Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi

Transkriptio

1 Kaupallisten vaikutusten arviointi

2 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA 6 4 KAUPAN KEHITYSMAHDOLLISUUDET OSAYLEISKAAVASSA 8 5 OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Keskustaselvityksen kehitysehdotusten toteutuminen osayleiskaavassa Vaikutukset palveluverkkoon Vaikutukset keskustakaupan rakenteeseen ja kaupan toimivuuteen Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset asiointikäyttäytymiseen Vaikutukset kaupan kilpailutilanteeseen 15 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO 16

3 Kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Tampereen kaupungissa laaditaan Tampereen keskustan strategista osayleiskaavaa. Kaavassa keskitytään keskustan kannalta strategisesti keskeisiin teemoihin, joista osa liittyy kauppaan. Tampereella on vireillä keskustan kehityshanke, jonka yhteydessä Santasalo Ky on tehnyt kaupallinen selvityksen Tampereen keskustahanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi Selvityksessä tarkastellaan kaupallisten palveluiden asemaa, merkitystä ja kehittämismahdollisuuksia Tampereen keskustassa. Lisäksi arvioidaan tulevien kaupan hankkeiden ja kaupan kehityspotentiaalien vaikutuksia keskustakaupan rakenteeseen. Tässä raportissa selvitetään Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan vaikutuksia kaupan rakenteeseen ja palveluverkkoon, keskustan kaupan toimivuuteen, palveluiden saavutettavuuteen ja asiointikäyttäytymiseen sekä kaupan kilpailutilanteeseen. Yhteenveto laaditaan niin, että se voidaan liittää osayleiskaavan selostukseen. Kaupallisten vaikutusten arviointi pohjautuu Tampereen keskustan yleiskaavan luonnosvaihtoehtoihin Vaikutusten arvioinnissa verrataan kahta vaihtoehtoa ja tutkitaan, miten ne toteuttavat Tampereen keskustahankkeen yhteydessä esitettyjä kaupan suunnitelmia. Lisäksi selvitetään vaihtoehtojen kaupalliset vaikutukset. Tampereen keskustan strategien osayleiskaavan kaupallisten vaikutusten arvioinnin on tilannut Tampereen kaupunki. Kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut Aulikki Graf. Selvityksestä vastaavat tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.

4 Kaupallisten vaikutusten arviointi 3 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA Kuvaus nykyistä kaupallisesta rakenteesta Tampereen keskustassa pohjautuu selvitykseen: Tampereen keskustanhanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi; Santasalo Ky Selvityksessä keskustaa tarkastellaan kolmella osa-alueella, jotka ovat Vanha keskusta, Kyttälä ja Tammela. Tampereen keskusta on toiminnallisesti jakautunut kahteen lähes saman kokoiseen kaupallisesti vahvaan ydinkeskusta-alueeseen, jotka erottaa toistaan Tammerkoski. Tämän lisäksi rautatie erottaa Tammelan kaupunginosan omaksi kokonaisuudekseen. Tammelan kaupan rakenne ei kuitenkaan ole niin tiivis ja keskustamainen, että sitä voisi verrata ydinkeskustaan.

5 Kaupallisten vaikutusten arviointi 4 Tampereen ydinkeskustan kauppapalveluiden tarjonta on kuvattu oheisessa kartassa. Keskustassa on yhteensä noin 1500 liikepaikkaa, joista 40 % on vähittäiskaupan liiketiloja. Kyttälän ja Vanhan keskustan kaupallinen tarjonta on saman tyyppistä. Tammelassa tarjonta painottuu enemmän päivittäistavarakauppaan ja palveluihin. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kartoitukseen on otettu mukaan myös kerroksissa sijaitsevat kaupan palvelut, vaikka ne eivät näykään liitekartoissa. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Liiketilaa on Tampereen ydinkeskustassa yhteensä noin kerrosneliömetriä, josta vähittäiskauppaa on noin kerrosneliömetriä. Pinta-ala jakautuu lähes tasaisesti Kyttälän ja Vanhan keskustan välillä. Vähittäiskauppaa on jokin verran enemmän Vanhan keskustan alueella, mikä johtuu pääosin siitä että alueella on enemmän päivittäistavarakauppoja ja tavaratalokauppaa kuin Kyttälässä.

6 Kaupallisten vaikutusten arviointi 5 Tampereen keskustan liiketilojen pinta-ala 2012 Tammela Kyttälä Vanha keskusta Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa, huoltamotoiminta Muu käyttö Tyhjä k-m 2 Tampereen keskustan liiketilat 2012 (k-m 2 ) Vanha keskusta Kyttälä Tammela yhteensä Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, huoltamotoiminta Ravintolat Muut palvelut Muu käyttö Tyhjä Yhteensä Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2012

7 Kaupallisten vaikutusten arviointi 6 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA Tampereen kaupunkiseudulla on kauppa kehittynyt viimeisen 10 vuoden ajan varsin nopeasti. Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihto on kasvanut vuodessa keskimäärin 4,2 %, kun koko Suomessa liikevaihdon kasvu on ollut 3,7 %. Kunnittain kehitys on ollut varsin epätasainen. Tampereella vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on ollut keskimääräistä hitaampaa, vain keskimäärin 2,7 % vuodessa. Keskimääräistä nopeammin on liikevaihto kasvanut Lempäälässä Pirkkalassa, Vesilahdella ja Ylöjärvellä, joissa on nähtävissä joko tasaisen suurta kasvua tai voimakkaita kasvupiikkejä Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys Vuosi 2002 = indeksi 100 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Koko Suomi Lähde: Tilastokeskus Tampereen vaisun kasvun selittää osin se, että kaupan rakentamisen painopiste on ollut kaupungin ulkopuolella. Tampereella on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakentunut paljon uutta liiketilaa, mutta suhteessa olemassa olevaan liikerakennuskantaan rakentaminen on ollut vähäisempää kuin muualla kaupunkiseudulla. Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä kaupan rakentaminen on ollut hyvin voimakasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

8 Kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Uusien liiketilojen osuus myymälärakennuskannasta k-m 2 Nykyinen liiketila* Uudet liiketilat** Uudet/ nykyiset Kangasala % Lempäälä % Nokia % Orivesi % Pirkkala % Tampere % Vesilahti % Ylöjärvi % Kaupunkiseutu % * Vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala 2012 ** Valmistuneet myymälä- ja liikerakennukset vuosina Lähde: SYKE, Tilastokeskus ja VTJ/VRK 3/2013 Tampereella on Ikanon kaavamuutoksen yhteydessä vuonna 2011 tehty palveluverkkoselvitys koko kaupunkiseutua koskien, Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi; Santasalo Ky Selvityksessä laskettiin ostovoiman kasvun pohjalta liiketilan lisätarpeita vuodelle Liiketilan lisätarve Tampereen kaupunkiseudulla Liiketilan lisätarve alueille kohdistettuna K-m 2 Erikoiskauppa Tiva ja K-m 2 Pt-kauppa* ja palvelut autokauppa Yhteensä Keskustaalueille Muille alueille Yhteensä Tampere Tampere Kangasala Kangasala Lempäälä Lempäälä Nokia Nokia Orivesi Orivesi Pirkkala Pirkkala Vesilahti Vesilahti Ylöjärvi Ylöjärvi Kaupunkiseutu Kaupunkiseutu * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky / Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys 2011 Vuoteen 2030 mennessä Tampereen kaupungissa on kaupunkilaisten oman ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna tarvetta uudelle liiketilalle yhteensä k-m 2, josta k- m 2 kohdistuu keskusta-alueille. Keskusta-alueille suunnattu liiketila on laskettu keskustahakuisten toimintojen pohjalta. Tampereen keskusta palvelee koko kaupunkiseutua ja koko maakuntaa, joten keskustaan suuntautuu tarvetta kaupungin ulkopuoleltakin. Koko kaupunkiseudulla keskusta-alueiden liiketilan lisätarve on k-m 2. Osa tästä suuntautuu Tampereen alakeskuksiin osa seudun kuntakeskuksiin, mutta nähtävissä on että ydinkeskustassa on liiketilarakentamiselle kysyntää.

9 Kaupallisten vaikutusten arviointi 8 4 KAUPAN KEHITYSMAHDOLLISUUDET OSAYLEISKAAVASSA Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa keskustan aktiivisin kaupallinen alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alueella on mahdollista vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen. Ydinkeskustan kaupallisen kehittämisen alueet on osoitettu kaupunkikehittämisalueina. Näillä alueilla tulee parantaa ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä, saavutettavuutta ja kävelyalueen elävyyttä. Kortteleita kehitetään koko korttelia koskevien suunnitelmien avulla. Sisäpihojen liikekäytön lisääminen on sovitettava yhteen asumisen kanssa. Erillisiä tonttipihoja yhdistetään ja kortteleiden jalankulkuyhteyksiä avataan mahdollisuuksien mukaan. Kävelykeskustan toteutuksen tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia. Keskeisin osa Hämeenkadusta on merkitty kaupungin merkittäväksi katutilaksi, jota kehitetään mm. aktiivisena ympäristönä turvaamalla liike-elämän toimintaedellytykset. Katutilaa on kehitettävä siten että jalankulun asema paranee. Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta on tehty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mm. rakentamisen määrän sekä kaupunkikehittämisen alueiden laajuuden suhteen. Maltillisesti kehittyvässä vaihtoehdossa 1 keskustaan tavoitellaan asuntoja uudelle asukkaalle ja voimakkaasti kehittyvässä vaihtoehdossa uudelle asukkaalle. Vaihtoehdossa 1 on maankäytön lähtökohtana nykyisen laajuinen keskusta. Vaihtoehdossa 2 keskustaa laajennetaan eri suuntiin, mm. Amurin, Ratinanniemen ja Särkänniemen- Mustalahden maankäyttö muuttuu nykyisestä. Ote Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta , Maankäytön vaihtoehto 1: maltillisesti kehittyvä keskusta Malttius

10 Kaupallisten vaikutusten arviointi 9 Ote Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta , Maankäytön vaihtoehto 1: voimakkaasti kehittyvä keskusta Valttius Kaupan palvelujen kehittämisen pääerot ovat vaihtoehdoissa kaupunkikehittämisen alueiden laajuudessa. Kaupunkikehittämisen alue on vaihtoehdossa 1 selvästi suppeampi kuin vaihtoehdossa 2. Oheisissa kartoissa on punaisella rajattu kaupungin monipuolinen ydinalue, jossa kehitetään ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä. Kaupunkikehittämisen alueen itäpuolelle sijoittuu ydinkeskustan laajentumisalue. Laajentumisalueella on mm. vahvistettava alueen elävyyttä luomalla alueelle uusia, laadukkaita julkisia tiloja, kehittämällä olevien torien ja aukioiden laatua ja viihtyisyyttä sekä varaamalla maantasossa katutilaan ja/tai julkiseen alueeseen liittyvät tilat aktiiviseen käyttöön kuten liike- ja palvelutiloiksi. Laajentumisalue on samanlainen molemmissa vaihtoehdoissa. Kehitettäviä torialueita ovat molemmissa vaihtoehdoissa Asemanaukio, Keskustori, Laukontori, Pyynikintori, Sorin aukio ja Tammelantori. Niitä kehitetään viihtyisinä ja laadukkaina julkisina tiloina. Torien maantason alapuolelle voidaan sijoittaa liiketiloja ja pysäköintiä.

11 Kaupallisten vaikutusten arviointi 10 5 OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kaupallisten vaikutusten arviointi tehdään keskustan strategisen osayleiskaavan luonnoksesta Vaikutusten arvioinnissa verrataan kahta vaihtoehtoa ja tutkitaan, miten ne toteuttavat Tampereen keskustahankkeen yhteydessä esitettyjä kaupan suunnitelmia (Tampereen keskustanhanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi; Santasalo Ky ). Lisäksi selvitetään osayleiskaavan vaihtoehtojen kaupalliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään keskustaselvityksen lähtötietoja ja arviointituloksia. Vaikutuksia peilataan maakunta- ja yleiskaavoja koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin (MRL 71 b ), joita ovat: 1. Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. 2. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. 3. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. 5.1 Keskustaselvityksen kehitysehdotusten toteutuminen osayleiskaavassa Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi -selvityksessä tarkasteltiin ydinkeskustassa vireillä olevia kaupan hankkeita ja kortteleiden lisärakentamismahdollisuuksia. Kaupan hankkeista suurin on Ratinan kauppakeskus. Muut selvityksessä esitetyt hankkeet ovat kooltaan pieniä, nykyisten liiketilojen tai uusien yksittäisten kohteiden kehittämishankkeita. Osa suunnitelmista on uusien asuinkerrostalojen pohjakerroksiin rakentuvaa liiketilaa. Keskustaselvityksessä esitetyt hankkeet sijoittuvat osayleiskaavan keskustatoimintojen alueelle lukuun ottamatta Kaijakan kiinteistöhanketta Laukontorilla, jossa on asemakaavoitus vireillä. Kortteliin suunnitellaan asumista sekä liiketiloja 1-2 kerrokseen. Alue on osayleiskaavassa asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunutta aluetta. Hankkeita on raportin mukaan ydinkeskustassa noin kerrosneliömetriä. Ratina mahdollistuu molemmissa osayleiskaavavaihtoehdoissa, koska kauppakeskuksella on jo voimassa oleva asemakaava. Kauppakeskuksen alue on osoitettu Malttius-vaihtoehdossa keskustatoimintojen alueeksi ja Valttius-vaihtoehdossa asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi. Näistä jälkimmäinen korostaa mahdollisuutta asemakaavoittaa alue muuhun käyttöön, mikäli kauppakeskusta ei rakenneta. Hankkeiden lisäksi ydinkeskustan kortteleissa on potentiaalia kortteleiden täydentämiseen. Keskustaselvityksessä tutkittiin, kuinka paljon kortteleihin voidaan saada rakentamalla lisää liiketilaa. Lisäksi keskustassa on erilaisia muussa käytössä olevia tiloja, joita voidaan kehittää osin kaupan tiloina. Potentiaalista uutta liiketilaa laskettiin ydinkeskustan alueella olevan yhteensä k-m 2. Todellisuudessa vain osa näistä voi konkretisoitua hankkeiksi, kaikki laskettu potentiaali ei tule toteutumaan. Kiinteistönomistus kortteleissa on usein hajanainen eikä yhtenäistä tahtoa kehittämisestä ole helppo löytää. Kortteleiden täydennysrakentamispotentiaalit sijoittuvat pääosin osayleiskaavassa kaupunkikehittämisen alueelle, jossa tulee parantaa ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä. Muutama potentiaalinen korttelin täydennysrakennuskohde jää tämän alueen ulkopuolelle. Näitä ovat mm. Malttius-vaihtoehdossa Sorin aukio sekä molemmissa vaihtoehdoissa Asemanpysäköintihalli. Keskustaselvityksessä on Sorin aukiolle hahmoteltu liikerakentamista torin alle

12 Kaupallisten vaikutusten arviointi 11 ja Keskustorille kulttuurirakennusta, johon mahdollisesti sijoittuisi myös liiketilaa. Torit on osayleiskaavassa merkitty kehitettävänä torialueina. Kokonaisuutena tarkasteltuna Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava mahdollistaa ydinkeskustan kaupallisen kehittämisen, niin kuin keskustan hankeselvityksessä (Tampereen keskustanhanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi ; Santasalo Ky) on hahmoteltu. Vaihtoehto 2 on kaupalliselta kehittämiseltään laajempi, ja se mahdollistaa myös kattavammin keskustan hankeselvityksessä esitettyjä potentiaaleja.

13 Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluverkkoon Tampereen uudessa kaupunkistrategiassa 2025, Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki on yhtenä osatekijänä vetovoimainen keskusta. Strategisia painotuksia 2025 ovat mm: Keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä Keskustaa kehitetään monipuolisina palvelukeskittymänä. Tampereen keskustan strategisessa osalyleiskaavassa keskustan elinvoimaisuuteen pyritään vaikuttamaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: Keskustan kaupunkitiloista tehdään eläviä Keskustan palvelujen saatavuuteen ja monipuolisuuteen panostetaan. Osayleiskaavan molemmissa vaihtoehdoissa vahvistetaan keskustan asemaa Tampereen, kaupunkiseudun ja koko maakunnan keskustana. Osayleiskaavassa luodaan mahdollisuuksia kaupan kehittämiselle keskustassa, jotta keskusta säilyy maakunnan pääkauppapaikkana. Osayleiskaavalla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tampereen seudun muuhun palveluverkkoon, alakeskuksiin tai kuntakeskuksiin. Kun seudun pääkeskuksen vetovoimaa vahvistetaan, sillä on positiivisia vaikutuksia koko seudulla. Pääkeskuksen vetovoima vaikuttaa koko seudun imagoon. Jos keskustassa ei luoda mahdollisuuksia korttelikeskittymien ja kauppakeskusten rakentamiselle, suuntautuu kaupan kasvu herkästi alakeskuksiin ja muihin kauppapaikkoihin, joissa kaupan rakentaminen on helpompaa kuin tiiviissä keskustassa. Osayleiskaava mahdollistaa Tampereen keskustan kehittymisen keskustakaupan pääkeskuksena. 5.3 Vaikutukset keskustakaupan rakenteeseen ja kaupan toimivuuteen Keskustakaupan rakenne säilyy nykyisen kaltaisena. Kivijalkakauppojen toimintaedellytyksiä kehitetään mm. kortteleiden sisäpihojen ja sisäisten yhteyksien kehittämisellä. Sisäpihojen ottaminen kaupalliseen käyttöön tuo lisää palveluita ja viihtyisyyttä ydinkeskustaan. Kortteleiden sisäiset yhteydet parantavat kivijalkakauppojen saavutettavuutta. Kaupan toimivuus tulee keskustassa paranemaan kortteleiden kehittämisen myötä. Kauppakeskusten ja kortteleiden kehittämisen myötä keskustaan muodostuu nykyistä enemmän viihtyisää säältä suojattua tilaa, mikä parantaa keskustan kivijalkakauppojen toimivuutta. Katujenvarsien kivijalkakauppojen ympäristö paranee mm. kävelykeskustana kehitettävällä alueella, joka kattaa hyvin kaupallisen keskusta-alueen. Kävelykeskustan alue on jonkin verran laajempi vaihtoehdossa 2, mutta tällä ei ole suurta merkitystä kaupan palveluiden näkökulmasta. Kävelykeskustan laajennus ve:ssa 2 ulottuu alueille, jolla on vain vähäinen kaupallinen merkitys. Tällöin kävelykeskustan laajennus ei automaattisesti vahvista alueen kaupallista toimivuutta, vaikka lisääkin viihtyisyyttä. Molemmissa vaihtoehdoissa uusi kauppakeskus voi rakentua Ratinaan, mikä tuo vetovoimaa koko keskustaan. Ratinan myötä keskustan kaupallinen painopiste siirtyy nykyistä etelämmäksi. Vaihtoehdossa 2 Ratina on osa kaupunkikehittämisen aluetta, kun taas vaihtoehdossa 1 se jää tämän alueen ulkopuolelle. Kauppakeskus liittyy paremmin muuhun keskustaan Valttiusvaihtoehdossa, jos kauppakeskuksen ympäristö kehittyy kaupunkikehittämisen alueen odotusten mukaisesti.

14 Kaupallisten vaikutusten arviointi 13 Kyttälän alueella on enemmän kaupan hankkeita kuin Vanhan keskustan alueella. Hankkeiden toteutuessa Kyttälän alue vahvistuu suhteessa Vanhan keskustan alueeseen. Hankkeet sijoittuvat pääosin kaupunkikehittämisen alueelle myös vaihtoehdossa 1, joten tässä vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Vanhan keskustan alueella on vastaavasti enemmän potentiaalia kuin vireillä olevia hankkeita. Potentiaalit sijoittuvat pääosin kaupunkikehittämisen alueelle molemmissa vaihtoehdoissa, joten vaihtoehdoilla ei ole tämän suhteen suurta eroa. Molemmissa vaihtoehdoissa mahdollistuu mm. Frenckellin ja Takon kortteleiden ottaminen kaupalliseen käyttöön. Kaupallisten ydinkortteleiden alue laajenee nykyisestä. Vaihtoehdossa 2 kaupunkikehittämisen alue on laajempi ja se mahdollistaa ydinkeskustan laajenemisen vaihtoehtoa 1 paremmin. Ydinkeskustan vetovoiman kannalta ydinalueen kehittäminen on kuitenkin ensisijaista. Laajennusalueen toteuttaminen on kuitenkin tärkeää täydennysrakentamisen yhteydessä

15 Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava mahdollistaa kattavan maanalaisen pysäköintiverkon rakentumisen. Nykyiset ja tulevat maanalaiseen verkostoon liittyvät pysäköintilaitokset luovat edellytykset hyvälle kauppapalveluiden ulkoiselle saavutettavuudelle. Kattava pysäköintiverkosto mahdollistaa kortteleiden kehittämisen ja kortteleiden sisäosien ottamisen kaupalliseen käyttöön. Osayleiskaavassa kävelykeskustana kehitettävällä hitaan liikkumisen alueella pysäköintilaitosten paikat korvaavat maantasoisia pysäköintipaikkoja. Alue vastaa varsin hyvin sitä aluetta, jonka asiointipaikoitus voidaan keskustaselvityksen mukaan hoitaa pääosin pysäköintilaitosten avulla. Vastaavasti tämän alueen ulkopuolella asiointipaikoitus voidaan riittävissä määrin hoitaa kadunvarsipysäköinnillä. Pyöräilyreittien kehittäminen ja keskuspyöräparkkien rakentaminen parantavat keskustan saavutettavuutta pyöräillen. Kävelykeskustan kehittäminen parantaa palveluiden lähisaavutettavuutta, koska viihtyisässä kävely-ympäristössä ollaan valmiimpia kävelemään pidempiä matkoja. Tärkeät kehitettävät jalankulkuakselit yhdistävät keskustan eri osia toisiinsa ja parantavat näin palvelujen koettua saavutettavuutta. Vaihtoehdoissa ei ole merkittäviä eroja kaupan palveluiden saavutettavuudessa kävellen ja pyöräillen. Joukkoliikenteen saavutettavuuden suhteen vaihtoehdot ovat yhteneväiset. Hämeenkadun kautta kulkee intensiivisen joukkoliikenteen pääreitti, mikä mahdollistaa keskustan hyvän saavutettavuuden joukkoliikenteellä. Intensiivinen joukkoliikenne tuo asiakkaita Hämeenkadulle, mutta vastaavasti vilkas joukkoliikenne kadulla heikentää Hämeenkadun viihtyisyyttä ja luo suuremman etäisyyden tunteen kadun vastakkaisille puolille kuin hiljaisempi liikenne. Osayleiskaavan vaihtoehdoissa ei ole merkittäviä eroja palvelujen ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden suhteen. Molemmat mahdollistavat palvelujen hyvän saavutettavuuden joukkoliikenteellä sekä kävellen, pyöräillen ja autolla. Lisäksi kävelykeskustan kehittäminen parantaa palveluiden sisäistä saavutettavuutta. 5.5 Vaikutukset asiointikäyttäytymiseen Keskustan kehittämisen myötä keskustassa asioimisen määrä tulee kasvamaan. Kun kortteleiden sisätiloja kehitetään ja keskustaan saadaan uusi kauppakeskus, keskusta pystyy paremmin kilpailemaan keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten kanssa. Uutuus myös aina viehättää ja vetää asiakkaita. Viime vuosina kaupan kehittämisen painopiste on ollut keskustan ulkopuolisissa kauppapaikoissa. Kun keskusta uudistuu, asiointien määrä keskustassa kasvaa. Keskustaselvityksessä arvioitiin keskustahankkeiden ja potentiaalisen liikerakentamisen vaikutuksia keskustan liikkeiden laskennallisiin asiointimääriin. Hankkeet lisäävät asiointia Kyttälän alueella (ks. aluerajaus luku 2), kun taas potentiaalisten liiketilojen rakentaminen tasapainottaa asioinnin kasvua Vanhan keskustan alueella. Kokonaisuudessaan hankkeiden ja potentiaalisen liikerakentamisen toteutuminen lisäisi keskustaliikkeissä asiointia laskennallisesti nykyisestä lähes kaksinkertaiseksi. Kun keskustaan saadaan lisää uusia asukkaita, lähiasiointi keskustassa tulee kasvamaan. Keskusta-asukkaat hakevat pääosan palveluistaan keskustasta. Keskusta-asukkaat pitävät myös keskustan reuna-alueetkin elävinä.

16 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15 Kauppakeskuksissa kävijämäärät ovat yleensä korkeita. Kun Ratinaan rakentuu uusi kauppakeskus, lisääntyy asiointi keskustan eteläosissa. Mikäli muuta keskusta-aluetta ei aktiivisesti kehitetä, voi asiointi muissa keskustakortteleissa hieman vähentyä. Osayleiskaavan mukaan ydinkortteleita kehitetään, joten arvion mukaan keskusta-asiointi kokonaisuutena kasvaa kauppakeskusten ja kortteleiden kehittämishankkeiden myötä. Vaihtoehdossa 2 on kaupan rakentamista sekä asukkaita enemmän kuin vaihtoehdossa 1, joten myös keskusta-asiointia on enemmän. Keskusta-asiointi levittäytyy myös laajemmalle alueelle, koska kaupunkikehittämisen alue on laajempi ja koska asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneet alueet ovat laajemmat. 5.6 Vaikutukset kaupan kilpailutilanteeseen Keskustan kehittyessä sen kilpailukyky kasvaa. Muut kauppapaikat kehittyvät kuitenkin myös jatkuvasti. Ostovoima on kasvussa ja keskustan kehittyminen tapahtuu pitkällä aikavälillä, joten osayleiskaavalla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan kilpailutilanteeseen. Se pikemmin parantaa keskustan edellytyksiä pärjätä kilpailussa muiden kauppapaikkojen kanssa. Vaihtoehdossa 2 on kaupunkikehittämisen alue on laajempi eli kaupalle on mahdollista kehittää enemmän uusia kilpailukykyisiä kauppapaikkoja. Näin ollen vaihtoehto 2 kilpailunäkökulmasta parempi kuin vaihtoehto 1. Toisaalta kaupallisen alueen laajentuminen voi heikentää ydinalueen vetovoimaa. Näin ollen ydinalueen kehittäminen ja tiivistäminen on ensisijaista keskustan vetovoiman turvaamiseksi.

17 Kaupallisten vaikutusten arviointi 16 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Kokonaisuudessa Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa suunnitellulla maankäytöllä parannetaan keskustakaupan toimivuuden edellytyksiä ja luodaan mahdollisuuksia kaupallisten palveluiden kehittämiselle. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Osayleiskaava luo mahdollisuuksia keskustan kehittämiselle, mikä on edellytys sille, että keskusta säilyy seudun erikoiskaupan pääkeskuksena. Keskustan kehittäminen tuo vetovoimaa koko seudulle, eikä heikennä aluekeskusten tai kuntakeskusten toimintaedellytyksiä. Osayleiskaavan vaihtoehdoissa suurimmat erot ovat kaupunkikehittämisen alueiden laajuudessa. Vaihtoehdossa 2 mahdollisestaan laajempi kaupan kehittäminen kuin vaihtoehdossa 1, miksi se on kaupan kehittämisen kannalta parempi vaihtoehto. Vaihtoehdossa 2 tarjotaan enemmän vaihtoehtoisia kaupan sijaintipaikkoja ja luodaan enemmän mahdollisuuksia uusien toimijoiden ja uusien liikeideoiden tuloon keskustaan, joten se tarjoaa paremmat kilpailun edellytykset kuin vaihtoehto 1. Mitä enemmän asukkaita keskustassa on, sitä paremmat toimintaedellytykset ovat keskustan kaupoilla, minkä takia vaihtoehto 2 on vaihtoehtoa 1 parempi. Keskusta-asukkaat tuovat asiakkaita erityisesti keskustan lähipalveluille ja keskustan reuna-alueille. Molemmissa vaihtoehdoissa kaupan kehittyminen painottuu merkittävästi keskustan eteläisille alueille, jonne rakentuu mm. Ratinan kauppakeskus. Näin ollen ydinkortteleiden kehittäminen on hyvin tärkeää, jotta perinteinen keskustan ydinalue säilyy kilpailukykyisenä. Osayleiskaavan luonnoksessa on riittävästi otettu huomioon keskustan hankeselvityksessä (Tampereen keskustahanke, Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi ; Santasalo Ky) esitetyt vähittäiskaupan hankkeet ja korttelit, joissa on uutta liiketilapotentiaalia. Muutamia hankkeita tai täydennysrakentamispotentiaaleja jää kaupunkikehittämisen alueen ulkopuolelle, mutta tällä ei ole kaupan kokonaisverkkoon merkittävää vaikutusta. Kokonaisuudessaan osayleiskaavan kaupunkikehittämisen alueen kortteleissa on paljon liikerakentamispotentiaalia. Kun korttelin sisäosia ja kerroksia otetaan kaupalliseen käyttöön, kortteleiden vetovoima kasvaa ja asiointimäärät kortteleissa kasvavat.

18 Kaupallisten vaikutusten arviointi 17 Yhteenveto Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan kaupallisista vaikutuksista Vaihtoehto 1 Malttius Vaihtoehto 2 Valttius Palveluverkko Keskusta kehittyy seudun pääkeskustana. Keskusta kehittyy seudun pääkeskustana. Keskustakaupan rakenne ja kaupan kehitysmahdollisuudet Kaupan toimivuus Kaupan saavutettavuus Ei heikennä aluekeskusten tai kuntakeskusten toimintaedellytyksiä. Kortteleiden kehitystä nykyisen kaupallisella ydinalueella. Ratinan kauppakeskus tuo kaupan painopistettä nykyistä etelämmäksi. Kivijalkakaupoilla kehitysmahdollisuuksia korttelikehittämisen alueella. Kortteleiden kehittäminen lisää kortteleiden vetovoimaa ja parantaa kaupan toimivuutta. Kävelykeskustan alue lisää viihtyisyyttä ja alueen vetovoimaa, eli parantaa kaupan toimivuutta. Mahdollistaa hyvän ulkoisen saavutettavuuden joukkoliikenteellä ja autolla sekä kävellen ja pyöräillen. Kävelykeskusta ja korttelien kehittäminen parantaa sisäistä saavutettavuutta. Ei heikennä aluekeskusten tai kuntakeskusten toimintaedellytyksiä. Kortteleiden kehitystä laajemmalla alueella kuin vaihtoehdossa 1. Ratinan kauppakeskus tuo kaupan painopistettä nykyistä etelämmäk si. Kivijalkakaupoilla kehitysmahdollisuuksia korttelikehittämisen alueella. Enemmän mahdollisuuksia kaupan kehittämiselle, koska kaupunkikehittämisen alue laajempi ja asukkaita enemmän kuin ve 1:ssa. Kortteleiden kehittäminen lisää kortteleiden vetovoimaa ja parantaa kaupan toimivuutta. Kävelykeskustan alue lisää viihtyisyyttä ja alueen vetovoimaa, eli parantaa kaupan toimivuutta. Mahdollistaa hyvän ulkoisen saavutettavuuden joukkoliikenteellä ja autolla sekä kävellen ja pyöräillen. Kävelykeskusta ja korttelien kehittäminen parantaa sisäistä saavutettavuutta. Keskustassa asiointi Asiointimäärät kasvavat etenkin keskustan eteläosissa. Asiointi lisääntyy keskustan eteläosissa, mutta laajemman korttelikehittämisen alueen takia asiakasmäärä kasvaa koko kes kustan alueella enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Lähiasiointimäärät kasvavat, koska asukasmäärä kasvaa. Enemmän lähiasiointia suuremman asukasmäärän vuoksi. Kaupan kilpailutilanne Keskustan kilpailukyky vahvistuu. Keskustan kilpailukyky vahvistuu. Enemmän vaihtoehtoisia kilpailukykyisiä kauppapaikkoja. Keskustan kehittämisohjelmassa Kortteleiden esitettyjen hankkeiden ja täydennysrakentamispotentiaalit sijoittuvat potentiaalien toteutusedellytykset pääos in korttelikehittämisen alueelle. Kortteleiden täydennysrakentamispotentiaalit sijoittuvat pääosin korttelikehittämisen alueelle. Mahdollistaa hyvin hankkeet ja kortteleiden täydennysrakentamisen Mahdollistaa hyvin hankkeet ja kortteleiden täydennysrakentamisen