Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut

Transkriptio

1 Kaupalliset palvelut Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

2 Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto 2 1 Liiketilat ja palvelurakenne kaupallisissa keskittymissä Kymenlaaksossa 3 2 Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti ja toimipaikat Kymenlaaksossa 9 3 Vähittäiskaupan, autokaupan sekä hotelli- ja ravintolatoiminnan kehitys Kymenlaaksossa 11 4 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Kymenlaaksossa vuonna Väestö Kymenlaaksossa Ostovoima Kymenlaaksossa Ostovoiman siirtymät Kymenlaakson kunnissa 18 5 Ostovoiman kasvu ja lisäliiketilatarve Kymenlaaksossa vuonna Ostovoima vuonna Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 mennessä Venäläisten merkitys kaupassa 29 6 Uudet kaupan hankkeet Kymenlaaksossa 31 7 Johtopäätökset Uusien kaupan hankkeiden vertailua liiketilatarpeeseen Uusien kaupan hankkeiden merkitys palveluverkossa 35 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä 38 Liite 2 Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan kehitys Kymenlaaksossa 39 Liite 3 Lisäliiketilatarve Kymenlaaksossa vuoteen 2020 mennessä 42

3 Kaupalliset palvelut 2 JOHDANTO Kymenlaaksossa laaditaan maakuntakaavaa. Laadittava kaava on vaihemaakuntakaava. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin taajamia ja niiden ympäristöjä. Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään maaseutualueita ja yhteysverkoston kokonaisuutta sekä taajama-aluevarauksia siltä osin kuin ne rajattiin ensimmäisen vaihekaavan suunnittelualueen ulkopuolelle. Nyt laadittavana olevan maakuntakaavan keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkopuolisen asumis-, tuotanto- työssäkäynti- ja palvelutoimintojen kannalta, yhteysverkon kehittämistarpeet, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen edellyttämät kaavaratkaisut, luonnonvarojen käytön ohjaus, virkistys-, loma-asutus- ja matkailurakenne sekä puolustusvoimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Kymenlaaksossa on myös käynnistynyt maakuntasuunnitelmatyö. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltava kehitys. Tätä selvitystä käytetään sekä maakuntakaavan että myös maakuntasuunnitelman taustaselvityksenä. Kymenlaaksossa on vahvoja kaupallisia keskittymiä sekä keskustoissa että keskustojen ulkopuolella. Keskustojen ohella myös keskustojen ulkopuolisia alueita ollaan aktiivisesti kehittämässä. Selvityksessä tarkastellaan kaupan kehitystä Kymenlaaksossa sekä arvioidaan tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi tarkastellaan vireillä olevia kaupan hankkeita ja arvioidaan niiden merkitystä kaupalliseen palveluverkkoon. Kouvolan seudulle on laadittu kaupallisten palveluiden selvitys mitoitustarkasteluineen vuonna Lisäksi Kotkan kaupungille on tehty palveluverkkoselvitys ja Haminalle keskustan kehittämisselvitys. Näitä selvityksiä täydennetään maakuntakaavaa varten siten, että saadaan tarkasteluun koko maakunnan alue. Raportissa selvitetään siis Kymenlaakson kaupallinen nykytilanne sekä arvioidaan tulevaisuuden näkymiä ostovoiman ja liiketilatarpeen suhteen. Kaupallisen selvityksen on tilannut Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson liitosta on selvityksen ohjausryhmässä toimineet Ari Pietarinen, Riitta Kallström sekä Seppo Serola. Lisäksi ohjausryhmässä ovat olleet mukana Matti Filppu (varahenkilönään Kari Halonen) Haminan kaupungista, Sakari Seppälä (varahenkilönään Markku Hannonen) Kotkan kaupungista, Pirjo Kopra Pyhtään kunnasta, Markku Uski Miehikkälän/Virolahden kunnasta, Hannu Luotonen Kouvolan kaupungista, Seppo Hasu (varahenkilönään Hannu Purho) Kuusankosken kaupungista, Heikki Kyyrönen Anjalankosken kaupungista, Veikko Haimila Iitin kunnasta, Antti Laherto Elimäen kunnasta, Kari Parjanne Valkealan kunnasta, Jukka Perttula Jaalan kunnasta, Mia Hämäläinen Cursor Oy:stä, Hannu Koverola Kouvolan seudun kuntayhtymästä, Risto Suikki Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta, Jouko Vehmas Osuuskauppa Ympäristöstä, Vesa Kyllönen (varahenkilönään Erkki Eskolin) Osuuskauppa Ympyrästä, Timo Heikkilä (varahenkilönään Toivo Hulkkonen) Keskosta, Kari Niskanen Tradekasta, Marja-Leena Monni Kouvolan Ydinkeskusta ry:stä ja Reijo Saksa Kotkan Kauppatie ry:stä. Selvityksen on laatinut Tuomas Santasalo Ky ja tutkimuksesta vastaavat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela. Tutkimusavustajana on toiminut Liisa Kirjavainen.

4 Kaupalliset palvelut 3 1 LIIKETILAT JA PALVELURAKENNE KAUPALLISISSA KESKITTYMISSÄ KYMENLAAKSOSSA Kaupallisilta palveluiltaan keskeisimmät kunnat Kymenlaaksossa ovat Kouvola ja Kotka. Kotkassa on pääkeskustan ohella useita kaupallisia keskittymiä, Kouvolassa kaupalliset palvelut sijoittuvat keskustaan sekä Kouvolan ja Kuusankosken väliselle ns. sauma-alueelle. Kouvolan ja Kotkan lisäksi Kymenlaaksossa on lukuisia kuntakeskuksia ja näiden alakeskuksia. Pienimpiä alakeskuksia ei ole otettu mukaan tähän selvitykseen. Kymenlaakson kaupalliset keskittymät (Vihreällä merkittyjä keskittymiä ei ole selvityksessä käsitelty, Itäväylä on käsitelty osana Haminan keskustaa)

5 Kaupalliset palvelut 4 Kymenlaakson liiketilamäärä kaupallisissa keskustoissa on laskettu kartoituksen pohjalta. Kartoitukset on tehty Kouvolan seudun kehyskuntien osalta Kouvolan seudun selvityksen yhteydessä. Kouvolan keskusta on kartoitettu 2004, Haminan keskusta 2005 ja Kotkan kaupalliset keskittymät Maakuntakaava-aineistoa on täydennetty Miehikkälän, Virolahden ja Pyhtään osalta kartoituksilla, jotka on tehty keväällä Kartoitusten pohjalta on laskettu pinta-ala karttaan piirretyn rakennuksen pohjapinta-alasta. Kauppakeskuksista on kartoitettu myös muut kerrokset. Pinta-ala pitää sisällään myyntialan lisäksi rakennuksen seinät, käytävät, varastot ja muut takatilat eli käytännössä rakennuksenpohjan kerrosalan. (AC Nielsenin pinta-alat ovat vastaavasti päivittäistavarakaupan ja tavaratalokaupan myyntialoja). Myyntiala on kerrosalasta päivittäistavarakaupassa keskimäärin noin % ja erikoiskaupassa %. Kartoitusajankohdat vaihtelevat, mutta keskittymissä ei ole tapahtunut niin suuria muutoksia, että ne vaikuttaisivat kokonaiskuvaan. Kartoitusten pohjalta laskettu pinta-ala on siis suuntaa-antava kaupallisten palveluiden liiketilan kerrosalamäärä, mutta kuvaa riittävän hyvin eri keskustojen kaupallista painotusta. Kaupallisten palveluiden liiketilamäärä Kymenlaakson kaupallisissa keskittymissä Myllykoski Inkeroinen Elimäki kk Kausala Jaala Valkeala Kouvola Kuusankoski Sauma-alue* Kuusankoski Länsikeskus Hamina Kotkansaari Karhula Jumalniemi, Sutela, Jylppy Miehikkälä Siltakylä Pyhtää kk Virolahti Vaalimaa k-m2 * Kouvolan ja Kuusankosken välinen ns. sauma-alue

6 Kaupalliset palvelut 5 Liiketilaa kaupallisten palveluiden käytössä on Kymenlaakson kaupallisissa keskustoissa yhteensä k-m 2, josta noin puolet on Kouvolan seudulla ja puolet Kotkan-Haminan seudulla. Varsinaisista keskustoista suurimmat ovat Kotkansaari ja Kouvolan keskusta, joissa molemmissa on kaupallisten palveluiden käytössä alle k-m2. Karhulassa on liikepinta-alaa noin k-m 2 ja Haminassa (Itäväylän liikekeskus mukaan lukien) lähes k-m 2. Kuusankosken keskustassa on liikepinta-alaa noin k-m 2 ja muissa kuntakeskuksissa alle k-m 2. Pienimmissä kuntakeskuksissa liikepinta-ala jää alle 5000 k-m 2 :n. Kymenlaaksossa kokonaisliiketilamäärästä noin 60 prosenttia on sijoittunut keskusta-alueille Keskustan ulkopuolisista kauppakeskittymistä on liiketilojen pinta-alaltaan suurin Kouvolan ja Kuusankosken välinen ns. sauma-alue, jossa on kaupallisten palveluiden käytössä pintaalaa noin k-m 2. Sauma-alueeksi on tässä laskettu Kouvolan puolelta Korjala, Tommola, Kellomäki sekä Kuusankosken puolelta Katajaharju. Kuusankosken Länsikeskuksessa on pinta-alaa kaupallisten palveluiden käytössä k-m 2. Kotkan keskustan ulkopuolisissa keskittymissä Jumalniemessä, Jylpyllä ja Sutelassa on pinta-alaa yhteensä noin k-m 2. Alueet on tässä yhteydessä käsitelty yhtenä kokonaisuutena, vaikkakin alueet ovat hieman irti toisistaan ja hieman eri tyyppisiä. Sutelassa on hypermarket-kauppaa, Jylpyllä autokauppaa ja muuta ns. teknistä erikoiskauppaa. Jumalniemessä on sekä tavaratalokauppaa, tilaa vaativaa erikoiskauppaa sekä keskustahakuista erikoiskauppaa. Kotkassa on lisäksi Keltakallion alue, jonne on keskittynyt jonkin verran autokauppa. Tämän alueen pinta-aloja ei selvityksessä ole laskettu. Muissa seudun kunnissa ei ole varsinaisia keskustan ulkopuolisia kauppakeskittymiä ole muuta kuin Virolahdella Vaalimaa. Vaalimaalla on kaupallisten palveluiden pinta-alaa noin k-m 2.

7 Kaupalliset palvelut 6 Kaupallisten keskittymien palvelurakenne vaihtelee. Pienimmissä keskustoissa päivittäistavarakaupan ja palveluiden määrä on hallitseva. Mitä suurempi keskusta, sitä enemmän keskustassa on yleensä muotikauppoja ja muita erikoiskauppoja. Suuremmissa keskustoissa on myös tavaratalokauppaa eli lähinnä keskustatavarataloja (Anttila, Sokos). Kouvolan keskustassa muotikaupan osuus on merkittävän suurta, toiseksi suurin se on Kotkansaarella. Myös Haminassa, Kuusankosken keskustassa ja Anjalankosken Myllykoskella on jonkin verran muotikauppoja. Muissa kuntakeskustoissa muotikaupan osuus on marginaalinen. Keskustan ulkopuolisilla kaupan alueilla tilaa vaativan kaupan eli huonekalu-, rauta- ja kodintekniikkakaupan osuus on suuri. Samoin alueille on keskittynyt auto- ja varaosakauppaa. Näille alueille on myös keskittynyt merkittävästi päivittäistavarakauppaa ja/tai tavaratalokauppaa (hypermarketit ja alennustavaratalot). Kotkan Jumalniemessä on myös jonkin verran muotikauppaa ja muita keskustahakuisia toimintoja. Keskustojen kaupallinen rakenne kuvaa varsin hyvin keskustojen erilaista luonnetta. Kuntakeskuksissa päivittäistavarakaupan osuus on yleensä suuri, keskimäärin noin kolmannes liiketilapinta-alasta. Erikoiskauppojen osuuden kasvaessa rakenne kertoo keskustan hyvästä vetovoimasta ja palvelutarjonnasta. Keskustojen ulkopuolisille alueilla rakenne painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan. Kymenlaakson kaupallisten keskittymien liiketilojen pinta-alajakauma toimialoittain Myllykoski Inkeroinen Elimäki kk Kausala Jaala Valkeala Kouvola Kuusankoski Sauma-alue* Kuusankoski Länsikeskus Hamina Kotkansaari Karhula Jumalniemi, Sutela, Jylppy Miehikkälä Siltakylä Pyhtää kk Virolahti Vaalimaa Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Pankki ja vakuutus Muu kaupalliset palvelut Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Auto-alan kauppa ja huoltamot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

8 Kaupalliset palvelut 7 Kouvolan seudulla kaksi keskittymää on suuruudeltaan selvästi muita merkittävämpiä eli Kouvolan keskusta ja sauma-alue. Kouvolan keskustaan on sijoittunut merkittävä määrä seudun muotikaupasta ja vastaavasti sauma-alueelle merkittävä määrä seudun tilaa vaativasta kaupasta sekä autoalan kaupasta. Kolmanneksi merkittävin on Kuusankosken keskusta ja Länsikeskus, joita tarkastelunäkökulmasta riippuen voidaan tosin pitää yhtenä keskittymänä. Kotkan-Haminan seudulla Kotkansaari ja valtatie 7:n varrella sijaitsevat keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet ovat merkittävimpiä kaupallisia keskittymiä seudulla, kuten Kouvolan keskusta ja Sauma-alue ovat Kouvolan seudulla. Kotkan-Haminan seudulla on lisäksi kaksi muuta merkittävää keskustaa Karhulan sekä Haminan keskusta. Muotikauppa on seudulla jakautunut tasaisimmin kuin Kouvolan seudulla samoin kuin autoalan kauppa. Tilaa vaativa kauppa on selvästi keskittynyt Jumalniemeen ja Jylpyn teollisuusalueelle. Kymenlaakson kaupallisten keskittymien liiketilojen pinta-alajakauma toimialoittain Myllykoski Inkeroinen Elimäki kk Kausala Jaala Valkeala Kouvola Kuusankoski Sauma-alue* Kuusankoski Länsikeskus Hamina Kotkansaari Karhula Jumalniemi, Sutela, Jylppy Miehikkälä Siltakylä Pyhtää kk Virolahti Vaalimaa Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Pankki ja vakuutus Muu kaupalliset palvelut Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Auto-alan kauppa ja huoltamot * Kouvolan ja Kuusankosken ns. sauma-alue k-m2

9 Kaupalliset palvelut 8 Liiketilat Kymenlaakson kaupallisissa keskittymissä k-m2 Myllykoski Inkeroinen Elimäki kkkausala Jaala Valkeala Kouvola Kouvolan seutu Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Pankki ja vakuutus Muu kaupalliset palvelut Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Auto-alan kauppa ja huoltamot Kauppa ja palvelut Pt- ja tavaratalokaupan osuus 31 % 38 % 24 % 43 % 36 % 41 % 18 % 25 % 17 % 56 % 24 % Tilaa vaativan ja auto-alan osuus 14 % 7 % 6 % 3 % 8 % 3 % 8 % 10 % 64 % 4 % 33 % Lähde: Kouvolan seudun kuntayhtymä, Tuomas Santasalo Ky k-m2 Kuusankoski Saumaalue Kuusankoski Länsikeskus Kotkansaari Karhula Jumalniemi, Sutela, Jylppy Hamina Siltakylä Pyhtää kk Miehikkälä Virolahti Vaalimaa Kotkan- Haminan seutu Kymenlaakso yhteensä Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Pankki ja vakuutus Muu kaupalliset palvelut Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Auto-alan kauppa ja huoltamot Kauppa ja palvelut Pt- ja tavaratalokaupan osuus 26 % 17 % 27 % 28 % 17 % 17 % 38 % 30 % 79 % 27 % 25 % Tilaa vaativan ja auto-alan osuus 6 % 42 % 56 % 19 % 7 % 4 % 0 % 32 % 6 % 29 % 31 % Lähde: Tuomas Santasalo Ky Hotelleista laskettu vain ensimmäisen kerroksen pinta-ala

10 Kaupalliset palvelut 9 2 VÄHITTÄISKAUPAN, AUTOKAUPAN JA RAVINTOLATOIMINNAN MYYNTI JA TOIMIPAIKAT KYMENLAAKSOSSA Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikkoja oli vuonna 2006 Kymenlaaksossa yhteensä 1600, joista noin puolet on sijoittunut Kouvolan seudulle ja puolet Kotkan-Haminan seudulle. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti alueella oli yhteensä 1,7 miljardia euroa. Vähittäiskaupan myynti oli yhteensä 1,1 mrd. euroa, autokaupan ja huoltamotoiminnan 500 milj. euroa ja ravintolatoiminnan 100 milj. euroa. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti (sis. alv) Kymenlaaksossa 2006 Hamina 145 Kotka 571 Miehikkälä 5 Pyhtää 19 Virolahti 43 Anjalankoski 74 Elimäki Iitti Jaala 8 Kouvola 605 Kuusankoski 119 Valkeala milj. euroa Kouvolan seudun vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynnistä lähes kaksi kolmasosaa toteutuu Kouvolassa. Myynniltään toiseksi merkittävin kunta on Kuusankoski. Seudun muiden kuntien vähittäiskaupan myynti jää hyvin pieneksi; kunnittain alle kymmeneen prosenttiin koko alueen myynnistä. Kotkan-Haminan seudulla Kotkan on vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynniltään ylivoimainen. Haminan myyntiosuus on kuitenkin suurempi kuin Kouvolan seudulla Kuusankosken. Kotkan-Haminan seudulla kolme pienintä kuntaa ovat vähittäiskaupan myynniltään hyvin pieniä.

11 Kaupalliset palvelut 10 Vähittäiskaupan myynti ja toimipaikat Kymenlaaksossa 2006 Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit 19 36, , ,6 5 3, , , , Tavaratalokauppa 1 1, ,7 1 4, Alko 1 1,0 1 1,1 1 1,5 2 6,8 1 2,2 1 1, Apteekit 3 7,6 2 3,5 1 2,2 1 1,2 5 21,5 3 9,3 1 2, Tilaa vaativa kauppa 5 5,9 2 1,2 3 4,2 1 1, , ,7 2 2, Muotikauppa 7 1,5 3 0,5 3 0, ,5 10 2,6 1 0, Muu erikoiskauppa 25 3,2 5 0,5 10 2,8 1 0, , ,9 10 2, Erikoiskauppa yhteensä 37 10,6 10 2,2 16 7,9 2 1, , ,1 13 4, Vähittäiskauppa 61 57, , ,1 8 6, , , , Autokauppa ja huoltamot 27 12, ,8 17 9,1 3 0, , , , Ravintolat ja kahvilat 19 3,8 11 3,4 11 5,2 6 1, ,3 31 6,7 11 5, Autokauppa ja ravintolat 46 16, , ,2 9 1, , , , Kaikki yhteensä , , ,4 17 7, , , , Osuus seudun tarjonnasta 13 % 8 % 7 % 4 % 7 % 4 % 2 % 1 % 48 % 65 % 15 % 13 % 7 % 5 % 100 % 100 % Lähde: Tilastokeskus Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit 27 56, ,6 4 3,1 8 7,0 9 23, Tavaratalokauppa 1 4, ,3 1 0, Alko 1 2,5 3 7,3 1 0,5 1 0, Apteekit 2 7,5 9 29,7 1 0,5 1 0,7 1 2, Tilaa vaativa kauppa 17 23, ,4 2 0,8 2 4, Muotikauppa 16 5, ,1 1 0,1 1 0,2 1 0, Muu erikoiskauppa 37 14, ,6 7 0,4 4 1, Erikoiskauppa yhteensä 70 42, ,2 1 0,1 10 1,4 7 7, Vähittäiskauppa , ,0 7 4,4 20 9, , Autokauppa ja huoltamot 36 21, ,1 5 0,6 7 5,9 9 8, Ravintolat ja kahvilat 46 9, ,5 9 3,0 6 1, Autokauppa ja ravintolat 82 31, ,6 5 0,6 16 8,9 15 9, Kaikki yhteensä , ,6 12 5, , , Osuus seudun tarjonnasta 23 % 19 % 67 % 73 % 2 % 1 % 5 % 2 % 4 % 6 % 100 % 100 % Lähde: Tilastokeskus

12 Kaupalliset palvelut 11 3 VÄHITTÄISKAUPAN, AUTOKAUPAN SEKÄ HOTELLI- JA RAVINTOLATOIMINNAN KEHITYS KYMENLAAKSOSSA Kymenlaakson vähittäiskaupan, autokaupan sekä majoitus- ja ravintolatoiminnan kehitystä on verrattu toimialan yleiseen kehitykseen Suomessa. Yleisesti tarkasteltuna vähittäiskauppa on kehittynyt Kymenlaaksossa 2000-luvulla varsin hyvin yleisen kehityksen mukaisesti. Kehityskuvissa on tarkasteltu toimialojen liikevaihdon (ei sis. alv) kehitystä 2000-luvulla (2000, 2003 ja 2006) indeksin avulla, niin että vuosi 2000 = 100. Liitteessä 2 on myös liikevaihto euroina sekä toimipaikkojen määrä ja kehitys indeksinä, myös kuntakohtaisesti. Autoalan kaupan liikevaihdon kehitys Ind. 100 = Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi Autokaupan liikevaihto on koko Suomessa kehittynyt varsin voimakkaasti. Autokauppaan sisältyy moottoriajoneuvojen sekä varaosien kauppa, huolto ja korjaus sekä huoltamotoiminta. Eron Kymenlaakson kehityksen tekee osittain moottoriajoneuvojen tukkukauppa eli lähinnä välityskauppa Venäjälle, joka on kasvanut Suomessa hyvin merkittävästi. Kymenlaaksossa ei moottoriajoneuvojen tukkukaupan yrityksiä juurikaan ole. Kymenlaaksossa on autokauppa kuitenkin myös kasvanut voimakkaasti lähes 40 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kouvolan seudulla autokaupan liikevaihto on kasvanut hieman voimakkaammin kuin Kotkan-Haminan seudulla. Toimipaikkamäärä auto-alan kaupassa on Kymenlaaksossa kuitenkin kasvanut nopeammin kuin koko Suomessa (ks liite 2).

13 Kaupalliset palvelut 12 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Ind. 100 = Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi Vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut hieman autokauppaa hitaammin. Vähittäiskaupan liikevaihto on Kymenlaaksossa kasvanut lähes samaa vauhtia kuin koko Suomessa. Kotkan- Haminan seudulla kasvu on ollut hieman nopeampaa ja Kouvolan seudulla hieman hitaampaa. Vähittäiskaupan toimipaikkamäärä on Kymenlaaksossa hieman vähentynyt vuoden 2000 tasosta, kun taas koko Suomessa toimipaikkamäärä on lähes samalla tasolla kuin vuonna Toimipaikkamäärä on vähentynyt hieman enemmän Kouvolan seudulla kuin Kotkan-Haminan seudulla. Hotelli- ja ravintolatoiminnan liikevaihdon kehitys Ind. 100 = Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi Hotelli- ja ravintolatoiminnan liikevaihto on kasvanut Kymenlaaksossa samaa tahtia kuin koko Suomessa. Maakunnan seuduilla on kuitenkin selkeä ero. Kotkan-Haminan seudulla kasvu on ollut hyvin nopeaa, kun taas Kouvolan seudulla keskimääräistä hitaampaa. Venäläisten matkailun kasvu saattaa selittää Kotkan-Haminan seudun nopeaa kasvua. Toimipaikkamäärän kehityksessä suuntaus on vastaava kuin liikevaihdon kehityksessä.

14 Kaupalliset palvelut 13 Kymenlaakson kuntien vähittäiskaupan, autokaupan sekä hotelli- ja ravintolatoiminnan liikevaihdon tasoa on verrattu koko Suomen tasoon. Toimialojen vuoden 2006 liikevaihto on suhteutettu asukasmäärään. Autoalan kaupan liikevaihto asukasta kohden on Kymenlaaksossa alhaisempi kuin koko Suomessa. Kouvolassa autokaupan liikevaihto asukasta kohden on hyvin korkea, mutta muissa kunnissa jäädään alle keskiarvon Autokaupan liikevaihto asukasta kohden Anjalankoski Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Hamina Kotka Virolahti Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi Vähittäiskaupassa liikevaihdon taso asukasta kohden on samaa luokkaa kuin koko Suomessa. Kouvolassa vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden on merkittävästi korkeampi kuin keskimäärin. Kouvolan vähittäiskauppa palvelee koko seudun asukkaita. Kotkan liikevaihto on hieman korkeampi kuin koko Suomessa keskimäärin. Virolahdella vastaavasti ollaan merkittävästi keskitasoa korkeammalla. Vähittäiskaupan liikevaihto Virolahdella on kohtalaisen pientä, mutta asukkaitakin on vähän. Virolahti palvelee selvästi omaa kuntaa laajempaa markkina-aluetta, lähinnä matkailijoita. Hotelli- ja ravintolatoiminnan liikevaihto on Kymenlaaksossa alhaisemmalla tasolla asukasta kohden kuin koko Suomessa. Kouvolassa ja Pyhtäällä liikevaihdon taso on koko Suomea korkeampi, Kotkassa ja Jaalassa koko Suomen tasolla ja muissa kunnissa matalampi.

15 Kaupalliset palvelut 14 Vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden Anjalankoski Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Hamina Kotka Virolahti Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi Hotellien ja ravintoloiden liikevaihto asukasta kohden Anjalankoski Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Hamina Kotka Virolahti Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi

16 Kaupalliset palvelut 15 4 OSTOVOIMA JA OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2006 Vähittäiskaupan kysyntää Kymenlaaksossa tarkastellaan alueen ostovoimalla. Paikallisen ostovoiman kehitykseen vaikuttavat markkina-alueen väestön lisäksi loma-asukkaat. 4.1 Väestö Kymenlaaksossa Kymenlaaksossa on asukkaita nykyään lähes Tästä Kotkan-Haminan seudulla asuu noin ja Kouvolan seudulla Väestö on ollut hitaassa laskussa alueella. Laskun odotetaan kuitenkin taittuvan. Maakuntasuunnitelman väestösuunnitteen mukaan Kymenlaakson väestö vuonna 2030 on asukasta. Maakuntakaavan lähtökohdaksi on tehty seutukunnittainen jako nykyisen asukasluvun perusteella. Kymenlaakson väestötavoitteen mukaan on tehty kunnittaiset väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennusteen kuntakohtaiselta pohjalta. Vuonna 2030 Kotkan-Haminan seudulla ennustetaan olevan asukkaita yhteensä Kotkan, Haminan ja Pyhtään kuntien asukasmäärän ennustetaan kasvavan hitaasti, kun taas Miehikkälän ja Virolahden hieman laskevan nykyisestä. Haminan, Virolahden ja Miehikkälän kunnissa on meneillä kuntaliitosselvitys. Kouvolan seudulla ennustaan olevan asukkaita yhteensä Kouvolan seudulla kasvua ennustetaan lähes kaikkiin kuntiin. Anjalankosken väestön määrä säilyy nykyisellä tasollaan. Vuonna 2030 lähes koko Kouvolan seutu kuuluu yhteen kuntaan Kouvolaan. Vuonna 2009 Kouvolan kanssa yhteen liittyvät kunnat ovat Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala. Tässä selvityksessä yhdistyviä kuntia käsitellään tilastoissa ja laskelmissa kuitenkin vielä omina alueinaan. Kymenlaakson väestö ja väestöennuste Vuosimuutos Hamina ,7 % 0,4 % Kotka ,6 % 0,4 % Miehikkälä ,6 % -0,5 % Pyhtää ,6 % 0,4 % Virolahti ,2 % -0,1 % Kotkan-Haminan seutu ,6 % 0,3 % Anjalankoski ,1 % -0,1 % Elimäki ,5 % 0,3 % Iitti ,5 % 0,3 % Jaala ,9 % 0,6 % Kouvola ,6 % 0,3 % Kuusankoski ,5 % 0,2 % Valkeala ,4 % 0,9 % Kouvolan seutu ,6 % 0,3 % Kymenlaakso yhteensä ,6 % 0,3 % Kymenlaakson kokonaisennuste Kymenlaakson liitolta, kuntakohtaiset ennusteet Tilastokeskuksen kuntatason pohjalta Lähde: Tilastokeskus, Kymenlaakson liitto Väestöennusteita tekee myös Tilastokeskus, jonka ennuste perustuu trendimenetelmään, jossa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö Kymenlaaksossa vähenee hitaasti. Vuonna 2030 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kymenlaaksossa on asukkaita

17 Kaupalliset palvelut 16 Kymenlaakson aluerakenteen suuntia ja kehittymismahdollisuuksia on myös kartoitettu vuoteen 2050 asti osana ylimaakunnallista kokonaisuutta meneillään olevan "Metropolialueen kestävä aluerakenne" - selvityksen yhteydessä. Rakennemalleilla pyritään kuvaamaan kehittymisedellytyksiä koko metropolialueella erilaisilla liikenneverkkoratkaisujen ja väestön sijoittumisen vaihtoehdoilla. Mallit, joissa pääkaupunkiseutua ympäröivät maakuntakeskukset korostuvat, tukevat ja osittain kasvattavat Kymenlaakson omaa väestösuunnitetta. Tämän selvityksen yhdessä mallissa Kymenlaaksossa ennustetaan olevan asukkaita vuonna 2050 yhteensä Tämän ennusteen pohjalta on laskettu väestöennusteet myös aikaisemmille vuosille samalla kuntasuhteella kuin liiton oma ennustekin. Kymenlaakson väestöennuste Vuosimuutos Tilastokeskus ,1 % -0,1 % Kymenlaakson liitto ,6 % 0,3 % Metka-projekti ,6 % 0,7 % Selvityksessä käytetään pääosin Kymenlaakson liiton tavoitteen pohjalta tehtyä väestöennustetta. Tilantarpeen osalta näytetään kuitenkin, mitä vaikutuksia Tilastokeskuksen ja Metka-projektin väestöennusteilla on liiketilatarpeeseen alueella. Markkina-alueen ostovoimaan tuovat oman lisänsä alueen loma-asukkaat. Loma-asukkaiden määrää on arvioitu loma-asuntomäärän pohjalta. Kymenlaaksossa on Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan noin loma-asuntoa. Markkinoiden kokonaisuutta ajatelleen ulkomaakuntalaiset loma-asukkaat ovat merkitseviä, sillä seudulla asuvat ovat tarkastelussa mukana jo asukkaina. Kymenlaaksossa on noin 6200 ulkomaakuntalaisten omistuksessa olevaa loma-asuntoa. Loma-asukkaiden* määrä 2000, 2005 ja 2006 sekä ennuste vuosille 2010 ja 2020 Vuosimuutos Hamina ,1 % -0,1 % Kotka ,2 % -0,2 % Miehikkälä ,7 % 0,7 % Pyhtää ,6 % 0,6 % Virolahti ,0 % 0,0 % Kotkan-Haminan seutu ,2 % 0,2 % Anjalankoski ,1 % -0,1 % Elimäki ,7 % -1,7 % Iitti ,7 % 0,7 % Jaala ,3 % 1,3 % Kouvola ,5 % 2,8 % Kuusankoski ,1 % 0,1 % Valkeala ,6 % 0,6 % Kouvolan seutu ,8 % 0,8 % Kymenlaakso yhteensä ,6 % 0,6 % * ulkomaakuntalaiset loma-asukkaat Tuomas Santasalo Ky Tilastokeskuksen mukaan loma-asuntojen omistajatalouksien keskikoko on 2,4. Tältä pohjalta laskettuna Kymenlaaksossa on noin ulkomaakuntalaista loma-asukasta, jotka tuovat lisäpotentiaalia seudun ostovoimaan. Loma-asukkaiden määrää tulevaisuudessa on arvioitu loma-asuntojen nykyisten kehityksen pohjalta. Loma-asuntojen määrä on ollut 2000-luvulla hienoisessa kasvussa, ja myös loma-asukkaiden määrän ennustetaan kasva-

18 Kaupalliset palvelut 17 van tulevaisuudessa. Vuonna 2020 ennustetaan maakunnassa olevan ulkomaakuntalaisia loma-asukkaita noin Ostovoima Kymenlaaksossa Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Santasalo Ky:n Keskukset ja markkinat alueet -tutkimuksen pohjalta, jossa päälähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimusta sekä ansiotasotilastoa. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2006 milj. euroa Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Kotkan- Haminan seutu Lomaasukkaat milj. euroa Hamina Kotka Pyhtää Miehikkälä Virolahti Yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky Ostovoimaa kuvataan vuodelta 2006, sillä uusimmat kuntakohtaiset myyntitiedot ovat myös kyseiseltä vuodelta. Vuonna 2006 maakunnan asukkailla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä noin miljardi euroa. Kouvolan seudun vähittäiskaupan ostovoima on 575 miljoonaa euroa ja Kotkan-Haminan seudun 520 miljoonaa euroa. Loma-asukkaat viettävät vain osan vuodesta Kymenlaaksossa ja näiden vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on alueella noin 11 miljoonaa euroa. Koko maakunnassa on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.

19 Kaupalliset palvelut Ostovoiman siirtymät Kymenlaakson kunnissa Ostovoiman siirtymiä analysoimalla voidaan arvioida, miten Kymenlaakson kuntien vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa kunnassa olevan kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Negatiivinen siirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän kunnan ulkopuolelle ja positiivinen vastaavasti sitä, että kunnan myynti on suurempaa kuin ostovoima, eli kunta saa ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Ostovoimasiirtymät ovat positiivisia vain kolmessa kunnassa Kymenlaaksossa, Kouvolassa, Kotkassa ja Virolahdella. Muissa kunnissa ostovoimaa virtaa ulos kunnasta. Näiden kuntien kaupan tarjonta ei vastaa kuntalaisten kysyntään. Kouvolan on ostovoimasiirtymissä selvästi suurin. Kouvola saa ostovoimaa oman kuntansa ulkopuolelta yhteensä 140 miljoonaa euroa. Kouvola toimii selkeästi Kouvolan seudun pääostospaikkana. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Kymenlaaksossa 2006 Kouvola 139 Jaala -6 Iitti Kuusankoski Elimäki Valkeala Anjalankoski Kotka 31 Virolahti 11 Miehikkälä Hamina Pyhtää milj Kotka saa ostovoimaa oman kuntansa ulkopuolelta yhteensä 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kotkalaiset itse asioivat myös jonkin verran pääkaupunkiseudulla, jonne virtaa heidän ostovoimaansa, mutta tätä enemmän ostovoimaa naapurikunnista tulee kuitenkin Kotkaan. Virolahti saa ostovoimaa venäläisiltä matkailijoilta. Virolahdelta ja Miehikkälästä käydään ostoksilla Haminassa ja Kotkassa sekä nykyään enenemässä määrin myös Lappeenrannassa valtatien 7:n kasvaneen rekkaliikenteen ja jonojen johdosta. Myös haminalaiset asioivat merkittävästi Kotkassa, niin merkittävästi että ostovoimasiirtymät ovat negatiiviset huolimatta Miehikkälän ja Virolahden siirtymistä Haminaan. Suhteellisia ostovoimasiirtymiä tarkastellessa Kouvolan myynti on 73 % suurempaa kuin vähittäiskaupan ostovoima kunnassa. Valkealassa, Elimäellä ja Jaalassa lähes puolet tai sitäkin enemmän ostovoimaa siirtyy kunnan ulkopuolelle ja Anjalankoskella noin 40 %.

20 Kaupalliset palvelut 19 Kuusankoskella noin viidennes ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle lähinnä Kouvolaan. Kuusankoskelle tulee ostovoimaa myös kunnan ulkopuolelta, mutta tämä ei korvaa pois siirtyvää ostovoimaa. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Kymenlaaksossa 2006 Kouvola 73 % -21 % Kuusankoski -42 % -45 % -48 % -55 % -56 % Anjalankoski Iitti Jaala Elimäki Valkeala Virolahti 50 % Kotka 10 % -11 % Hamina -67 % -70 % Pyhtää Miehikkälä -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kotkan-Haminan seudulla suhteelliset ostovoimasiirtymät ovat suurimmat Virolahdella. Vähittäiskaupan myynti on 50 prosenttia suurempaa kuin kuntalaisten ostovoima. Ostovoimaa tulee kuntaan lähinnä Venäjältä. Bruttosiirtymät ovat tätäkin suuremmat, sillä kuntalaisten omaa ostovoimaa siirtyy sekä Haminaan että Kotkaan. Sekä Kotkan että Haminan markkinat ovat kohtalaisen hyvin tasapainossa suhteessa ostovoimaan. Kotkan myynti on vain kymmenen prosenttia suurempi kuin kuntalaisten ostovoima. Haminassa vastaavasti vain kymmenen prosenttia ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle. Pyhtäällä ja Miehikkälässä suurin osa ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle, vain lähipalvelutarpeet pystytään tyydyttämään omassa kunnassa.

21 Kaupalliset palvelut 20 Ostovoimasiirtymät Kymenlaaksossa 2006 Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % Päivittäistavarakauppa ja kioskit -9,9-21 % -7,5-34 % -7,9-37 % -2,1-38 % 57,0 66 % -17,1-31 % -9,3-32 % 3,1 1 % Alko -1,0-49 % 0,2 21 % 0,6 64 % -0,2-100 % 2,8 70 % -0,1-5 % 0,2 15 % 2,5 21 % Apteekit -0,4-5 % -0,3-9 % -1,5-41 % 0,2 23 % 5,6 35 % -0,4-4 % -2,8-55 % 0,4 1 % Tilaa vaativa kauppa -11,0-64 % -7,2-85 % -3,9-48 % -0,7-33 % 21,3 65 % 3,8 19 % -10,3-89 % -8,0-8 % Muotikauppa -7,6-78 % -4,4-90 % -3,7-80 % -1,2-100 % 27,5 138 % -7,8-67 % -6,6-96 % -3,9-7 % Muu erikoiskauppa -11,2-74 % -7,1-94 % -4,3-61 % -1,7-95 % 24,8 79 % -2,6-14 % -7,3-69 % -9,5-10 % Erikoiskauppa yhteensä -29,9-71 % -18,7-89 % -12,0-60 % -3,6-71 % 73,6 87 % -6,7-13 % -24,2-83 % -21,4-9 % Vähittäiskauppa -41,1-42 % -26,4-55 % -20,8-45 % -5,7-48 % 139,0 73 % -24,3-21 % -36,2-56 % -15,4-3 % Autokauppa ja huoltamot -25,8-67 % -7,9-42 % -8,5-49 % -4,4-98 % 164,1 211 % -26,6-57 % -16,5-61 % 74,4 32 % Ravintolat ja kahvilat -9,2-71 % -2,8-45 % -0,7-12 % -0,1-8 % 8,9 35 % -8,5-56 % -3,4-39 % -15,9-21 % Autokauppa ja ravintolat -35,1-68 % -10,6-43 % -9,2-39 % -4,5-76 % 173,0 168 % -35,1-57 % -19,9-56 % 58,5 19 % Kaikki yhteensä -76,2-51 % -37,0-51 % -30,0-43 % -10,2-57 % 312,0 106 % -59,4-33 % -56,1-56 % 43,1 5 % Lähde: Tuomas Santasalo Ky Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotkan-Haminan seutu KYMENLAAKSO OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % Päivittäistavarakauppa ja kioskit -0,9-1 % 3,6 2 % -4,0-56 % -6,0-46 % 13,1 127 % 5,8 2 % 8,9 2 % Alko -0,1-4 % 0,6 9 % -0,3-100 % -0,1-18 % 0,1 14 % 0,2 2 % 2,7 12 % Apteekit -3,1-29 % 2,4 9 % -0,7-57 % -1,6-69 % 0,9 45 % -2,2-5 % -1,8-2 % Tilaa vaativa kauppa -1,6-7 % 15,1 27 % -2,5-95 % -4,4-84 % 0,6 16 % 7,3 8 % -0,8 0 % Muotikauppa -5,8-45 % 6,3 19 % -1,1-74 % -2,8-94 % -1,5-68 % -5,0-9 % -8,9-8 % Muu erikoiskauppa -2,0-10 % 3,1 6 % -1,9-87 % -4,2-91 % -1,9-54 % -7,0-8 % -16,5-9 % Erikoiskauppa yhteensä -9,5-17 % 24,5 17 % -5,5-87 % -11,5-89 % -2,8-29 % -4,7-2 % -26,2-5 % Vähittäiskauppa -13,5-11 % 31,1 10 % -10,5-70 % -19,2-67 % 11,2 50 % -0,9 0 % -16,4-1 % Autokauppa ja huoltamot -28,8-57 % 46,1 35 % -4,8-88 % -5,8-49 % -0,5-6 % 6,2 3 % 80,6 18 % Ravintolat ja kahvilat -7,1-42 % -7,8-18 % -1,7-100 % -0,9-23 % -1,7-62 % -19,3-28 % -35,1-24 % Autokauppa ja ravintolat -35,9-53 % 38,3 22 % -6,6-91 % -6,6-43 % -2,3-19 % -13,1-5 % 45,4 8 % Kaikki yhteensä -49,4-25 % 69,4 14 % -17,1-77 % -25,9-58 % 8,9 26 % -14,0-2 % 29,1 2 % Lähde: Tuomas Santasalo Ky

22 Kaupalliset palvelut 21 Ostovoimasiirtymät ovat pienimmät yleensä päivittäistavarakaupassa (ks oheinen taulu). Päivittäistavaroita ostetaan pääosin läheltä kotia. Monipuoliset päivittäistavarakaupat suuremmissa keskustoissa vetävät kuitenkin asiakkaita myös pienemmistä kuntakeskuksista. Kouvolan seudulla Kouvolan päivittäistavarakaupan myynti on jopa 66 prosenttia suurempaa kuin kuntalastein ostovoima. Vastaavasti pienemmissä kunnissa noin kolmannes ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle ja kaksi kolmasosaa toteutuu myyntinä omassa kunnassa. Kotkan seudulla päivittäistavarakaupan markkinat ovat tasaisemmat. Sekä Kotkassa että Haminassa pt-siirtymät ovat tasapainossa. Eli myynti on lähes saman suuruinen kuin on kuntalaisten ostovoima. Molemmat kunnat saavat jonkin verran ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Kotkan asukkaiden ostovoimaan suhteutettuna siirtyvä määrä on pieni. Haminassa osa haminalaisten pt-ostovoimasta siirtyy Kotkaan, mutta vastaava määrä ostovoimaa siirtyy Haminaan seudun itäisistä kunnista. Virolahti palvelee omaa kuntaa laajempaa markkinaaluetta myös päivittäistavarakaupassa. Päivittäistavarakaupan myynti on yli kaksinkertainen kuntalaisten omaan ostovoimaan nähden. Erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat suurempia kuin päivittäistavarakaupassa. Erityisesti muotikaupan ostovoimaa siirtyy hyvin herkästi suuriin keskuksiin, jossa on monipuolisesti toimialan tarjontaa. Muotikaupan keskittymiä Kymenlaaksossa ovat Kouvola ja Kotka. Tosin tarjonta Kotkan seudulla on tasaisemmin jakautunut useampaan keskittymään, kun taas Kouvolan seudulla Kouvolan keskusta on ainoa merkittävä muotikaupan keskittymä seudulla. Kotkan Pasaatin avautuminen ei vielä näy myyntiluvuissa, joten siirtymät Kotkan suuntaan ovat nykyään suuremmat kuin vuonna Myös muussa erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat suuria suuntautuen suuriin keskuksiin. Kouvolan seudulla myös Kuusankoskelle suuntautuu tilaa vaativan kaupan ostovoimaa kunnan ulkopuolelta ja Kotkan seudulla Virolahdelle siirtyy tilaa vaativan kaupan ostovoimaa lähinnä Venäjältä. Ravintolatoiminnan ostovoimaa siirtyy herkästi kuntien ulkopuolelle lomailun myötä. Suomalaiset käyttävät merkittävän osan toimialan ostovoimasta lomillaan eikä omassa kunnassaan. Koko maakuntaa tarkastellen vähittäiskaupan markkinat ovat hyvässä tasapainossa. Muotikaupan ja muun erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy jonkin verran ulos molemmilta kaupunkiseuduilta lähinnä pääkaupunkiseudulle. Autokaupan ostovoimaa siirtyy vastaavasti maakuntaan ja eniten Kouvolan seudulle.

23 Kaupalliset palvelut 22 5 OSTOVOIMAN KASVU JA LISÄLIIKETILATARVE KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2020 Kymenlaakson väestösuunnitteen mukaan alueen väestö kasvaa hitaasti. Väestön hitaasta kasvusta huolimatta ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa nopeammin kuin väestö, sillä kulutus on kasvussa. Koko ostovoiman kasvu pohjautuu siis kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan liiketilan lisätarvetta Kymenlaaksossa 5.1 Ostovoima vuonna 2020 Ostovoimaennuste perustuu ansiotason kasvuun ja kulutuksessa tapahtuviin muutoksiin sekä väestön muutokseen luvulla ostovoiman kasvu on alueella suurta, vaikka alueen väestö on hieman vähentynyt. Kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan Kymenlaaksossa, mutta nyt kasvun asukasta kohden ennustetaan olevan hillitympää. Vuosikasvun ennustetaan olevan nopeampaa vuosina , mutta tasaantuvan tämän jälkeen. Alkujaksolla ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa runsas pari prosenttia vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin 4,5 % (vaihtelee toimialoittain) vuodessa. Tämän jälkeen päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustetaan kasvavan runsaan prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa keskimäärin runsaan kahden prosentin vuosivauhdilla asukasta kohden. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Viimeisimmät talousennusteet ovat olleen hieman huonompia kuin tähän asti. Talouden ennustetaan kuitenkin kasvavan. Mikäli talouden kehitys muuttuu nousevasta laskevaksi, on tällä vaikutusta ostovoiman kehitykseen. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän perushyödykkeitä myyviin päivittäistavarakauppoihin kuin erikoiskauppaan tai palveluihin. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus. Lisäsi ennusteiden luotettavuuteen vaikuttavat myös venäläisten matkailijoiden kohdalla Venäjän taloudessa tapahtuvat muutokset. Ostovoimaennustuksen epävarmuus kasvaa, mitä pidemmälle ennusteita tehdään.

24 Kaupalliset palvelut 23 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Kymenlaaksossa Hamina Kotka Pyhtää Miehikkälä Virolahti Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Loma-asukkaat milj. Vuonna 2010 Kymenlaaksossa arvioidaan olevan vähittäiskaupan ostovoimaa 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2020 lähes 1,7 miljardia euroa. Kouvolan seudulla on vähittäiskaupan ostovoimaa 885 miljoonaa euroa ja Kotkaa-Haminan seudulla 800 miljoonaa euroa. Lomaasukkaiden vähittäiskaupan ostovoima maakunnassa on laskelmien mukaan lähes 20 miljoonaa euroa. Ostovoima keskittyy väestön mukaan suurimpiin kuntiin eli Kotkaan, Kouvolaan Haminaan ja Kuusankoskelle.

25 Kaupalliset palvelut 24 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2020 milj. euroa Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Kotkan- Haminan seutu Lomaasukkaat milj. euroa Hamina Kotka Pyhtää Miehikkälä Virolahti Yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky

26 Kaupalliset palvelut Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 mennessä Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta maakunnassa. Laskelma pohjautuu alueen ostovoiman kasvuun ja laskelmassa on käytetty arvioituja keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Päivittäistavarakaupassa myyntitehokkuutena on käytetty AC Nielsenin koko Suomen päivittäistavarakaupan myyntitehokkuutta, joka on muutettu kerrosalatehokkuudeksi. Erikoiskaupan myyntitehot on saatu erilaisten yrityskyselyjen pohjalta ja vaihtelevat toimialoittain. Loma-asukkaiden ostovoiman merkitys on laskelmassa otettu myös huomioon. Laskelma antaa siis pohjan, mihin ostovoiman kasvun perusteella tulisi liiketilakaavoituksessa varautua. Eli mm. kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia ei laskelmalla pystytä ennustamaan. Ne voivat aiheuttaa lisätarvetta arvioidun tarpeen lisäksi, mutta vastaavasti saattavat muuttaa markkina- ja kilpailuasetelmia merkittävästikin. Laskelma kertoo kokonaistarpeen eikä sitä, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve kohdistuu. Kohdentumiseen vaikuttavat mm. nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen ja mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoihin. Liiketilatarpeesta on kuitenkin erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja pääosa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Laskelmassa on otettu huomioon se, että markkina-alueen nykyiset liikkeet saavat osansa ostovoiman kasvusta ja näin niiden myynti myös kasvaa. Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin puolet odotetaan toteutuvat uusien myymälöiden muodossa ja erikoiskaupan ostovoimasta noin kolmasosa. Päivittäistavarakaupassa osuus on suurempi siksi, että toimialalla on laajentumistarvetta vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat ja - lajitelmat laajenevat, joten päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Laskelma antaa suuntaa liiketilan määrästä, mihin kaavoituksessa tulisi pitkällä aikavälillä minimissään varautua. Kaupan ryhmittymien mukaan päivittäistavarakaupan realistinen lisätarve on Kymenlaaksossa tätä laskelmaa suurempi. Koko Kymenlaakson liiketilan vähimmäislisätarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin k-m 2. Tämä pitää sisällään sekä paikallisten asukkaiden että loma-asukkaiden tarpeen. Loma-asukkaiden tarve on laskettu vain maakuntatasolla. Seutukohtaiset tarpeet on laskettu vain paikallisten asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta. Kouvolan seudulla liiketilan nettolisätarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin k-m 2. Tästä keskustahakuista toimintaa on noin k-m 2 ja keskustan ulkopuolisten alueiden toimintaa lähes k-m 2. Kotkan-Haminan seudulla liiketilan lisätarve on vähintään k-m 2, josta keskustoihin suuntautuu noin k-m 2 ja keskustojen ulkopuolelle k-m 2. Jako keskustan ja keskustan ulkopuolisten alueiden liiketilatarpeeseen on suuntaa-antava. Kaavoituksella tulee pyrkiä osoittamaan toiminnot yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta sopiville paikoille. Mikäli keskustassa ei ole osoittaa uutta liiketilaa keskustatoiminnoille, ne alkavat hakeutua hyvin helposti keskustojen ulkopuolelle.

27 Kaupalliset palvelut 26 Kaupallisten palveluiden lisäpinta-alan vähimmäistarve Kymenlaaksossa vuoteen 2020 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso* Muut alueet Tilantarve yhteensä Muut alueet Tilantarve yhteensä Muut alueet Tilantarve yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä * sis. loma-asukkaat Lähde: Tuomas Santasalo Ky Kuntakohtaisesti on laskettu, kuinka paljon uutta liikepinta-alaa voisi potentiaalisesti kunnas sa toteutua kuntalaisten oman ostovoiman kasvun johdosta. Kuntakohtaiset taulut ovat liitteenä. Kouvolan seudulla merkittävä osa tarpeesta suuntautuu Kouvolaan ja Kuusankoskelle sekä näiden väliselle sauma-alueelle. Kotkan-Haminan seudulla merkittävä osa suuntautuu Kotkaan sekä osin myös Haminaan. Seudulle tulee myös lisäpotentiaalia venäläisistä matkailijoista. Suurempikin liiketilamäärä on mahdollinen, mutta tällöin kaikki myymälät eivät pysty hyödyntämään ostovoiman kasvua, vaan markkina-osuuksia jaetaan uudelleen. Vähimmäistarve on ohjearvo, jonka verran lisää liiketilaa vuoteen 2020 suositellaan kaupungissa ja kunnissa vähintään kaavoitettavan kaupan liiketilatarpeisiin. Kaupallisten palveluiden lisäpinta-alan enimmäistarve Kymenlaaksossa vuoteen 2020 mennessä Enimmäisstarve k-m 2 Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso* Muut alueet Tilantarve yhteensä Muut alueet Tilantarve yhteensä Keskustaalueet Keskustaalueet Keskustaalueet Keskustaalueet Keskustaalueet Keskustaalueet Muut alueet Tilantarve yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä * sis. loma-asukkaat Lähde: Tuomas Santasalo Ky