Uudenmaan edunvalvonnan kärjet 23.4.2015, Ossi Savolainen
Viisi strategisesti tärkeää viestiä Uudeltamaalta (hallitusohjelmatavoitteet) 1. Asuntotuotanto-ongelmat ratkaistaan, asuntopolitiikan hoitoon tarvitaan muutoksia Mm. tonttituotantoketjun sujuvuudesta huolehditaan, täydennysrakentamista edistetään Asemanseutujen maankäyttöä tehostetaan eri toimin yhdessä valtion ja kuntien toimijoiden kanssa 2. Aluehallintoa yksinkertaistetaan, valmistelut metropoliratkaisun toimeenpanoon käynnistetään Aluehallintoa kehitetään demokratialähtöiseen suuntaan; Uudellamaalla kokeiluja tehtävien siirrosta liitolle Aluekehittämisessä/suunnittelussa yhdyskuntien tasolta noustaan aluerakenteen tasolle, ja kehityskäytävävyöhykkeistä muodostetaan uusia kehittämisen ja kasvun alustoja erityisesti kovimman kasvun alueilla 3. Alueellisen kehittämisen ja yritystoiminnan resurssoinnista huolehditaan Alueellisten innovaatioiden starttiraha ja alueellinen TeamFinland- malli yhteistyövälineiksi poistetun maakunnan kehittämisrahan tilalle Valtion tukea ja kannusteita uusien innovaatioiden ja toimintatapojen kehittämiseen sekä yrittämiseen, sillä taantumassa kehitystyö jää helposti jalkoihin Avoimen datan laajentaminen, yrittäjyyden esteiden vähentäminen 4. Uudenmaan kansainvälisiä yhteyksiä parannetaan Turvataan kansallinen rahoitus TEN-T ydinverkkokäytävähankkeiden toteutuksen varmistamiseksi 5. Kasvua haetaan kestävästä luonnontaloudesta Edistetään uusiutuvan energian sekä vesien suojelua ja Itämeren tilaa parantavia hankkeita. Parannetaan luonnontaloudesta saatavia liiketoimintamahdollisuuksia (vrt. tavoite 3)
Uudellamaalla on lukuisia liikenneinvestointitarpeita HLJ 2015 investointitarpeet, 10 v ohjelma (HLJ toimikunnan päätös) 1. Pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) ja kantakaupungin raitiotieverkko 420 M 2. Keravantien Mt 148 parantaminen (lisäbudjetti 2014) 20 M 3. Pasilan läntinen lisäraide (budjetti 2015) 40 M 4. Pasila-Riihimäki -rataosuus 1. vaihe (budjetti 2015) 150 M 5. Metro Matinkylä Kivenlahti + tie ja katujärjestelyt 816 M 6. Pisararata 956 M 7. Klaukkalan ohikulkutie mt 132 55 M 8. Hyrylän ohikulkutie, 1. vaihe 50 M 9. Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen HELRA 61 M 10. Päätieverkon seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen 20 M 11. Keskisuuret tiepaketit 130 M 12. Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve, 1. vaihe 15 M 13. Espoon kaupunkirata (Leppävaara Espoon keskus) 224 M 14. Raidejokeri 280 M 15. Ruskeasannan asema 50 M 16. Kehä I, 2. vaihe 114 M Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaiset suuret investointitarpeet Hanko Hyvinkää-radan sähköistys 70 M Valtatien 25 (kehä V) parantaminen 15 M Itä-Uudenmaan liikennestrategian mukaiset suuret investointitarpeet Porvoon itäinen ohikulkutie 40 M
Uusimaa saa niukasti valtion liikenneinvestointeja Uudenmaan alueelle kohdistuva valtion rahoitus liikenneinvestointeihin on pitkällä aikavälillä parhaimmillaankin yltänyt vain väestöosuutta vastaavaan määrään: - Liikennepoliittinen selonteko 2012 - Uusien hankkeiden rahoituksesta n 425 M eli 32 % kohdistui Uudellemaalle (väestö 30 %) - Liikennepoliittinen selonteko 2008 - Uusien hankkeiden rahoituksesta n 200 M eli 18 % kohdistui Uudellemaalle (väestö 29 %) - Useimmiten Uudenmaan liikennehankkeissa kuntien rahoitusosuus on suurempi kuin muualle maahan sijoittuvissa hankkeissa (pois lukien Turku ja Tampere)
Mitä Uudenmaan liikenteeseen saatiin valtion 1. lisätalousarviosta 2015? Perusväylänpitoon 7,8 M lisää Hanko-Hyvinkää radan tasoristeysten poistoon 3 M Pihtiputaan kohdan parantamiseen 1,3 M Korjausvelan vähentämiseen 3,5 M (Uudenmaan osuus 300-400 000 ) Vaasan lentoaseman parantamiseen 1,3 M Suuriin liikenneinvestointeihin 218 M vuosille 2015-2018 Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 138 M Pyhäjoen ydinvoimalan liikenneyhteydet 22,5 M Sepänkylän ohikulkutie (Vaasa) 57,5 M Ei rahoitusta Pisaraan!
Helsingin seudun ulkoisen saavutettavuuden liikennehankkeet Suomi-käytävä CEF Lentoasema Tunnin juna CEF itransmode.air BSR Scandria2Act BSR Tukholma Turku Helsinki Pisararata CEF Satamat CEF Tallinna Helsinki Tallinnatunneli CB Riika MSP Blue Growth CB Kööpenhamina Kaunas Hampuri NSB CoRe BSR Berliini Varsova
TEN T ydinverkkokäytävät priorisoivat EU CEF rahoituksen tiukasti olemmeko itse sitoutuneet priorisointiin? Pyrkimyksenä on saada Päärata ja Lahdenväylä osaksi ydinverkkokäytäviä seuraavassa tarkistuksessa vuonna 2022
Tallinnan tunneli kytkisi Suomen Eurooppaan Rail Baltican toteutumien on edellytys Tallinnan tunnelille Tunnelin pituus olisi 85 km Investointikustannukset ovat noin 9-13 mrd, josta yhteiskunnan (EU) tukea tulisi olla 40-50 %. Lainan takaisinmaksuaika 35-40 vuotta Synnyttää merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä Virossa ja Suomessa
Liikenteen palveluna (MaaS) mahdollistaa uutta liiketoimintaa Liikennepalveluiden kerääminen kokonaisvaltaiseksi palvelupaketiksi (Mobil as a Service) Vientikelpoinen toimintakonsepti Merkittävä potentiaali muuttaa ihmisten liikkumiskäyttäytymistä Keskeisessä roolissa on yksityinen operaattori, joka kokoaa eri liikennemuotojen toimijat sopimuksilla yhteisen palvelun alle Yksityisellä sektorilla on kiinnostusta konseptin kehittämiseen liiketoiminnaksi LVM valmistelee kokeilulakia aiheesta
EU-edunvalvontatarpeet: Edistetään suomalaisten tahojen tekemien CEF-hankkeiden toteutumista Pohjanmeri Baltia-käytävä NSB CoRe (North Sea Baltic Connector of Regions), TEN-T käytävät ja Uudenmaan kansainvälinen saavutettavuus Helsinki Tallinna-tunneli (CB) Välimeri Skandinavia Scandria2Act BSR Tunnin juna (Helsinki Turku) MaaS LVM:ssä valmisteilla kokeilulaki sähköisesti välitettävien kuljetuspalvelujen kokeiluun, Uusimaa ja Helsingin kaupunki valmis kokeiluun Suomen kasvukäytävä (HHT) verkosto haluaa pilottialueeksi ja hakee laajempaa etelä-suomalaista kumppanuutta
hankkeita tavoitteet strategia Käytävähankkeiden yhteiset strategiat, tavoitteet ja toimenpiteet Työssäkäynti- ja liiketoimintaalueen optimointi Saavutettavuus Euroopassa paranee Globaali saavutettavuus turvataan Investointien rahoitus turvataan - Tiivistäminen - Laajentaminen Espoon kaupunkirata Östersundomin raideyhteys ESA-rata Lentorata Raidejokeri Länsisataman maaliikenneyhteydet ja terminaali Helikopteriyhteys Tallinnaan Tallinnan tunneli Nopea raideyhteys Pietariin Helsinki Tampere kasvukäytävä Helsinki Tallinna kaksoiskaupunki - Merikuljetusten keskittäminen - Rail Baltic toteutetaan Lentorata Vuosaaren sataman meriväylä Vuosaari Muuga yksikköliikenne Nopea raideyhteys Pietariin Tallinnan tunneli NorthSeaBaltic ydinverkon käytäväyhteistyö - Helsinki-Vantaa- CEF rahoitus tuo lisää vahvistuu liikennerahoitusta vaihtokenttänä - PPP mahdollisuudet tutkitaan Lentokentän kapasiteetin kasvattaminen Lentorata Älyliikenteen ratkaisuja lentokenttäyhteyksiin Nopea raideyhteys Pietariin Helikopteriyhteys Tallinnaan Tallinnan tunneli Jäämeren rata Otaniemi Aviapolis Vuosaari-vyöhyke Seudullisten/ kansallisten/kansain välisten liikennehank keiden rahoitusmalli
UUDENMAANLIITTO.FI