TULOSSUUNNITELMA 2011-2014 ja talousarvio 2011 Esitys KYMENLAAKSON LIITTO
KYMENLAAKSON LIITTO Tulossuunnitelma 2011-2014 ja talousarvio 2011 Kymenlaakson liiton julkaisusarja C:82 ISBN-978-952-9598-84-7 ISSN 1237-8259 Karhulantie 36 B, PL 35, 48601 KOTKA Puh. 05 230 8900, Faksi 05 230 8910 etunimi.sukunimi@kymenlaakso.fi virasto@kymenlaakso.fi www.kymenlaakso.fi Maakuntavaltuusto 13.12.2010
Sisältö 1. Toimintaympäristön muutokset ja liiton toiminnan avaintulokset ja tulostavoitteet vuodelle 2011 4 1.1. Viennillä vai Venäjällä Kaakkois Suomi nousuun 4 1.2. Yhteistyöllä ja valinnoilla lisää tehoa kehittämiseen 4 1.3 Maakuntaohjelman ja maakuntakaavan uudet roolit käyttöön 5 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 6 3. Tulossuunnitelma 2011 2014 ja tavoitteet vuodelle 2011 7 3.1 Aluekehityksen edistäminen 7 3.2 Aluesuunnittelu 8 3.3 Viraston toiminta 9 3.4 Kesäyliopisto 10 4. Talousarvio vuodelle 2011 ja sen perusteluosa 12 4.1 Käyttötalousosa 12 4.2 Yksityiskohtaiset perustelut kustannuspaikoittain 12 4.2.1 Luottamushenkilöhallinto 13 4.2.2 Virasto; Tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta 13 4.2.3 Maakuntahallituksen hallinnoimat hankkeet ja projektit 14 4.2.3.1 Kymenlaakso eilen tänään maakuntahistoriahanke 14 4.2.3.2 Maakuntaohjelman kehittämisprojekti 14 4.2.3.3 C.A.S.H. hanke (Connecting authorities for Safer Heavy Goods Traffic In The Baltic Sea Region 15 4.2.3.4 Tuulivoimaselvitys 15 4.2.3.5 Maakuntahistorian julkaisu 15 4.2.4 Kesäyliopisto 15
Talousarvio 2011 4 1. Toimintaympäristön muutokset ja liiton toiminnan avaintulokset ja tulostavoitteet vuodelle 2011 1.1 Viennillä vai Venäjällä Kaakkois-Suomi nousuun 1990- luvun alun lamasta maamme nousi vientiteollisuuden ja valuuttakurssimuutosten avulla. Metsäteollisuus ja siihen liittyvä metalliteollisuus olivat silloisia avainaloja. Kymenlaakson aluetalous nousi tuolloin maakuntien vertailussa kolmanneksi nopeimmin lamasta. Kestävyyden kasvulle loi informaatio- ja viestintäteknologian voimakas kehitys veturinaan Nokia ja sen alihankkijat. Se puolestaan nosti monta maakuntaa Kymenlaakson edelle. Viimeisin lama yhdessä metsäteollisuuden rajun rakennemuutoksen kanssa on vienyt pohjaa edellisen laman kaltaiselta elpymiskehitykseltä. Siitä huolimatta näyttää siltä, että kova perusteollisuuden pohja on auttamassa maakuntaa ylös. Vastaavasti ICT alaa koetellut alihankintatoiminnan häviäminen Suomesta ei myöskään vauhdita muita maakuntia meitä nopeampaan elpymiseen. Kymenlaaksossa on panostettu voimakkaasti uuden elinkeinorakenteen luomiseen. Tulevaisuuden alat kuten uusiutuvan energian tuotantoteknologia, biopohjaiset uudet tuotteet ovat synnyttäneet korvaavia työpaikkoja metsäteollisuudesta menetettyjen tilalle. Toistaiseksi tuloksena on vain kymmenesosa siitä mitä on poistunut. Työtä on jatkettava. Maakunnan rooli idän ja lännen talousalueiden välisenä palvelukeskuksena tasoitti niin ikään laman lovea 1990- luvulla. Venäjän nopea talouskasvu 2000 - luvulla ja sen aiheuttama kulutustavaroiden kysyntä ylittivät hetkellisesti maakunnan satamien ja liikenneväylien sekä raja-aseman palvelukyvyn. Viime lama toi hengähdysaikaa palvelujen kehittämiselle. Kuljetusten pullonkauloja ehditään hädin tuskin aukoa, kun jo uusi buumi on edessä. Nyt on tärkeätä, että huolehditaan kolmesta asiasta. Pidetään kaikin keinoin maakunnan perusteollisuuden kilpailuedellytykset kunnossa, suunnataan kehittämispanokset entistä selvemmin uusien tuotannonalojen vahvistamiseen ja otetaan todesta Venäjän viriävän talouskasvun tarjoamat mahdollisuudet. 1.2 Yhteistyöllä ja valinnoilla lisää tehoa kehittämiseen Kymenlaakson Liiton toiminnan avaintulokset kaudella 2011-2013 voidaan pelkistää neljään. Kehittämistyölle on saatava ensinnäkin leveämmät hartiat. Se tarkoittaa voimavarojen kokoamista yhteistyössä Etelä- Karjalan kanssa. Kehittämistyötä ohjaavat välineet kuten maakuntaohjelmat on viritettävä yhteisille tavoitteille. Tähän uudistunut aluekehityslainsäädäntö ja aluehallinto antavat aiempaa paremmat mahdollisuudet. Näin myös alueelliset kehittämisvarat on ohjattavissa vaikuttavampiin kohteisiin. Kymenlaakson Liitto toimii toimintavuonna 2011 Etelä-Suomen maakuntien liittouman puheenjohtajaliittona. Toiseksi osaamispohjaa on vahvistettava erityisesti korkeamman opetuksen ja siihen liittyvän tutkimustoiminnan nostamiseksi kansainväliselle tasolle. Se tarkoittaa ammattikorkeakoulurakenteen uudistamista yhdistämällä ja yhteen sovittamalla nykyisten oppilaitosten toimintaa sekä Lappeenrannan yliopiston vahvistamista kokoamalla ja suuntaamalla Kaakkois- Suomen voimavaroja aluekehityksen kannalta tärkeisiin osaamisaloihin. Kolmas avainala on idän ja lännen välisessä palvelutehtävässä tarvittavan palvelukyvyn parantaminen. Se tarkoittaa ennen muuta liikennejärjestelmän toimi-
Talousarvio 2011 5 vuuden merkittävää kohentumista. Idän ja Lännen välisten pääväylien välityskykyä on nostettava ja raja-asemat on saatava toimimaan nykyistä tehokkaammin. Näihin parannuksiin on valmiit suunnitelmat ja osa hankkeista on jo käynnistymässä. Niiden rahoitus on varmistettava tehokkaalla edunvalvonnalla myös jatkossa. Satamatoimintojen yhdistäminen on puolestaan maakunnan omien päättäjien käsissä. Se on tehtävä välittömästi. Neljäs kehittämisen avainkohde on maakunnan oman palvelutuotannon järjestäminen uudelle pohjalle ja uusien tuotantotapojen käyttöönotto. Pohjois- Kymenlaaksossa aikaansaatu kuntauudistus luo siellä hyvät edellytykset tähän. Myös Etelä- Kymenlaaksossa on päästävä kuntarakenteen vahvistamisessa sekä peruspalvelujen tuotantotavoissa uudelle tasolle. Molemmat ovat täysin alueen päättäjien käsissä. Kymenlaakson Liiton asettamat tavoitteet PARAS- hankkeen käynnistyessä ovat entistä ajankohtaisemmat. Vuoden 2013 alusta on mahdollista päästä tavoiteltuun 2-5 peruskuntaan nykyisen seitsemän sijasta. Lisäksi palvelutuotanto on järjestettävissä tehokkaammin poistamalla eri palvelutason raja-aitoja, ottamalla käyttöön uusia tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantavia tuotannon välineitä sekä vahvistamalla asiakas- ja omistajaohjausta. 1.3 Maakuntaohjelman ja maakuntakaavan uudet roolit käyttöön Toimintavuosi 2011 on viimeinen tilaisuus saada uuden aluekehityslain tarkoittama alueellisen kehittämisen vetovastuu maakunnan liittojen haltuun. Maakuntaohjelman ja sen vuosittaisen toteuttamissuunnitelman ohjausvaikutukset vahvistuivat uudessa laissa. Maakunnan liiton johdolla laadittavat kehittämisen välineet on saatava myös käytännössä toimimaan lain tarkoittamalla tavalla. Syksyllä 2011 laaditaan uuden hallituksen painotukset valtakunnalliseen kehittämispolitiikkaan ja strategiset tulossopimukset valtion alueviranomaisille. Maakuntaohjelma on ajettava oikeasti näiden laadintaprosesseihin sisään. Se edellyttää, että maakunnan liiton johdolla laadittavat ja liiton luottamuselinten hyväksymät ohjelmat on laadittu niin, että sisältö osuu myös valtion intresseihin. Toisaalta ohjelmiin on koottava alueen kuntien, elinkeinoelämän ja muiden kehittäjien panokset. Maakuntakaavan on myös vastattava ajankohtaisiin tarpeisiin. Tuloskaudella 2011-2013 ajankohtaisia teemoja ovat uudistuvan energiapolitiikan vaikutukset alueiden käyttöön sekä kansallinen ja kansainvälinen liikennejärjestelmä.
Talousarvio 2011 6 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä TEM valtak. tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTAKAAVA - alueidenkäyttö YM Valtak. suuntaviivat alueiden. käytölle toteutumisen edistäminen kehittämispolitiikan yhteensovittaminen aluekehitysrahoituksen ohjaaminen TOTEUTTAMISSUUNNITELMA edellytysten luominen fyysinen yhteensovitus ympäristöresurssien käytön ohjaaminen Valtuustokausittain laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ja näitä tarkentava toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain. Järjestelmää toteutetaan alueiden kehittämislain (1651/2009) ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ohjeiden mukaisesti. Aluehallintouudistus vuoden 2010 alussa vahvisti maakuntaohjelman ja sen toteut-tamissuunnitelman asemaa sekä niiden viranomaissitovuutta. Alueiden käytön suunnittelun ja muun aluekehityksen vuorovaikutus tiivistyy. Maakuntasuunnitelmasta tulee maakuntaohjelman pitkän aikavälin strategiaosa, johon maakuntaohjelman kehittämislinjaukset perustuvat. Maakuntaohjelman merkitys alueviranomaisia ohjaavana suunnitelmana kasvaa myös sen takia, että maakuntien yhteistyöalueen (Kymenlaakso ja Etelä- Karjala) yhdessä sopimat kehittämisen painopisteet ovat myös Kaakkois- Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kehittämistavoitteiden pohja.
Talousarvio 2011 7 3. Tulossuunnitelma 2011 2014 ja tavoitteet vuodelle 2011 Maakuntavaltuusto hyväksyy vuodelle 2011 kuntalain edellyttämät sitovat toiminnalliset tavoitteet (=tulostavoitteet) maakuntahallituksen alaisille seuraaville tehtäväalueille: Aluekehitys Aluesuunnittelu Virasto Kesäyliopisto 3.1 Aluekehityksen edistäminen Avaintulokset 2011 2014 1. Elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurausten lieventämisessä on onnistuttu ja rakennemuutos on käännetty positiiviseksi muutosvoimavaraksi. Maakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toiminnan perusedellytyksiä parannetaan elinkeinopoliittisin toimin ja osaamiskeskuspolitiikan, työvoiman koulutuksen, alueen houkuttelevuuden sekä liikennejärjestelmien kehittämisellä. 2. Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän tuotantorakenteiden integroituminen. Kymenlaakson keskeisen kehittämisen painopisteen, idän ja lännen vuorovaikutusalueen luomisessa on siirrytty kauttakulkuvaiheesta hyödykevirtojen jatkojalostuksen ja tuotannollisen toiminnan vaiheeseen. Haastavasta talouskehityksestä huolimatta edistetään Kaakkois-Suomen ja Venäjän tuotantorakenteiden integroitumista. Keskeisiä sektoreita ovat metsäteollisuus, liikennejärjestelmän parantaminen ja kumppanuuden syventäminen. Erityisen tärkeää on pyrkiä osallistumaan Venäjälle välttämättömien tuotannollisten investointien toteutukseen ja niiden suunnitteluun pää- tai osatoimittajina. 3. Hanketoiminnan vaikuttavuuden lisääminen. Maakuntaohjelman strategisesti tärkeiden hankkeiden, erityisesti osaamista, osaamisrakenteita ja yritysten kilpailukykyä kehittävien toimien ja hankkeiden toteutusta on tehostettu loppuvuodesta 2009 alkaneella maakuntaohjelman kehittämisprojektilla. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen yhteistyö Kaakkois-Suomen ELYn kanssa on kehittynyt maan parhaaksi. 4. Maakuntaan vetovoimaisuus ilmenee aktiivisen väestön kasvuna. Kymenlaakso on yrityksiä ja ihmisiä houkutteleva maakunta aktiivisen elinkeinopolitiikan luomien uusien työtilaisuuksien ansiosta. Asukkaita houkuttelevat lisäksi maakunnan sijainti, monipuolinen ympäristö, hyvä palvelutaso ja mahdollisuudet laadukkaaseen asumiseen. Tulostavoitteet vuodelle 2011 1. Laaditaan toteuttamissuunnitelma vuosille 2011-2012, mikä suunnitelma tarkentaa v 2010 laaditun maakuntaohjelman painopisteet hankekokonaisuuksiksi. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitys ja viranomaissitovuus kasvoi aluehallinnon uudistuksessa. ELYn strategia pohjautuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen muodostaman yhteistoiminta-alueen yhteisiin kehittämisen painopisteisiin. Liitto on mukana ELY:n ja ministeriöiden tulosohjausprosessissa.
Talousarvio 2011 8 2. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot ovat tehneet v 2010 esityksen työ- ja elinkeinoministeriölle uudesta rakenteellisen tuen mallista. Se koostuu verotuksellisista toimenpiteistä (uusiutuvien energiamuotojen käyttö) sekä aluekehitysvarojen lisäyksestä/käytön joustavuuden lisäämisestä (mm. maakunta on nimettävä kehitysalueen II-tukialueeksi ). TEM ei ole vuonna 2010 tehnyt asiassa päätöksiä, joten edunvalvonta jatkuu v 2011. 3. Jatketaan rakennerahastokauden 2007-2013 EU-ohjelmien toimeenpanoa. Kiinnitetään erityistä huomiota maakuntaohjelmassa priorisoitujen hankekokonaisuuksien toteuttamiseen paitsi kansallisessa rahoituksessa myös työllisyysja kilpailukyky-tavoitteen EAKR- ja ESR-toimenpide-ohjelmissa, Kaakkois- Suomi-Venäjä ENPI-ohjelmassa sekä Keskisen Itämeren teemaohjelmassa. 4. Hankkeistus ja kehittämisen painopisteet kohdennetaan pääosin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmissa 2011-2014 määritellyille yhteisille painopisteille: metsäteollisuuden uudistaminen, puhdas energia- ja ympäristöteknologia, Venäjä-toiminnot, logistiikka ja infrastruktuuri, osaamis- ja koulutusrakenteet sekä ICT-liiketoiminta ja sisältötuotanto. Kymenlaaksolle tärkeitä ovat vielä palvelujen kehittäminen, matkailun kehittäminen sekä turvallisuukysymykset. Naapuruusohjelmassa priorisoidaan pk-yritysten toimintaympäristön kehittämistä, logistiikkaa, meriturvallisuutta, ympäristöyhteistyötä ja koulutusta. Myös Keskisen Itämeren ohjelmassa painottuvat meriturvallisuus, ympäristö ja logistiikka. 5. Kilpailu rahoituksesta kiristyy ja vaatimukset hanketyölle ja hankkeiden vaikuttavuudelle kasvavat. Vuonna 2009 käynnistetyllä maakuntaohjelman kehittämisprojektilla vastataan myös näihin vaatimuksiin maakuntien yhteistoimintaalueella ja laajemminkin. Projektin tavoitteena on käynnistää edellisessä kohdassa mainituille maakuntien yhteisille painopisteille vähintään 6 maakuntien eri toimijoiden yhteistä hanketta. Vuoden 2010 aikana on käynnistetty jo 3-4 hanketta. Työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR-ohjelman temaattinen osio merkitsee kovempaa kilpailua rahoituksesta ja velvoittaa maakuntien hanketoimijat kattavampaan ylimaakunnalliseen yhteistyöhön. Sisä- ja ulkorajaohjelmien hankkeistuksessa ylimaakunnalliset ja eri maiden toimijoiden väliset projektit asettavat haasteen maakunnan hanketoimijoille. Systemaattinen yhteistyö ja kansainvälinen verkostoituminen on saatava nykyistä paremmalle pohjalle. 6. Kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmat Kouvolan ja Kotkan-Haminan seudulla kohdistuvat aiempaa enemmän elinkeinopolitiikkaan, jolloin jo nykyisin hyvän yhteistyön tarve korostuu mm. toteuttamissuunnitelmien laatimisessa, ELYyhteistyössä ja keskushallinnon kanssa käytävissä neuvotteluissa. 3.2 Aluesuunnittelu Avaintulokset 2011-2014 1. Pitkän aikavälin aluerakennekuva 2030. Uudistuvan elinkeinorakenteen, kuntarakenteen sekä Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän integroitumiskehityksen vaikutuksia seurataan pitkän aikavälin aluerakenteeseen. 2. Aluerakenteesta maakuntakaavaksi.
Talousarvio 2011 9 Rakenteen muutosten heijastuminen yhdyskuntien muodostumiseen arvioidaan maakuntakaavan alueidenkäyttöratkaisun kautta ja saatetaan muutostarpeet maakuntakaavaprosessiin painopisteenä taajamat. 3. Maakunnan vetovoimaisuuden merkittävä lisääminen. Maakuntakaavalla luodaan edellytyksiä hyville yhteyksille, hyvää ympäristön laatuun, korkeatasoisille asuinalueille ja palveluille. 4. Toimiva liikennejärjestelmä. Ajan tasalla pidettävä liikennejärjestelmäsuunnittelu edistää hankkeiden eteenpäinvientiä. Yhteistyö Etelä-Karjalan ja liikenneviraston suuntaan kiinteä. 5. Luonnonvarat merkittävä resurssi. Luonnonvarastrategia antaa kestävän perustan varojen käytölle. Tulostavoitteet vuodelle 2011 1. Paikkatietoja käyttäen arvioidaan toteuttamissuunnitelman isojen hankekokonaisuuksien vaikutuksia tulevaisuuden aluerakenteeseen. 2. Maakuntakaavan perusselvitystyötä jatketaan selvittämällä ensivaiheessa aluerakenne 2030 kehityslinjojen tulosten mukaan mahdollisten uusien tai uusiutuvien työpaikka-alueiden tarvetta ja mahdollisesti puolustusvoimien käytöstä vapautuvien alueiden tulevaa käyttöä. Saatetaan valmiiksi Kymenlaakson tuulivoimaselvitys manneralueelle merialueelle tehdyn selvityksen mukaisesti. Luodaan kattava maakuntakaavan paikkatiedosto tietokantoineen edeten akuuttien kaavatarpeiden mukaisesti. Maakuntakaavan toteutuneisuuden seurantaa tehdään paikkatietopohjaisesti. 3. Jatketaan luonnonvarastrategian laadinta yhteistyötahojen kanssa. Tehdään syventäviä selvityksiä osa-alueista, tärkeää on elinkeinojen kehittämiseen liittyvät osat esimerkiksi mineraalit. Ilmastokysymyksissä tehdään yhteistyötä Eko- Kymenlaakso hankkeen kanssa. 4. Liikennejärjestelmäsuunnitelman painopisteiden mukaisesti keskitytään hankkeiden edistämiseen niin suunnittelun kuin rahoituksen osalta ilmastotavoitteet huomioiden. Tehdään yhteistyötä naapurialueiden kanssa liikennehankkeiden saamiseksi valtion toteuttamisohjelmiin. Tehdään Kymenlaakson joukkoliikennekäytävän jatkoselvitys, Kouvola-Kotka, liikenteen kehittämiseksi VR:n uusien lippuautomaattien käyttöönoton jälkeen. Kilpailutetaan maaseudun laajakaistahankkeita. 5. Avustetaan virkistysalueyhdistyksen toiminnan käynnistymistä. 6. Kiinteytetään yhteistyötä ja työjakoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa erityisesti liikennejärjestelmäsuunnittelun, luonnonvarastrategian ja tulvasuojelun osalta. 7. Käynnistetään yhteistyö Itäisen Suomenlahden alueen alueidenkäyttösuunnitelmien saattamiseksi yhtenäiseksi, ajantasaiseksi esitykseksi mahdollisten kehityshankkeiden perustiedoksi. Jatketaan maantieliikenteen turvallisuusyhteistyöhön osallistumista Itämeren alueella. 3.3 Viraston toiminta Avaintulokset 2011 2014
Talousarvio 2011 10 1. Toimiva verkostoyhteistyö. Kymenlaakson menestymistä edistetään hyvällä verkostoyhteistyöllä kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. 2. Vahva kymenlaaksolainen identiteetti. Maakunnan vahvuuksien tunteminen luo pohjan tulevaisuuden menestykselle. 3. Viestinnällä tunnettuutta. Aluekehityksen, aluesuunnittelun ja edunvalvonnan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti kotisivuilla, tiedotusvälineissä, kokouksissa ja seminaareissa. 4. Uusiin haasteisiin vastaaminen. Henkilöstön ammattitaidosta, motivaatiosta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Tulostavoitteet vuodelle 2011 1. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaelimessä linjataan alueen kehittämisen kannalta merkittävät suuntaviivat. Liiton henkilöstö on innovatiivisena toimijana yhteistyössä eri foorumeilla kansanedustajien, kauppakamarien, kuntien, yrittäjäjärjestöjen ja yritysten kanssa. Liitto määrittelee asiat, joita aktiivisesti edistetään CPMR:n kautta. Vaikutetaan Euroopan Unionin linjauksiin seuraavan ohjelmakauden tukipolitiikan osalta. 2. Maakuntahistoriateokseen tulevat tekstit valmistuvat vuonna 2011. Kustannustoimittaja valitaan. Teoksen kuvitussuunnitelma tehdään ja kuvien hankinta toteutetaan lähes valmiiksi. 3. Ajankohtaiset kannanotot, toimielinten kokoustiedotteet, kaavaprosessin valmistelutiedotteet ja loppuraportteja koskevat tiedotteet julkaistaan kotisivuilla. 4. Henkilöstölle luodaan edellytykset toimia uusiutuvissa tehtävissä ja verkostoissa. 5. Asianhallintaa tehostetaan tiedonhallintasuunnitelman mukaiseksi. 3.4 Kesäyliopisto Kesäyliopisto on asiakkaiden tarpeista lähtevä korkea-asteen koulutuspalveluja tuottava maakunnallinen aikuiskoulutus- ja kehittämisorganisaatio. Kesäyliopisto kuuluu koulutusta koskevan lainsäädännön piiriin ja sitä koskevat säädökset vapaasta sivistystyöstä. Koulutus välitetään yhteiskunnan ostoina ja/tai markkinaperiaatteen mukaisesti. Avaintulokset 2011-2014 1. Kesäyliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti Kymenlaakson maakunnan toimintapolitiikkaa vahvistaen, tukien ja syventäen osaamisen eri alueita 2. Kesäyliopiston koulutustoiminta palvelee ja edistää maakunnan kehittämistyötä Tulostavoitteet vuodelle 2011
Talousarvio 2011 11 1. Kehitetään kesäyliopistoa avoimena yliopistona ja alueellisena aikuiskoulutusja kehittämisorganisaationa, joka täydentää ja monipuolistaa yliopistojen ja korkeakoulujen palveluja ja tuottaa aikuiskoulutusta väestön ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan sekä vastaa samalla uudistuvan aikuiskoulutusjärjestelmän haasteisiin. 2. Laaditaan ja toteutetaan avaintulosalueiden tavoitteiden mukaisesti koulutussuunnitelmat eri toimintasektoreille, jotka ovat avoin yliopisto-opetus, ammatillisesti sivistävä lisä- ja täydennyskoulutus (elinkeinoelämä, hallinto, opetusala, sosiaali- ja terveysala), alue- ja kulttuuripoliittiset seminaarit ja muu koulutus (kielikurssit, valmentava koulutus, muu koulutus). 3. Tuotetaan koulutusohjelmat yhteistyössä eri koulutusaloja edustavien huippuosaajien ja korkeakoulujen kanssa avoimessa ja luovassa yhteistyöverkostossa Avoimen yliopisto-opetuksen kehittämisen painopisteenä on opetuksen syventäminen ja keskittäminen lähiopetus- ja verkostoympäristössä. Lisäksi tehostetaan opiskelijoiden tuki- ja neuvontapalveluja sekä avoimeen yliopistoopetukseen valmentavaa ja tukevaa opetusta. Ammatillisesti sivistävän lisä- ja täydennyskoulutussektorin kehittämisen painopisteenä on ammattispesifististen syventävien, pitkäkestoisten koulutusohjelmien kehittäminen eri sidosryhmien tarpeeseen. Omana erityisalueena toteutetaan ja kehitetään Pietarin I.E. Repin instituutin kuvataidekoulutusta Kymenlaaksossa. Alue- ja kulttuuripoliittisen sektorin painopisteenä on maakunnan historialliseen ja kulttuuriseen toimintaan painottuvien seminaarien ja tapahtumien järjestäminen.
Talousarvio 2011 12 4. Talousarvio vuodelle 2011 ja sen perusteluosa Talousarvio laaditaan kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto sitovien tulostavoitteiden ja toimintakatteiden osalta. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointiosa (taloussuunnitelmavuosina ei ole investointeja) ja rahoitusosa. 4.1 Käyttötalousosa Kymenlaakson Liiton talousarvioasetelmassa tavoitteiden ja talouden toteumisesta vastaava toimielin on maakuntahallitus. Kesäyliopiston johtokunta vastaa maakuntahallitukselle kesäyliopiston toiminnasta ja taloudesta. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto hyväksyy sitovasti toimintakatteen seuraaville tehtäväalueille: Maakuntahallitus: Luottamushenkilöhallinto Virasto Projektit Kesäyliopisto Valtuustolle esitettävä talousarvion käyttötalousosa vuodelle 2011 on jäljempänä. Käyttötalousosa sisältää myös taloussuunnitelmavuodet 2012-2014. Toiminnalliset tavoitteet on esitetty edellä. Valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti maakuntahallitus hyväksyy käyttötaloussuunnitelman, jossa asetetaan kesäyliopiston johtokunnalle ja ao. johtaville viranhaltijoille sitovat toimintakatetavoitteet. Tehtäväalueet sisältävät em. lisäksi kustannuspaikkoja seuraavasti: Projektit: Kesäyliopisto: Maakuntahistoriahanke Maakuntaohjelman kehittämisprojekti C.A.S.H. Tuulivoimaselvitys Maakuntahistorian julkaisu Johtokunta Toimisto Opetustoiminta 4.2 Yksityiskohtaiset perustelut kustannuspaikoittain Yksityiskohtaiset perustelut eivät ole sitovia. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset 2010 2011 ovat voimassa 31.12.2011 asti. Neuvottelut 1.5.2011 tai sen jälkeen tulevista korotuksista käydään 31.1.2011 mennessä. Talousarviossa varaudutaan siihen, että 1.5.2011 alkaen palkkataso nousee 0,8 %.
Talousarvio 2011 13 KuEl-maksut budjetoidaan niin, että varhaiseläke- ja eläkemenoperusteisiin maksuihin varataan 79 000 ja palkkaperusteisiin maksuihin 16,0 % palkkakuluista. Sv-maksuihin varataan noin 2,2 % ja työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuihin noin 1,3 %. 4.2.1 Luottamushenkilöhallinto Toimintakate on -129 300 ; muutos% -3,4. Toimintatuottoihin on merkitty 9 000 ns. teknisellä tuella katettavaa tuottoa maakunnan yhteistyöryhmän ja sihteeristön kokouskuluihin. Toimintakulut ovat 138 300. Muutos% vuoteen 2010 verrattuna 3,3 %. Talousarvioon on ensimmäisen kerran merkitty maakunnan yhteistyöryhmän kokouskulut. Kokouspalkkiot varataan maakuntavaltuuston 3 kokousta, maakuntahallituksen 15 kokousta, tarkastuslautakunnan 5 kokousta, yhteistoimintaelimen 6 kokousta sekä maakunnan yhteistyöryhmän kokouksia varten. Luottamushenkilöiden ansionmenetysten korvaukset kirjataan tälle kustannuspaikalle. Kuntaliiton maksuosuus on noin 20 000. Jäsenmaksu maksetaan seuraaville yhdistyksille: Suomen Tieyhdistys ry 40, Kauppakamari 172, CPMR 8113, Suomen Maantieteellinen Seura 30, Venäjän kilta 75, Suomen Vesitieyhdistys 250 ja Kymenlaakson Messut ry 100. Lakisääteisten tilintarkastuspalvelujen ja tarkastuslautakunnan sihteeripalvelujen ostoa varten on varattu noin 3 000. Hallituksen mahdollisesti myöntämiä tukia varten varataan 5 000. Koulutuspalveluihin varataan 2 000. Matkustus- ja majoituspalveluihin varataan 24 000. Talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyy samalla luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2, 4, 6 :ien mukaisesti valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten jäsenten kokouspalkkioiden, ansionmenetyskorvausten ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien vuosipalkkioiden määrät vuodelle 2011. Kokouspalkkiot pysyvät samana kuin vuosina 2009-2010. Palkkiot ovat seuraavat: - Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio 2.000 - Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 3.500 - Valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta kokouspalkkio 100 - Muut valtuuston/hallituksen nimeämät toimikunnat kokouspalkkio 80 - Ansionmenetyskorvauksen alaraja 10 /tunti ja yläraja 30 /tunti (todistus ansionmenetyksestä työnantajalta, jos ansionmenetys yli 10 /tunti). 4.2.2 Virasto; Tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta Kymenlaakson Liiton operatiivinen toiminta koostuu aluesuunnittelun, aluekehityksen ja sisäisten palvelujen tehtäväalueista, joista aiheutuvat tuotot ja kulut kirjataan tälle kustannuspaikalle. Toimintatuotot ovat 2,0 m. Toimintatuotot muodostuvat tälle kustannuspaikalle kirjattavista jäsenkuntien maksuosuuksista 1,8 m, ns. teknisen tuen tuotoista ( 2 aluekehityssihteerin palkkakulut) ja valtiovarainministeriön vuosina 2010-2012 maksamasta 26 000 :n korvauksesta lääninhallituksilta maakunnan liitoille siirtyneisiin tehtäviin.
Talousarvio 2011 14 Toimintakulut ovat 1,6 m. Muutos% vuoteen 2010 verrattuna on 8,1 %. Vuoden 2010 talousarvioon ei varattu määrärahaa toisen aluekehityssihteerin vakanssia varten (kulut katetaan teknisellä tuella), joten henkilöstökulut verrattuna 2010 talousarvioon nousevat 6,7 %. Ostopalvelumäärärahat nousevat 12,4 %. Viraston toimintakate on positiivinen + 0,3 m johtuen siitä, että jäsenmaksutuotot kirjataan tälle kustannuspaikalle. Henkilöstökulujen osuus viraston toimintakuluista on 73 %. Palkkavaraukset on laskettu nykyiselle henkilöstölle (19 vakinaista ja 1 määräaikainen, kaikki kokoaikaisia). Henkilöstön määrä pysyy samana kuin vuonna 2010. Asiantuntijapalvelujen ostojen määräksi arvioidaan 44 800, joka sisältää luonnonvarastrategian ja liikennejärjestelmästrategian koordinointipalveluja, Liiton omavastuuosuuden mahdolliseen Life-hankkeeseen sekä varausta vuoden aikana tuleviin yllättäviin asiantuntijatarpeisiin. Yhteistyöprojekteja varten varataan 20 000, joka sisältää Nopeat Itäradat, Pro Vt 12-, Vihreä Moottoritie ym. maksuosuudet. Paikkatietojärjestelmän kehittämiseen varaudutaan 10 000 :lla. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa valmistellaan osaltaan yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa aluehallintouudistuksen edellyttämällä tavalla. 4.2.3 Maakuntahallituksen hallinnoimat hankkeet ja projektit Maakuntahallituksen vuonna 2011 hallinnoimat projektit ovat maakuntahistoriahanke, maakuntahistorian julkaisu, maakuntaohjelman kehittämisprojekti, C.A.S.H ja tuulivoimaselvitys. Projektien toimintatuotot ovat 184 700 ja toimintakulut -245 600, joten toimintakate on -60 900. 4.2.3.1Kymenlaakso eilen tänään maakuntahistoriahanke Maakuntahistorian toimintatuotot ovat 60 700, joka muodostuu historiateoksen kirjoittamiseen saatavasta maakunnan kehittämisrahasta (70 % kuluista). Toimintakulut ovat 86 900. Maakuntahistorian kirjoittamisesta on tehty sopimus Helsingin Yliopiston kanssa. Kirjoitustyö on käynnistynyt vuonna 2006 ja historiakirjaan tulevat tekstit valmistuvat vuonna 2011. Kirjoitustyöhön osoitetaan 59 000 :n määräraha. Kirjoitustyön valmistumista koordinoi osa-aikainen toimitussihteeri. Toimintakate 26 100 jää rahoitettavaksi liiton talousarviosta. 4.2.3.2 Maakuntaohjelman kehittämisprojekti Kehittämisprojektin toimintatuotot ovat 65 700, joka muodostuu työ- ja elinkeinoministeriöltä haetusta kansallisesta kehittämisrahasta 54 100 ja Etelä- Karjalan liiton 50 %:n kustannusvastuusta projektin nettokuluista (11 600 ). Toimintakulut 77 400 muodostuvat määräaikaisen kehittämisjohtajan palkkakuluista ja kehittämistyöstä aiheutuvista palvelujen ostoista, seminaarien järjestämisestä ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Projektiaika alkoi 1.9.2009 ja päättyy 30.8.2011. Toimintakate on -11 700.
Talousarvio 2011 15 4.2.3.3 C.A.S.H. hanke (Connecting authorities for Safer Heavy Goods Traffic In The Baltic Sea Region Vuosina 2010 2013 toteutettavaa hanketta hallinnoi Turun yliopisto. Toimintatuotot ovat EAKR:lta saatava 15 300 (75 % kuluista). Toimintakulut ovat 20 400, joka muodostuu asiantuntijapalvelujen ostosta ja liiton henkilöstön hankekuluista. Toimintakate on -5 100, joka katetaan suunnittelujohtajan ja kv-asiain sihteerin työpanoksella. 4.2.3.4 Tuulivoimaselvitys Toimintatuotot ovat 43 000, josta EAKR-rahoitus on 27 000 ja yhteistyökumppaneiden (KSS Energia Oy, Kotkan Energia Oy, Haminan Energia Oy ja Kymenlaakson kunnat) rahoitusosuudet 16 000. Toimintakulut ovat 43 000, jotka ovat asiantuntijapalvelujen ostoa selvitystä tekevältä Pöyry Finland Oy:ltä. Selvitystyö käynnistyi 29.6.2010 ja valmistuu 31.5.2011. Toimintakate on 0. 4.2.3.5 Maakuntahistorian julkaisu 4.2.4 Kesäyliopisto TULOSLASKELMAOSA Maakuntahistorian julkaisemisesta vuosina 2011 2012 aiheutuvat kulut budjetoidaan omalle kustannuspaikalle. Toimintakulut vuonna 2011 ovat -18 000, joka muodostuu toimitussihteerin palkkakuluista 1.7.2011 alkaen (13 000 ) ja kuva-aineiston hankintakuluista 5 000. Valtuuston tilinpäätösten yhteydessä tekemien päätösten mukaisesti taseessa olevaa ylijäämää käytetään maakuntahistoriateoksesta aiheutuviin kuluihin. Toimintatuotot ovat 420 600, josta opiskelijoilta saatavat maksutuotot ovat 270 600 ja valtionavustus on 150 000. Toimintatuottojen muutos vuoteen 2010 on -8,7 % johtuen siitä, että Repin-kuvataidekoulutus siirtyi Kotkan kaupungin hankkeeksi 1.7.2010 alkaen. Toimintakulut ovat 588 900, josta henkilöstökulut ovat 283 400 ja opetuspalvelujen ostot ovat 135 000. Opetustoiminnan toimintakulut ovat 293 500. Vakinaista henkilöstöä on neljä kuten vuonna 2010. Opetustuntien määrän ja maksutuottojen määrän arvioidaan pysyvän entisellä tasolla. Kuntien maksutuotoilla katettava toimintakate on - 168 300 ; muutos% on 0. Toimintatuottojen määrä on 2 576 600. Toimintatuotoista jäsenkuntien maksuosuudet ovat 1 842 300 eli 72 %. Muut toimintatuotot muodostuvat kesäyliopiston opiskelijamaksuista 270 600, kesäyliopiston saamasta valtionavustuksesta 150 000, itsehallinnoituihin projekteihin sekä EAKR:n maksatustehtäviin saatavista tukirahoista 299 700. Jäsenkuntien maksuosuuksia esitetään nostettavaksi 1,95 %:lla, mikä merkitsee 35 000 :n lisätuottoa. Kuntakohtainen maksuosuustaulukko on talous-
Talousarvio 2011 16 INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA suunnitelman lopussa. Maksuosuudet on laskettu perussopimuksen mukaisesti verovuoden 2009 kunnallisvero- ja yhteisöverokertymien perusteella (verohallinnon ennakkotieto 31.8.2010). Kuntakohtainen maksuosuustaulukko päivitetään verotuksen valmistumisen jälkeen. Vuonna 2011 toimintakate on negatiivinen - 17 100. Vuosikate on negatiivinen 17 700. Kun poistojen määrä on -300, on tilikauden tulosarvio alijäämäinen -18 000. Taseessa on aikaisempina vuosina kertynyttä ylijäämää 290 033,19. Yli/alijäämäennuste vuodelle 2010 on 0 talousarvion mukaisesti. Vuosien 2012-2014 taloussuunnitelma tehdään tuloslaskelman tasolla. Tuloslaskelma on laadittu seuraavasti: - Kuntamaksutuotot nousevat vuosittain 1 %. - Palkkakulut nousevat vuosittain 1,5 %. - Suunnitelmavuosille ei ole arvioitu uutta henkilöstöä eikä uusia projekteja. - Vuosi 2012 on alijäämäinen -92 400. Maakuntahistorian julkaisukuluihin varataan 68 000 ja juhlavuoden kuluihin 50 000, joista taseen ylijäämätililtä katetaan 92 400. - Suunnitelmavuosien 2013 ja 2014 tulosarvio on nolla. Taloussuunnitelmavuosille ei esitetä investointeja. Talousarviovuonna 2011 vuosikate on -17 700 ja investoinnit 0. Valtuuston päätösten mukaan maakuntahistorian painatus- ja julkaisukustannukset katetaan taseen ylijäämätililtä.
Talousarvio 2011 17 Käyttötalousosa TP 2009 TA 2010 TA 2011 Muutos-% TA2011- TA2010 Maakuntahallitus Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot 9000 Toimintakulut -152 146,47-133 900-138 300 3,3 Toimintakate -152 146,47-133 900-129 300-3,4 Virasto Toimintatuotot 1 820 594,93 1 852 900 1 962 300 5,9 Toimintakulut -1 390 324,40-1 500 800-1 621 900 8,1 Toimintakate 430 270,53 352 100 340 400-3,3 Projektit Toimintatuotot 136 036,83 174 900 184 700 5,6 Toimintakulut -186 614,63-207 500-245 600 18,4 Toimintakate -50 577,80-32 600-60 900 86,8 Kesäyliopisto Toimintatuotot 496 318,26 460 600 420 600-8,7 Toimintakulut -640 864,20-629 100-588 900-6,4 Toimintakate -144 545,94-168 500-168 300-0,1 *Jäsenmaksutuotot kokonaisuudessaan viraston kustannuspaikalla. 2009 taluvut muunnettu jäsenmaksutuottojen osalta vertailukelpoisiksi vuoden 2010 talousarvion kanssa.
Talousarvio 2011 18 TULOSLASKELMAOSAN VERTAILU 2009 TP 2010 TA 2011 TA Muutos% TA 2010- TA 2009 2012 TS 2013 TS 2014 TS Toimintatuotot 2 452 950,02 2 488 400 2 576 600 3,5 2 410 400 2 428 300 2447800 Myyntituotot 1 814 308,34 1 812 100 1 852 300 2,2 1 870 800 1 888 700 1908200 Maksutuotot 274 285,42 265 800 270 600 1,8 270 600 270 600 270600 Tuet ja avustukset 364 255,81 410 400 453 700 10,6 269 000 269 000 269000 Muut toimintatuotot 100,45 100-100,0 Toimintakulut -2 389 949,70-2 471 300-2 594 700 5,0-2 502 900-2 428 400-2447900 Henkilöstömenot -1 436 133,83-1 604 100-1 632 500 1,8-1 574 600-1 566 100-1589600 Palvelujen ostot -633 483,72-584 500-679 500 16,3-590 000-590 000-590000 Aineet, tarv. Ja tavarat -107 708,46-64 500-82 000 27,1-88 300-79 300-75300 Muut toimintamenot -212 623,69-218 200-200 700-8,0-250 000-193 000-193000 Toimintakate 63 000,32 17 100-18 100-205,8-92 500-100 -100 Rahoitustuotot ja -kulut,nto 1 688,03 1 500 400-73,3 400 400 400 Vuosikate 64 688,35 18 600-17 700-195,2-92 100 300 300 Poistot ja arvonalentumiset -18 590,22-18 600-300 -98,4-300 -300 300 Tilikauden tulos 46 098,13 0-18 000-92 400 0 0 Tilikauden ali-/ylijäämä 46 098,13 0-18 000-92 400 0 0
Talousarvio 2011 19 Investointiosa Investointeja ei esitetä taloussuunnitelmavuosille. TP 2009 TA 2010 TA 2011 Muutos-% TA2011-TA2010 Rahoitusosa Toiminnan rahavirta Vuosikate 64 688,35 18 600,00-17 700-195 Toiminnan ja investointien rahavirta 64 688,35 18 600,00-17 700-195 Lainakanta 31.12. 0 0 0
Talousarvio 2011 20 Henkilöstö 31.12.2008 31.12.2009 TA 2010 TA 2011 Virasto 20 19 19 20 Projektit 1 2 2 2 Kesäyliopisto 5 4 4 4 Projektit 1 1 1 0 Yhteensä 27 26 26 26
Talousarvio 2011 21 KYMENLAAKSON LIITTO JÄSENMAKSUOSUUDET VUODELLE 2011 MAKSETTAVAA JÄSENMAK- KUNTA KUNNALLISVEROA YHTEISÖVERO- SUOSUUS- VASTAAVAT VERO- MÄÄRÄT YHTEENSÄ % ENNAKKO TETTAVAT TULOT V. 2009 V.2011 V.2009 EURO HAMINA 312 149 850 4 157 740 316 307 590 11,691380 215 390 KOTKA 831 044 703 9 846 093 840 890 796 31,081057 572 606 MIEHIKKÄLÄ 22 229 742 640 082 22 869 824 0,845316 15 573 PYHTÄÄ 73 068 938 548 671 73 617 609 2,721059 50 130 VIROLAHTI 40 574 700 774 369 41 349 069 1,528347 28 157 IITTI 89 062 892 1 213 134 90 276 026 3,336788 61 474 KOUVOLA 1 302 661 042 17 504 913 1 320 165 955 48,796054 898 970 2 670 791 867 34 685 002 2 705 476 869 100,0 1 842 300,- Lähde: Verohallinto; tieto verovuoden 2009 veroista 26.10.2010