Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky
|
|
- Kristiina Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muumimaailma Ravintola- ja satama-alue Matkailupalveluvyöhyke SD SF SF SF CSD Market-alue metriä Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Ympäristövirasto Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki
2 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 1 1 JOHDANTO 2 2 NAANTALIN VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Naantalissa Markkina-alueen väestö Markkina-alueen ostovoima 2005 ja ostovoiman siirtymät Markkina-alueen ostovoima 2010 ja Vähittäiskaupan tilantarve KAUPALLINEN PALVELUVERKKO NAANTALISSA Liikekeskustan ja market-alueen kaupallinen rakenne Vanhankaupungin kaupallinen rakenne Palvelurakenteen kokonaiskuva Naantalissa Keskustan kaupalliset vyöhykkeet 20 4 NAANTALIN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN JA UUDET KAUPPAPAIKAT Liikekeskustan kehittäminen Vanhankaupungin kehittäminen Keskustojen välisten yhteyksien kehittäminen Muiden alueiden kehittäminen Yhteistoiminnan kehittäminen 32 5 YHTEENVETO 34
3 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 2 1 JOHDANTO Naantalin keskusta on kesäaikaan vetovoimainen, mutta talviaikaan kaupunki palvelee vain asukkaitaan. Hyödyntääkseen kesäaikaisen vetovoimansa ja lisätäkseen houkuttelevuutta muina vuodenaikoina keskusta tarvitsee jatkuvaa aktiivista kehittämistä. Naantalin kaupunki on käynnistänyt keskustan kehittämistyön. Kehittämisen tavoitteena on selvittää keinoja, joilla voidaan lisätä ympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta. Tavoitteena on myös lisätä kehittämistoimenpiteitä koskevaa julkista keskustelua. Näin pyritään parantamaan yritystoiminnan ja palvelujen kehittämisedellytyksiä sekä asumisympäristöä. Kehittämistyön yhtenä osana kaupunki on tilannut liiketoiminnallisen selvityksen. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Naantalin kaupallinen rakenne ja arvioida kaupallisten toimintojen kehityskuvia. Markkinoiden ostovoiman kasvun avulla lasketaan kaupan tilantarve tulevaisuudessa ja tutkitaan sen sijoittumista Naantalissa. Tavoitteena on rakentaa visio Naantalin keskustan kaupallisesta kehittämisestä. Selvitystyötä tullaan käyttämään keskustan tulevien kehittämissuunnitelmien taustaselvityksenä. Kaupallisen selvityksen on laatinut Tuomas Santasalo Ky ja tutkimuksesta vastaavat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela. Tutkimusavustajina ovat toimineet Liisa Kirjavainen sekä Auli Santasalo. Naantalin kaupungin puolelta työtä ovat ohjanneet tekninen johtaja Antero Jaskari, kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila ja arkkitehti Oscu Uurasmaa. Selvitystyötä on esitelty keskustan projektityöryhmälle, johon kuuluvat edellisten lisäksi Martti Sipponen, yhteyspäällikkö, Anne Sjöström, museonjohtaja, Esa Viertola, kaupunginpuutarhuri, Juha Kuokkanen, rakennustarkastaja, Kimmo Suonpää, kaupungininsinööri sekä Juha Oksanen, suunnitteluinsinööri. Selvitystyö tullaan viemään tiedoksi kaupunkisuunnittelujaokselle, tekniselle lautakunnalle sekä ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle. Helsinki TUOMAS SANTASALO Ky
4 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 3 2 NAANTALIN VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT Naantalin vähittäiskaupan markkinoita kuvataan tässä vähittäiskaupan tarjonnan ja kysynnän suhteen. Vähittäiskaupan tarjontaa kuvaavat vähittäiskaupan toimipaikkamäärä ja myynti. Vähittäiskaupan kysyntää kuvataan markkina-alueen ostovoimalla. Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat markkina-alueen väestön lisäksi loma-asukkaat. Ostovoimaennusteiden pohjalta arvioidaan lisäliiketilan tarvetta Naantalissa. Myös matkailijat tuovat ostovoimaa Naantaliin, mutta niiden merkitystä ei olla tässä selvityksessä laskettu. Naantalin matkailun taloudellisista vaikutuksista on Haaga-Perhon tutkimuspalvelut tehneet omat raporttinsa vuonna Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Naantalissa Vähittäiskaupan toimipaikka- ja myyntitiedot ovat Tilastokeskuksen kuntakohtaisesta yritystilastosta vuodelta Tilastosta saadaan myyntitietoja koko vähittäiskaupasta ja niistä toimialoista, joissa on toimipaikkoja vähintään 3. Pienempien toimialojen myyntitiedot on arvioitu yleisten tilastojen pohjalta, niin että kokonaissumma on sama kuin Tilastokeskuksen tilastossa vähittäiskaupan myynti. Vähittäiskauppa, autokauppa ja ravintolatoiminta Naantalissa vuonna 2005 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa 7 29,5 Pt-erikoiskauppa 0 0,0 Kioskit 4 1,6 Päivittäistavarakauppa ja kioskit 11 31,1 Tavaratalokauppa 0 0,0 Alko 1 1,4 Apteekit ja terveydenhoitokauppa 3 3,5 Huonekalukauppa 1 1,2 Kodintekniikkakauppa 3 1,0 Rautakauppa 2 4,8 Tilaa vaativa kauppa yhteensä 6 7,0 Muotikauppa 9 1,7 Sisustuskauppa 2 0,2 Pienet erikoiskaupat 22 6,0 Muu erikoiskauppa yhteensä 33 7,8 Käytetyn tavaran kauppa 3 0,2 Korjaustoiminta 1 0,1 Vähittäiskauppa 58 51,2 Ravintolat ja kahvilat 22 10,1 Hotellit ja muu mahoitus 7 26,6 Autokauppa ja korjaamot 13 21,9 Huoltamot 3 2,4 Ravintolat, hotellit ja autokauppa 45 61,1 Vähittäis-, autokauppa ja ravintolat yht ,2 Lähde: Tilastokeskus
5 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 4 Vuonna 2005 Naantalin vähittäiskaupan myynti oli yhteensä runsas 50 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan toimipaikkoja koko Naantalissa oli yhteensä 58. Päivittäistavarakauppoja oli yhteensä seitsemän ja näiden myynti oli 30 miljoonaa eli yli puolet koko vähittäiskaupan myynnistä. Tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan myynti oli yhteensä noin 15 miljoonaa, eli puolet vähemmän kuin päivittäistavarakaupan myynti. Ravintoloiden ja hotellien ja muun majoitustoiminnan myynti oli Naantalissa vuonna 2005 yhteensä 36 miljoona euroa. Hotellien myynnissä on mukana osittain hotellien ravintoloiden myyntiä. Ravintola- ja hotellitoiminnan myynti kaupungissa oli suurempi kuin päivittäistavarakaupan myynti. Vähittäiskaupan, ravintola- ja hotellitoiminnan, autokauppojen sekä korjaamo- ja huoltamotoiminnan toimipaikkoja oli vuonna 2005 Naantalissa yhteensä noin 100 ja niiden myynti oli noin 110 miljoonaa euroa. 2.2 Markkina-alueen väestö Naantalin markkina-alueeseen lasketaan kuuluvaksi kuntaliitosselvitysalueen kunnat eli Naantalin lisäksi Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Markkina-alue kuuluu osaltaan Turun markkina-alueeseen ja osittain ostoksilla käydään myös Raisiossa. Kuntaliitosselvitysalueella asuu tällä hetkellä noin asukasta ja väestö on kasvussa. Väestön ennustetaan kasvavan alueella runsaan prosentin vuosivauhdilla. Suurinta kasvu on Merimaskussa ja pienintä Rymättylässä. Naantalin väestön arvioidaan kasvavan noin prosentin vuosivauhdilla vuoteen 2025 saakka. Vuonna 2025 markkina-alueella ennustetaan olevan lähes asukasta eli 4000 enemmän kuin nykyään. Kasvava väestö luo hyvät edellytykset kaupallisten palveluiden kehittämiselle Naantalissa. Naantalin kuntaliitosselvitysalueen väestö 2005 ja 2006 sekä väestöennuste Vuosimuutos Naantali ,2 % 1,0 % Merimasku ,4 % 1,9 % Rymättylä ,9 % 0,5 % Velkua ,2 % 1,0 % Markkina-alue ,3 % 1,1 % Lähde: Tilastokeskus ja Rymättylän kunta Markkina-alueella on myös paljon loma-asukkaita, jotka asuvat alueella loma-aikoina ja osa muulloinkin. Loma-asukkaiden määrää on arvioitu alueella olevien kesämökkien pohjalta. Kesämökit kuntaliitosselvitysalueella ja loma-asukkaat Yksityisen Samassa Eri kunnassa Omistaja Ulkopaikkakuntalaiset loma-asukkaat omistuksessa kunnassa asuvien mökit asuu eri olevat mökit asuvien mökit maakunnassa * 2020* Naantali Merimasku Rymättylä Velkua Yhteensä Naantalin loma-asukaspotentiaali Lähde:Tilastokeskus, Santasalo Ky
6 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 5 Kuntaliitosselvitysalueella on noin 3400 yksityisten omistuksessa olevaa mökkiä. Osa mökeistä on kuntalaisten ja osa naapurikuntalaisten omistuksessa eli he ovat jo mukana markkina-alueen asukasluvussa. Näiden lisäksi osa mökkiläisistä tulee markkina-alueen ulkopuolelta. Naantalin markkina-alueen mökeistä kuitenkin vain noin 450 on muussa maakunnassa asuvien hallussa, eli pääosa mökkiläisistä asuu kohtalaisen lähellä. Karkean arvioin mukaan markkina-alueen ulkopuolisia loma-asukaita Naantalin markkina-alueella on noin Loma-asukasmäärän ennakoidaan hitaasti kasvavan. Uusia mökkejä alueelle rakennetaan kuitenkin kohtalaisen vähän. Naantalissa ulkopaikkakuntalaisten mökkien omistus on jopa vähentynyt viime vuosina. 2.3 Markkina-alueen ostovoima 2005 ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan kysyntää tarkastellaan markkina-alueen ostovoiman avulla. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Santasalo Ky:n Keskukset ja markkinat alueet -tutkimuksen pohjalta, jossa päälähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimusta sekä ansiotasotilastoa. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2005 Markkinaalue milj. euroa Naantali Merimasku Rymättylä Velkua yhteensä Lomaasukkaat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky Vuonna 2005 naantalilaisilla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 75 miljoonaa euroa ja vähittäiskauppaan, ravintolatoimintaan ja autokauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 117 miljoonaa euroa. Markkina-alueen muut kunnat ovat pieniä. Merimaskulaisilla, rymättyläläisillä ja velkualaisilla oli yhteensä vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoimaaa 21 miljoonaa euroa. Markkina-alueella oli vähittäiskauppaan, ravintolatoimintaan ja autokauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 150 miljoonaa euroa. Loma-asukkaiden ostovoimapotentiaalin arvioidaan olevan noin viisi miljoonaa euroa. Loma-asukkaat asuvat alueella vain rajatun ajan ja käyttävät pääosan ostovoimastaan omassa kotikunnassa tai sen lähettyvillä. Ostovoiman siirtymiä analysoitaessa määritellään, miten Naantalin vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa markkina-alueella olevan kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Negatiivinen siirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän alueen ulkopuolelle ja positiivinen vastaavasti sitä, että kunnan myynti on suurempaa kuin oma ostovoima, eli kunta saa ostovoimaa alueen ulkopuolelta.
7 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 6 Ostovoimasiirtymät vuonna 2005 Myynti suhteutettuna naantalilaisten ostovoimaan Myynti Ostovoima Ov-siirtymä milj. milj. milj. % Päivittäistavarakauppa % Alko % Apteekit % Tilaa vaativa kauppa % Muotikauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Ravintolat ja kahvilat* % Auto- ja varaosakauppa % Huoltamot % Vk, ak ja ravintolat yht % * ei sisällä hotellien ravintolatoimintaa kokonaisuudessaan Lähde: Santasalo Ky, Tilastokeskus Naantalin vähittäiskaupan myyntiä on verrattu naantalilaisten vähittäiskauppaan kohdistuvaan ostovoimaan. Vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2005 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa ja ostovoima 75 miljoonaa euroa. Ostovoima oli siis noin 25 miljoonaa euroa eli noin kolmanneksen suurempi kuin Naantalin vähittäiskaupan myynti. Naantali vetää myös ostovoimaa markkina-alueen pienemmistä kunnista, joten naantalilaisten ostovoimaa valuu kunnasta ulos vieläkin enemmän. Toimialoittaiset ostovoimasiirtymät kertovat, mitkä toimialat vastaavat paremmin markkinaalueen kysyntään ja mitkä vastaavasti huonommin. Päivittäistavarakaupan ostovoimasiirtymä on myyntiin nähden kohtalaisen pieni, eli pt-kaupan tarjonta vastaa hyvin alueen kysyntään. Naantalin pt-kaupat saavat lähes saman verran asiakkaita muualta, kuin mitä naantalilaiset asioivat muiden lähikuntien päivittäistavarakaupoissa. Alko vastaa kysyntään vähittäiskaupan toimialoista seuraavaksi parhaiten. Vähittäiskaupan toimialoista muotikauppa ei onnistu Naantalissa vastaamaan kuluttajien kysyntään. Myös muussa erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat suuret. Yli puolet muun erikoiskaupan ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle. Ravintola- ja kahvilatoiminta pystyy vastaamaan toimialan kysyntään. Luonnollisesti osa naantalilaisista kuluttaa matkoillansa toimialan ostovoimaa muualla Suomessa ja ulkomailla, mutta Naantali vastaavasti vetää ostovoimaa muualta. Ravintoloiden myynnissä ei ole mukana hotellitoimintaa, joka pitää sisällään myös ravintolamyyntiä. Näin ollen ostovoimasiirtymät ravintolatoiminnassa ovat laskettua positiivisemmat. 2.4 Markkina-alueen ostovoima 2010 ja 2020 Naantalin markkina-alueen väestö kasvaa. Väestön kasvun myötä ostovoima on kasvussa. Ostovoiman kasvu pohjautuu väestön kasvun lisäksi kulutuksen kasvuun ja rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala.
8 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 7 Ostovoimaennuste perustuu ansiotason kasvuun sekä kulutuksessa tapahtuviin muutoksiin. Kulutuksen ennustetaan kasvavan Naantalin markkina-alueella. Vuosikasvun ennustetaan olevan nopeampaa vuosina kuin tämän jälkeen. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Mikäli talouden kehitys muuttuu nousevasta laskevaksi, on tällä vaikutusta ostovoimaennusteisiin. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän päivittäistavarakauppaan kohdistuvaan ostovoimaan kuin erikoiskauppaan tai palveluihin kohdistuvaan ostovoimaan, sillä päivittäistavarat ovat peruskulututusta. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus. Lisäsi ennusteisiin vaikuttavat myös venäläisten matkailijoiden osalta Venäjän taloudessa tapahtuvat muutokset. Ostovoimaennustuksen epävarmuus kasvaa, mitä kauemmaksi ennusteita tehdään. Paikallisten asukkaiden ja loma-asukkaiden lisäksi Naantali saa ostovoimaa myös matkailijoilta. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2010 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2020 Markkinaalue milj. euroa Naantali Merimasku Rymättylä Velkua yhteensä Lomaasukkaat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky Markkinaalue milj. euroa Naantali Merimasku Rymättylä Velkua yhteensä Lomaasukkaat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky Vuonna 2010 naantalilaisilla arvioidaan olevan vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 100 miljoonaa euroa ja vähittäiskauppaan, ravintolatoimintaan ja autokauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 160 miljoonaa euroa. Markkina-alueella arvioidaan loma-asukkaat
9 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 8 huomioiden olevan tarkastelussa mukana oleviin kaupallisiin palveluiden kohdistuvaa ostovoimaa 212 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa arvioidaan markkina-alueella olevan 180 miljoonaa euroa ja vähittäiskauppaan, ravintolatoimintaan ja autokauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 300 miljoonaa euroa. 2.5 Vähittäiskaupan tilantarve 2020 Ostovoiman kasvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liiketilatarvetta Naantalissa. Laskelma pohjautuu markkina-alueen ostovoiman kasvuun ja laskelmassa on käytetty nykyisiä keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Markkina-alueen muiden kuntien ostovoiman kasvusta noin puolen lasketaan suuntautuvan Naantaliin. Loma-asukkaiden merkitys on myös laskelmassa huomioitu. Laskelma ei suoraan kerro, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve suuntautuu. Tähän vaikuttavat mm. nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen ja mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoihin. Liiketilatarpeesta on kuitenkin erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa market- ja tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Laskelmassa on otettu huomioon se, että markkina-alueen nykyiset liikkeet saavat osansa ostovoiman kasvusta ja näin niiden myynti myös kasvaa. Suurempikin liiketilamäärä on Naantalissa mahdollinen, mutta tällöin ostovoiman siirtymien tulee pienentyä. Nettotarve onkin ohjearvo, jonka verran lisää liiketilaa vuoteen 2020 suositellaan kaupungissa vähintään kaavoitettavan. Kaupallisten palveluiden pinta-alan tarve Naantalissa vuoteen 2020 mennessä Netto k-m 2 Markkinaalue Muut Loma- Tilantarve Keskusta- Muut Naantali kunnat yhteensä asukkaat yhteensä alueet alueet Päivittäistavarakauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Lähde: Tuomas Santasalo Ky Naantalilaisten ostovoiman kasvusta aiheutuva vähittäiskaupan tilantarve vuoteen 2020 mennessä on noin k-m 2 ja muiden palveluiden noin 5000 k-m 2. Myös muiden markkina-alueella olevien kuntien asukkaiden ostovoiman kasvusta suuntautuu liiketilatarvetta Naantaliin samoin loma-asukkaiden ostovoiman kasvusta. Vuoteen 2020 mennessä Naantalissa suositellaan kaavoitettavan lisää liiketilaa yhteensä lähes k-m 2. Vähittäiskaupan tilantarve tästä on noin k-m 2.
10 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 9 Liiketilatarpeesta keskusta-alueelle suuntautuu noin 9000 k-m 2 ja muille alueille saman verran. Kaavoituksella tulee mahdollista tarjonnan lisäys, jotta osa ostovoiman kasvusta saadaan suuntautumaan Naantaliin. Mikäli kaupalle ei tarjota mahdollisuuksia laajentua, mahdollisuudet siirtyvät muihin kuntiin kuten Raisioon ja Turkuun. Naantalin kauppapalveluiden liiketilamäärä 2007 ja kaavoituksessa varauduttava lisätilantarve vuoteen 2020 mennessä Muut palvelut Ravintolat, kahvilat Autokauppa, korjaamot, huoltamot Muu erikoiskauppa Tilaa vaativakauppa Nykyinen pohjapinta-ala Tilantarve Naantalissa 2020 Muotikauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Pt-kauppa ja kioskit m 2 Arvioitua lisäliiketilantarvetta Naantalissa on verrattu nykyiseen tarjontaan Naantalin keskustassa. Lisää pinta-alaa nykyiseen verrattuna tarvittaisiin erityisesti tilaa vaativassa kaupassa sekä muotikaupassa. Myös autokaupan, korjaamo- ja huoltamotoiminnan tilantarve nykytilanteeseen on merkittävä. Tilaa vaativan kaupan tarjonta kasvaa merkittävästi Raisiossa, joten tämä vaikeuttaa alan toimijoiden tulemista Naantaliin. Jotta muotikauppaa saataisiin lisää keskustaan, tulee keskustan parhaiden liikepaikkojen ympäristöä muuttaa merkittävästi nykyisestä. Päivittäistavarakaupan lisäliiketilatarve ei ole kovin suuri ja rakenteilla oleva Lidl tulee täydentämään tämän tarpeen. Päivittäistavarakauppaa ei siis ole tarpeen kaavoittaa merkittävästi lisää lähivuosina. Pt-kaupan vastaa jo nyt markkinoiden kysyntään hienosti ja Lidl tulee vielä täydentämään tarjontaa. Kehittämisen painopiste Naantalin keskustassa onkin erikoiskaupassa. Erikoiskaupan ostovoima kasvaa nopeasti eikä Naantalin erikoiskauppa ei tällä hetkellä pysty vastaamaan naantalilaisten kysyntään tyydyttävästi.
11 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 10 3 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO NAANTALISSA 2007 Tilastojen ohella tarkastellaan kaupallista palvelutarjontaa katukuvan näkökulmasta. Kaupallisen palveluverkon tarkastelu perustuu kenttäkartoitukseen. Naantalin keskustan kaupalliset palvelut kartoitettiin keväällä 2007 ja kartoitusta täydennettiin kesällä. Kartoituksessa jokainen liike merkitään karttaan omalla toimialansa värillä. Kartoituksen perusteella on hahmotettu keskustan kaupallinen palveluverkko. Toimialaluokitus Päivittäistavarakauppa Muotikauppa Alko, terveydenhoitokauppa Muu erikoiskauppa Sisustus-, lahjatavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Muu kaupallinen palvelu Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Huoltamot Muu käyttö Tyhjä liiketila Naantalin kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet aika laajalle alueelle keskustassa, rantaalueelle, liikekeskustaan ja market-alueelle. Näiden lisäksi kaupallisia palveluita on keskustan pohjoisosissa Naantalin kylpylä sekä K-supermarket Ukkopekka ja niiden lähettyvillä olevat palvelut. Kaupallisia palveluita on myös kartoitetun alueen ulkopuolella: rautakauppa Taimontiellä ja päivittäistavarakauppa Nuhjalassa. Niitä ei ole myöskään huomioitu laskettaessa keskustan liikepinta-aloja. 3.1 Liikekeskustan ja market-alueen kaupallinen rakenne Naantalin liikekeskusta on kaupallisten palveluiden osalta monipuolisin keskustan osa. Liikekeskustassa kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pääosin Tullikadulle kolmen korttelin matkalle sekä torin ympäristöön. Lisäksi palveluita on nauhamaisesti Kaivokadun ja Luostarinkadun varrella. Tullinkadun keskeisille osille on keskittynyt muotikauppaa sekä kahvila- ja ravintolatoimintaa. Myös torin ympäristössä kahvila- ja ravintolatoiminta hallitsee. Lisäksi keskeisillä osilla on pienimuotoista keskustahakuista erikoiskauppaa, mikä elävöittää keskustakuvaa. Keskeisellä paikalla on myös kirjasto, joka tuo vastaavalla tavalla elämää keskustaan kuin kaupalliset palvelut. Kirjasto on sijoittunut onnistuneesti toiseen kerrokseen Torin vieressä. Liikekeskustassa katukuvaa passivoi se, että hyvillä liikepaikoilla on paljon pankkeja, posti ja vakuutuskonttori, jotka heikentävät kadun kaupallista ilmettä. Pankit hallitsivat aikoinaan monen keskustan parhaita paikkoja, mutta nykyään useissa keskuksissa pankit ovat hakeutuneet toiseen kerrokseen, muiden liiketilojen taustalle tai muille ei niin vilkkaille liikepaikoille ja vuokranneet parhaat liikepaikat erikoiskaupoille. Pankkien muutto toiseen kerrokseen yleensä elävöittää keskustaa kaupallisesti.
12 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 11 Liikekeskustaa passivoi myös muutamat suuret tyhjät liiketilat. S-market liikekeskustan portissa ei luo vilkasta mielikuvaa Naantalin keskustasta. Muutoinkin keskustan portti on epämääräinen ja vaikeasti hahmotettavista, mikä heikentää keskustan vetovoimaa. Liikekeskustan ja market-alueen kaupallinen rakenne Liikekeskustassa on S-marketin muuton myötä enää yksi päivittäistavarakauppa Valintatalo, joka on luonteeltaan enemmän lähikauppa. Monipuoliset päivittäistavarakauppaostokset haetaan liikekeskustan ulkopuolelta market-alueelta, K-Supermarket Ukkopekasta tai lähikunnista. Tullikadun pienliikkeitä
13 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 12 Market-alue sijaitsee irrallaan liikekeskustasta. Market-alueelle on hakeutunut myös muuta erikoiskauppaa ja Alko. Market-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on toimintoja, jotka sopisivat paremmin liikekeskustan puolelle. Tällaisia ovat mm. Info-kirjakauppa ja muotikauppa Seppälä. Market-alueen ja liikekeskustan yhteys ei houkuttele kävelemään alueiden välillä, autoilevallekin yhteys ei ole selkeä. 3.2 Vanhankaupungin kaupallinen rakenne Vanhakaupunki sijaitsee osittain rannassa ja sen kaupallinen rakenne painottuu ravintola- ja pensionaattitoimintaan. Lisäksi alueella on myös muita matkailijoita kiinnostavia kaupallisia palveluita kuten lahjatavara/sisustusmyymälöitä. Vanhankaupungin ilme on pienpiirteinen ja viehättävä Ravintola- ja kahvilapalvelut ovat painottuneet ranta-alueelle, jonka läpi kulkee kävelyreitti Muumimaailmaan. Pienet erikoiskaupat ovat keskittyneet Mannerheiminkadun varrelle. Katu on erittäin viehättävä hyvin hoidettuine vanhoine taloineen ja liikkeineen. Katukuvaa vilkastuttaisi, mikäli kadulle avautuisi nykyistä enemmän liikkeitä. Nyt alueella on liiketiloissa myös katukuvaa passivoivia toimistoja. Vanhakaupunki on hyvin vilkas kesäaikaan, mutta muina vuodenaikoina katukuva on turhankin hiljainen.
14 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 13 Vanhankaupungin kaupallinen rakenne Ranta-alueella on myös matkailupalveluita 3.3 Palvelurakenteen kokonaiskuva Naantalissa Liikekeskustan, market-alueen ja vanhankaupungin lisäksi Naantalissa on vetovoimaisia palveluita hieman ydinkeskustan ulkopuolella. Naantalin kylpylä tuo matkailijoita kaupunkiin. Kailon saarella on kaupallisia palveluita, jotka palvelevat Muumimaailmassa kävijöitä. K- Supermarket Ukkopekka palvelee monipuolisella päivittäistavaravalikoimallaan paikallisia asukkaita.
15 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 14
16 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 15 Kartoituksen pohjalta on vertailtu Naantalin keskustan eri osien kaupallista tarjontaa. Vähittäiskaupan ja palveluiden pinta-alatiedot on laskettu karttaan piirrettyjen liiketilojen pohja-alojen perusteella. Pohja-alat kuvaavat ensimmäisen kerroksen pinta-alaa talon ulkoseinien mukaan ja pitävät sisällään myös varastot ja muut myymälöiden takatilat. Pintaaloissa voi olla pieniä eroavaisuuksia todellisten pinta-alojen kanssa, mutta ne antavat kuitenkin riittävän yleiskuvan liiketilamäärästä nykyisellään. Palveluiden määrä kertoo keskustan intensiteetistä enemmän kuin pinta-ala. Mitä enemmän on liikkeitä, sitä monipuolisempi tarjonta. Naantalissa on kaupallisia palveluita yhteensä 157. Tämän lisäksi liiketiloista 15 on muussa kuin kaupallisten palveluiden käytössä esimerkiksi toimistona ja neljä on tyhjillään. Kaupallisten palveluiden määrä on suurin ydinkeskustassa, jossa on vähittäiskauppaa ja palveluita yhteensä 73 eli lähes puolet. Vähittäiskauppoja ydinkeskustassa on 30 eli myös lähes puolet Naantalin keskustan kaupoista. Alueiden rajat esitetään tässä luvussa olevassa karttakuvassa. Kaupalliset palveluiden määrä Naantalin keskustassa 2007 Ydin- Vanha- Market- Matkailu- Muu Keskusta keskusta kaupunki alue keskukset* keskusta yhteensä Päivittäistavarakauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustus- ja lahjatavarakauppa Tilaa vaativakauppa 2 2 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Huoltamot Ravintolat, kahvilat Hotellit, pensionaatit Pankki, posti, vakuutus 5 5 Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat 4 4 Liiketilat yhteensä * Muumimaailma ja Naantalin kylpylä, kylpylän ravintoloita ei eritelty Lähde: Tuomas Santasalo Ky
17 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 16 Kaupallisten palvluiden määrän jakautuminen keskustan eri alueille Kylpylä, Muumimaailma 8 % Muu keskusta 11 % Market-alue 11 % Ydinkeskusta 46 % Vanha kaupunki 24 % Kaupallisten palveluiden määrällä mitattuna vanhakaupunki on toiseksi monipuolisin keskustan osa. Vanhassakaupungissa on 37 kaupallista palvelutoimipaikkaa, joista 13 on vähittäiskaupan myymälöitä. Market-alueella ja keskustan muissa osissa on kaupallisten palveluiden määrä lähes saman suuruinen. Pinta-alojen vertailu kertoo osaltaan kauppapalveluiden tarjonnan määrästä. Keskustassa ja vanhassakaupungissa on monipuolisesti kaupan tarjontaa, mutta liikkeet ovat pääosin pieniä. Keskustan ulkopuolisilla alueilla on vastaavasti vähemmän liikkeitä, mutta liikkeiden koko on keskimääräistä suurempi. Naantalin keskustassa on kaupallisten palveluiden käytössä pinta-alaa katutasossa yhteensä m 2. Pinta-ala jakautuu keskustan eri osien välillä tasaisemmin kuin toimintojen määrä. Ydinkeskustassa on eniten pinta-alaa kaupallisten palveluiden määrässä katutasossa, mutta sama määrä pinta-alaa on matkailukeskuksissa yhteensä eli Muumimaailmassa ja Kylpylä-alueella. Ydinkeskustassa ja matkailukeskuksissa on molemmissa pinta-alaa kaupallisten palveluiden käytössä noin 9000 m 2. Market-alueella on pinta-alaa kaupallisten palveluiden käytössä noin 7500 m 2 ja vanhassakaupungissa yli 5000 m 2. Muilla keskustan alueilla eli lähinnä reuna-alueilla on kaupallisten palveluiden käytössä yli 4000 m 2. Tyhjiä liiketiloja on ainoastaan ydinkeskustassa, jossa tyhjien liiketilojen osuus koko pintaalasta on 13 %. Tämä on paljon ja näkyy jo katukuvassa. Varsinkin S-marketin tyhjä liiketila heikentää keskustan kaupallista ilmettä. Hotelli Unikeon kiinteistön katutaso on mukana tyhjissä tiloissa, mutta ilmeisesti tiloissa tulee jatkamaan uusi hotellialan yrittäjä. Mikäli Unikeon ja S-marketin liiketilat täyttyvät, tyhjien liiketilojen osuus ydinkeskustassa putoaa pariin prosenttiin, mikä on hyvin vähän.
18 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 17 Koko keskustan näkökulmasta katsoen tyhjien liiketilojen osuus oli kartoitushetkellä neljä prosenttia, mikä on normaali määrä kaupunkikeskustoissa. Tyhjiä tiloja tulee keskustassa ollakin tietty määrä, jotta uusien toimintojen tulo keskustaan on mahdollista. Kaupallisten palveluiden pinta-ala Naantalin keskustassa 2007 pohjapinta-ala m 2 Ydin- Vanha- Market- Matkailu- Muu Keskusta keskusta kaupunki alue keskukset* keskusta yhteensä Päivittäistavarakauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustus- ja lahjatavarakauppa Tilaa vaativakauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Huoltamot Ravintolat, kahvilat Hotellit, pensionaatit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Tyhjien tilojen osuus 13 % 4 % Liiketilat yhteensä * Muumimaailma ja Naantalin kylpylä, kylpylän ravintoloita ei eritelty Hotelleista huomioitu vain katutaso Lähde: Tuomas Santasalo Ky Kaupallisten palveluiden pinta-alan jakautuminen keskustan eri alueille Muu keskusta 12 % Ydinkeskusta 26 % Kylpylä, Muumimaailma 26 % Vanhakaupunki 15 % Market-alue 21 %
19 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 18 Pinta-alan jakautuminen kertoo kaupan toimialojen tilankäytön painopisteistä eri alueilla ja sitä kautta keskustojen osien luonteesta. Ydinkeskustassa on monipuolisesti kaupan eri toimintoja. Keskustassa pinta-alajakaumaa painottuu kaupallisiin palveluihin (kuten kampaamot, eläinlääkärikeskukset, pankit), myös kahvila- ja ravintolatoimintaa on ydinkeskustassa paljon. Keskustassa on myös päivittäistavarakauppaa, muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa sekä lisäksi tilaa vaativaa erikoiskauppaa (kodintekniikkakauppa). Market-alueella painottuu päivittäistavarakauppa. Alueella on myös kohtalaisen paljon palveluita, muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa. Merkittävää on että sekä muotikaupan että muun erikoiskaupan käytössä on enemmän pinta-alaa market-alueella kuin ydinkeskustassa, kun taas tilaa vaativaa kauppaa ei market-alueella ole lainkaan. Tasapainoisemman kaupallisen rakenteen kannalta market-alueelle tulisi enemminkin hakeutua tilaa vaativaa kauppaa kuin keskustahakuista erikoiskauppaa. Vanhassakaupungissa samoin kuin Kylpylän ja Muumimaailman alueilla ravintola- ja hotellitoiminta on hallitseva. Vanhassakaupungissa on myös jonkin verran lähinnä matkailijoita palvelevaa erikoiskauppaa samoin matkailukeskuksissa. Naantalin erityisen vahvan matkailullisen vetovoiman vuoksi keskustan kaupallinen rakenne painottuu merkittävästi ravintola- ja hotellitoimintaan. Kaupallisten palveluiden pinta-ala Naantalissa 2007 Ydinkeskusta Vanha kaupunki Market-alue Kylpylä, Muumimaailma Päivittäistavarakauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Autokauppa ja huoltamot Ravintolat ja hotellit Muut kaupalliset palvelut Muu keskusta m2
20 Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys m2 700 m m m m m2 Kaupallisten palveluiden pinta-ala keskustan eri osissa Naantalin kaupallista rakennetta on vertailtu muutamaan muuhun suomalaiseen kaupunkiin. Kaupungit ovat hyvin eri kokoisia ja ne palvelevat hyvin erikokoisia markkina-alueita. Näin ollen niiden ei ole tarvettakaan olla samanlaisia kaupalliselta rakenteeltaan. Suurten kaupunkien läheisyys näkyy myös tarjonnan rakenteessa. Yleensä mitä pienempää markkina-aluetta kunta palvelee, sen suppeampi kaupallinen tarjonta kunnassa on. Monipuolisuuden puute näkyy mm. muotikaupan pienenä osuutena ja vastaavasti päivittäistavarakaupan hallitsevuutena. Vertailukunnista pienin on Karkkila, Naantali toiseksi pienin. Haminan markkina-alue on hieman suurempi kuin Naantalin markkina-alue. Muut vertailukunnat ovat Naantalia isompia kaupunkeja. Vertailukuntien väkiluku vuonna Hämeenlinna Hyvinkää Lohja Hamina Naantali Karkkila Lähde: Tilastokeskus
Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotSaukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009
NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS
Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa
LisätiedotKeskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto
Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283
LisätiedotRovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010
Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3
LisätiedotSodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys
Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotLevi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi
Palvelurakenneselvitys 14.5.2009 Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen tarjonta Kittilän kunnassa 3 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan
LisätiedotSUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys
Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan
LisätiedotSIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta
SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotKymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut
Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotLohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN
Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotLohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys
Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011
Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo
LisätiedotLIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen
LisätiedotNaantalin kaupallinen selvitys. Päivitys
Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja
LisätiedotPÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta
PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012
Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen 2007
27.6.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO IMATRALLA 2007 3 2.1 Imatrankosken kaupallinen rakenne 5 2.2 Vuoksenniskan
LisätiedotHAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA
HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA Tekninen toimi www.hamina.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT
LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotOulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen
Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan
LisätiedotKaupallinen selvitys
Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat
LisätiedotMansikkalan liikerakentaminen. Mansikkalan liikerakentaminen Kaupallisten vaikutusten arviointi
Kaupallisten vaikutusten arviointi 29.10.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Imatran kaupunki Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 1 Johdanto 2 2 Kaupan
LisätiedotSomeharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013
Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotMikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013
KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotPERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotErikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.
Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotRauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011
Rauman yleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotRaumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi
RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat
LisätiedotVanhan Rauman osayleiskaava. Kaupallinen selvitys 9.11.2012
Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 VANHAN RAUMAN KAUPPAPALVELUIDEN KEHITYS 3 2.1 Kaupan rakenne Vanhassa Raumassa 2000 ja 2010 3 2.2
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys
Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotRakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011
RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotTampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014
Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA
LisätiedotITÄ-SUOMEN KAUPPAKAUPUNKI MIKKELI Kaupan sijoittuminen ja tarjonnan mitoitus
ITÄ-SUOMEN KAUPPAKAUPUNKI MIKKELI Kaupan sijoittuminen ja tarjonnan mitoitus MISET Oy MIKKE ry 17.04.2008 SITO Oy TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Kaupan
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen 2007
27.6.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO IMATRALLA 2007 3 2.1 Imatrankosken kaupallinen rakenne 5 2.2 Vuoksenniskan
LisätiedotVaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi
Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)
TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN
LisätiedotSotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI
Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotVähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija
Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-
LisätiedotHelsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala
Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan
LisätiedotKaupallisten palveluiden verkosto
Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006
LisätiedotPohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa
Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:
LisätiedotRovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto
n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN
LisätiedotLAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET
Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään
LisätiedotNaantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos. Kaupallinen toimivuus
Kaupallinen toimivuus 4.8.2014 Kaupallinen toimivuus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 KESKUSTAN NYKYINEN PALVELURAKENNE... 3 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITELMAT... 4 4 MARKKINOIDEN KEHITYS... 5 4.1 Liiketilan
LisätiedotTAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta.
Rakeisuus 1:2000 Naantalin keskustakorttelien suunnittelukilpailu Taikurin hattu Suunnitteluyön tavoitteena on ydinkeskustan keskeisten korttelien ja katualueiden rakentaminen korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi
LisätiedotJuuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho
Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotElinvoimalaskennan tulokset - Kotka H1 / TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy FM Martti Wilhelms
Elinvoimalaskennan tulokset - Kotka H1 / 2019 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy FM Martti Wilhelms 1.3.2019 Keskustojen elinvoimalaskenta Suomessa Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat
LisätiedotRauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten
Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotKemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy
Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan
LisätiedotMikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain
30.8.2018 Mikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilatarve vuoteen 2025 ja 2035... 4 3. Kaupan alueiden kehittäminen... 5 3.1. Karila... 5 3.2. Visulahti... 6 3.3.
LisätiedotSavarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos
12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotICE IMATRANKOSKEN KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN KOKOUS
ICE IMATRANKOSKEN KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN KOKOUS 11.11.2011 SISÄLTÖ Kaupallinen mitoitus Kiinteistön omistajien intressit Suunnitelmaluonnos Liikennesuunnitelmaluonnos Viheralueiden kehittäminen 2 IMATRAN
LisätiedotISOKATU SELVITYS
ISOKATU SELVITYS 2016 TAUSTAA 1996 ydinkeskustaa kehitettiin kävelyaluepainotteisesti. Isokatu oli rakennettu, kunnostettu korkeatasoisesti osa-aikaiseksi kävelykaduksi Tehtaankadun Torikadun välillä.
LisätiedotLÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys
LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotKeskusten elinvoimaluvut 2018
Keskusten elinvoimaluvut 2018 Martti Wilhelms FM, Suunnittelumaantieteilijä 25.5.2018 Mikkeli Keskusten elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen Elinvoimalaskenta on Elävät Kaupunkikeskustat ry:n
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotKauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA
Liiketila 02 KAUPPAKESKUS VESKA Veskan kävijämääräennuste vuodelle 2020 on yli 3 000 000. Kauppakeskus Veska Kauppakeskus Veska on hyvässä nosteessa ja kävijämäärät ovat nousseet pelkästään viime vuonna
LisätiedotPohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta
Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Autokeitaan alueen mitoitus 19.6.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Kaupan kehittäminen Forssassa... 7 3.1. Autokeitaan
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS
ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -
LisätiedotKymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus
Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO
LisätiedotLohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.
Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba SOITA VAIKKA HETI! 02071 58218 Jesper Lindgren Kiinteistökehitysjohtaja jesper.lindgren@lemminkainen.com elävöittää Lohjan
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys
Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan
LisätiedotLausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti
Lisätiedot