YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

JÄSENKYSELY 2014 ITÄ-SUOMI

JÄSENKYSELY ITÄ-SUOMEN ALUE Itä-Suomen alueelta kyselyyn vastasi 1750 jäsentä. Naisia 90 % Yli 45 vuotiaita oli 77 % vastaajista Työssäkäyviä 89 % Kunnassa tai kuntayhtymässä työskenteleviä 78 % Vakinaisessa työsuhteessa olevia 90 % Yli 20 vuoden työura 64 % vastaajista Koko jäsenkyselyn vastausmäärä oli 9985 ja vastausprosentti 34 %. Vastausmäärät kysymyksittäin vaihtelevat, koska kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.

SUKUPUOLI (N=1733) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Nainen 90% (N=1559) Mies 10% (N=174)

IKÄ (N=1742) 0% 10% 20% 30% 40% 50% alle 26 vuotta 2% (N=27) 27-35 vuotta 6% (N=104) 36-45 vuotta 15% (N=267) 46-55 vuotta 44% (N=766) yli 56 vuotta 33% (N=578)

OLETKO TÄLLÄ HETKELLÄ (N=1738) 0% 20% 40% 60% 80% 100% työssä 89% (N=1548) työtön 4% (N=72) opiskelija 1% (N=15) vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, äitiysvapaalla tms. 2% (N=28) muu vaihtoehto, mikä? 4% (N=75)

TYÖSKENTELYSEKTORI (N=1743) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kunta tai kuntayhtymä 78% (N=1362) Yksityinen 15% (N=257) Seurakunta 1% (N=24) Valtio 1% (N=26) En ole tällä hetkellä työelämässä. 4% (N=74)

TYÖSUHTEEN LUONNE (N=1664) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vakinainen 90% (N=1503) Määräaikainen 10% (N=161)

TYÖURASI PITUUS TÄHÄN MENNESSÄ? (N=1737) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% alle 5 vuotta 6% (N=110) 5-10 vuotta 9% (N=149) 11-20 vuotta 20% (N=353) 21-30 vuotta 29% (N=512) yli 30 vuotta 35% (N=613)

TYÖELÄMÄSTÄ - Työn henkinen kuormittavuus - Työajan joustot - Poissaolot - Työn imu - Työmotivaatio

JOS MIETIT TYÖURAASI VUODELLA TAAKSEPÄIN, OLETKO KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI (N=1724) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% viikoittain 21% (N=356) muutamia kertoja kuukaudessa 34% (N=593) pari kertaa puolessa vuodessa 19% (N=328) pari kertaa vuodessa 17% (N=298) en kertaakaan 9% (N=149)

TYÖN KOKEMINEN HENKISESTI RASKAAKSI - Vastaajista yli puolet (55 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Joka viides (21 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi viikoittain. - Vastaajista 36 %:lle (N=626) kuormittavuus oli satunnaista, muutamia kertoja vuodessa esiintyvää. - Vastaajista 9 % (N=149) ilmoitti, ettei ole kärsinyt työn henkisestä kuormittavuudesta lainkaan viimeisen vuoden aikana. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

JOS OLET KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI, MIKÄ ON VAIKUTTANUT SIIHEN? VALITSE ENINTÄÄN KOLME ASIAAN VAIKUTTANUTTA TEKIJÄÄ. (N=1592) 0% 10% 20% 30% 40% 50% työilmapiiriongelmat 37% liian suuri työmäärä 45% säästötoimenpiteet työpaikalla 31% liian vähäiset henkilöstöresurssit 39% työn luonne itsessään henkisesti raskasta 26% yksityiselämän asioista johtuen oma terveydentila muu, mikä? 12% 13% 16%

MITKÄ ASIAT OVAT VAIKUTTANEET TYÖN KOKEMISEEN HENKISESTI RASKAAKSI? - Työn kokemiseen henkisesti raskaaksi kerrottiin vaikuttaneen useimmiten liian suuri työmäärä, vähäiset henkilöstöresurssit ja kolmanneksi yleisin syy oli ollut työilmapiiriongelmat. - Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille seuraavia asioita: - Jatkuvat muutokset työssä, toimintatavoissa, henkilöstössä ja organisaatiossa. - Kiire, epävarmuus, arvostuksen puute. - Huono esimiestyö, esimiehiltä saatavan tuen puute ja puutteet johtamisessa

ARVIOI SEURAAVIA TYÖELÄMÄN JOUSTOON LIITTYVIÄ ASIOITA. (N=1705) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Etätyö 6% 41% 53% Liukuva työaika 59% 23% 18% Lyhennetty työaika 9% 18% 73% Palkattomat vapaat vapaaehtoisesti, ei työnantajan toimesta säästötoimena 12% 12% 76% Lomarahat vapaana omasta aloitteesta, ei työnantajan toimesta säästötoimena 11% 17% 72% Vuorotteluvapaa 2% 11% 87% Osa-aikaeläke 6% 5% 89% 2% Opintovapaa 1% 2% Osittainen hoitovapaa 1% 96% 98% Jotakin muuta, mitä? 5% 8% 87% Käytän tällä hetkellä Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani En käytä, koska ei ole minulle merkityksellinen tällä hetkellä

TYÖELÄMÄN JOUSTOT - Työelämän joustoista selvästi yleisimmin käytössä oleva oli liukuva työaika. Vastaajista 59 % käyttää liukuvaa työaikaa. Seuraavaksi yleisimpiä mutta selvästi harvemmin käytössä olevia olivat palkattomat vapaaehtoisesti otettavat vapaat (12 %), lomarahojen ottaminen vapaana (11 %), lyhennetty työaika (9 %) ja etätyön tekeminen (6 %). - Vastausten perusteella etätyömahdollisuutta kohtaan olisi eniten kiinnostusta. 41 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisivät etätyömahdollisuutta mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Liukuvan työajan osalta lähes joka neljäs ilmoitti, että käyttäisi mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

MUISTA TYÖELÄMÄN JOUSTOISTA Käytän tällä hetkellä: - Osatyökyvyttömyyseläkettä - Lomien pitäminen pienissä pätkissä - Vanhempainvapaat - Työtä tukeva opiskelu työaikana - Omien henkilökohtaisten menojen järjestyminen työpäivän aikana tarvittaessa Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani: - kertyneiden saldovapaiden viikoittainen käyttäminen - palkattomia päiviä, jotka voisi tehdä ruuhka-aikoina takaisin, mutta virkistäisivät toisinaan - Työnkierto - aamuvuoroviikko ja iltavuoroviikko vaihdellen, ei ilta ja aamu sekaisin, ehdottanut olen kokeiluun ryhtymistä - Jos vakituinen sijainen palkattaisiin, käyttäisin em. keinoja työn keventämiseksi - Sijaisen saaminen, jos olen koulutuksessa tai sairaana tms. - pitkä työputki, pitkä vapaa - Kuntoloma - Työaikapankki - työpaikkaliikunta osin työaikana - Puolikas lomapäivä työntekijän aloitteesta - Vapaa päivä 1pv/kk käyttäisin jos voisin

MONTAKO TYÖPÄIVÄÄ OLET OLLUT POISSA TÖISTÄ VIIMEISEN VUODEN AIKANA MASENNUKSEN, TYÖUUPUMUKSEN, TYÖYHTEISÖONGELMIEN TMS. VUOKSI? (POISLUKIEN SIIS NS. FYYSISET SAIRAUDET, FLUNSSAT, SAIRAAN LAPSEN HOITAMISESTA JOHTUNEET POISSAOLOT TMS.) (N=1717) 0% 20% 40% 60% 80% 100% En yhtään 89% (N=1532) 1-5 päivää 4% (N=77) 6-10 päivää 2% (N=34) 11-20 päivää 1% (N=24) 21 päivää tai enemmän 3% (N=50)

POISSAOLOT TÖISTÄ TYÖUUPUMUKSESTA, MASENNUKSESTA, TYÖYHTEISÖONGELMISTA TMS. JOHTUEN - Vastaajista 11 % (185 vastaajaa) ilmoitti, että on ollut viimeisen vuoden aikana poissa töistä masennuksen, työuupumuksen, työyhteisöongelmien tai tms. vuoksi. - Näistä vastaajista 42 % ilmoitti, että poissaoloja oli ollut 1-5 päivää. Vastaajista 27 % ilmoitti, että poissaoloja oli ollut 21 päivää tai enemmän. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

OLETKO VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA MENNYT TÖIHIN, VAIKKA SINUSTA ON TUNTUNUT, ETTÄ SINUN OLISI OIKEASTI PITÄNYT OLLA SAIRAUSLOMALLA TERVEYDENTILASI TAKIA? (N=1710) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% en kertaakaan 34% (N=578) kerran 20% (N=334) 2-5 kertaa 35% (N=604) useammin kuin 5 kertaa 11% (N=194) - Vastaajista reilusti yli puolet eli 66 % (N=1132) on mennyt viimeisen vuoden aikana vähintään kerran töihin vaikka terveydentilan puolesta olisi pitänyt olla sairauslomalla. - Suurin osa heistä, jotka olivat näin tehneet, olivat menneet sairaana töihin useita kertoja.

TYÖN IMU JA TYÖHYVINVOINTI

KOEN TYÖN IMUA ELI TARMOKKUUTTA, OMISTAUTUMISTA, INNOSTUMISTA JA UPPOUTUMISTA TYÖSSÄNI? (N=1711) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Päivittäin 30% (N=506) Muutaman kerran viikossa 33% (N=557) Kerran viikossa 9% (N=156) Muutaman kerran kuukaudessa 16% (N=279) Kerran kuukaudessa 4% (N=72) Muutaman kerran vuodessa 7% (N=119) En koskaan 1% (N=22)

TYÖN IMU Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, omistautunut, uppoutunut, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. - Vastaajista 72 % kertoi kokevansa työn imua vähintään kerran viikossa. Vastaajista 30 % ilmoitti kokevansa sitä päivittäin.

MITKÄ ASIAT SAAVAT SINUT MOTIVOITUMAAN JA INNOSTUMAAN TYÖSSÄSI? VALITSE KOLME SINULLE MERKITYKSELLISINTÄ TEKIJÄÄ. (N=1738) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Mielekkäät työtehtävät Esimiehen tuki ja palaute Työpaikan rohkaiseva ja rento ilmapiiri Työn sisältö itsessään Hyvät työkaverit Mahdollisuus joustaviin työaikoihin Saamani palaute tekemästäni työstä Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti Mahdollisuus edetä urallani Mahdollisuus vaikuttaa organisaation Saamani rahallinen korvaus työstä Yrityksen tarjoamat työsuhde-edut Mahdollisuus pitää työ ja vapaa-aika Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja Esimiehen arvostus ja palaute Muu, mikä? 4% 6% 1% 3% 19% 18% 25% 13% 16% 15% 15% 20% 29% 47% 43% 64%

MITEN TYÖNANTAJASI PANOSTAA SINUN TERVEYTESI YLLÄPITOON? (N=1715) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vuosittaiset tykypäivät, liikuntapäivät tms. 52% (N=884) Työterveyshuolto 86% (N=1480) Säännölliset terveystarkastukset Liikuntasetelit tms. muu rahallinen tuki vapaaajan liikkumiseen 40% (N=694) 53% (N=914) Työnantajan tarjoamat liikuntatunnit Työajan käyttäminen viikoittain liikkumiseen. Jos niin miten paljon? Yhteisiin liikuntatapahtumiin osallistuminen (kuten Naisten kymppi, Likkojen lenkki tms.) Terveysluentoja Mahdollisuus osallistua kuntoremontteihin tms. työajalla Muuten, miten? Ei mitenkään 11% (N=183) 2% (N=39) 7% (N=113) 2% (N=40) 11% (N=188) 5% (N=83) 5% (N=78)

TYÖNANTAJAN PANOSTUS TERVEYDEN YLLÄPITOON - Työterveyshuolto, vuosittaiset tyky-/liikuntapäivät ja liikuntasetelit tms. rahallinen tuki olivat asioita, joita useimmat vastaajat kertoivat työnantajansa tarjoavan heille. Vastaajista 86 %:lla oli käytössä työterveyshuollon palvelut. - Vastaajista 2 % eli 39 henkilöä vastasi, että he voivat käyttää työaikaansa viikoittain liikkumiseen. Aika vaihteli 15 minuutin taukoliikunnasta 2 tuntiin.

MIKÄ SEURAAVISTA KUVAA TAPAA, JOLLA PÄÄSÄÄNTÖISESTI KULJET TYÖMATKASI? (N=1721) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet Kävellen, juosten tai pyörällä sään salliessa 12% (N=215) 23% (N=392) Aina omalla autolla 55% (N=938) Aina julkisilla kulkuneuvoilla 4% (N=75) Muuten, miten? 5% (N=89) Työni on kotona 1% (N=12)

TYÖMATKAT - Vastaajista hieman yli puolet eli 59 % (1013) ilmoitti kulkevansa työmatkat aika joko omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. - Joka viides vastaajista (23 %, 392) ilmoitti kulkevansa työmatkat kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet, 12 % (215) kertoi tekevänsä näin sään salliessa. Muina vaihtoehtoina ilmoitettiin yleisimmin, että kesällä pyörällä/kävellen ja talvella autolla, kimppakyydillä tai osa matkasta kävellen/pyörällä ja osa julkisilla.

KOETKO LIIKKUVASI TARPEEKSI (MUKAANLUKIEN HYÖTYLIIKUNTA JA MUU LIIKUNTA)? (N=1736) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kyllä 50,2% (N=871) En 49,8% (N=865)

JOS VASTASIT, ETTET MIELESTÄSI LIIKU TARPEEKSI NIIN MISTÄ SE MIELESTÄSI JOHTUU? (N=888) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei ole aikaa 33 % (N=291) En jaksa/viitsi 50% (N=444) En koe liikuntaa itselleni mielekkääksi 5% (N=44) Terveydellisistä syistä johtuen 21% (N=188) Muusta syystä, miksi? 12% (N=108)

RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN? - Vastaajilta tiedusteltiin kokevatko he liikkuvansa tarpeeksi. Vastaukset jakautuivat kahtia. Puolet vastaajista ilmoitti liikkuvansa mielestään tarpeeksi, puolet taas kertoi, ettei mielestään harrasta riittävästi liikuntaa. - Suurimmaksi syyksi liikkumattomuudelle ilmoitettiin se, ettei jaksa tai viitsi (50 % vastaajista, 444) ja 33 % (291) ilmoitti syyksi ajanpuutteen. Joka viides vastasi liikkumattomuuden johtuvan terveydellisistä syistä (21 %, 188). - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

ISTUMME TUTKIMUSTEN MUKAAN JOPA 80 % VALVEILLAOLOAJASTAMME. KUINKA MONTA TUNTIA SINÄ ISTUT KESKIMÄÄRIN PÄIVÄSSÄ TYYPILLISENÄ ARKIPÄIVÄNÄ, JOLLOIN OLET TÖISSÄ? (MUKAAN LUKIEN TÖISSÄ, KOTONA, KULKUNEUVOSSA YMS.) (N=1730) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle 2 tuntia 9% (N=160) 2-8 tuntia 53% (N=918) yli 8 tuntia 38% (N=652)

ISTUMINEN PÄIVÄN AIKANA - UKK-instituutin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen suomalaisen valveillaoloajasta kolme neljäsosaa eli 9 tuntia kuluu istuen tai makuulla. - Tutkimuksen mukaan istumisen takia lihastyö ja energiankulutus vähenevät, mikä lisää diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä sekä lihomisen todennäköisyyttä. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Runsaaseen istumiseen liittyvät myös lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinongelmat. - Vastaajista 38 % ilmoitti istuvansa päivän aikana yli 8 tuntia, 53 % 2-8 tuntia ja 9 % alle 2 tuntia.

ONKO SINULLA DIAGNOSOITU JOKIN TYÖUUPUMUKSESTA JOHTUVA SAIRAUS? (N=1732) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä 12% (N=204) Ei 88% (N=1528)

JOS OLET SELVINNYT TYÖUUPUMUKSESTA, MITKÄ TEKIJÄT AUTTOIVAT SIITÄ PARANTUMISEEN JA TYÖKYVYN SAAMISEEN TAKAISIN? (N=375) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Työterveyshuolto 43% Sairausloma 53% Töiden uudelleenjärjestelyt 24% Läheisten tuki 38% Terapia 22% Jokin muu, mikä? 29%

TYÖUUPUMUS - Vastaajista hieman reilu joka kymmenes (12 % eli 204) ilmoitti, että heillä on diagnosoitu jokin työuupumuksesta johtuva sairaus. - Työuupumuksesta selviämiseen oli vastauksien perustella ollut apua monista eri tekijöistä. Puolet vastaajista ilmoitti, että sairausloma oli ollut tärkeä osa parantumista. Työterveyshuollon ja läheisten tuen ilmoitettiin myös olleen tärkeässä roolissa. - Valtakunnallisesti vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissa myös monia muita parantumiseen vaikuttaneita asioita. Useimmat vastaajista mainitsivat työpaikan tai alan vaihdon auttaneen asiaa, liikunta oli ollut monelle tärkeä osa parantumisprosessissa ja moni mainitsi myös, että vuorotteluvapaa oli tarjonnut hengähdystauon työuupumuksen selättämiseksi. - Muita mainittuja asioita olivat kuntoutus ja lääkitys, opintovapaa, osaaikaeläke, työkavereiden tuki, esimiehen/työkavereiden vaihtuminen, oman elämän hallinta paremmin mm. aikataulujen suhteen ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja elämäntapojen muutos.

SÄÄSTÖTOIMENPITEET

ELÄMME TALOUDELLISESTI EPÄVAKAITA AIKOJA. OVATKO TYÖPAIKKASI SÄÄSTÖTOIMENPITEET KOHDISTUNEET/KOHDISTUMASSA KULUVAN VUODEN AIKANA SINUUN JOISSAKIN SEURAAVISSA MUODOISSA? VALITSE NE VAIHTOEHDOT, JOTKA KUVAAVAT OMAA TILANNETTASI. (N=1671) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Lomautus 11% (N=176) Irtisanominen 3% (N=52) Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? 15% (N=252) 20% (N=328) 18% (N=293) En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 48% (N=804) Säästötoimien kohteeksi joutuneita oli vastaajista 52 % eli 867 vastaajaa. Prosentit kertovat kuinka monta prosenttia kokonaisvastaajamäärästä on joutunut kyseisen säästötoimen kohteeksi, prosentti ei viittaa kyseisen säästötoimen yleisyyteen. Monet vastaajista oli joutunut useiden säästötoimien kohteeksi, josta johtuu se, ettei prosenttiluvut päädy yhteenlaskettuna 100 prosenttiin.

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lounais-Suomen alue (N=1259) Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Oulun alue (N=993) 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% 9% 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% 3% 3% 4% 7% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 7% Itä-Suomen alue (N=1671) Pohjanmaan alue (N=1044) 13% 15% 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% 17% 24% 20% 21% 21% 21% 20% 27% 27% Kymen alue (N=771) Uudenmaan alue (N=865) 49% 48% 51% 46% 49% 56% 61% 58% 54% Lapin alue (N=489) koko maa (N=9534) 77%

Säästötoimet alueittain 2014 (%) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanma an alue (N=1044) Uudenmaa n alue (N=865) Lomautus 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% Irtisanominen 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 3% 7% 15% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 4% 24% 20% 21% 13% 27% 21% 27% 21% Muuta, mitä? 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 77% 49% 48% 51% 61% 49% 56% 46% 58%

Säästötoimet alueittain 2014 (lkm) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaa n alue (N=1044) Uudenmaa n alue (N=865) Lomautus 13 107 176 102 26 139 89 127 68 Irtisanominen 25 49 52 35 27 49 28 23 17 Lomarahojen vaihto vapaaksi 25 101 252 41 36 62 45 54 22 Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 38 340 328 159 63 341 213 283 179 Muuta, mitä? 138 272 293 141 81 201 141 182 124 En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 759 698 804 395 298 618 552 479 506

SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ - Vastaajista 48 % (N=804) ilmoitti, ettei ole joutunut säästötoimien kohteeksi eikä säästötoimia ollut myöskään näköpiirissä. Vastaajista 52 % eli 867 vastaajaa säästötoimet olivat koskettaneet. - Yleisimmin Itä-Suomen alueella oli käytetty vapaaehtoisia talkoovapaita ja muita säästötoimia. Irtisanotuksi ilmoitti tulleensa 52 vastaajaa, lomautettuna oli ollut vastaajista 176 eli noin joka kymmenes kaikista vastaajista. - Itä-Suomen alueella lomarahojen vaihtoa oli käytetty säästötoimena selvästi muita alueita useammin. 15 % kaikista Itä-Suomen alueen vastaajista oli vaihtanut lomarahoja, kun vastaava luku muilla alueilla oli 3-7 % vastaajista.

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS ITÄ- SUOMESSA 2013 JA 2014 400 350 328 300 250 252 281 264 293 200 176 171 150 118 100 50 28 52 0 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 750 v. 2014 N= 867 2013 (N=862) 2014 (N=1101)

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS ITÄ- SUOMESSA 2013 JA 2014 35% 30% 33% 30% 31% 27% 25% 23% 20% 15% 14% 16% 20% 10% 5% 3% 5% 0% Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 750 v. 2014 N= 867 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=862) 2014 (N=1101) Muuta, mitä?

SÄÄSTÖTOIMIEN YLEISYYS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA VERRATTUNA VUOSINA 2013 JA 2014 - Kyselyn kokonaisvastaajamäärät Itä-Suomen alueella säästötoimien osalta olivat 1820 vastaajaa vuonna 2013 ja 1671 vastaajaa vuonna 2014. - Vuonna 2013 säästötoimien kohteeksi ilmoitti joutuneensa 41 % vastaajista (750), vuonna 2014 52 % (867). - Vastaajajoukko ei eri vuosina ollut identtinen. Vuonna 2014 kokonaisvastausmäärä oli hieman pienempi mutta säästötoimien määrä oli selvästi suurempi ja säästötoimien kohteeksi oli joutunut yhä useampi. - Vastauksia vertailtaessa eri vuosina on lomautusten, irtisanomisten ja lomarahojen vapaaksi vaihtamisen prosentuaaliset osuudet kaikista säästötoimista kasvaneet tultaessa vuoteen 2014. Vapaaehtoisten talkoovapaiden ja muiden säästötoimien yleisyys taas oli prosentuaalisesti tarkasteltuna hieman laskenut.

MUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Muina säästötoimina mainittuja asioita: - sijaisia ei palkata - sijaisten vähentäminen - eläkkeelle siirtyneiden tehtäviä siirretään tehtäväksi muille - YT-neuvottelut ovat kesken, alkamassa, juuri päättyneet - poislähteneiden, eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uutta työntekijää - määräaikaisuuksia ei jatketa - työajan lyhentäminen - työmäärä kasvanut ja lisääntynyt - matkakulujen, hankintojen, henkilöstöetuuksien, laitehankintojen vähentäminen - työtehtävien uudelleenjärjestelyt - yleinen epävarmuus