Naantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos. Kaupallinen toimivuus
|
|
- Anita Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupallinen toimivuus
2 Kaupallinen toimivuus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KESKUSTAN NYKYINEN PALVELURAKENNE ASEMAKAAVAN SUUNNITELMAT MARKKINOIDEN KEHITYS Liiketilan lisätarve Naantalissa Verkkokaupan kehitys ASEMAKAAVAN KAUPALLINEN TOIMIVUUS JA KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kaupallinen toimivuus Vaikutukset keskustan palvelurakenteeseen ja kaupan toimintaedellytyksiin keskustassa Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin JOHTOPÄÄTÖKSET... 14
3 Kaupallinen toimivuus 2 1 JOHDANTO Naantalissa kehitetään keskustaa. Keskusta-alueelle on laadittu rakennemalli ja liikenneverkon yleissuunnitelma. Rakennemallissa on esitetty keskusta-alueen maankäytön periaatteet. Rakennemallia täydentämään järjestettiin kesällä 2012 keskeisten ydinkortteleiden osalta arkkitehtuurikilpailu. Nyt Naantalissa on vireillä keskustankorttelien asemakaavan muutos. Suunnittelun tavoitteena on alueen keskustatoimintojen vahvistaminen sekä laadukkaan ja hyvän elinympäristön kehittäminen. Tavoitteena on saada ydinkeskustan keskeiset korttelit ja niihin liittyvät katualueet rakentumaan korkeatasoiseksi asuin- ja liikepaikaksi sekä oleskelualueeksi, vahvistaa Tullikadun asemaa pääliikekatuna sekä yhdistää kantakaupunki luontevasti Järveläntien marketalueeseen Tässä selvityksessä tarkastellaan Naantalin keskustakorttelien asemakaavan muutoksen kaupallista toimivuutta sekä arvioidaan asemakaavamuutoksen kaupallisia vaikutuksia. Santasalo Ky on tehnyt Naantalin kaupallisten palveluiden selvityksen Kaupallisessa selvityksessä arvioitiin mm. Naantalin keskustan kaupallisten toimintojen kehittämistä. Asemakaavamuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia kehittää kaupallisia palveluita tarkastellaan tässä suhteessa asemakaavan tavoitteisiin sekä kaupan selvityksessä esitettyihin kehittämisajatuksiin. Naantalin keskustakorttelien asemakaavan muutoksen kaupallisen toimivuuden ja vaikutusten arvioinnin on tilannut Naantalin kaupunki. Selvityksen on laatinut konsulttityönä WSP Finland Oy. Selvityksestä vastaavat tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela.
4 Kaupallinen toimivuus 3 2 KESKUSTAN NYKYINEN PALVELURAKENNE Naantalin kaupallisen selvityksen mukaan kaupalliset palvelut keskustassa jakautuvat liikekeskustaan, vanhaan kaupunkiin sekä market-alueeseen. Näiden lisäksi mm. keskustan koillisosassa on marketteja ja kylpylä. Kokonaisuudessaan keskustassa on liiketilaa kaupallisten palveluiden käytössä noin kerrosneliömetriä. Kaupallinen ydinalue rajoittuu torin ympäristön kortteleihin. Marketalue sijoittuu kaupungin sisääntuloväylän päähän. Vanhankaupungin palvelut painottuvat matkailupalveluihin. Asemakaava-alue on sijainniltaan keskeinen ja se jää kaupallisen ydinkeskustan ja marketalueen väliin. Tällä hetkellä alueella on liikerakennus Tullikadulla sekä virastotalo Tuulensuunkadulla, jossa on myös liiketilaa. Tullikadun liikerakennuksessa toimii nykyisin kukkakauppa, taksiasema ja grillikahvila. Virastotalossa on mm. lääkäriasema, hammaslääkäri ja kirjakauppa. Aikaisemmin talossa toimi myös Kelan toimisto. Lisäksi kaavoitusalueella on toiminut useana vuonna jäätelökioski. Asemakaava-alueella on liikepinta-alaa kaupan ja palveluiden käytössä yhteensä noin 1500 k-m 2. Kaava-alueeseen rajoittuu keskustan liikekiinteistöjä. Kaava-alueen lounaispuolella torin vieressä on kortteli, jossa on kaupallisia palveluita koko korttelin ympäri. Tullikadulla kaava-alue rajoittuu ns. Unikeon kortteliin, jonka tyhjillään olevan liikerakennuksen tilalle on määrä toteuttaa asuinkerrostaloja. Unikeon korttelin asemakaavan mukaan on Tullikadun varrelle katutasolle sijoitettava liiketilaa. Yhteensä liiketilaa on kortteliin tulossa arviolta 800 k-m 2.
5 Kaupallinen toimivuus 4 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITELMAT Asemakaava-alueelle rakentuu asuintaloja, joiden katutasoon sijoittuu liiketilaa. Lisäksi alueelle osoitetaan paikka linja-autoterminaalille. Asemakaava-alueella on myös terveyskeskus. Liiketilaa suunnitellaan ensisijaisesti Tullikadun ja Tuulensuunkadun varrelle sekä linjaautoterminaalin puoleiselle julkisivulle. Kaavassa ei määrätä liiketilojen rakennusoikeutta, mutta tietyillä katuosuuksilla edellytetään ensimmäisessä kerroksessa liiketilaa. Asemakaavan viitesuunnitelmissa tilavarannoksi on arvioitu n k-m 2. Tavoitteena on, että katutiloista muodostuu selkeitä liike-elämän reunustamia kaupunkitiloja. Asemakaava-alueella ensisijaisesti liiketiloille varattavat paikat katutasossa Asemakaava-alueelle on myös mahdollista rakentaa sekä sisätilaan että katutilaan avautuva kauppakuja. Kauppakuja voidaan toteuttaa parhaiten kolmessa vaihtoehtoisessa kohteessa: korttelissa 55 tontilla 3 Tuulensuunkadun varteen (1100 k-m 2 ), korttelissa 55 tontilla 4 Tuulensuunkadun ja Asemapäällikönpuiston väliselle korttelin osalle (900 k-m 2 ) ja korttelissa 13 tontilla 5 linja-autoterminaalin kaakkoispuolella (700 k-m 2 ). Kauppakujat mahdollistavat liiketilaa asemakaava-alueella yhteensä 2700 k-m 2, jolloin asemakaava-alueen kokonaisliiketilamäärä nousisi noin 3000 kerrosneliömetriin, jos kaikki mahdolliset paikat hyödynnetään liiketilana.
6 Kaupallinen toimivuus 5 4 MARKKINOIDEN KEHITYS Naantalin markkina-alueeseen kuuluu lähinnä oman kunnan asukkaat ja Naantali itsessään kuuluu Turun ja Raision asiointialueisiin. Merkittävä osa erikoikaupan ostovoimasta valuu Raisioon. Naantaliin ostovoimaa tuovat matkailijat sekä loma-asukkaat. 4.1 Liiketilan lisätarve Naantalissa Naantalin kaupan markkinat ovat kasvussa, koska väestö kasvaa ja ostovoima asukasta kohden on kasvussa. Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu Naantalin asukkaiden ostovoiman kasvuun vuosina Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi toimialoittaisten keskimääräisten myyntitehokkuuksien avulla. Myyntitehokkuus on arvoitu vähittäiskaupan myynnin ja kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Myyntitehokkuus Kerrosala = 1,25 * Myyntiala / k-m2 / my-m2 Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Liiketilan lisätarve on laskettu nykyisellä myyntitehokkuudella. Mikäli myyntiteho kasvaa paljon, myös kaupan investointihalukkuus uuteen liiketilaan kasvaa, ja tämä taas laskee myyntitehoa. Koska tietoa myyntitehokkuuden kehityksestä ei ole, ja koska kaavoituksen tulee pikemmin olla mahdollistavaa kuin rajoittavaa, ei tässä selvityksessä ole oletettu, että myyntitehokkuus tulevaisuudessa kasvaisi. Oletuksena on, että kaupan kehitysmahdollisuuksia halutaan alueella tukea eli kaavoitetaan sopivia kauppapaikkoja ja luodaan mahdollisuuksia kaupan kasvulle. Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden liiketilatarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan 20 % vähittäiskaupan tarpeesta eli lähes saman verran kuin niitä on tälläkin hetkellä. Keskustoissa palvelujen osuus on suurempi kuin muilla kaupan alueilla. Tulevaisuudessa palvelujen osuus voi olla suurempikin, mikäli ostovoimaa suunnataan tuoteostojen sijaan palveluihin. Tällöin vastaavasti kaupan tarve olisi pienempi, joten kokonaismitoitukseen ei tällä lasketa olevan vaikutusta. Enimmäistarve kuvaa pinta-alan lisätarvetta, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Tällöin nykyisten myymälöiden myynti voi kasvaa inflaation verran. Myymälät voivat toki laajentua ja näin kasvattaa myyntiään, mutta laajennus on uutta pinta-alaa. Osa ostovoiman kasvusta toteutunee nykyisissä myymälöissä, kun nämä kehittävät toimintaansa. Vähimmäistarvelaskelmassa tämä on otettu huomioon niin, että ostovoiman kasvusta osan on laskettu menevän nykyisille myymälöille. Vähimmäistarvelaskelmassa päivittäistavara kaupan ostovoiman kasvusta noin kahden kolmasosan odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvusta puolet. Päivittäistavarakaupassa osuus on suurempi siksi, että toimialalla on laajentumistarvetta vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat laajenevat, joten päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla.
7 Kaupallinen toimivuus 6 Vähimmäistarvelaskelma on nettolaskelma, johon kaavoituksessa tulisi vähintään varautua, jotta nykyinen palvelutaso alueella säilyisi. Mikäli alueelle ei saada lisää liiketilaa, ostovoimaa virtaa nykyistä enemmän kauemmaksi. Vähimmäistarvetta suuremmallekin pinta-alalle on yleensä kysyntää kasvavilla markkina-alueilla. Enimmäistarvelaskelma asettaa rajan sille, mihin ostovoiman kasvu riittää laskennallisesti. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat lisäävät tarvetta, mutta tätä ei laskelmassa ole otettu huomioon. Vähittäiskaupan lisätilantarve Naantalissa Keskusta-alueet Enimmäistarve k-m Enimmäistarve k-m Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa ja palvelut Erikoiskauppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yht Kauppa ja palvelut yht Vähittäiskaupan lisätilantarve Naantalissa Keskusta-alueet Vähimmäistarve k-m Vähimmäistar ve k-m Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa ja palvelut Erikoiskauppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yht Kauppa ja palvelut yht Lähde: Santasalo Ky Lähde: Santasalo Ky Asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna liiketilan enimmäislisätarve vuoteen 2020 mennessä on Naantalissa yhteensä noin k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä yhteensä yli k-m 2. Vähimmäistarve, johon kaavoituksessa olisi syytä vähintään varautua on Naantalissa vuoteen 2020 mennessä k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä k-m 2. Pienillä markkina-alueilla, jotka ovat suurempien keskusten vaikutusalueella, on vähimmäistarve se, johon kaavoituksen mitoituksessa tulee vähintään pyrkiä. Liiketilan lisätarve ei vielä suoraan kerro mihin uutta liiketilaa tulisi alueella sijoittaa. Osa tarpeesta suuntautuu Naantalin keskustaan ja osa muille kaupan alueille. Kaupan toiminnan mukaan on liiketilan lisätarve jaettu keskustahakuisiin toimintoihin ja keskustan ulkopuolisten alueiden toimintoihin. Puhdas toimialajako ei ole soveltuva, sillä keskustat ja muut kaupan alueet ovat yleensä monipuolisia ja alueille sijoittuu monen toimialan myymälöitä. Eli keskusta-alueilla on myös tilaa vaativaa kauppaa ja muilla alueilla jonkin verran päivittäistavarakauppaa ja erikoiskauppaa. Naantalin keskusta-alueiden liiketilan vähimmäislisätarve vuoteen 2020 mennessä on lähes 6000 k-m 2 ja vuoteen 2030 lähes k-m 2. Tämä on se tarve, johon keskustan kaavoituksessa tulisi vähintään varautua.
8 Kaupallinen toimivuus Verkkokaupan kehitys Verkkokauppa on Suomessa kasvanut nopeasti, ja se on edelleen kasvussa. Verkkokaupan kasvu on herättänyt varsinkin mediassa ajatuksia siitä, ettei normaalia liiketilaa enää tarvitakaan. Verkkokauppa on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi matkalippujen, teatterilippujen, äänitteiden ja rahapelien kaupassa, jossa jakelukanavana toimii tietokone, eikä tuotetta tarvitse erikseen hakea esimerkiksi postista. Verkkokaupasta ostetaan kuitenkin paljon myös tavaraa. Suosituimmat vähittäiskaupan tuoteryhmät verkkokaupassa ovat viihde-elektroniikka ja tietotekniikka, moottoriajoneuvot sekä pukeutuminen. Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät 2013 Matkailu 36 % Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka Rahapelit Pukeutuminen 10 % 9 % 6 % 6 % 5 % 5 % 2 % 2 % 16 % Moottoriajoneuvot ja veneet Asuminen ja energia Raho i tu s Pääsy- ja elokuvaliput Sistustaminen ja puutarha Musiikki ja elokuvat Muut tuotteet ja palvelut Lähde: TNS Gallup TNS Gallupin verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2013 verkkokaupoista yhteensä 10,5 miljardilla eurolla, josta tavaraostoihin meni 4,4 miljardia euroa. Vähittäiskaupan tuotteita ostettiin verkosta yhteensä 3,4 miljardilla eurolla, joka vastaa noin 8 % vähittäiskaupan myynnistä Suomessa. Tiedot pohjautuvat kuluttajakyselyyn. Tietojen keruu sekä tuoteryhmäjaottelu on toinen kuin vähittäiskauppaa koskevissa tilastoissa, joten verkkokauppaa koskevat luvut eivät ole täysin yhteneväisiä vähittäiskaupan myyntiä koskevien lukujen kanssa. Päivittäistavarakaupan tuotteita ostetaan verkosta vielä harvoin, elintarvikkeiden ja alkoholin osuus vähittäiskaupan verkko-ostoksista on vielä vähäistä, vain 2,5 prosenttia ja koko verkkokaupasta vain 0,8 %. Verkkokauppa painottuu siis erikoiskauppaan, verkkokaupan osuus koko erikoiskaupasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 17,5 prosenttia.
9 Kaupallinen toimivuus 8 Verkkokaupan kehitys ,4 0,1 6,0 10, ,0 4,2 0,1 0,1 5,5 5,2 9,65 9,58 Tavarakauppa Digitaalinen sisältö Palvelut ,8 0,1 5,0 8, Lähde: Verkkokauppatilasto; TNS Mrd Verkkoa käytetään paljon perinteisen kaupan rinnalla. Kuluttajat tutustuvat tuotteisiin verkossa ennen ostospäätöstä. Erityisen merkittävänä verkkokaupan hyötynä on todettu myös tuotteen jälkimarkkinat ja käyttötiedon hakeminen verkossa ostamisen jälkeen. Verkkoyhteys kauppaan on siten tullut merkittäväksi myyntiä ja jälkimarkkinointia edistäväksi tiedonjakokanavaksi, vaikka itse ostaminen tapahtuukin myymälästä. Maakuntakaavojen laadinnan yhteydessä on pohdittu kuinka paljon verkkokauppa vähentää perinteisen kivijalkaliiketilan tarvetta. Tutkimuksia ja perusteltuja arvioita ei tästä ole julkaistu. Suuressa mittakaavassa verkkokauppa ei vielä näytä vaikuttaneen kokonaisliiketilamäärään. Vaikka verkkokauppa on 2000-luvulla kasvanut nopeasti, on myös liiketilamäärä ollut voimakkaassa kasvussa. Joillakin toimialoilla verkkokaupan kasvu ja tuotteiden digitalisoituminen näkyy kuitenkin jo myymäläkannassa. Matkatoimistojen määrä on vähentynyt, kun matkailupalvelujen myynti on pitkälle siirtynyt verkkoon, samoin on käynyt pankkikonttoreille. Vähittäiskaupassa digitalisoitumisen rooli näkyy ehkä merkittävästi mm. fotokaupassa, tietotekniikkakaupassa sekä muussa kodintekniikkakaupassa. Mm. kuvien tulostaminen hoidetaan nykyään verkkokaupan kautta, mikä on näkynyt fotokauppojen määrän voimakkaana vähenemisenä. Myös levykauppojen vähenemisen syynä on osin musiikin ja tallenteiden digitalisoituminen. On myös toimialoja, joissa kasvu ei juurikaan suuntaudu verkkoon. Näitä ovat mm. henkilökohtaiset palvelut eli kampaajat, kauneushoitolat jne. Myöskin terveyspalveluissa sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluissa verkkokaupan vaikutus liiketilamäärään jäänee marginaaliseksi. Autokaupassa verkossa valikoimaan tutustuminen on jo arkipäivää, mutta ostotapahtuma toteutuu myymälässä. Autoja halutaan esitellä myös myymälöissä. Myöskään huoltamo- ja korjaamotoimintaa ei voida siirtää verkkoon. Useat vähittäiskaupan liikkeet toimivat nykyään sekä verkossa että perinteisissä liiketiloissa. Myyntiä saadaan kumpaakin kautta ja perinteistä liiketilaa tarvitaan, vaikka osa myynnistä menee verkkokaupan kautta. Varsinaiset verkkokaupat ovat myös avanneet ns. näytemyymälöitä (showroom). Ne ovat usein isoja ja niissä asioidaan myös lähialuetta kauempaa. Uudellamaalla näitä ovat esimerkiksi Hobby Hallin myymälä Tammistossa ja Verkkokauppa.comin myymälä
10 Kaupallinen toimivuus 9 Jätkäsaaressa. Muotikaupan verkkokaupat ovat avanneet myös puhtaita showroom-myymälöitä, joissa tuotteita voidaan sovittaa. Näitä ei Suomessa vielä ole. Kaupan alalla uskotaan, että tulevaisuudessa menestyvät parhaiten ne jotka osaavat yhdistää oikealla konseptilla verkon ja perinteiset myymälät. Luontevasti hybridimalli voi toimia mm. vaatekaupassa, jossa verkkokaupan suuret palautusprosentit syövät kannattavuutta. Verkkokaupan noutopisteet myös lisäävät liiketilan tarvetta, kun posti on vähentänyt toimipisteitään. Tulevaisuudessa tarvitaan verkkokaupan takia enemmän joko posteja, asiamiesposteja tai muita noutopisteitä, josta tuotteita noudetaan. Noutopisteiden tulee olla helposti saavutettavissa olevissa paikoissa ja paikoissa, joissa asioidaan muutoinkin. Luonteva verkkokaupan toimituspiste on kiinteä myymälä, jolloin myymälään voidaan houkutella asiakkaita tekemään lisäostoja. Täsmällisiä arvioita siitä, kuinka paljon verkkokauppa tulevaisuudessa syö liiketilaa, ei vielä pystytä tekemään. Vähittäiskauppa uskoo yhä perinteiseen liiketilaan ainakin, jos tätä arvioidaan hankkeiden kautta. Kuluttajien kauppa-asiointi ei ole ainoastaan tuotteiden ja tavaroiden noutoa kaupasta, vaan asiointiin sisältyy mm. elämyksiä ja sosiaalisia kontakteja, joten pääosa kaupasta tulee edelleenkin toteutumaan myymälöissä. Nykyistä kehitystä sekä tulevaisuuden arvioita peilaten verkkokauppa ei todennäköisesti tule syömään liiketilatarvetta ainakaan suoraan suhteessa myyntiin. Koska verkkokaupan kilpailuetu usein painottuu hintaan ja verkkokaupasta puuttuu henkilökohtainen palvelu, se kilpailee todennäköisesti eniten suurten itsepalveluun perustuvien kauppojen kanssa. Ulkomailla on arvioitu, että mm. hypermarkettien laajat käyttötavaraosastot tulevat kasvavan verkkokaupan myötä pienenemään. Henkilökohtaisia palveluita tarjoaviin pienempiin kauppoihin verkkokaupalla olisi vähemmän vaikutusta, varsinkin jos ne itse onnistuvat hyötymään verkosta. Koska ihmiset odottavat kaupalta/asioinnilta myös elämyksiä ja viihdettä, tarvitaan mm. keskustakauppoja ja -palveluita edelleen tulevaisuudessakin. Britanniassa tehdyn tutkimuksen (konsultointiyritys Deloitte) mukaan keskustojen kaupat ovat hyvin joustavia ja uudistumiskykyisiä. Ne ovat yllätysvoittajia meneillään olevassa rakenteellisessa muutoksessa. Sen sijaan, että internet veisi asiakkaat kaupoista pois, se työntää heidät takaisin kauppoihin noutamaan verkosta tilattuja tuotteita. Koska verkkokaupan vaikutuksesta liiketilamäärään ei ole tutkittua ja julkaistua tietoa ja koska liiketilan tarvelaskennassa on paljon muitakin epävarmuustekijöitä, on kaavoitukseen syytä tuoda väljyyttä. Kaavoilla ei myöskään ole tarvetta ohjata, käydäänkö kauppaa verkossa vai perinteisissä liiketiloissa. Kaavoilla tulee mahdollistaa, että kysyntää vastaava tarve voidaan toteuttaa myös liiketiloina.
11 Kaupallinen toimivuus 10 5 ASEMAKAAVAN KAUPALLINEN TOIMIVUUS JA KAUPALLISET VAIKUTUKSET Naantalin keskustakorttelien asemakaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia ja kaupallista toimivuutta arvioidaan tässä sekä keskustan että koko kaupungin kannalta. Arviointi pohjautuu nykyiseen palveluverkkoon ja siinä tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin sekä ostovoimaennusteisiin ja liiketilan laskennalliseen lisätarpeeseen. 5.1 Kaupallinen toimivuus Asemakaava toteuttaa keskustan rakennemallityön tavoitetta liikekeskustan laajentamisesta ja mahdollistaa kauppakatujen syntymisen Tullikadulle ja Tuulensuunkadulle. Erityisesti Tuulensuunkatu muuttuu asemakaavan myötä nykyistä selkeämmin kauppakaduksi, joka yhdistää liikekeskustaa ja market-aluetta. Tullikatu on tällä hetkellä Naantalin liikekeskustan pääkauppakatu, joka toimii intensiivisesti lähinnä Luostarinkadun ja Uolevi Raaden kadun välillä. Asemakaava mahdollistaa kauppakadun jatkumisen Tuulensuunkadulle saakka. Tämä edellyttää kuitenkin myös kaava-alueen vieressä olevan Unikeon korttelin toteuttamista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti niin, että Tullikadun puoleinen maantasokerros toteutetaan liiketiloina, joiden sisäänkäynnit aukeavat Tullikadulle.
12 Kaupallinen toimivuus 11 Tullikadun kaupallinen jatko sekä Tuulensuunkadun muuttuminen kauppakaduksi laajentavat kaupallista keskustaa ja mahdollistavat kauppakatumaisen yhteyden marketalueelle. Liiketilaa olisi hyvä saada katutasolle Tuulensuunkadun puoleisiin rakennuksiin koko matkalle. Linjaautoaseman korttelissa liiketila on alustavassa suunnitelmassa (Naantalin keskustakorttelit, Liiketilapotentiaali ; Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy) rajattu vain terminaalin puoleiseen osuuteen. Liikenneympyrän jälkeen kauppakatumaisuus päättyy, koska korttelin 14 katutasoon ei ole tulossa liiketilaa. Liiketilaa ei tosin ole toisella puolella katuakaan olevassa korttelissa, joka on jo asemakaava-alueen ulkopuolella. Asemakaavan ensisijaisesti liiketiloille varatut korttelit ovat lähinnä yksittäisiä katutason liiketiloja. Muutamaan kortteliin on kuitenkin mahdollista sijoittaa kauppakujia, jotka avautuvat katutilan lisäksi sisätilaan. Kauppakujien myötä kaupallisten palveluiden tarjonta laajenee asemakaava-alueella. Kauppakujat tuovat keskustaan kortteleiden sisäisiä yhteyksiä ja luovat vaihtoehtoista kaupunkitilaa. Kauppakujien koko on kuitenkin kohtalaisen pieni, eivätkä ne todennäköisesti houkuttele esimerkiksi ketjuliikkeitä, joita Naantalin keskustasta puuttuu. Yleisestikin pienimuotoisten kauppakujien toteutusmahdollisuudet ovat haastavia. Niiden toteuttaminen olisi kaupan palveluiden kannalta toivottavaa. Suunnitelmissa on ensisijaisesti varattu liiketiloja katutilaa avautuvina, mikä on tärkeää kauppakatumaisen ilmeen luomiseksi. Korttelin 55 maantason periaatekaaviossa liiketilaa on sijoitettu myös puistoon avautuvaksi, mikä on myös hyvä tavoite. Puiston läpi kulkee toinen yhteys liikekeskustasta marketalueelle, ja liiketoiminnan sijoittaminen alueelle laajentaa kaupallista toimintaa keskustassa. Asemapäällikön puistoon voisi hyvin sijoittaa mm. kahvilan ja terassin, joka avautuu suotuisaan ilmansuuntaan. Liiketilojen sijoittaminen korttelissa 55
13 Kaupallinen toimivuus 12 Naantalin kaupallisten palveluiden selvityksessä (Santasalo Ky, 2007) asemakaava-aluetta suositeltiin kehitettävän enemmän kauppakorttelimaisena, kuin mitä asemakaavassa on suunniteltu. Kauppakorttelin läpi esitettiin myös korttelin sisäistä yhteyttä. Kauppakorttelia tärkeämpää on kuitenkin saada katutilat kauppakaduiksi, kuten asemakaavassa on suunniteltu. Katuja suunnitellaan jalankulkupainotteisina katuina, mikä jalankulkuympäristön parantuessa vahvistaa kauppojen toimintaedellytyksiä. Kauppakujien rakentuminen kortteliin 55 toisi sisäisen yhteyden, mutta näiden rakentuminen on epävarmaa. 5.2 Vaikutukset keskustan palvelurakenteeseen ja kaupan toimintaedellytyksiin keskustassa Asemakaavan muutoksen myötä keskustaan saadaan lisää liiketilaa, mutta samalla nyt toiminnassa olevaa liiketilaa myös poistuu käytöstä. Kaupallisten palveluiden intensiivinen alue keskustassa laajenee jonkin verran, kun Tuulensuunkatu muuttuu nykyistä selkeämmäksi kauppakaduksi. Tällä hetkellä asemakaava-alueella on kaupallisia palveluita noin 1500 k-m 2. Asemakaavan viitesuunnitelman mukaan uutta liiketilaa voidaan toteuttaa suunnilleen saman verran. Mikäli johonkin kortteliin sijoittuu kauppakuja, liikerakentamisen määrä kasvaa. Kokonaisuudessaan tarkasteltuna uutta liiketilaa rakentuu keskustaan todennäköisesti kohtalaisen vähän, koska suurin osa uudesta tilasta on vanhaa korvaavaa. Näin ollen keskustan palvelurakenne ei juurikaan uudistu eikä kaupallinen monipuolisuus merkittävästi parane asemakaavan muutoksen myötä. Asemakaavan myötä alueelta poistuu sekä palveluita että kauppaa. Nykyisistä asemakaavaalueen liiketiloista kolmasosa liiketiloista on kaupan tiloja ja noin kaksi kolmasosaa palveluita. Kivijalkaliiketilat tarjoavat myymälätilaa lähinnä paikallispalveluille, saman tyyppisille toimijoille, joita alueella on tälläkin hetkellä. Osa alueella tällä hetkellä toimivista myymälöistä voi hakeutua alueen uusiin liiketiloihin, osa hakeutunee muualle keskustassa tai lopettaa toimintansa Naantalissa. Lääkärikeskuksen sekä hammaslääkärin tilat voivat muutoksen myötä siirtyä myös kerroksiin, joten katutasoon voi tulla nykyistä enemmän kaupunkikuvaa vilkastuttavia palveluita. Asemakaava tullaan toteuttamaan vaiheittain. Kun asemakaavaa ryhdytään toteuttamaan, tulee vanhoja liiketiloja purkaa, mikä vaikuttaa alueella nykyisin toimivien myymälöiden toimintaedellytyksiin. Korvaavien tilojen löytäminen muualta keskustasta voi olla vaikeaa. Vaikka tila korvautuisikin myöhemmin uudessa rakenteessa, on väliaikainen poistuminen markkinoilta haastavaa liiketoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Luvussa esitetyn vähimmäistarvelaskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä tarvitaan lisää liiketilaa lähes 6000 k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä lähes k-m 2. Asemakaava-alue kattaa tosin vain osan Keskustan rakennemallityön alueesta, ja keskustassa on kaupan kehitysmahdollisuuksia muuallakin. Asemakaava-alue on kuitenkin kaupallisen kehityksen kannalta keskeinen alue yhdistämään nykyistä liikekeskustaa ja market-aluetta toisiinsa. Näin ollen alueelle olisi toivottavaa sijoittaa enemmänkin liiketilaa, kuin mitä asemakaavan viitesuunnitelmassa on esitetty.
14 Kaupallinen toimivuus 13 Uudistus ei tuo juurikaan liiketilaa mm. muotikaupoille, ketjuliikkeille tai vastaaville keskustatoimijoille. Ketjuliikkeet hakevat yleensä liikepaikkoja kauppakeskuksista tai monipuolisilta kauppakaduilta, ja ne sijoittuvat mieluummin tiiviimpiin kaupan keskittymiin tai tihentymiin. Asuintalojen pohjakerrokset voivat olla liian passiivisia liikepaikkoja. Asemakaavan mahdollistama liiketila tuo liiketilaa lähinnä paikallispalveluita tarjoaville kaupoille, mikä vahvistaa Naantalin keskustaa paikallispalveluiden keskustana. Kaupallisen keskustan laajentuminen ei kuitenkaan heikennä torin ympäristössä olevan kaupallisen ytimen vetovoimaa, vaan se säilyy yhä erikoiskaupan toiminnan keskipisteenä Naantalissa. 5.3 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Alueelle sijoittuu helposti saavutettavia, keskustatyyppisiä palveluja. Paikallispalveluiden tarjonta vahvistuu ja asiointiympäristö paranee, mikä lisää keskustassa viihtymistä. Kokonaisuudessaan palvelutarjonta kasvaa kuitenkin vain sen verran vähän, että monipuolisille ostoksille kuljetaan yhä mm. Raisioon tai Turkuun. Kaavan myötä keskustaan sijoittuu huomattava määrä uutta asuinrakentamista. Asukasmäärän kasvun myötä saadaan keskustaan enemmän väkeä ja kasvava asukasmäärä keskustassa lisää myös palvelujen käyttöä. Näin ollen lähipalvelujen kysyntä kasvaa keskustassa.
15 Kaupallinen toimivuus 14 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Naantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos on kaupallisten palveluiden lähtökohdista positiivinen. Asemakaavan muutoksen myötä keskustaan saadaan lisää asuntoja ja asukasmäärä kasvaa. Asukasmäärän kasvu tuo kaupan palveluille lisää asiakaskuntaa. Myös kaupunkikuva vilkastuu uusien asukkaiden myötä. Asemakaavan muutosalue sijoittuu kaupallisten ydinkortteleiden ja marketalueen välimaastoon. Kaupallinen toiminta sijoittuu pääosin Tullikadulle sekä Tuulensuunkadulle. Liiketoiminnan jatkuvuus muodostaa kauppakatumaisen yhteyden liikekeskustasta marketalueelle. Asemakaavan muutos toteuttaa näin keskustan rakennemallityön tavoitetta liikekeskustan laajentamisesta. Asemakaavan myötä saadaan uutta liiketilaa keskustaan lähinnä paikallispalveluille. Uuden liiketilan määrä on kuitenkin kokonaisuudessaan kohtalaisen vähäinen. Näin ollen palvelurakenne ei merkittävästi uudistu keskustassa. Mitä enemmän liiketoimintaa keskustaan saadaan, sitä parempi on keskustan kaupallinen vetovoima. Naantalin kaupallisessa selvityksessä asemakaava-alueelle visioitiin korttelikeskusta, jonne rakentuu sisäisiä yhteyksiä ja kauppakäytäviä. Asemakaavan myötä kauppakujia on mahdollista sijoittaa kortteleihin, mutta ne ovat kohtalaisen pieniä ja niiden toteutettavuus haastavaa. Pienimuotoisina ne eivät houkuttele ketjuliiketoimintaa eikä monipuolista erikoiskauppaa. Uudelle liiketilalle olisi enemmänkin kysyntää keskustassa kuin mitä asemakaavan muutos alueelle tuo. Asemakaavan muutosalue ei kuitenkaan ole aivan keskeisimpiä ydinkeskustan kortteleita, joten merkittävälle liikerakentamiselle olisi haastava löytää toteuttajaa. Kun keskustauudistus jatkuu keskeisimmissä kortteleissa, on tärkeää huolehtia, että alueelta löytyy riittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamiselle. Keskeisimmät korttelit tulee saada katutasoltaan kokonaan kaupalliseen käyttöön ja sisäosiin kävely-yhteyksiä. Kokonaisuudessaan tarkasteluna asemakaavan muutos vahvistaa Naantalin kaupallista keskustaa. Tullikadun asema pääkauppakatuna vahvistuu ja Tullikatu ja Tuulensuunkatu jatkuvat kauppakatuina liikekeskustasta marketalueelle. Keskustan asukasmäärän kasvaessa sekä jalankulkuympäristön parantuessa kaupan toimintaedellytykset vahvistuvat. Asemakaavassa ei liikerakentamiselle ole osoitettu sitovia kerrosalamääriä, mutta tietyillä katuosuuksilla liiketilaa tulee sijoittaa katutasolle. Toivottavaa olisi että liiketilaa sijoitettaisiin alueelle laajemminkin, mikä vahvistaisi keskustan kaupallista vetovoimaa.
Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotKeskustakorttelien asemakaavamuutosalueen puusto
Keskustakorttelien asemakaavamuutosalueen puusto Alueella esiintyvät puulajit: KARTTAMERKINTÄ PUULAJI TIETEELLINEN NIMI YHT. KPL HA Pylväshaapa Populus tremula 'Erecta' 33 HE Balkaninhevoskastanja Aesculus
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO
LisätiedotRauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten
Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS
LisätiedotKeskustakorttelien asemakaavamuutosalueen puusto
Keskustakorttelien asemakaavamuutosalueen puusto Alueella esiintyvät puulajit: KARTTAMERKINTÄ PUULAJI TIETEELLINEN NIMI YHT. KPL HA Pylväshaapa Populus tremula 'Erecta' 33 HE Balkaninhevoskastanja Aesculus
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotRovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto
n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN
LisätiedotVerkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko
Verkkokauppatilasto 2013 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys
Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan
LisätiedotSaukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotSUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys
Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012
Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus
LisätiedotTAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta.
Rakeisuus 1:2000 Naantalin keskustakorttelien suunnittelukilpailu Taikurin hattu Suunnitteluyön tavoitteena on ydinkeskustan keskeisten korttelien ja katualueiden rakentaminen korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotMansikkalan liikerakentaminen. Mansikkalan liikerakentaminen Kaupallisten vaikutusten arviointi
Kaupallisten vaikutusten arviointi 29.10.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Imatran kaupunki Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 1 Johdanto 2 2 Kaupan
LisätiedotSIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta
SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotVerkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013
Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki kuluttajille suunnatut
LisätiedotSodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys
Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotPÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta
PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotVerkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013
Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2013 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki kuluttajille suunnatut
LisätiedotUudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012
Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN
LisätiedotKansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010
Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa
LisätiedotVerkkokauppatilasto 2013. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko
Verkkokauppatilasto 2013 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä ensimmäinen vuosipuolisko Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki
LisätiedotKansallisen verkkokauppatilaston julkistus
Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa
LisätiedotTampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014
Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Autokeitaan alueen mitoitus 19.6.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Kaupan kehittäminen Forssassa... 7 3.1. Autokeitaan
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)
TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN
LisätiedotVaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi
Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan
LisätiedotPERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen
LisätiedotRovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010
Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3
LisätiedotVanhan Rauman osayleiskaava. Kaupallinen selvitys 9.11.2012
Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 VANHAN RAUMAN KAUPPAPALVELUIDEN KEHITYS 3 2.1 Kaupan rakenne Vanhassa Raumassa 2000 ja 2010 3 2.2
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotLÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys
LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa
LisätiedotHYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ
Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein
LisätiedotL42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos. Lähipalveluselvitys
L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos Lähipalveluselvitys 18.6.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Keskilohjalla... 4 2.1. Lähialueen palveluverkko...
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan
LisätiedotMikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain
30.8.2018 Mikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilatarve vuoteen 2025 ja 2035... 4 3. Kaupan alueiden kehittäminen... 5 3.1. Karila... 5 3.2. Visulahti... 6 3.3.
LisätiedotLamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus
Lamminrahkan osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus 1.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lamminrahka palveluverkon osana... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2.
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009
NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset
LisätiedotErikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.
Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010
LisätiedotKaupallinen selvitys
Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen
LisätiedotLausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Keskustakorttelien asemakaavamuutos. Suunnittelualue ja tavoitteet. Suunnittelun lähtökohdat
Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto / suunnitteluosasto 3. Kaupunginosan korttelit 55 ja 52 5.8.2013 Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy sekä osa 5.kaupunginosan korttelista
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
Lisätiedot1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset
TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2
LisätiedotVähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija
Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-
LisätiedotKeskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto
Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283
LisätiedotNaantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007. NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky
Muumimaailma Ravintola- ja satama-alue Matkailupalveluvyöhyke SD SF SF SF CSD Market-alue 0 150 metriä Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007 NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Ympäristövirasto
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys
Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen
LisätiedotVerkkokauppatilasto 2012. Perustietoa verkkokauppaseurannasta
Perustietoa verkkokauppaseurannasta Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki kuluttajille suunnatut palvelut, tuotteet ja sähköiset
LisätiedotHeinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi
Heinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava 2030 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Osayleiskaavan kaupan alueet... 4 3. Kaupan nykytila
LisätiedotKaupallisten palveluiden verkosto
Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006
LisätiedotLAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET
Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotSavarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos
12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011
Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotMikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013
KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotPohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta
Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden
LisätiedotKankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS
Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut
Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotNaantalin kaupallinen selvitys. Päivitys
Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotSotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI
Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotHAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA
HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA Tekninen toimi www.hamina.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA
LisätiedotDigitaalinen kuluttajakäyttäytyminen
Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen Perustietoa verkkokäyttäytymisestä kaupan silmin Seppo Roponen TNS Gallup 6.4.2011 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Copyright TNS 2011 AGENDA Internet kuluttajien arjessa
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotHelsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala
Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan
LisätiedotKANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007. Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.
KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HOK-ELANTO / KIINTEISTÖT KANNELMÄEN
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN
ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä
LisätiedotKauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA
Liiketila 02 KAUPPAKESKUS VESKA Veskan kävijämääräennuste vuodelle 2020 on yli 3 000 000. Kauppakeskus Veska Kauppakeskus Veska on hyvässä nosteessa ja kävijämäärät ovat nousseet pelkästään viime vuonna
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotRauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011
Rauman yleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotKauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys
LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...
LisätiedotLohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN
Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotHELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi
1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla
LisätiedotSomeharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013
Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotPIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.
6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6
LisätiedotImatran Korvenkannan yleissuunnitelma Kaupallisten vaikutusten arviointi
Imatran Korvenkannan yleissuunnitelma Kaupallisten vaikutusten arviointi Imatran kaupunki Pöyry Environment Oy Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 MARKKINA-ALUEEN KAUPALLISTEN
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
Lisätiedot