiä, hyvästellä, kiittää, esittää joitakin rutiininomaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää tekstiä ja hidasta puhetta. Osaa ilmaista itseään hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja vakioilmauksia. Oppilas ääntää ymmärrettävästi harjoitellut idiomaattiset ilmaukset ÄIDINKIELENOMAINEN SUOMI -OPPIMÄÄRÄ VALMISTUU MYÖHEMMIN