Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativakauppa Pankit, vakuutus,posti Palveluyritykset Ravintolat,kahvilat,hotellit Käytetyntavaran kauppa Autokauppa,huoltamotoiminta Muukäyttö Tyhjäliiketila Kankaanpään kaupunki
Kaupan palveluverkkoselvitys 1 Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 2 2 KANKAANPÄÄN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN ENNUSTEITA 3 2.1 Markkina-alueen väestö 3 2.2 Palvelurakenne 5 2.3 Kaupallisten palveluiden pinta-ala, toimipaikat ja myynti 8 2.4 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima ja siirtymät Kankaanpäässä 12 2.5 Markkina-alueen ostovoima vuonna 2030 14 3 KANKAANPÄÄN KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN 16 3.1 Vähittäiskaupan myymäläpinta-alatarve Kankaanpäässä 2030 16 3.2 Vireillä olevat vähittäiskaupan hankkeet 19 3.3 Ydinkeskustan kaupallinen kehittäminen 19 3.4 Pohjoisen keskustan kehittäminen 20 4 KAUPALLISET VAIKUTUKSET 21 4.1 Vaikutukset kaupallisten palveluiden toimintaedellytyksiin 21 4.2 Vaikutukset seudun yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen 21 4.3 Vaikutukset palveluiden alueelliseen saatavuuteen 21 5 YHTEENVETO 22 Kankaanpään kaupunki 11.7.2011
Kaupan palveluverkkoselvitys 2 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Kankaanpään kaupunki on laatimassa keskustan yleiskaavaa. Kankaanpään keskusta on markkina-alueensa kasvukeskus ja keskustan palvelut tarvitsevat kehitysmahdollisuuksia jotta palveluita voidaan monipuolistaa. Yleiskaavan yhteydessä on tarve selvittää Kankaanpään kaupallista rakennetta ja tulevia kauppapalveluiden tilantarpeita. Kankaanpään keskustan yleiskaavaa koskevan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tutkia kaupallisten palveluiden nykytilaa ja tulevaisuuskuvaa Kankaanpäässä. Taustatiedoksi selvitetään, mikä on Kankaanpään kaupallisten palveluiden markkina-alue ja miten markkina-alueen ostovoima kehittyy. Lisäksi selvitetään, kuinka paljon kauppaa Kankaanpään tulee varautua kaavoittamaan ja miten kaupan toiminnot tulee sijoittaa kaupungissa. Samalla selvitetään vireillä olevat kaupan hankkeet ja lasketaan, miten ne sopivat tilantarvearvioihin. Selvityksessä tarkastellaan Kankaanpään keskustan yleiskaavan kehityskuvaa ja esillä olevia kaupan hankkeita selvityksessä tutkittujen lähtökohtien pohjalta. Näiden pohjalta arvioidaan kaupan palveluverkon kehityksen kaupallisia vaikutuksia. Yleiskaavaa koskevan kaupallisen selvityksen on tehnyt Tuomas Santasalo Ky ja tutkimuksesta vastaavat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela. Kaupungin puolelta työtä on ohjannut kaupunginarkkitehti Maija Anttila.
Kaupan palveluverkkoselvitys 3 2 KANKAANPÄÄN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN ENNUSTEITA Kaupallisten palveluiden nykytilannetta kuvataan tässä markkina-alueen väestön, palvelurakenteen, kaupan volyymin sekä ostovoiman suhteen. Väestöstä ja ostovoimasta tarkastellaan myös ennustetietoja. Lisäksi tarkastellaan lähialueen muita kaupan keskittymiä. 2.1 Markkina-alueen väestö Kankaanpään markkina-alue on melko suppea, koska lähellä on muita suurempia kaupan keskittymiä. Kankaanpää liikepaikkana vetää asiakkaita oman alueensa lisäksi vain pienistä naapurikunnista. Puolen tunnin asiointietäisyydellä Kankaanpään keskustasta tavoittaa Parkanon ja melkein Porin keskustan. Etäisyysvyöhykkeen sisälle mahtuu markkina-alueen kuntien lisäksi myös muita pienempiä kuntakeskuksia. Pomarkku ja Noormarkku sekä Lavia ovat kuitenkin niin lähellä Porin kaupunkia, että asiointi niistä suuntautuu pääosin Poriin. Asiointitutkimuksesta käy ilmi, että erikoiskauppa-asioinnista esimerkiksi Laviasta suuntautuu noin kolmannes Kankaanpäähän. Kankaanpään 30 minuutin saavutettavuusalue
Kaupan palveluverkkoselvitys 4 Kankaanpään lähimarkkina-alueeseen kuuluvat TNS Gallup Oy:n suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan lähikunnat eli Kankaanpään lisäksi Honkajoki, Jämijärvi ja Karvia. Ne muodostavat alueen, josta pääosa erityisesti erikoiskauppa-asioinnista suuntautuu Kankaanpäähän. Näiden lähikuntien omat kaupalliset palvelut ovat hyvin suppeita ja Kankaanpää on niille paras vaihtoehto asiointiin. Lavia ja Siikainen ovat myös lähellä, mutta niistä asiointia suuntautuu vain osittain Kankaanpäähän ja ne lukeutuvat Porin markkina-alueeseen. Kun Kankaanpään kauppapalveluiden tarjonta ei ole kovin laaja, osa koko markkina-alueen asioinnista suuntautuu suurempiin keskuksiin kuten Poriin ja osittain myös Tampereen kaupunkiseudulle. Karvia Honkajoki Kankaanpää Jämijärvi Kankaanpään lähimarkkina-alue Kankaanpään keskustalla ei ole sellaista vetovoimaa, että se saisi merkittävästi asiakkaita lähimarkkina-alueen ulkopuolelta. Kankaanpäässä ei ole sellaista yksittäistä kohdetta, joka toisi merkittävää ostovoiman siirtymää alueensa ulkopuolelta. Kankaanpäässä asuu yli 12.000 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö vähenee hitaasti. Muualla markkina-alueella asuu yhteensä yli 6500 asukasta. Myös tämän alueen väestömäärä on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan pienessä laskussa. Kankaanpään markkina-alueen väestönkehitys 2010-2030 Muutos 10-30 Vuosimuutos 10-30 2010 2020 2030 Kankaanpää 12 135 11 580 11 305-830 -0,4 % Honkajoki 1 878 1 734 1 694-184 -0,5 % Jämijärvi 2 041 1 843 1 758-283 -0,7 % Karvia 2 643 2 439 2 304-339 -0,7 % 18 697 17 596 17 061-1 636-0,5 % Lähde: Tilastokeskus
Kaupan palveluverkkoselvitys 5 2.2 Palvelurakenne Kankaanpään kaupalliset palvelut kartoitettiin kenttäkäynnillä huhtikuussa 2011. Kaupalliset palvelut ovat Kankaanpäässä sijoittuneet pääosin kahteen keskustaan eli kaupungin ydinkeskustaan ja pohjoisempaan Käpylän ja Myllymäen alueelle market-keskustaan. Näiden alueiden välinen etäisyys ei ole kovin suuri, mutta toiminnallisesti ja sisällöltään keskustat muodostuvat selvästi omiksi kokonaisuuksiksi. Kaupalliset palvelut Kankaanpäässä keväällä 2011. Keskusta-alueen ulkopuolella on muutamia lähikauppoja ja kuntokeskus hotelleineen, jotka eivät ole mukana tarkastelussa.
Kaupan palveluverkkoselvitys 6 Kankaanpään ydinkeskustaan ovat sijoittuneet paikallis- ja lähipalvelut eli päivittäistavarakauppa, apteekki, pankki, posti, kukkakauppa, kahviloita ja ravintoloita sekä muutama muu kaupallinen palvelu. Palveluiden ytimessä on Kankaanpään kauppatori, joka on aktiivisesti toimiva tori. Torikauppa ei näy kiinteiden kauppapalveluiden kuvissa eikä sen toiminnan volyymeistä ole tilastoja. Lisäksi ydinkeskustassa sijaitsevat kaupungin ja valtion virastot sekä monipuoliset koulu-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Ydinkeskusta palvelee kaikkia kankaanpääläisiä. Ydinkeskustan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet torin ympärille ja Torikadulle sekä Keskuskadulle. Torikadun varressa on pitkä yhtenäinen kortteli, jossa kauppapalvelut ovat keskittyneet suuremmaksi kokonaisuudeksi. Palvelut ovat tyypillisiä keskustapalveluita. Torikadun eteläpää on kävelypainotteista katua. Kankaanpään ydinkeskustan kaupalliset palvelut 2011 Kankaanpään kaupunki 11.7.2011
Kaupan palveluverkkoselvitys 7 Ydinkeskustan pohjoisosissa on Citymarket-hypermarketin muodostama liikealue. Se voidaan vielä laskea osaksi ydinkeskustaa, mutta sitä tarkastellaan tässä omana aluekokonaisuutena, koska se ei toiminnallisesti kovinkaan hyvin kytkeydy ydinkeskustan. Vastaava erillinen liikepaikka on Tokmannin kiinteistö ydinkeskustan eteläpuolella. Kankaanpään pohjoiseen keskustaan eli market-alueelle on sijoittunut erikoistavarataloja ja tilaa vaativan kaupan palveluita sekä autokauppaa. Halpahallin tavaratalo ja Lidlin päivittäistavarakauppa vastaavat alueen market-kaupasta. Tilaa vaativaa kauppaa alueella edustavat lähinnä Rautian rautakauppa. Lisäksi alueella on kahvila-ravintola-palveluita mm. huoltoasemien yhteydessä. Alueen kaupunkiympäristö ei ole keskustamaista vaan tyypillistä market-alueiden liikenne- ja pysäköintiympäristöä. Rakentaminen alueella on väljää, joten alueen tiivistämiseen on edellytyksiä. Pohjoinen keskusta jatkuu vielä kantatie 44:n länsipuolen työpaikka-alueella Myllymäessä vahvemmin tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. Kantatien ylittäminen heikentää alueen saavutettavuutta muuhun market-alueeseen nähden. Kankaanpään pohjoisen keskustan eli market-alueen kaupalliset palvelut 2011 Näiden kahden keskustan lisäksi Porintien varressa on pieni tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä. Siellä on erilaisia autokaupan toimijoita, mutta niiden lisäksi Sotkan huonekalukauppa ja tyypillisiä tienvarsipalveluita kuten tehtaanmyymälä ja lähiruokakauppa.
Kaupan palveluverkkoselvitys 8 2.3 Kaupallisten palveluiden pinta-ala, toimipaikat ja myynti Kartoituksen mukaan Kankaanpäässä on yhteensä lähes 200 liikepaikkaa kaupallisten palveluiden käytössä. Niistä 150 on sijoittunut ydinkeskustaan ja 29 pohjoiseen keskustaan. Palveluiden määrä kertoo kaupallisen keskittymän intensiteetistä enemmän kuin pinta-ala. Mitä enemmän on liikkeitä, sitä monipuolisempi on tarjonta. Kankaanpäässä keskustan palvelut ovat kaupungin kokoon nähden suhteellisen monipuoliset. Kaupallisten palveluiden lukumäärä Kankaanpäässä 2011 Ydinkeskusta Pohjoinen keskusta Muut keskustan osa-alueet Ydin- Myllymäen Porintien Myllymäen keskusta Citymarket Tokmanni Käpylä teollisuusalue alue S-market ostoskeskus Yhteensä Pt-kauppa, Alko ja kioskit 5 1 0 1 0 2 1 1 11 Tavaratalokauppa 1 1 1 2 0 0 0 0 5 Apteekit ja terveyskauppa 3 1 0 0 0 0 1 0 5 Muotikauppa 7 1 0 0 0 1 0 0 9 Sisustuskauppa 8 2 0 1 0 0 0 0 11 Tilaa vaativa kauppa 7 1 0 3 3 2 0 0 16 Muu erikoiskauppa 18 2 0 1 0 0 0 1 22 Erikoiskauppa yhteensä 43 7 0 5 3 3 1 1 63 Käytetyn tavaran kauppa 5 0 0 0 1 0 0 0 6 Vähittäiskauppa yhteensä 54 9 1 8 4 5 2 2 85 Autokauppa, korjaamot, huoltamot 0 0 1 10 2 4 0 0 17 Ravintolat, kahvilat, hotellit 23 0 1 3 0 0 0 2 29 Pankki, posti, vakuutus 9 0 0 0 0 0 0 0 9 Muu kaupallinen palvelu 31 4 2 0 1 0 0 0 38 Kaupalliset palvelut yhteensä 63 4 4 13 3 4 0 2 93 Vähittäiskauppa ja palvelut yht. 117 13 5 21 7 9 2 4 178 Liiketila muussa käytössä 11 1 0 0 0 0 0 0 12 Tyhjät liiketilat 7 1 0 0 1 0 0 0 9 Liiketilat yhteensä 135 15 5 21 8 9 2 4 199 Lähde: Santasalo Ky Ydinkeskustan kaupallisista palveluista pääosa on palveluita. Ydinkeskuksessa toimii vähittäiskaupan toimijoita 64, joista kuusi on päivittäistavarakauppoja, CM-hypermarket ja kaksi laajan tavaravalikoiman erikoistavaratalo ja 50 erikoiskauppaa. Palveluyrityksiä on 71 kappaletta. Keskustan ytimessä toimii tori, mutta torikauppiaiden lukumäärästä ei ole tilastotietoa. Kaupallisten palveluiden lukumäärä Kankaanpäässä 2011 5 21 13 7 9 2 4 Ydinkeskusta Citymarketin alue Tokmannin alue Käpylä Myllymäen teollisuusalue Porintien alue 117 S-marketin alue Myllymäen ostoskeskus Kankaanpään kaupunki 11.7.2011
Kaupan palveluverkkoselvitys 9 Pohjoisen keskustan palvelurakenne painottuu autoalan kauppaan ja market-kauppaan. Enin osa tarjonnasta on autoalan kauppaa ja kolme ovat market-kauppaa. Halpahalli, Lidl ja Euro Hamsteri ovat vetovoimaisia liikkeitä, joista aiheutuu suurin liikennevirta alueelle. Kaupallisten palveluiden kartoitukset on tehty piirtämällä kartalla olevaan rakennukseen myymälä kaikkine tiloineen. Näin liikkeille voidaan laskea pinta-alat. Pinta-ala kuvaa lähinnä kerrosalaa, sillä se pitää sisällään pohja-pinta-alan rakenteineen. Laskelmissa on pieniä eroavaisuuksia todellisten pinta-alojen kanssa. Ne antavat kuitenkin riittävän yleiskuvan liiketilojen pinta-alasuhteista alueilla. Pinta-alojen vertailu kertoo lähinnä tarjonnan volyymista, mikä on määrän rinnalla toinen tarjonnan tasosta kertova mittari. Kartoituksen mukaan Kankaanpäässä on kaupungin keskustassa liikepinta-alaa kaupallisten 2 palveluiden käytössä yhteensä 72.800 k-m. Kuvassa on tarkasteltu osa-alueittain käytössä 2 olevia liikepinta-aloja. Tästä pinta-alasta yli puolet eli 41.000 k-m sijoittuu ydinkeskustaan (ydinkeskusta + CM-alue + Tokmannin alue). Ydinkeskustassa liikepinta-alasta noin 23.300 2 2 k-m on vähittäiskaupan käytössä ja 14.100 k-m muilla kaupallisilla palveluilla. Kankaanpään pohjoisessa keskustassa on liikepinta-alaa kaupallisten palveluiden käytössä 2 noin 23.400 k-m, josta valtaosa on vähittäiskaupan ja autoalan kaupan käytössä. Muilla 2 kaupallisilla palveluilla on käytössä noin 2.400 k-m. Kankaanpään kaupunki 11.7.2011
Kaupan palveluverkkoselvitys 10 Kaupallisten palveluiden pinta-ala Kankaanpäässä 2011 Ydinkeskusta Pohjoinen keskusta Muut keskustan osa-alueet Ydin- Myllymäen Porintien Myllymäen keskusta Citymarket Tokmanni Käpylä teollisuusalue alue S-market ostoskeskus Yhteensä Pt-kauppa, Alko ja kioskit 1 700 300 0 1 900 0 400 2 300 700 7 300 Tavaratalokauppa 700 4 500 3 700 5 100 0 0 0 0 14 000 Apteekit ja terveyskauppa 400 100 0 0 0 0 400 0 900 Muotikauppa 3 000 200 0 0 0 400 0 0 3 600 Sisustuskauppa 1 300 400 0 600 0 0 0 0 2 300 Tilaa vaativa kauppa 1 900 800 0 2 800 1 600 1 100 0 0 8 200 Muu erikoiskauppa 3 000 200 0 100 0 0 0 500 3 700 Erikoiskauppa yhteensä 9 600 1 700 0 3 500 1 600 1 500 400 500 18 700 Käytetyn tavaran kauppa 1 100 0 0 0 900 0 0 0 2 000 Vähittäiskauppa yhteensä 13 100 6 500 3 700 10 500 2 500 1 900 2 700 1 200 42 000 Autokauppa, korjaamot, huoltamot 0 0 300 6 300 1 400 2 000 0 0 10 100 Ravintolat, kahvilat, hotellit 6 700 0 400 700 0 0 0 600 8 400 Pankki, posti, vakuutus 2 500 0 0 0 0 0 0 0 2 500 Muu kaupallinen palvelu 3 400 500 300 0 1 600 0 0 0 5 800 Kaupalliset palvelut yhteensä 12 600 500 1 000 7 100 3 100 2 000 0 600 26 800 Vähittäiskauppa ja palvelut yht. 25 700 7 000 4 700 17 500 5 500 3 900 2 700 1 800 68 800 Liiketila muussa käytössä 1 900 100 0 0 0 0 0 0 2 000 Tyhjät liiketilat 1 500 100 0 0 400 0 0 0 2 000 Tyhjien tilojen osuus 5 % 1 % 0 % 0 % 7 % 0 % 0 % 0 % 3 % Liiketilat yhteensä 29 100 7 200 4 700 17 500 5 900 3 900 2 700 1 800 72 800 Lähde: Santasalo Ky Keskustojen kaupan rakennetta tarkasteltiin käytössä olevan liikepinta-alan suhteen. Ydinkeskustan osalta nähdään, että rakenne poikkeaa selkeästi muista kaupan alueista. Keskustassa on monipuolisesti erilaisia kaupallisia palveluita ja erikoiskauppa sekä ravintolatoiminta ovat hallitsevia. Muille alueille on ominaista, että jokin toimintoa on selvästi hallitsevaa ja sitä täydentää muut palvelut. Citymarketin ja Tokmannin alueilla tavaratalokauppa on hallitsevaa. Vastaavasti Käpylän alueella tavatalokauppa ja autokauppa ovat hallitsevia. Liiketilojen pinta-ala Kankaanpäässä 2011 Ydinkeskusta Citymarketin alue Tokmannin alue Käpylä Myllymäen teollisuusalue Porintien alue Pt-kauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Käytetyn tavaran kauppa Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Muu käyttö Tyhjä liiketila S-marketin alue Myllymäen ostoskeskus 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 m2
Kaupan palveluverkkoselvitys 11 Vähittäiskaupan myyntitiedot ovat Tilastokeskuksen kuntakohtaisesta yritystilastosta vuodelta 2009. Tilastosta saadaan myyntitietoja koko vähittäiskaupasta ja niistä toimialoista, joissa on toimipaikkoja vähintään 3. Myynti pitää sisällään arvonlisäveron. Kankaanpäässä osa toimialojen myynneistä saadaan suoraan tilastosta, mutta noin puolet toimialojen myynneistä on jouduttu arvioimaan toimialojen yleisten tilastojen pohjalta, kuitenkin niin että vähittäiskaupan kokonaissumma on sama kuin Tilastokeskuksen tilastossa vähittäiskaupan myynti. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Kankaanpäässä vuonna 2009 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 28 41,8 Tavaratalokauppa 3 18,4 Tilaa vaativa kauppa 13 12,6 Muu erikoiskauppa 58 21,3 Erikoiskauppa yhteensä 71 33,9 Vähittäiskauppa yhteensä 102 94,2 Lähde: Tilastokeskus Yritystilastosta saadaan myös kunnan vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä. Tämä eroaa jonkin verran kartoitetuista toimipaikoista, kartoitus tehtiin eri vuonna sekä vain keskustassa. Lisäksi yritystilasto pitää sisällään myös kotona toimivia vähittäiskaupan yrityksiä samoin kuin jo lopetettuja toimintoja. Tilastokeskuksen mukaan Kankaanpäässä oli vuonna 2009 yhteensä 102 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Lisäksi Kankaanpäässä on ravintola- ja kahvilatoiminnan sekä autokaupan ja huoltamotoiminnan toimipaikkoja. Vuonna 2009 Kankaanpään vähittäiskaupan myynti oli yhteensä noin 94,2 miljoonaa euroa, josta erikoiskaupan osuus oli 34 milj. euroa.
Kaupan palveluverkkoselvitys 12 2.4 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima ja siirtymät Kankaanpäässä Vähittäiskauppaan kohdistuvaa kysyntää tarkastellaan Kankaanpään asukkaiden ostovoiman avulla. Tämän lisäksi myös muista kunnista siirtyy ostovoimaa Kankaanpäähän, mutta vastaavasti Kankaanpäästä käydään ostoksilla, lähinnä erikoiskauppaostoksilla, myös Porissa. Ostovoima on laskettu Santasalo Ky:n Keskukset ja markkinat alueet -tutkimuksen pohjalta, jossa päälähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimusta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuva ostovoima Kankaanpään markkina-alueella 2030 150 21 21 28 2020 130 18 19 25 Kankaanpää Honkajoki Jämijärvi Karvia 2010 116 17 18 24 0 50 100 150 200 250 Milj. Kankaanpäässä kauppaan ja palveluihin kohdistuvaa ostovoimaa on tällä hetkellä 116 milj. euroa vuodessa ja muulta markkina-alueelta tulee vielä 60 milj. i. Kulutuksen kasvusta johtuen ostovoiman ennustetaan kasvavan markkina-alueella vuoteen 2030 mennessä 220 milj. euroon. Ostovoiman kasvu ei Kankaanpään alueella perustu väestökasvuun, mikä pitää ostovoiman kasvun varsin maltillisena. Karkealla toimialatasolla tarkasteltuna kohdistuu Kankaanpäässä ostovoimaa vähittäiskauppaan 73 milj. i, josta vajaa puolet päivittäistavarakauppaan ja muu erikoiskauppaan. Lisäksi autokauppaan ja huoltamoihin kohdistuu ostovoimaa 35 milj. i ja ravintolapalveluihin 8 milj. i. Noin kolmannes markkina-alueen ostovoimasta tulee markkina-alueen muista kunnista.
Kaupan palveluverkkoselvitys 13 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Kankaanpään markkina-alueella vuonna 2010 Alemmassa taulussa on tarkasteltu ostovoiman siirtymiä vertaamalla Kankaanpään vähittäiskaupan myyntejä koko markkina-alueen ostovoimaan. Tällöin nähdään, että Kankaanpään kaupan tarjonta ei pysty tyydyttämään koko markkina-alueen ostopotentiaalia eli kaikki ulkopuolelta tuleva ostovoima ei toteudu Kankaanpäässä vaan ostovoimaa virtaa markkina- milj. euroa Kankaanpäjoki Honka- Jämijärvi Karvia Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 34 5 5 7 51 Tilaa vaativa kauppa 15 2 2 3 22 Muu erikoiskauppa 24 3 4 5 36 Erikoiskauppa yhteensä 39 6 6 8 58 Vähittäiskauppa yhteensä 73 11 11 15 109 Autokauppa ja huoltamot 35 5 5 7 53 Ravintolat 8 1 1 1 12 Kauppa ja palvelut yhteensä 116 17 18 24 174 Lähde: Santasalo Ky Ostovoiman siirtymiä analysoitaessa voidaan määritellä, miten Kankaanpään vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueella olevan kysynnän. Laajan tavaravalikoiman myymälöiden myynti on jaettu eri toimialoille arvioidun tuotekohtaisen myynnin perusteella. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Negatiivinen siirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän alueen ulkopuolelle ja positiivinen vastaavasti sitä, että kunnan myynti on suurempaa kuin ostovoima, eli kunta saa ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Ostovoiman siirtymät Kankaanpäässä 2009 suhteessa Kankaanpään ostovoimaan Myynti OV OV-siirtymä milj. milj. milj. % Päivittäistavarakauppa ja Alko 49 34 15 42 % Tilaa vaativa kauppa 14 14 1 5 % Muu erikoiskauppa 31 24 7 30 % Erikoiskauppa yhteensä 45 37 8 21 % Vähittäiskauppa yhteensä 94 72 22 31 % Lähde: Santasalo Ky, Tilastokeskus Ostovoiman siirtymät Kankaanpäässä 2009 suhteessa markkina-alueen ostovoimaan Myynti OV OV-siirtymä milj. milj. milj. % Päivittäistavarakauppa ja Alko 49 52-3 -6 % Tilaa vaativa kauppa 14 21-6 -30 % Muu erikoiskauppa 31 35-5 -13 % Erikoiskauppa yhteensä 45 56-11 -19 % Vähittäiskauppa yhteensä 94 108-14 -13 % Lähde: Santasalo Ky, Tilastokeskus Ylemmässä taulussa Kankaanpään vähittäiskaupan myyntiä on verrattu kankaanpääläisten omaan ostovoimaan. Vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2009 Kankaanpäässä 94 miljoonaa euroa ja ostovoimaa kankaanpääläisillä oli 72 miljoonaa euroa eli vähittäiskaupan ostovoiman siirtymää Kankaanpäähän oli yhteensä 22 miljoonaa. Kankaanpäässä asioivat siten markkina-alueen muiden kuntien asukkaat.
Kaupan palveluverkkoselvitys 14 alueen ulkopuolelle. Erityisesti tilaa vaativan kaupan tarjonta ei vastaa alueen kysyntään samoin kuin erikoiskaupan tarjonta ei saavuta koko markkina-alueen kysyntää. 2.5 Markkina-alueen ostovoima vuonna 2030 Markkina-alueen ostovoimaennuste perustuu kulutuksen muutoksiin sekä ansiotasossa odotettavaan muutokseen ja niiden tasaisen nousevaan kehitykseen. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Mikäli kotitalouksien talouden kehitys hidastuu, on tällä vaikutusta ostovoiman kehitykseen. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän päivittäistavarakauppaan kohdistuvaan ostovoimaan kuin erikoiskauppaan tai palveluihin kohdistuvaan ostovoimaan, sillä päivittäistavarat ovat peruskulututusta. Ostovoimaennustuksen epävarmuus kasvaa, mitä kauemmaksi ennusteita tehdään. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Kankaanpään markkina-alueella vuonna 2020 milj. euroa Kankaanpäjoki Honka- Jämijärvi Karvia Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 36 5 5 7 53 Tilaa vaativa kauppa 17 2 2 3 25 Muu erikoiskauppa 28 4 4 5 42 Erikoiskauppa yhteensä 45 6 6 9 66 Vähittäiskauppa yhteensä 81 11 12 16 119 Autokauppa ja huoltamot 41 6 6 8 61 Ravintolat 8 1 1 1 12 Kauppa ja palvelut yhteensä 130 18 19 25 192 Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Kankaanpään markkina-alueella vuonna 2030 milj. euroa Kankaanpäjoki Honka- Jämijärvi Karvia Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 38 5 5 7 56 Tilaa vaativa kauppa 20 3 3 4 29 Muu erikoiskauppa 34 5 5 6 50 Erikoiskauppa yhteensä 54 8 7 10 79 Vähittäiskauppa yhteensä 92 13 13 18 135 Autokauppa ja huoltamot 49 7 7 9 73 Ravintolat 9 1 1 1 12 Kauppa ja palvelut yhteensä 150 21 21 28 221 Lähde: Santasalo Ky Ostovoiman kasvu perustuu Kankaanpään markkina-alueella pääosin väestön kulutuksen muutokseen. Ostovoiman kasvu vaikuttaa kaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Varsinkin tilaa vaativa erikoiskauppa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin erittäin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Ihmiset panostavat yhä enemmän vapaa-aikaan ja kodin viihtyisyyteen. Kodintekniikka kehittyy jatkuvasti, samoin mm. kodinsisustus on ollut erittäin voimakkaasti kasvava toimiala ja kasvu näyttää jatkuvan. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialan keskittymiä rakennetaan erityisesti väestön kasvualueille. Myös muuhun erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa, muttei niin nopeasti kuin tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima. Samoin kasvaa päivittäistavarakaupan ostovoima, mutta erikoiskauppaa hitaammin.
Kaupan palveluverkkoselvitys 15 Vuoteen 2020 mennessä Kankaanpään markkina-alueen vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa 119 milj. euroon ja vuoteen 2030 mennessä ennustetaan ostovoiman kasvavan 135 milj. euroon. Ostovoiman painopiste siirtyy erikoiskauppaan. Tämä on suurin potentiaali Kankaanpään kauppapalveluiden kehittämiselle. Kokonaisuudessaan Kankaanpään markkina-alueella ennustetaan olevan vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa 192 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 221 miljoonaa euroa vuonna 2030.
Kaupan palveluverkkoselvitys 16 3 KANKAANPÄÄN KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN Kankaanpään kaupan palveluverkkoa on tarvetta kehittää ja tähän on varauduttava myös yleiskaavassa. Väestö Kankaanpään keskustan alueella kasvaa ja samalla kasvaa myös kaupan palvelutarve. Mikäli Kankaanpää haluaa saada osansa kasvavasta ostovoimasta ja vastata palveluiden kysyntään, on Kankaanpään kaupan palveluverkkoa kehitettävä ja mahdollistettava uusia kaupan hankkeita. Kankaanpään keskuksissa ei tällä hetkellä ole merkittävästi tyhjiä liiketiloja, joten uusia myymälöitä ei Kankaanpäähän voi tulla, ellei kaupunkiin saada uusia liiketiloja. Päivittäistavarakauppa pystyy tällä hetkellä kohtuullisesti vastaamaan kankaanpääläisten ja markkina-alueen kysyntään, joskin tarve uudistaa myymäläkantaa on olemassa. Uudet konseptit edellyttävät suurempia myymälätiloja ja niiden avulla täydennetään päivittäistavarakaupan palveluverkkoa. Erikoiskaupan palveluverkko on kohtuullisen kattava, mutta tarve vahvistaa verkkoa on olemassa ostovoiman kasvun myötä. Osa erikoiskaupan toiminnoista tarvitsee uusia tiloja ja laajennuksia. Näille tulee yleiskaavassa osoittaa mahdollisuuksia ja sitä kautta vahvistaa keskustan eri osien positiivista kehitystä. Tavoitteena tulee olla Kankaanpään keskustan kaupan vetovoiman vahvistaminen ja palvelutason parantaminen. 3.1 Vähittäiskaupan myymäläpinta-alatarve Kankaanpäässä 2030 Ostovoiman kasvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liiketilatarvetta markkina-alueella. Laskelma pohjautuu markkina-alueen ostovoiman kasvuun. Laskelmaan on otettu mukaan kaupungin oman ostovoiman kasvu ja naapurikuntien ostovoiman kasvu. Kaupungin oman ostovoiman kasvu on suurin potentiaali Kankaanpäässä. Kankaanpään keskusta voi kuitenkin hyödyntää koko markkina-alueen ostovoiman kasvua, koska keskusta toimii seudun kaupan keskuksena. Liiketilan lisätarve on laskettu markkina-alueen ostovoiman kasvun perusteella käyttäen nykyisiä keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Liiketilatarvetta tarkastellaan enimmäistarpeena ja vähimmäistarpeena. Enimmäistarpeessa uuden vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan tilantarve markkina-alueella lasketaan olettaen, että pääosa ostovoiman kasvusta toteutuu uusina myymälöinä. Vähimmäistarve määrittelee, miten paljon kaupungin tulisi vähintään kaavoittaa liiketilaa, jotta kaavoilla ei rajoiteta kaupan ja palveluiden kasvuedellytyksiä. Vähimmäistarve lasketaan siten, että osa ostovoiman kasvusta toteutuu nykyisten myymälöiden myynnin kasvuna ja vain osa kasvusta toteutetaan uusina myymälöinä.
Kaupan palveluverkkoselvitys 17 Vähittäiskaupan enimmäislisätilantarve Kankaanpään markkina-alueella 2010-2030 Enimmäistarve k-m 2 Kankaanpäjoki Honka- Jämijärvi Karvia Yhteensä Päivittäistavarakauppa* 700 100 0 100 900 Tilaa vaativa kauppa 2 800 300 300 400 3 800 Muu erikoiskauppa 3 300 400 300 500 4 500 Erikoiskauppa yhteensä 6 100 700 600 900 8 300 Vähittäiskauppa yhteensä 6 800 800 600 1 000 9 200 Autokauppa ja huoltamot 2 100 300 200 300 2 900 Ravintolat 200 0 0 0 200 Muut kaupalliset palvelut 1 300 200 100 200 1 800 Kauppa ja palvelut yhteensä 10 400 1 300 900 1 500 14 100 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskaupan vähimmäislisätilantarve Kankaanpään markkina-alueella 2010-2030 Vähimmäistarve k-m 2 Kankaanpäjoki Honka- Jämijärvi Karvia Yhteensä Päivittäistavarakauppa* 500 100 0 100 700 Tilaa vaativa kauppa 1 400 200 200 200 2 000 Muu erikoiskauppa 1 700 200 200 300 2 400 Erikoiskauppa yhteensä 3 100 400 400 500 4 400 Vähittäiskauppa yhteensä 3 600 500 400 600 5 100 Autokauppa ja huoltamot 1 100 200 100 200 1 600 Ravintolat 100 0 0 0 100 Muut kaupalliset palvelut 700 100 100 100 1 000 Kauppa ja palvelut yhteensä 5 500 800 600 900 7 800 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Markkina-alueen kaupan ja palveluiden liiketilatarpeen enimmäismitoitus vuoteen 2030 on noin 14.000 k-m 2, josta pääosa kohdistuu Kankaanpäähän. Ostovoiman kasvun mukaisesti osa tilantarpeesta kohdistuu myös markkina-alueen muihin kuntiin, mutta todennäköisemmin ainakin erikoiskaupan tilatarve toteutuu ostovoiman siirtymien kautta pääosin Kankaanpäässä. Tässä selvityksessä Kankaanpään kaupan mitoitusta tarkastellaan käyttämällä koko markkina-alueen liiketilantarvearvioita. Vähittäiskaupan tilatarpeet Kankaanpäässä ovat vuoteen 2030 asti yhteensä yli 9.000 k-m 2, josta vain 10 % kohdistuu päivittäistavarakauppaan. Erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan tarpeet vievät suurimman osan. Vähimmäistarve vähittäiskaupan kohdalla on yli 5000 k-m 2, josta päivittäistavarakaupan osuus jää vajaaseen 1000 k-m 2 :iin. Autokaupan tilantarve on lähes 3000 k-m 2 ja muiden kaupallisten palveluiden (pankit, palveluyritykset, kampaamot, yms.) vajaa 2000 k-m 2.
Kaupan palveluverkkoselvitys 18 Vähittäiskaupan enimmäislisätilantarve Kankaanpään markkina-alueella 2010-2030 K-m 2 Keskustaalueet Muut alueet Yhteensä Päivittäistavarakauppa* 600 300 900 Tilaa vaativa kauppa 400 3 400 3 800 Muu erikoiskauppa 3 600 900 4 500 Erikoiskauppa yhteensä 4 000 4 300 8 300 Vähittäiskauppa yhteensä 4 600 4 600 9 200 Autokauppa ja huoltamot 0 2 900 2 900 Ravintolat 200 0 200 Muut kaupalliset palvelut 1 400 400 1 800 Kauppa ja palvelut yhteensä 6 200 7 900 14 100 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskaupan vähimmäislisätilantarve Kankaanpään markkina-alueella 2010-2030 K-m 2 Keskustaalueet Muut alueet Yhteensä Päivittäistavarakauppa* 500 200 700 Tilaa vaativa kauppa 200 1 800 2 000 Muu erikoiskauppa 1 900 500 2 400 Erikoiskauppa yhteensä 2 100 2 300 4 400 Vähittäiskauppa yhteensä 2 600 2 500 5 100 Autokauppa ja huoltamot 0 1 600 1 600 Ravintolat 100 0 100 Muut kaupalliset palvelut 800 200 1 000 Kauppa ja palvelut yhteensä 3 500 4 300 7 800 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Tilantarpeiden sijoittelua varten on yllä olevassa taulussa tarkasteltu toimintojen sijoittamista luonteville kaupan alueille kaupunkirakenteessa. Keskusta-alueille sijoitetaan päivittäistavarakauppa ja erikoiskauppa sekä erilaiset palvelut. Keskustan ulkopuolisille alueille sijoitetaan pääosa tilaa vaativasta erikoiskaupasta sekä autokauppa. Keskusta-alueille kohdistuu vajaa puolet koko liiketilatarpeesta. Yleensä keskustoista on vaikea löytää mitoituksen edellyttämää tilaa eli rakentamatonta tonttitilaa kaupan tarpeita varten. Kankaanpään keskustassa on kuitenkin vielä väljyyttä, joten enimmäismitoituksellekin on mahdollista osoittaa riittävästi kaavoitettavaa tilaa. Muille alueille sijoittuvat lähinnä tilaa vaativat kaupan toiminnot. Näille toiminnoille tulee voida osoittaa enimmäistarpeen mukaiset tilantarvevaraukset. Keskustan ulkopuolella toiminnot usein toteuttavat tilaratkaisunsa pienemmällä neliötehokkuudella, joten tilantarvearviot helposti ylittyvät toteutusvaiheessa.
Kaupan palveluverkkoselvitys 19 3.2 Vireillä olevat vähittäiskaupan hankkeet Kankaanpäässä on viime vuosina rakennettu uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä keskustan eri osiin. Hankkeet ovat olleet yksittäisiä ja ne ovat sijoittuneet ydinkeskustan tuntumaan tai vanhoille teollisten toimintojen alueille. Vuoden 2011 alun tilanteessa tiedossa olevia uusia hankkeita on vain Satakunnan Osuuskaupan kaupan suuryksikköhanke. Lisäksi on ollut kaavailuja tilaa vaativan vähittäiskaupan myymälästä Käpylän kaupunginosaan, mutta se jää vähittäiskaupan suuryksikkörajaa pienemmäksi. Tiedossa olevat vähittäiskaupan hankkeet Kankaanpäässä Liikekeskus, pt-suuryksikkö - Satakunnan osuuskauppa Käpylän kaupunginosa, asemakaavamuutos 6.500 k-m 2 Erikoiskaupan myymälä ST1-tontin vieressä Käpylän kaupunginosa, suunnitelma avoin 1.200 k-m 2 Kaupungin ydinkeskustassa ei ole tiedossa merkittäviä kaupan hankkeita. Keskustassa on olemassa tyhjiä liiketiloja ja osassa tiloja kehitetään kaupan uusia konsepteja, mutta uutta rakentamista keskustassa ei tällä hetkellä ole. Tilantarvelaskelmissa Satakunnan Osuuskaupan liikekeskushanke sisältyy niin päivittäistavarakaupan kuin muidenkin toimialojen tilantarve-ennusteisiin. Päivittäistavarakaupan yksikön koko tulee olemaan noin 2.000 k-m 2, joten se kuluttaa ennustettavat tilatarpeet. Muilta osin hanke mahtuu hyvin tilatarve-ennusteen asettamiin rajoihin. 3.3 Ydinkeskustan kaupallinen kehittäminen Kankaanpään ydinkeskustan kauppapalvelut ovat jäsentyneet Torikadulle ja Keskuskadulle sekä torin ympäristöön. Näiltä osin keskusta toimii tiiviinä kokonaisuutena. Tiiviit kauppapalveluiden kokonaisuudet toimivat hyvin ja turvaavat hyvän saavutettavuuden palveluille. Ydinkeskustan uusimmat suuryksiköt ovat kuitenkin rakentuneet hieman irralleen tiiviistä keskustakokonaisuudesta. Näiden kytkeytymistä ydinkeskustan palvelukokonaisuuteen tulee kaavoituksella edistää. Ydinkeskustan yhtenäisyyttä ja toimivuutta parannettaisiin, jos Citymarketin muodostama kaupallinen keskittymä kytkettäisiin Keskuskadun liikerakennusten sarjaan. Keskustojen kytkeytymistä voidaan parantaa myös Torikadun liiketilojen sarjan jatkamisella marketkeskittymään. Näihin toimenpiteisiin ei ole vireillä hankkeita, mutta yleiskaavassa tulisi varautua tällaisen kehityksen mahdollistamiseen. Ydinkeskustan eteläpuolella Tokmannin liikekiinteistö on myös toiminnallisesti irrallaan keskustan palveluista. Tältäkin osin välialueen liikerakentamisella mahdollistetaan alueiden parempi kytkeytyminen.