Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LINEA KONSULTIT OY
Loppuraportti 1 (132) Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainnin ohjaus... 4 2 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE... 6 2.1 Kaavoitustilanne ja aluerakenne... 6 2.2 Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen... 10 2.3 Loma-asuntojen määrä ja sijoittuminen... 14 2.4 Pohjois-Karjalan matkailu... 15 2.5 Työpaikat ja työssäkäynti... 17 2.6 Liikennejärjestelmä ja kehittämishankkeet... 20 3 KAUPAN NYKYINEN PALVELURAKENNE... 23 3.1 Asiointialueet... 23 3.2 Vähittäiskaupan palveluverkko... 24 3.2.1 Päivittäistavarakauppa... 24 3.2.2 Erikoiskauppa... 27 3.2.3 Vähittäiskaupan kerrosala, suuryksiköt ja keskittymät... 32 3.3 Vähittäiskaupan kilpailutilanne... 34 3.4 Kaupan palvelujen saavutettavuus... 38 4 OSTOVOIMAENNUSTEET JA VÄHITTÄISKAUPAN PINTA-ALATARVE... 43 4.1 Arvio ostovoiman kehityksestä... 43 4.1.1 Arvio Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoimasta... 43 4.1.2 Arvio loma-asukkaiden ja matkailijoiden ostovoimasta... 44 4.2 Kaupan hankkeet ja potentiaaliset kauppapaikat... 45 4.3 Arvio liiketilatarpeesta... 45 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN VAIHTOEHDOT... 49 5.1 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan tunnistaminen... 49 5.2 Kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot... 53 5.2.1 Tarkasteltavat vaihtoehdot... 53 5.2.2 Ostovoiman siirtymät eri vaihtoehdoissa... 55 5.2.3 Vaihtoehtojen mitoitus... 56 5.2.4 Merkitykseltään seudullisten kaupan alueiden sijoittuminen vaihtoehdoissa... 56 5.3 Vaihtoehtojen vertailu ja arviointi... 57 5.3.1 Kauppa ja palvelurakenne... 57 5.3.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne... 58 5.3.3 Liikkuminen ja palvelujen saavutettavuus... 59 5.3.4 Yhteenveto... 61 5.4 Kaupan alueiden arviointi... 63 5.4.1 Joensuun keskusta-alueet ja kaupan alueet... 63 5.4.2 Ilomantsin keskusta... 79 5.4.3 Juuan keskusta... 81 5.4.4 Kiteen keskusta... 83
Loppuraportti 2 (132) 5.4.5 Lieksan keskusta... 85 5.4.6 Nurmeksen Porokylä... 87 5.4.7 Outokummun keskusta... 89 5.4.8 Tohmajärven keskusta... 91 5.4.9 Potentiaaliset uudet kaupan alueet... 93 5.4.10 Alakeskukset ja paikalliskeskukset... 100 6 KAUPAN SIJAINTI JA MITOITUS... 102 6.1 Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet... 102 6.2 Vähittäiskaupan kokonaismitoitus... 103 6.2.1 Vähittäiskaupan kokonaismitoitus kunnittain ja toimialaryhmittäin... 103 6.2.2 Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen kohdistuminen keskusta-alueille... 104 6.3 Esitykset maakuntakaavan vähittäiskaupan määräyksistä ja merkinnöistä... 105 6.3.1 Lähtökohdat vähittäiskaupan määräyksille ja merkinnöille... 105 6.3.2 Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja... 105 6.3.3 Keskustatoimintojen alueet... 106 6.3.4 Vähittäiskaupan suuryksiköt... 108 6.4 Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko... 111 6.5 Tavoitteellisen kaupan palveluverkon vaikutusten arviointi... 113 6.5.1 Kauppa ja palvelurakenne... 113 6.5.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne... 114 6.5.3 Liikenteelliset vaikutukset ja saavutettavuus... 116 7 YHTEENVETO / TIIVISTELMÄ... 117 8 LÄHTEET... 125 9 LIITTEET... 127 Liite 1. Keskeisiä kaupan käsitteitä... 127 Liite 2. Päivittäistavarakaupan myymälätyypit ja erikoiskaupan toimialaryhmät... 130
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (132) Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti 17.12.2012 käynnistää Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen. Maakuntakaavan 4. vaiheen yhtenä pääteemana on vähittäiskauppa, jonka osalta tarkastelu koskee koko Pohjois-Karjalan maakunnan aluetta. Maakuntakaavan 4. vaiheen tavoitteena on saattaa Pohjois-Karjalan maakuntakaava vastaamaan voimassa olevia maankäyttö- rakennuslain mukaisia säännöksiä ja turvata kaupan edellytysten säilyminen ja palveluiden saatavuus maakunnan eri osissa. Kauppapaikkaselvitys antaa lähtötiedot ja perusteet kaavaprosessissa tehtäville kaupan mitoitusta ja sijoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Tarkastelualueena on Pohjois- Karjalan maakunnan alue. Selvityksen kohteena on koko kaupallinen rakenne: päivittäistavarakaupan, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja muun erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät sekä kaupan palveluverkon kokonaisuus osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Selvityksessä tarkastellaan Pohjois-Karjalan kaupan palvelurakenteen ja palveluverkon kehittämistä vuoteen 2030. Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksessä: - selvitetään ja arvioidaan kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat (kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen mennyt kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät, kaupan palvelurakenne, kilpailutilanne ja kaupan palveluiden saavutettavuus sekä ostovoiman kehitys ja liiketilatarve) - laaditaan kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot ja arvioidaan niiden vaikutukset - esitetään suositukset kaupan sijoittumisesta ja mitoituksesta Pohjois-Karjalassa vuonna 2030 perusteluineen ja arvioidaan suositusten mukaisen kaupan palveluverkon vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittuihin maakuntakaavan sisältövaatimuksiin nähden Kauppapaikkaselvityksen yleisiä lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset ja maakuntakaavan sisältövaatimukset) ja vähittäiskaupan sijainninohjausta koskeva ympäristöministeriön ohjeistus (Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus). Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen laatimista on ohjannut Pohjois-karjalan maakuntaliiton asettama kaupan työryhmä, johon kuuluvat: - Risto Poutiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Kari Riikonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (31.3.2014 asti) - Suvi Räisänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (30.11.2013 asti) - Heikki Viinikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (1.12.2013 lähtien) - Leena Leskinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (1.9.2014 lähtien) - Jyrki Suorsa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (1.9.2014 lähtien) - Pirkka Aula/Antti Asikainen Keski-Karjala - Harri Broman Broman Group Oy - Pekka Kukkonen Joensuun seutu - Nina Laukkanen/Simo Mikkonen Tokmanni-konserni - Kari Niskanen Kesko, Itä-Suomi - Outi Pellikka Pohjois-Karjalan osuuskauppa - Martti Piironen Pielisen Karjala - Seppo Siponen Keski-Karjala
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (132) Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet myös maakuntakaavan 4. vaiheen työvaliokunnan jäsenet Reino Kuivalainen ja Anu Nevanen Liperistä, Matti Moisala Kontiolahdesta ja Juha-Pekka Vartiainen Joensuusta. Kauppapaikkaselvitystä on täydennetty ja tarkennettu maakuntakaavan 4.vaiheen kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella tammikuussa 2015 ja kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella toukokuussa 2015. Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen laatimisesta on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, jossa selvityksen laativat FM Taina Ollikainen ja FM Mari Pohjola. Liikenteeseen liittyvistä tarkasteluista on vastannut Linea Konsultit Oy:stä YTM Jaana Martikainen ja DI Reijo Helaakoski. 1.2 Kaupan sijainnin ohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa määritellään kaupan palveluverkon periaatteet, osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt, esitetään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Keskeisiä kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VN 13.11.2008), maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ) ja vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset (MRL, 9a luku), vähittäiskaupan ohjausta koskeva ympäristöministeriön ohjeistus (Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013) sekä maankäyttö- ja rakennuslain kilpailun toimivuuden edistämistä koskeva lakimuutos (Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 204/2015). Kilpailun toimivuuden edistäminen Maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.4.2015 tulleen lakimuutoksen myötä kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman tulee olla mukana alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja kaavojen vaikutusten arvioinnissa kaikilla kaavatasoilla. Yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla luodaan lähtökohdat ja puitteet toimivalle kilpailulle. Käytännössä kilpailun toimivuuden edistäminen maakuntakaavassa ja yleiskaavassa merkitsee sitä, että kaupalle tulee osoittaa riittävästi sijaintipaikkoja olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Maakuntakaavan ja yleiskaavan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koskevaan sisältövaatimukseen sisältyy jo nykyisellään kilpailun edistämisen näkökulma, mutta lakimuutoksen myötä kilpailun toimivuuden huomioon ottaminen tulee entistä vahvemmin mukaan yleispiirteiseen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Käytännössä kilpailun toimivuuden edistämistä koskeva lakimuutos tulee kuitenkin eniten vaikuttamaan asemakaavoitukseen ja tontinluovutukseen. (Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 204/2015).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (132) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten osalta tuli voimaan 15.4.2011 hallituksen esityksen mukaisena (HE 309/2010). Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (132) Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Enimmäismitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. 2 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Kaavoitustilanne ja aluerakenne Pohjois-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavan 1. ja 2. vaihe ovat lainvoimaisia. Valtioneuvosto vahvisti kaavan 1. vaiheen joulukuussa 2007. Kaavassa käsiteltiin pääosa maakunnallisista ja seudullisista maankäyttötarpeista. Kaavan 2. vaihe vahvistettiin ympäristöministeriössä kesäkuussa 2010. Kaavan 2. vaihe täydentää maakuntakaavan 1. vaihetta. Siinä käsiteltiin soran ja rakennuskivien ottoalueita, maakunnallisesti arvokkaita soita, eräitä energiahuollon kannalta tärkeitä alueita, varuskuntien ja muiden maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampuma-alueiden ja ampumaratojen melualueita. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsiteltiin uusina asioina muun muassa kalliokiviainesten ottoalueita, arvokkaita kallioalueita, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueita, sotahistoriallisia kohteita, tuulivoima-alueita, pyöräilyreittejä sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen harjoitus- ja ampuma-alueiden suoja-alueita Maakuntakaavan 3. vaihe vahvistettiin ympäristöministeriössä keväällä 2014.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (132) Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään Joensuun seudun yleiskaava 2020 alueen kuntien maankäytön muutoksia ja koko maakunnan osalta vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kesäkuussa 2013. Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet valmistellaan vuoden 2013 aikana, kaavaluonnos asetetaan nähtäville keväällä 2014 ja ehdotus alkuvuodesta 2015. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2015. Pohjois-Karjalan lainvoimaisissa maakuntakaavoissa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavat alueet keskustatoimintojen alueina (C, c) Joensuun ydinkeskustaan ja seutukeskusten keskustoihin sekä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä (km, km-1, km-2). Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat merkinnät: Joensuun keskustatoimintojen alue (C) Merkinnällä on osoitettu Joensuun ydinkeskusta, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Keskustatoimintojen alue (c) Kohdemerkinnällä on osoitettu seutukeskusten keskustat, joihin sijoittuu keskustahakuisia kaupan ja hallinnon palveluita sekä asumista. Keskustatoimintojen kohdemerkinnällä on osoitettu Ilomantsin, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen Porokylän ja Outokummun keskustat. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen ja liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Vähittäiskaupan suuryksikkö (km, km-1, km-2) Kohdemerkinnällä on osoitettu vähintään seudullista merkitystä omaava vähittäiskaupan suuryksikkö. Lisämerkinnöillä 1 ja 2 osoitetuille alueille on kohdennettu erityinen suunnittelumääräys, joka koskee niiden toteuttamisen ajoitusta tarvittavien uusien liikennejärjestelyjen johdosta. Vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä on osoitettu Käpykangas, Pilkko, Raatekangas, Ilomantsintie ja Reijola. Käpykangas ja Raatekangas ovat olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksikköjä (km). Reijolan alueen toteutuksen edellytyksenä on eritasoliittymän rakentaminen (km-2) ja Pilkon ja Ilomantsintien alueilla eritasoliittymien uudet järjestelyt (km-1). Suunnittelumääräyksen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon kaupunkiseudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei palvelutarjonnassa aiheudu alueellisia tai eri väestöryhmiä koskevia palvelujen saatavuuteen haitallisesti vaikuttavia muutoksia. km-1 suunnittelumääräyksen mukaan uuden suuryksikön toteuttamisen edellytyksenä on viereisen valtatien eritasoliittymään suunniteltujen uusien liittymäjärjestelyjen toteuttaminen. km-2 suunnittelumääräyksen mukaan alueen toteuttaminen on ajoitettava siten, ettei suuryksikköä toteuteta ennen kuin viereiselle valtatielle suunniteltu eritasoliittymä on rakennettu. Maakuntakaavan muita vähittäiskaupan suuryksiköiden palveluverkon kehittämisessä huomioon otettavia merkintöjä ja määräyksiä:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (132) Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Kohdemerkinnällä on osoitettu Joensuun ydinkaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu alueellisia yksityisiä ja julkisia palveluja sekä asumista. Keskustatoimintojen kohdemerkinnällä on osoitettu Karsikko, Niinivaara, Noljakka ja Rantakylä Joensuussa, Lehmo Kontiolahdessa, Reijola Pyhäselässä ja Ylämylly Liperissä. Suunnittelumääräyksen mukaan alakeskukseen ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suurmyymälää. Taajamatoimintojen alue (A) Aluevarausmerkinnällä on osoitettu taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikkaalueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajenemisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Taajamatoimintojen aluemerkinnällä on osoitettu muun muassa Juuan, Kontiolahden, Liperin ja Tohmajärven keskustat. Suunnittelumääräyksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnallisesi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajamansisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Taajamatoimintojen alue (a) Kohdemerkinnällä on osoitettu aluerakenteen kannalta tärkeää muuta taajamatoimintojen aluetta, jotka toimivat lähialueensa kaupallisten ja julkisten palveluiden keskuksena, mutta joiden odotettavissa olevan rakentamisen ohjaaminen ei edellytä merkittävää uusien laajennusalueiden osoittamista. Merkintään sisältyy mm. asumisen, palvelujen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita sekä muita taajamatoimintoja. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee edistää taajamarakenteen eheytymistä sekä kiinnittää huomiota taajaman sisäisen viherverkoston muodostamiseen ja kulttuuriympäristön ja -kohteiden ominaispiirteiden säilymiseen. Työpaikka-alue (TP, TP-e, Tp-1, TP-2) Aluevarausmerkinnällä on osoitettu aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -e on osoitettu alueet, joille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä ja lisämerkinnällä -1 alueita, joiden käyttöönoton edellytyksenä on valtatien 6 ohitustien ja eritasoliittymän rakentaminen. Työpaikka-alueina, joille voidaan sijoittaa erikoiskaupan suuryksiköitä, on osoitettu Raatekankaan, Käpykankaan ja Siihtalan alueet Joensuussa. Suunnittelumääräyksen mukaan lisämerkinnällä -e osoitetuille alueille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin osoittaa suuryksiköiden sijainti ottaen erityisesti huomioon toimivat liikennejärjestelyt ja toiminnan sopeutuminen lähialueen muuhun maankäyttöön.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (132) Työpaikka-alue (t) Kohdemerkinnällä on osoitettu yhdyskuntarakenteen kannalta muuta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista tai paikallista merkitystä sen toiminnan laajuuden tai sijainnin vuoksi. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Palveluverkoston rungon muodostavat Joensuu kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskuksena, Ilomantsi, Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu seutukeskuksina sekä muut kuntakeskukset alueellisina palvelukeskuksina. Seutukeskukset muodostavat maakunnan eri osien laajempaa aluetta palvelevan palveluja koulutusverkoston rungon, joissa on monipuolisia erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin, koulutuksen ja vapaa-ajan palveluita. Kuntakeskukset muodostavat alueellisen palveluverkoston, joka tarjoaa hallinnon, kaupan, kulttuurin ja vapaa-ajan peruspalveluita sekä jossakin määrin myös erikoiskaupan palveluita. Palveluverkostoa täydentävät muut maaseututaajamat ja kyläkeskukset, jotka tarjoavat maaseutualueiden peruspalveluita (kauppa, koulu). Kuva 1. Pohjois-Karjalan aluerakenne (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2008).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (132) 2.2 Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen Asumisen sijoittuminen Pohjois-Karjalan väestömäärä oli vuoden 2012 lopussa 165 754 asukasta. Väestöstä 75 % asui Joensuun seudulla, 11 % Keski-Karjalan seudulla ja 14 % Pielisen Karjalan seudulla. Kunnittain tarkasteltuna 45 % Pohjois-Karjalan väestöstä asui Joensuun kaupungin alueella. Seuraavassa kuvassa on esitetty Pohjois-Karjalan väestön sijoittuminen 1 x 1 kilometrin ruuduissa. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Valtaosa Pohjois-Karjalan väestöstä on keskittynyt Joensuun kaupunkiseudun taajama-alueelle. Muualla maakunnassa väestö on keskittynyt seutu- ja kuntakeskuksiin sekä niiden läheisyyteen. Kuva 2. Asutuksen sijoittuminen ja väestöntiheys Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 (YKR SYKE ja Tilastokeskus, pohjakartta MML).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (132) Väestökehitys 2000-2012 Vuosina 2000-2012 Pohjois-Karjalan väestömäärä väheni noin 1 200 asukkaalla. Seuduittain tarkasteltuna Joensuun seudun väestömäärä lisääntyi ja Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan väestömäärä väheni. Kunnittain tarkasteltuna väestömäärä lisääntyi Joensuussa, Kohtiolahdessa ja Liperissä. Muissa kunnissa väestömäärä väheni. Taulukko 1. Pohjois-Karjalan väestökehitys 2000 2012 (Tilastokeskus) Väestömäärä Muutos 2000-2012 2000 2005 2012 lkm % %/v Joensuun seutu 121 287 122 032 123 898 2 611 2,2 % 0,2 % Ilomantsi 7 129 6 422 5 693-1 436-20,1 % -1,9 % Joensuu 71 013 72 292 74 168 3 155 4,4 % 0,4 % Juuka 6 583 6 034 5 324-1 259-19,1 % -1,8 % Kontiolahti 11 517 12 768 14 245 2 728 23,7 % 1,8 % Liperi 11 479 11 750 12 397 918 8,0 % 0,6 % Outokumpu 8 155 7 758 7 343-812 -10,0 % -0,9 % Polvijärvi 5 411 5 008 4 728-683 -12,6 % -1,1 % Keski-Karjalan seutu 22 331 20 746 18 728-3 603-16,1 % -1,5 % Kitee 13 283 12 462 11 341-1 942-14,6 % -1,3 % Rääkkylä 3 175 2 838 2 490-685 -21,6 % -2,0 % Tohmajärvi 5 873 5 446 4 897-976 -16,6 % -1,5 % Pielisen Karjalan seutu 23 381 23 381 23 128-253 -1,1 % -0,1 % Lieksa 15 208 13 722 12 399-2 809-18,5 % -1,7 % Nurmes 9 781 9 151 8 308-1 473-15,1 % -1,4 % Valtimo 3 002 2 671 2 421-581 -19,4 % -1,8 % POHJOIS-KARJALA 166 999 166 159 165 754-1 245-0,7 % -0,1 % Seuraavassa kuvassa on esitetty 1 x 1 km ruuduissa tapahtuneet väestömuutokset (henkilöiden lukumäärä) vuosina 2000-2012. Väestömäärä on lisääntynyt nopeasti erityisesti Joensuun kaupunkiseudulla. Kuva havainnollistaa myös esimerkiksi Joensuun kaupunkiseudun asutuksen sisäistä muutosta: väestön kasvu on kohdistunut keskustaa ympäröiville alueille, kun taas Joensuun ydinkeskustan alueella väestömäärä on vähentynyt. Ilmiö kuvastaa kaupunkiseuduille tyypillistä seutuistumiskehitystä, jossa lapsiperheet muuttavat keskustoja ympäröiville asuinalueille ja keskusta-alueilla asuu tyypillisesti pieniä talouksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (132) Kuva 3. Väestömuutos (henkilöiden määrä) 1 x 1 km ruuduissa vuosien 2000 ja 2012 välisenä aikana (YKR SYKE ja Tilastokeskus, pohjakartta MML). Väestöennuste Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen (2012) mukaan Pohjois-Karjalan väestömäärä on vuonna 2030 noin 163 300 asukasta. Väestömäärä vähenee ennusteen mukaan noin 2 500 asukkaalla (-1,5 %) vuosina 2012-2030. Seuduittain tarkasteltuna väestömäärä lisääntyy Joensuun seudulla ja vähenee Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seuduilla. Kunnittain tarkasteltuna väestömäärä lisääntyy Joensuussa, Kontiolahdessa ja Liperissä ja vähenee muissa kunnissa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (132) Taulukko 2. Pohjois-Karjalan väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Väestömäärä Muutos 2012-2030 2012 2020 2030 lkm % %/v Joensuun seutu 123 898 126 265 127 965 4 067 3,3 % 0,2 % Ilomantsi 5 693 5 231 4 846-847 -14,9 % -0,9 % Joensuu 74 168 76 149 77 878 3 710 5,0 % 0,3 % Juuka 5 324 4 676 4 157-1 167-21,9 % -1,4 % Kontiolahti 14 245 15 699 16 600 2 355 16,5 % 0,9 % Liperi 12 397 13 015 13 419 1 022 8,2 % 0,4 % Outokumpu 7 343 6 870 6 519-824 -11,2 % -0,7 % Polvijärvi 4 728 4 625 4 546-182 -3,8 % -0,2 % Keski-Karjalan seutu 18 728 17 049 15 914-2 814-15,0 % -0,9 % Kitee 11 341 10 262 9 517-1 824-16,1 % -1,0 % Rääkkylä 2 490 2 201 2 021-469 -18,8 % -1,2 % Tohmajärvi 4 897 4 586 4 376-521 -10,6 % -0,6 % Pielisen Karjalan seutu 23 128 21 004 19 386-3 742-16,2 % -1,0 % Lieksa 12 399 11260 10 369-2 030-16,4 % -1,0 % Nurmes 8 308 7512 6 930-1 378-16,6 % -1,0 % Valtimo 2 421 2232 2 087-334 -13,8 % -0,8 % POHJOIS-KARJALA 165 754 164 318 163 265-2 489-1,5 % -0,1 % Maakuntakaavassa varaudutaan myös Tilastokeskuksen väestöennustetta suurempaan väestönkasvuun. Joensuun kaupunkiseudun aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan maksimi- ja minimivaihtoehtojen pohjalta. Minimivaihtoehto on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen väestömäärä ja maksimivaihtoehto suotuisampi ja suurempaan muuttovoittoon perustuva väestömäärä. Joensuun kaupunkiseudun (Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) väestömäärä on vuonna 2030 minimivaihtoehdossa 119 600 asukasta ja maksimivaihtoehdossa 123 000 asukasta. Ikärakenteen muutos Väestön ikääntyminen on yksi niistä yhteiskunnan muutostrendeistä, joihin tulee varautua kaupan palveluverkon kehittämisessä myös Pohjois-Karjalassa. Seuraavassa kuvassa on esitetty Pohjois-Karjalan vuosien 2012-2030 väestönmuutoksen jakautuminen ikäryhmittäin Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan. Pohjois-Karjalassa kuten muuallakin Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy merkittävästi. Kuva 4. Pohjois-Karjalan väestömuutos vuosina 2012-2030 ikäryhmittäin (Tilastokeskus).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (132) 2.3 Loma-asuntojen määrä ja sijoittuminen Loma-asuntojen määrä Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 24 092 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asunnoista oli 59 % Joensuun seudulla, 22 % Keski-Karjalan ja 19 % Pielisen Karjalan seudulla. Vapaa-ajan asuntojen määrä on lisääntynyt vuosina 2000-2012 Pohjois-Karjalassa 1 878 mökillä (+8,5 %). Vuonna 2010 Pohjois-Karjalassa oli 8 260 ulkomaakuntalaisten omistamaa kesämökkiä (n. 33 % kaikista Pohjois-Karjalan kesämökeistä). Taulukko 3. Pohjois-Karjalan kesämökkien määrän kehitys (Tilastokeskus). Kesämökkien määrä Muutos 2000-2012 2000 2005 2012 lkm % %/v Joensuun seutu 13 293 13 612 14 289 996 7,5 % 0,6 % Ilomantsi 1 692 1 779 1 903 211 12,5 % 1,0 % Joensuu 3 279 3 408 3 616 337 10,3 % 0,8 % Juuka 1 570 1 678 1 808 238 15,2 % 1,2 % Kontiolahti 1 553 1 559 1 594 41 2,6 % 0,2 % Liperi 2 842 2 775 2 884 42 1,5 % 0,1 % Outokumpu 1 002 1 004 1 046 44 4,4 % 0,4 % Polvijärvi 1 355 1 409 1 438 83 6,1 % 0,5 % Keski-Karjalan seutu 5 003 5 077 5 311 308 6,2 % 0,5 % Kitee 2 751 2 896 3 019 268 9,7 % 0,8 % Rääkkylä 1 258 1 182 1 267 9 0,7 % 0,1 % Tohmajärvi 994 999 1 025 31 3,1 % 0,3 % Pielisen Karjalan seutu 3 918 4 168 4 492 574 14,7 % 1,1 % Lieksa 2 341 2 533 2 737 396 16,9 % 1,3 % Nurmes 1 201 1 243 1 348 147 12,2 % 1,0 % Valtimo 376 392 407 31 8,2 % 0,7 % POHJOIS-KARJALA 22 214 22 857 24 092 1 878 8,5 % 0,7 % Tilastokeskuksen kesämökkitilastossa ovat mukana yksityisten omistamat kesämökit. Tilastoon ei sisälly ulkomaalaisten, perikuntien ja yhteisöjen omistamat mökit eikä mökkivuokrausyritysten mökit. Loma-asuntojen sijoittuminen Seuraavassa kuvassa on esitetty Pohjois-Karjalan kesämökkien sijoittuminen 1 x 1 kilometrin ruuduissa. Tummat värit kuvastavat alueita, joilla kesämökkejä on tiheimmin. Kesämökkejä on sijoittunut tasaisesti koko maakuntaan, tiheimmin suurimpien järvien rannoille.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (132) Kuva 5. Loma-asuntojen sijoittuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 (YKR SYKE ja Tilastokeskus, pohjakartta MML). 2.4 Pohjois-Karjalan matkailu Pohjois-Karjalan matkailun keskeinen vetovoima on Kolin matkailukeskus sekä maakunnan runsaat vesistöt. Kolin lisäksi muita matkailullisia käyntikohteita ovat mm. kylpylät, Bomban talo ja Karjalaiskylä sekä Valamon luostari. Pohjois-Karjalan tapahtumatarjonta on runsasta, josta esimerkkejä ovat Ilosaarirock, Lieksan vaskiviikko sekä lukuisat urheilutapahtumat.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (132) Koli on maakunnan matkailun veturi hiihtokeskuksineen ja kansallispuistoineen. Kolille on rakentumassa uusi kylpylä, hotelli sekä Koli-Cultura luonto- ja kulttuurikeskus. Kolin kehittämistä linjaa Kolin master plan, jonka vision mukaan Koli erottuu ennen kaikkea palveluidensa ympärivuotisuudella sekä ainutlaatuisella luonto- ja kulttuuriperustalla. Pohjois-Karjalan matkailu on tilastojen valossa kehittynyt positiivisesti. Vuonna 2012 rekisteröityneitä yöpymisiä oli noin 491 000. Talouden taantuman vaikutukset näkyvät kuitenkin selkeänä notkahduksena yöpymistilastoissa. Kuva 6. Pohjois-Karjalan rekisteröityjen yöpymisten kehitys Pohjois-Karjalan matkailun kansainvälisyysaste on vielä pieni, mutta selkeässä kasvussa. Vuonna 2012 rekisteröityneistä yöpymisistä oli kotimaisia n. 80 %, venäläisiä n. 11 % ja muita ulkomaalaisia n. 8 %. Matkailu kasvaa Pohjois-Karjalassa Venäjän kysynnän voimin. Vuonna 2012 venäläisiä yöpymisiä kirjattiin 55 350 ja viime vuosina kasvu on ollut voimakasta. Venäläisten rekisteröityjen yöpymisten määrä Pohjois-Karjalassa on lisääntynyt keskimäärin 29,8 %/vuosi vuosina 2007 2012 ja keskimäärin 10,9 %/vuosi vuosina 2000 2012. Venäläisten matkailun kasvun arvioidaan jatkuvan voimakkaana myös tulevina vuosina. Mahdollinen viisumivapaus lisää venäläisten matkailijoiden määrää erityisesti heti viisumivapauden toteuduttua, jolloin kasvu on hetkellisesti suurta. Tällä hetkellä venäläisiä houkuttelee Pohjois-Karjalaan ostosten tekeminen ja kohteena on pääasiassa Joensuun kaupunki ostoskeskuksineen ja viihdepalveluineen. Viisumivapauden toteutuessa ostosmatkailun arvioidaan lisääntyvän suhteessa ns. perinteiseen lomamatkailuun. Kuva 7. Venäläisten rekisteröityneiden yöpymisten kehitys Pohjois-Karjalassa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (132) Niiralan raja-asemalla on keskeinen merkitys Pohjois-Karjalan matkailulle ja sen kehitykselle. Rajanylitysliikenne Niiralassa on kasvanut vuosien mittaan huomattavasti ja vuonna 2012 rajanylityksiä oli noin 1,5 miljoonaa. Kasvua on ollut sekä suomalaisten että venäläisten rajanylitysmäärissä. Pohjois-Karjalan Rajavartioston mukaan rajanylitysliikenteen kasvun Niiralassa arvioidaan jatkuvan 10-15 %:n vuosivauhdilla tulevina vuosina ja nousevan yli 2,5 miljoonaan seuraavan viiden vuoden kuluessa riippumatta siitä toteutuuko viisumivapaus vai ei. 2.5 Työpaikat ja työssäkäynti Työpaikkamäärä Työpaikkojen määrä ja sijainti vaikuttavat omalta osaltaan kaupan sijoittumiseen. Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2011 lopussa 62 682 työpaikkaa. Työpaikoista 77 % oli Joensuun seudulla, 10 % Keski-Karjalan seudulla ja 12 % Pielisen Karjalan seudulla. Maakunnan suurimpana työpaikkakeskittymänä korostuu maakuntakeskus Joensuu ja sitä ympäröivä kaupunkiseutu, Kontiolahti ja Liperi. Myös Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Outokummussa on huomattava määrä työpaikkoja. Vuosina 2000-2011 Pohjois-Karjalan työpaikkamäärä lisääntyi noin 1 700 työpaikalla (+2,8 %). Työpaikkamäärä lisääntyi Joensuun seudulla, mutta väheni muissa seutukunnissa. Taulukko 4. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärän kehitys (Tilastokeskus) Työpaikkojen määrä Muutos 2000-2011 2000 2005 2011 lkm % %/v Joensuun seutu 44 606 46 825 48 481 3 875 8,7 % 0,8 % Ilomantsi 2 104 1 922 1 890-214 -10,2 % -1,0 % Joensuu 29 335 30 958 33 323 3 988 13,6 % 1,2 % Juuka 2 163 2 126 1 862-301 -13,9 % -1,4 % Kontiolahti 3 361 4 381 3 861 500 14,9 % 1,3 % Liperi 3 416 3 315 3 423 7 0,2 % 0,0 % Outokumpu 2 786 2 721 2 818 32 1,1 % 0,1 % Polvijärvi 1 441 1 402 1 304-137 -9,5 % -0,9 % Keski-Karjalan seutu 7 653 7 188 6 466-1 187-15,5 % -1,5 % Kitee 5 046 4 718 4 287-759 -15,0 % -1,5 % Rääkkylä 842 760 650-192 -22,8 % -2,3 % Tohmajärvi 1 765 1 710 1 529-236 -13,4 % -1,3 % Pielisen Karjalan seutu 8 715 7 903 7 735-980 -11,2 % -1,1 % Lieksa 4 820 4 196 4 015-805 -16,7 % -1,6 % Nurmes 3 043 2 966 3 043 0 0,0 % 0,0 % Valtimo 852 741 677-175 -20,5 % -2,1 % POHJOIS-KARJALA 60 974 61 916 62 682 1 708 2,8 % 0,3 % Työpaikkojen sijoittuminen Seuraavassa kuvassa on esitetty Pohjois-Karjalan työpaikkojen sijoittuminen 1 x 1 kilometrin ruuduissa. Tummat värit kuvastavat alueita, joissa työpaikkoja on tiheimmin. Valtaosa Pohjois-Karjalan työpaikoista on keskittynyt Joensuun kaupunkiseudulle. Muualla maakunnassa työpaikat ovat keskittyneet seutu- ja kuntakeskuksiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (132) Kuva 8. Työpaikkojen sijoittuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2010 (YKR SYKE ja Tilastokeskus, pohjakartta MML). Työssäkäynti Maakunnan suurimpana työpaikkakeskittymänä Joensuu ja sitä ympäröivä kaupunkiseutu, Kontiolahti ja Liperi, toimii työssäkäynnin keskustaajamana suurelle työssäkäyntialueelle. Joensuun työssäkäyntialueeseen kuuluvat Ilomatsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja osa Tohmajärvestä. Juuka, Kitee, Lieksa ja Nurmes muodostavat omat työssäkäyntialueet. Kiteen työssäkäyntialueeseen kuuluu osa Tohmajärvestä ja Nurmeksen työssäkäyntialueeseen Valtimo.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (132) Alueella työssäkäyvät asuinkunnan mukaan 31.12.2011 Asuinkunta Työpaikan kunta Alueella työssäkäyvät Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Ilomantsi 1 890 1 585 215 0 4 16 10 13 1 3 0 2 7 0 1 856 34 Joensuu 33 323 274 24 585 56 227 3 468 226 2 115 68 265 357 156 250 18 32 065 1 258 Juuka 1 862 1 65 1538 1 44 10 9 58 5 28 2 0 13 1 774 88 Kitee 4 287 4 184 4 3 446 28 0 17 0 3 2 69 283 0 4 040 247 Kontiolahti 3 861 13 1 340 13 7 2 068 21 199 3 16 26 3 17 1 3 727 134 Lieksa 4 015 5 142 26 1 31 3 580 3 88 3 11 0 0 9 3 899 116 Liperi 3 423 2 758 2 11 166 5 2 184 5 90 85 12 7 4 3 331 92 Nurmes 3043 1 48 93 1 9 106 6 2 439 0 0 0 0 183 2 886 157 Outokumpu 2 818 6 208 5 2 43 2 226 1 1 938 118 2 5 0 2 556 262 Polvijärvi 1 304 1 118 14 2 25 2 48 0 50 1 003 1 1 0 1 265 39 Rääkkylä 650 0 54 0 25 6 0 11 0 0 0 531 7 0 634 16 Tohmajärvi 1 529 2 213 0 138 27 0 9 0 2 2 9 1 100 0 1 502 27 Valtimo 677 2 5 3 1 0 3 1 79 0 2 0 2 535 633 44 Yhteensä 62 682 1 896 27 935 1 754 3 866 5 931 3 965 4 841 2 742 2 375 1 634 787 1 679 763 60 168 2 514 Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Pohjois-Karjala Muualta tulevat Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 21.10.2013 Kuva 9. Työssäkäynnin suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2011 (Pohjois- Karjalan maakuntaliitto). Kuva 10. Työssäkäyntialueet Pohjois-Karjalassa vuonna 2007 (Suomen ympäristökeskus 2012).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (132) 2.6 Liikennejärjestelmä ja kehittämishankkeet Liikenneverkko Pohjois-Karjalan liikenneverkon rungon muodostavat tieverkon osalta Lappeenrannasta Joensuuhun ja edelleen Kajaaniin kulkeva valtatie 6, valtatie 9 Kuopiosta Joensuun kautta rajanylityspaikalle Niiralaan (entinen vt 17 ja kt 70) sekä valtatieltä 9 Varkauteen ja valtatielle 5 erkaneva valtatie 23. Myös Pielisen itäpuolta kulkeva kantatie 73 Kontiolahdesta Lieksaan ja Nurmekseen, kantatie 75 Nurmeksesta Kuopioon, kantatie 74 Joensuusta Ilomantsiin sekä kantatie 71 Kiteeltä Savonlinnaan ja ovat tärkeitä, pääasiassa maakunnan sisäisiä yhteyksiä. Kuva 11. Pohjois-Karjalan keskeinen liikenneverkko (Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Liikennemäärät ovat suurimmillaan valtateillä Joensuun kaupunkiseudulla ja vaikka valtatiet ovat tärkeitä läpikulkuliikenteen yhteyksiä, suuri osa valtateidenkin liikenteestä on maakunnan eri seutujen sisäistä seudullista liikennettä. Rautatiestön osalta Karjalanradan merkitys on keskeinen lähinnä kaukoliikenteessä. Niiralan raja-asemalla on keskeinen merkitys Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmässä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (132) Joukkoliikenne Maakunnan sisäisen joukkoliikennejärjestelmän runkona toimii kuntien välinen ja erityisesti Joensuuhun suuntautuva linja-autoliikenne, joka tarjoaa kohtuulliset yhteydet kuntakeskuksista Joensuuhun. Joukkoliikenteen palvelutaso on korkein Joensuusta Kontiolahteen, Ylämyllylle sekä Hammaslahteen suuntautuvissa käytävissä. Joensuun paikallisliikenteessä ja edellä mainituilla laatukäytävillä joukkoliikenteen palvelutaso on varsin hyvä. Puutteita on lähinnä kesäajan liikenteessä sekä ilta- ja viikonloppuliikenteessä. Kuva 12. Joukkoliikenteen matkustajapalvelujen laatutaso Pohjois-Karjalassa (Pohjois- Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 22 (132) Joensuun seudun joukkoliikennesuunnitelmassa (2012) vuosille 2014 2020 ei esitetä joukkoliikenteen nykyiseen linjastoon merkittäviä muutoksia. Joensuun kaupunkialueella tiheimmin liikennöidyillä laatukäytäväosuuksilla Noljakkan Marjalan, Mutalan Rantakylän sekä Niinivaaran suuntaan linjojen yhteenlaskettu vuoroväli on alle 15 minuuttia, muilla linjoilla vuorovälit ovat tyypillisesti 30 60 minuuttia. Erityisryhmiä palvelee lisäksi palveluliikenne. Joensuun kaupunkialueella palvelee Kyytipoika ja asiointiliikennettä Joensuun seudulla on lisäksi Ilomantissa, Juuassa, Polvijärvellä, Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa, Enossa ja Uimaharjussa. Keski-Karjalassa palveluliikenteen keskuksia ovat Kitee, Kesälahti ja Tohmajärvi. Pielisen Karjalassa palveluliikennettä on kaikissa kolmessa kunnassa. Maakunnan sisäistä joukkoliikennettä täydentää maakunnan rajat ylittävä kaukoliikenne. Kaukoliikenteen merkitys paikallisen liikenteen hoitamisessa on nykyisellään kuitenkin vähäinen, mikä on todennäköisesti seurausta kaukoliikenteen aikataulujen heikosta sopivuudesta työ- ja asiointiliikenteeseen. Kevyen liikenteen yhteydet Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaan maakunnan taajamissa ja kaupunkien keskustoissa kevyen liikenteen verkosto on suhteellisen kattava, mutta paikallisia yhteyspuutteita, pyöräteiden katkoksia ja esteettömyyspuutteita esiintyy yleisesti. Myös kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin ovat monin paikoin puutteelliset. Kevyen liikenteen verkolla esiintyy yhteyspuutteita erityisesti taajamien reuna-alueilla. Keskusta-alueilla sen sijaan on pääosin kattavat kevyen liikenteen yhteydet. Joensuun seudulla on määritelty kevyen liikenteen laatukäytävät, jotka ohjaavat osaltaan väylästön kehittämistä. Liikennejärjestelmän kehittäminen Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on päivitetty vuonna 2010. Koko maakuntaa koskevia yhteisiä kehittämishaasteita kaupan palveluverkon kehittämisen näkökulmasta ovat toimintaympäristön muutokset, kuten palvelujen keskittyminen sekä haja-asutusalueiden joukkoliikenne. Seutukohtaisina haasteina esitettiin lisäksi Joensuun seudun henkilöautoriippuvuuden kasvun ehkäisy ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kevyen liikenteen asema sekä joukkoliikenteen palvelujen ja vuorotarjonnan parantaminen. Keski-Karjalassa haasteet liittyvät taajamien lähiliikkumisympäristöjen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Pielisen Karjalassa korostuvat puolestaan taajamien lähiliikkumisympäristöjen ohella kuntakeskusten välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on jaettu kolmeen osa-alueeseen, joista turvalliset ja sujuvat arjen matkat liittyy kiinteästi kaupan sijoittumiseen maakunnassa. Osa-alueen tavoitteiston mukaan liikennejärjestelmä tarjoaa sekä kohtuullisen liikkumisen palvelutason kaikille väestöryhmille asuinpaikasta riippumatta että vaihtoehtoja eri kulkutapojen käytölle. Maakunnan sisäisen liikkumisen ja saavutettavuuden osalta pyritään edistämään kestävien kulkutapojen houkuttelevuutta ja käyttöä muun muassa toteuttamalla Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät. Maaseutumaisten alueiden joukkoliikenteen peruspalvelutason ja autottomien liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi on tärkeää rakentaa joukkoliikenteen kehittämistyö osaksi olemassa olevaa runkojärjestelmää. Haja-asutusalueiden osalta tulee aloittaa kuljetusten yhdistely kehittämällä kauppa-autopalvelua sekä päivittäistavaroiden yhdistettyjä kotiinkuljetuksia. Liikennejärjestelmässä esitettyjä muita tehtäviä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kauppa-autopalvelun ja päivittäistavaroiden yhdistettyjen kotiinkuljetusten kehittäminen, joukkoliikenteen lipputuotteiden ja matkustajainformaation asiakaslähtöinen kehittäminen, kestävien kulkutapojen käyttöön liittyvän tiedotuksen lisääminen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 23 (132) 3 KAUPAN NYKYINEN PALVELURAKENNE 3.1 Asiointialueet Suomen ympäristökeskuksen laatimassa Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksessä (Suomen ympäristökeskus 2012) on esitetty asiointiaineistoon (TNS Gallupin suuri vaikutusaluetutkimus) perustuen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan asiointialueet. Selvityksen mukaan päivittäistavarakaupan asiointialueet ovat Pohjois-Karjalassa pääsääntöisesti yhden kunnan kokoisia, kuten muuallakin Suomessa. Joensuu ja Kontiolahti muodostavat yhteisen päivittäistavarakaupan asiointialueen, mutta muissa kunnissa asiointi tapahtuu pääosin omassa kunnassa. Erikoiskaupassa Pohjois-Karjalassa on neljä asiointialuetta. Joensuun asiointialueeseen kuuluvat kaikki Joensuun seudun kunnat sekä Rääkkylä ja Tohmajärvi Keski-Karjalan seutukunnasta. Joensuu on asiointialueen keskuskunta. Kitee ja Lieksa muodostavat kumpikin omat asiointialueensa. Nurmes ja Valtimo muodostavat yhteisen asiointialueen, jonka keskuskunta on Nurmes. Kuva 13. Erikoiskaupan asiointialueet Pohjois-Karjalassa (Suomen ympäristökeskus 2012).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 24 (132) 3.2 Vähittäiskaupan palveluverkko Myymälöiden lukumäärää, sijaintia ja myyntiä koskevat tiedot perustuvat päivittäistavarakaupan osalta A.C. Nielsen Finland Oy:n rekisterien ja erikoiskaupan osalta Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin. Vähittäiskaupan pinta-alatietojen lähtöaineistona on ollut Suomen ympäristökeskuksen kokoamat aineistot ja kunnilta saadut tiedot. 3.2.1 Päivittäistavarakauppa A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaan Pohjois-Karjalassa toimi vuoden 2012 lopussa yhteensä 117 koko päivittäistavaravalikoimaa myyvää myymälää. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Pohjois-Karjalassa toimi eniten isoja valintamyymälöitä (35 kpl). Seuraavaksi eniten oli isoja supermarketteja (24 kpl), pienmyymälöitä (19 kpl), pieniä supermarketteja (17 kpl) ja pieniä valintamyymälöitä (15 kpl). Vuoden 2012 lopussa Pohjois-Karjalassa toimi viisi hypermarkettia, joista neljä Joensuussa (Kcitymarket Keskusta, K-citymarket Pilkko, Prisma ja Tokmanni Raatekangas) ja yksi Lieksassa (K-citymarket Lieksa), sekä kaksi tavarataloa (Anttila ja Sokos), joista molemmat Joensuussa. A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan myymälätyypit on esitetty liitteessä 2. Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2012 lopussa 1 417 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä). Seuduittain tarkasteltuna eniten asukkaita yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli Joensuun seudulla (1 493 asukasta). Keski-Karjalan seudulla oli 1 338 asukasta ja Pielisen Karjalan seudulla 1 156 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Kaikilla seuduilla asukkaita yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1 700 asukasta), joten väestöpohjaan suhteutettuna Pohjois-Karjalan päivittäistavarakaupan palveluverkkoa voidaan pitää keskimääräistä kattavampana. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Taulukko 5. Päivittäistavarakaupan myymälät Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopussa (A.C. Nielsen Finland Oy) Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pienmyymälä PTmarket talo Iso Pieni Iso Pieni myymälät >2500 m 2 >1000 m 2 >1000 m 2 400-999 m 2 200-399 m 2 100-199 m 2 yhteensä Asukkaita/ myymälä Joensuun seutu 4 2 17 12 24 11 13 83 1 493 Ilomantsi 1 2 3 6 949 Joensuu 4 2 9 6 17 7 5 50 1 483 Juuka 1 1 1 3 6 887 Kontiolahti 2 1 1 4 3 561 Liperi 2 1 2 2 7 1 771 Outokumpu 2 1 1 1 2 7 1 049 Polvijärvi 2 1 3 1 576 Keski-Karjalan seutu 0 0 4 2 2 3 3 14 1 338 Kitee 2 1 1 3 2 9 1 260 Rääkkylä 1 1 1 3 830 Tohmajärvi 1 1 2 2 449 Pielisen Karjalan seutu 1 0 3 3 9 1 3 20 1 156 Lieksa 1 2 1 5 3 12 1 033 Nurmes 1 1 3 1 6 1 385 Valtimo 1 1 2 1 211 POHJOIS-KARJALA 5 2 24 17 35 15 19 117 1 417 Koko maa 1 700