OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 KALLION ALA ASTEEN KOULU

OPETUSSUUNNITELMAN RUNKO 1. Koulun työn perusta. 1 1.1. Arvoperusta... 1 1.2. Koulun toiminta ajatus 1 1.3. Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet. 1 1.3.1. Kasvatustavoitteet... 1 1.3.2. Oppimistavoitteet.. 1 2. Opetuksen toteuttaminen... 2 2.1. Oppimiskäsitys 2 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri.. 2 2.2.1. Fyysinen oppimisympäristö... 3 2.2.2. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö 3 2.2.3. Pedagoginen oppimisympäristö.. 3 2.3. Työtavat 4 2.4. Oppilaiden osallisuus. 5 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt. 6 3.1. Tuntijako.. 6 3.1.1. Kallion ala asteen tuntijako. 7 3.1.2. Kielikylpyluokkien tuntijako. 8 3.2. Kieliohjelma. 9 3.3. Koulun painotukset 9 3.4. Oppilaaksiotto. 10 3.4.1. Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet. 10 3.4.2. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet.. 10 3.4.3. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet. 10 3.4.4. Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa... 11 3.4.5. Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa... 11 3.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset 12 4. Ohjauksen järjestäminen... 13 4.1. Ohjaustoiminta 13 4.2. Opinto ohjaus.. 13 4.3. Oppimissuunnitelma.. 14 5. Opiskelun tuki 16 5.1. Tukiopetus 16 5.2. Erityisopetus 16 5.2.1. Osa aikainen erityisopetus.. 16 5.2.2. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus... 17 5.2.3. Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen.. 18 5.3. Valmistava opetus.. 18 6. Hyvinvoinnin tukipalvelut... 20 6.1. huolto.. 20 6.2. Muut tukipalvelut. 21 6.2.1. Kerhotoiminta 21 6.2.2. Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta 21 6.2.3. Kouluruokailu. 22 6.2.4. Koulumatkat... 22

6.2.5. Koulunkäyntiavustajatoiminta 22 7. Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena.. 24 7.1. Kodin ja koulun yhteistyö.. 24 7.2. Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö. 25 7.2.1. Esi ja perusopetuksen yhteistyö. 25 7.2.2. Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa. 26 7.3. Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa. 27 7.4. Työelämäyhteistyö. 27 7.5. Kansainvälinen yhteistyö. 27 8. Arviointi... 28 8.1. Oppilaan arviointi 28 8.1.1. Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet.. 28 8.1.2. Oppilaan itsearviointi.. 29 8.1.3. Työskentelyn arviointi 29 8.1.4. Arvioinnin toteuttaminen lukuvuoden aikana. 29 8.1.5. Käyttäytymisen arviointi 31 8.1.6. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi. 34 8.1.7. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi 34 8.1.8. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli. 34 8.1.9. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet. 35 8.1.10. Oman opinto ohjelman mukaan etenevä oppilas. 35 8.1.11. Vuosiluokkiin sitomaton opetus 36 8.1.12. Päättöarvioinnin periaatteet. 36 8.1.13. Todistukset 36 8.2. Koulun toiminnan arviointi 38 8.2.1. Strateginen arvionti 38 8.2.2. Jatkuva arviointi ja kehittäminen.. 38 9. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt... 39 9.1. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen 39 9.1.1. Opetuksen eheyttäminen.. 39 9.1.2. Aihekokonaisuudet. 39 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien/kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi.. 48 9.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 48 9.2.2. Suomi toisena kielenä. 61 9.2.3. Kielikylpykieli, ruotsi 61 9.2.4. Vieraat kielet 65 9.2.5. Matematiikka 80 9.2.6. Ympäristö ja luonnontieto. 91 9.2.7. Biologia ja maantieto.. 97 9.2.8. Fysiikka ja kemia. 100 9.2.9. Uskonto. 104 9.2.10. Ortodoksinen uskonto 108 9.2.11. Elämänkatsomustieto. 112 9.2.12. Historia.. 117 9.2.13. Musiikki 120 9.2.14. Kuvataide. 130 9.2.15. Käsityö.. 139 9.2.16. Liikunta... 145 9.2.17. Valinnainen aine.. 153

10. Liitteet 10.1. Todistuskaavakkeet 10.2. Tietostrategia 10.3. Esi ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelma

10. Opetussuunnitelman tiivistelmä Koulun toiminta ajatus Turvallinen kouluyhteisö innostaa oppilasta oppimaan ja auttaa oppilasta terveen itsetunnon kehittymisessä ja elämäntaitojen hallinnassa muuttuvassa yhteiskunnassa. Pyritään siihen, että oppilas saavuttaa opetussuunnitelman edellyttämät perustiedot ja taidot. ta ohjataan ja kannustetaan hänen henkilökohtaisten edellytyksiensä mukaan. Kasvatustavoitteet oppii suvaitsevaiseksi. Hän oppii ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuuden ja käymään koulua erilaisten oppijoiden kanssa. omaksuu hyvät käytöstavat. Rehellisen palautteen ja erilaisten onnistumiskokemusten kautta luodaan edellytykset realistisen minäkuvan kehittymiselle. tuntee vastuuta omista teoistaan, sanoistaan, yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstään sekä arvostaa omaa ja toisten työtä. Oppimistavoitteet Monipuolisten työskentelytapojen avulla oppilas innostuu oppimisesta ja oppii oppimaan: omaksuu hyvät opiskelutaidot, oppii tietoja ja taitoja, saa valmiuksia opinnoissa etenemistä ja elämää varten. ta ohjataan arvioimaan työskentelytaitojaan ja tuloksiaan. Kallion ala aste tuntijako VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 5 3 4 5 A kieli 2 2 2 2 Matematiikka 5 5 4 5 4 5 4 5 4 5 Ympäristö ja luonnontieto 2 2 2 3 3 Biologia ja maantieto 2 1 Fysiikka ja kemia 1 1 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 Musiikki 1 2 2 1 2 2 2 Kuvataide 1 1 1 2 3 2 Käsityö 2 1 2 2 2 2 Liikunta 2 2 2 2 2 2 Valinnaiset aineet 1 Tunnit yhteensä 21 21 23 25 23 25 24 26 24 26 Vapaaehtoinen A kieli 2 2 2 2 Kieliohjelma Kallion ala asteella on suomenkielisen yleisopetuksen oppilailla A1 kielenä englanti. Opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla. Opetusta annetaan kaksi viikkotuntia 3. 6. luokilla. Ruotsin kielen kielikylvyn A1 kielenä on ruotsi, joka alkaa kolmannelta luokalta. A2 kielet ovat saksa ja ranska. Opiskelu aloitetaan neljänneltä luokalta. Opetusta annetaan kaksi viikkotuntia 4. 6. luokilla. Ruotsin kielen kielikylvyn A2 kieli on englanti, joka alkaa kolmannella luokalla. Lisäksi he voivat valita toisen A2 kielen ( saksa, ranska) neljännellä luokalla. Koulun painotukset Koulumme pyrkii opetuksessaan painottamaan matematiikkaa. Alkuopetuksessa on käytössä maksimituntimäärät ja ylemmillä luokka asteilla tuntimäärää lisätään resurssien puitteissa. Opetusta kehitetään hankkimalla monipuolista välineistöä ja kouluttamalla opettajia.

Koulussamme toimii ruotsinkielen varhainen täydellinen kielikylpy kaikilla luokka asteilla. Opetuksen järjestäminen Koulussamme on suomenkielisen yleisopetuksen ja ruotsin kielen kielikylpyopetuksen lisäksi autismi ja dysfasialuokat sekä valmistavan opetuksen luokka. Oppilaaksiotto koulumme kielikylpyluokille Valintaperusteet kielikylpyluokille ovat seuraavat oppilaan äidinkieli on suomi oppilas on käynyt kielikylpypäiväkodin tai hänellä on muutoin hankittu vastaava kielitaito (esim. asunut Ruotsissa) oppilas tulee Kallion alueen kielikylpypäiväkodeista oppilas on ollut muualla kielikylpypäiväkodissa ilmoittautumisjärjestyksessä oppilaalla on sisaruksia koulussa arpa Nivelvaiheiden yhteistyö Perusopetuksen aikaista yhteistyötä tehdään Aleksis Kiven peruskoulun, Kallion ja Vallilan ala asteiden kesken. Kallion ala asteen yleisopetusluokkien ja Vallilan ala asteen oma yläasteen koulu on Aleksis Kiven peruskoulu. Kielikylpyluokkien omina yläasteen kouluina toimivat Alppilan yläaste sekä Åshöjdens grundskola. Autistioppilaiden siirtyessä yläasteelle yhteistyötä tehdään Pukinmäen yläasteen kanssa. Teemme vuosittain yhteistyötä alueemme päiväkotien kanssa. Yhteistyömuodot on tarkemmin määritelty esi ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. Kodin ja koulun yhteistyön järjestäminen Koulun ja kodin välinen yhteistyö pyrkii yhtenäiseen kasvatuslinjaan kodin kanssa. Yhteistyömuotoja ovat mm. vanhempien ja opettajien yhteydenpito; viestit, arviointi ja kehityskeskustelut, oppilashuollon tuki sekä vanhempainillat, tapahtumat, juhlat, luentotilaisuudet. Johtokunta, vanhempainyhdistys ja luokkatoimikunnat edistävät kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Koulun tiedotteet kulkevat reppupostissa oppilaan kautta kotiin. Koulun www sivuilta löytyy myös ajankohtaista tietoa (www.kallia.edu.hel.fi). Luokanopettaja ilmoittaa luokkansa huoltajille luokan yhteydenpitokäytännöt. Toimintasuunnitelmassa tarkennetaan vuosittain suunnitelma kodin ja koulun yhteistyöstä. Oppilaiden osallisuus Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta luokan ja koulun yhteisen toimintakulttuurin luomisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Oppilaat voivat vaikuttaa koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin erilaisten kyselyjen avulla, lisäksi heillä on mahdollisuus arvioida toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta. Kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Luokkien edustajat muodostavat vuosittain vaihtuvan oppilaskunnan hallituksen. huolto huoltoryhmä kokoontuu viikoittain. Siihen kuuluvat rehtori, laaja alainen erityisopettaja, psykologi, kuraattori ja kouluterveydenhoitaja sekä opettaja, jonka oppilaiden asioita käsitellään. Opettajat saavat ennen kokoontumista kaavakkeen, johon kirjataan kokouksessa käsiteltävät asiat. huoltoryhmä pyrkii ratkaisemaan ongelmat, sopii työnjaon ja sopii seurannasta. Huoltajat kutsutaan tarvittaessa mukaan neuvotteluun. Ryhmä voi myös ottaa yhteyttä asiantuntijoihin tai ohjata huoltajat muiden tukipalvelujen piiriin.

Aamu ja iltapäivätoiminta Koulu järjestää autistioppilaille yhdessä sosiaaliviraston kanssa aamu ja iltapäivätoimintaa. Kaikille iltapäivätoimintaa tarvitseville oppilaille pyritään osoittamaan paikka iltapäivätoiminnasta. 3. 6.luokkalaiset ovat voineet halutessaan mennä Kallion Nuorisotalolle tai Tyttöjen talolle. Koulu tiedottaa yhdessä toiminnan tarjoajien kanssa aamu ja iltapäivätoiminnasta oppilaiden vanhemmille. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Aihekokonaisuuksia toteutetaan koulun toimintakulttuurissa ja rakenteissa sekä oppiaineiden sisällöissä. Koulu käyttää eheyttämisessä hyväkseen keskeisen sijainnin tarjoamia mahdollisuuksia sekä yhteistyötään eri tahojen kanssa. Arvioinnin keskeiset periaatteet ja järjestelyt Oppilaan arviointi on monipuolista ja jatkuvaa. Syyslukukauden aikana järjestetään arviointiviikko, jolloin käydään arviointi ja kehityskeskustelu huoltajien kanssa. Keskustelun yhteydessä opettaja antaa tietoa oppilaan edistymisestä ja huoltaja kertoo näkemyksensä opiskelusta. Opettaja ja huoltaja laativat yhdessä tavoitteita oppilaan opiskelulle ja käyty keskustelu dokumentoidaan. Lukuvuoden päätteeksi oppilas saa lukuvuositodistuksen. Lukuvuositodistuksessa 1. 2. luokilla arviointi on sanallista. 3.luokalla äidinkieli, matematiikka, ympäristö ja luonnontieto sekä englanti ( ruotsin kielen kielikylvyssä A1 ruotsin kieli) arvioidaan numeerisesti, muut aineet sanallisesti. 4. 6. luokilla kaikki aineet arvioidaan numeerisesti. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden sekä valmistavan opetuksen oppilaiden arviointi on sanallista. Itsearviointia harjoitellaan opettajan ohjauksessa ottaen huomioon oppilaan ikä, kyky ja harjaantuneisuus. Itsearviointi on luonteva osa opiskelua. Itsearviointimenetelminä voidaan käyttää mittareita, keskusteluja, töiden yhteistä tarkastelua ja kirjallisia tuotoksia. Käyttäytymistä arvioidaan hyvälle käytökselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti kehitysja arviointikeskusteluissa, itsearvioinnin yhteydessä ja lukuvuositodistuksessa ( 1. 2. luokilla sanallisena, 3. 6. luokilla numeerisena). Toimintasuunnitelmassa tarkennetaan vuosittain lukuvuoden arviointikäytänteet.

1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1 Arvoperusta Helsingin kouluissa jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin edistetään tasa arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Koulu korostaa helsinkiläisyyttä sekä oman kaupunginosan tuntemusta. Myös koulun vanhoja perinteitä tulee vaalia. 1.2. Koulun toiminta ajatus Turvallinen kouluyhteisö innostaa oppilasta oppimaan ja auttaa oppilasta terveen itsetunnon kehittymisessä ja elämäntaitojen hallinnassa muuttuvassa yhteiskunnassa. Pyritään siihen, että oppilas saavuttaa opetussuunnitelman edellyttämät perustiedot ja taidot. ta ohjataan ja kannustetaan hänen henkilökohtaisten edellytyksiensä mukaan. 1.3. Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet 1.3.1. Kasvatustavoitteet oppii suvaitsevaiseksi. Hän oppii ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuuden ja käymään koulua erilaisten oppijoiden kanssa. omaksuu hyvät käytöstavat. Rehellisen palautteen ja erilaisten onnistumiskokemusten kautta luodaan edellytykset realistisen minäkuvan kehittymiselle. tuntee vastuuta omista teoistaan, sanoistaan, yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstään sekä arvostaa omaa ja toisten työtä. 1.3.2. Oppimistavoitteet Monipuolisten työskentelytapojen avulla oppilas innostuu oppimisesta ja oppii oppimaan: omaksuu hyvät opiskelutaidot, oppii tietoja ja taitoja, saa valmiuksia opinnoissa etenemistä ja elämää varten. ta ohjataan arvioimaan työskentelytaitojaan ja tuloksiaan. 1

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. Kannustamme ja ohjaamme oppilaita asettamaan itselleen edellytystensä mukaisia tavoitteita ja suunnittelemaan sekä arvioimaan omia oppimisprosessejaan ja niiden tuloksia. ta ohjataan hahmottamaan tietokokonaisuuksia ja hyödyntämään saamiaan kokemuksia, myös epäonnistumisia. 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. 2

2.2.1. Fyysinen oppimisympäristö Koulussamme on nykyiselle oppilasmäärälle riittävät luokkatilat. Aineluokat: puhe ja luki opetuksen tilat, teknisen työn ja tekstiilityön luokat, musiikkiluokka, kieliluokka, atk luokka, kaksi liikuntasalia ja kirjasto. Ruokailu tapahtuu kahdessa vuorossa oppilasravintola Maijan murkinoissa. Koulun laajan piha alueen välittömässä läheisyydessä on leikkipuisto. Koulumme sijaitsee keskellä Helsinkiä hyvien liikenneyhteyksien päässä. Koululla on läheisiä kontakteja eri kulttuurilaitoksiin (kirjasto, kirkko, teatterit museot yms.). Lähistöllä on useampia urheilukenttiä ja uimahalli. Koulun sijainti keskellä kaupunkia haittaa jossain määrin hiihdon opetusta. Koulun 1. 2.luokkien oppilaille on voitu osoittaa iltapäivätoimintapaikka, mikäli perheet ovat sitä halunneet (Perhepuisto, Kallion seurakunta). 3. 6. luokkien oppilaat pääsevät koulupäivän päätyttyä Kallion nuorisotalolle. Tytöt voivat mennä Tyttöjen talolle. 2.2.2. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Koulussamme vallitsee avoin, välitön ilmapiiri. Koulun aikuisväestöllä on yhteinen vastuu oppilaista. Koulussamme on poikkeuksellisen paljon kasvattajia, johtuen erityisluokissa toimivista koulunkäyntiavustajista. Koulussamme on paljon erilaisia oppijoita ( erityisoppilaat, kielikylpy, yleisopetus ja valmistava opetus), joten oppilaat tottuvat toimimaan monipuolisessa ympäristössä. Koulukiusaamiseen puututaan aktiivisesti ja sitä pyritään ehkäisemään erilaisin menetelmin. Koulussamme toimii kummioppilas järjestelmä; koulutulokkaiden kummeina toimivat viidesluokkalaiset ja kummitoiminta jatkuu vielä seuraavanakin vuonna. Näin koulutulokas ei tunne itseään syrjäytetyksi ja saa aina tarvittaessa tukea kummiltaan. Kummioppilaalle toiminta tuottaa iloa ja erilaisia oppimistapoja sekä opettaa vastuuta ja sosiaalista yhdessäoloa. Oppilaiden integroiminen yleisopetuksen ja erityisopetuksen luokkiin edesauttaa joustavuutta, suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. 2.2.3. Pedagoginen oppimisympäristö Koulumme opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä ottaen huomioon oppilaiden tarpeet. Oppilaita kannustetaan itsenäisiksi tiedonhankkijoiksi käyttäen erilaisia työmuotoja. Oppilaita opetetaan toimimaan ryhmän vastuullisina jäseninä käyttäen parityöskentelyä ja erilaisia ryhmätyömuotoja sekä projektityöskentelyä. saa opettajaltaan päivittäin palautetta työskentelystään ja käyttäytymisestään. arvioi omaa oppimistaan kirjallisesti vähintään kerran lukuvuodessa. Arviointija kehittämiskeskusteluja käydään oppilaan, vanhempien ja opettajan kesken vähintään kerran lukuvuodessa. 3

2.3. Työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Koulun yleisopetuksessa käytetään yksilö, pari ja ryhmätyöskentelyä perustaitoja opiskeltaessa. Monipuolisen materiaalin käyttö tukee oppimista. Koulun kielikylpyopetuksessa painottuvat kommunikatiiviset ja toiminnalliset työtavat. Opetus tulee järjestää siten, että oppilailla on mahdollisuus omaksua ja käyttää kieltä monipuolisesti eri oppiaineissa. Opetuksen eheyttäminen teemoittain ja aihekokonaisuuksittain vahvistaa sekä eri oppiaineiden keskeisten sisältöjen että kielen omaksumista. Dysfasiaopetuksessa painottuvat kielellistä valmiutta edistävät työtavat. Opetus toteutetaan monipuolisia, kaikki eri aistit käyttöön ottavia opetustapoja soveltaen. Autismiopetuksessa painottuvat sosiaalista vuorovaikutusta ja kommunikointia edistävät työtavat. Opetus toteutuu käyttämällä yksilöllisten tarpeiden mukaisia opetusmenetelmiä, oppimateriaaleja, opetusvälineitä sekä vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja. Koulupäivän strukturointi ympäristön, tilan, ajan, toiminnan ja henkilöiden suhteen tukee oppilasta. Strukturoinnin määrä vaihtelee yksilöllisesti ja sitä voidaan vähentää silloin kun oppilas alkaa itse hallita koulupäivän eri tilanteita. 4

2. 4. Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta luokan ja koulun yhteisen toimintakulttuurin luomisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, joka valitsee keskuudestaan hallituksen. kunnan hallituksessa on edustus jokaiselta luokalta. Koulumme 4. 6. luokkalaiset oppilaat toimivat hallijärjestäjinä, joiden tehtävät on määritelty tarkemmin hallijärjestäjien ohjeissa. Oppilaat voivat vaikuttaa koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin erilaisten kyselyjen avulla, lisäksi heillä on mahdollisuus arvioida toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta. 5

3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: vuosiluokilla 1 2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3 4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 5 6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7 9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7 9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa. 6

3.1.1. Kallion ala asteen tuntijako VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 5 3 4 5 33 34 A kieli 2 2 2 2 8 Matematiikka 5 5 4 5 4 5 4 5 4 5 26 30 Ympäristö ja luonnontieto 2 2 2 3 3 9 10 Biologia ja maantieto 2 1 3 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 8 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 3 4 Musiikki 1 2 2 1 2 2 2 10 11 Kuvataide 1 1 1 2 3 2 10 Käsityö 2 1 2 2 2 2 11 Liikunta 2 2 2 2 2 2 12 Valinnaiset aineet 1 1 Tunnit yhteensä 21 21 23 25 23 25 24 26 24 26 136 144 Vapaaehtoinen A kieli 2 2 2 2 8 7

3.1.2. Kielikylpyopetuksen tuntijako VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 2 2 4 3 3 4 18 Kielikylpykieli ruotsi 5 5 4 4 3 3 24 A1 kieli ruotsi A2 kieli, englanti 2 2 2 2 8 Matematiikka 5 5 4 5 4 5 4 4 5 26 29 Ympäristö ja luonnontieto 2 2 2 3 3 9 10 Biologia ja maantieto 2 1 3 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Uskonto / ET 1 1 2 1 1 2 8 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 3 4 Musiikki 1 2 2 1 2 2 2 10 11 Kuvataide 1 1 1 2 3 2 10 Käsityö 2 1 2 2 2 2 11 Liikunta 2 2 2 2 2 2 12 Valinnaiset aineet 1 1 Tunnit yhteensä 21 21 25 27 25 27 27 26 28 A2 kieli, saksa tai ranska 2 2 2 Yhteensä 27 29 29 28 30 Kielikylpykielellä 17 16 13 15 13 15 15 12 14 86 92 Tummalla painetut oppiaineet opetetaan kielikylpykielellä eli ruotsiksi. Tuntijaon vuosittaiset muutokset ilmoitetaan toimintasuunnitelmassa. 8

3.2. Kieliohjelma Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A kielenä tai vapaaehtoisena A kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1 2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3 6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7 9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2006. Kallion ala asteella on suomenkielisen yleisopetuksen oppilailla A1 kielenä englanti. Opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla. Opetusta annetaan kaksi viikkotuntia 3. 6. luokilla. Ruotsin kielen kielikylvyn A1 kielenä on ruotsi, joka alkaa kolmannelta luokalta. A2 kielet ovat saksa ja ranska. Opiskelu aloitetaan neljänneltä luokalta. Opetusta annetaan kaksi viikkotuntia 4. 6. luokilla. Ruotsin kielen kielikylvyn A2 kieli on englanti, joka alkaa kolmannella luokalla. Lisäksi he voivat valita toisen A2 kielen ( saksa, ranska) neljännellä luokalla. A2 kielen opetusryhmä muodostetaan 10 oppilaalle. Kallion ala asteella toteutetaan varhaista täydellistä kielikylpyä (ruotsi). Oppilaat tulevat alueen kahdesta kielikylpypäiväkodista. Kielikylpyohjelmassa olevat oppilaat noudattavat koulun opetussuunnitelmaa. Opetuskielenä toimivat sekä ruotsi että suomi. Opetuskieltä käytetään johdonmukaisesti siten, että ruotsin kielellä opetusta antava opettaja käyttää opetuksessaan yksinomaan ruotsin kieltä ja suomen kielellä opetusta antava opettaja käyttää aina suomen kieltä. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen tapahtuu ruotsin kielellä. Suomenkielisen opetuksen määrä lisääntyy vuosittain ollen 6. luokalla n. puolet oppilaan tuntimäärästä. Kielikylpyoppilaat siirtyvät ala asteelta Alppilan yläasteelle, jossa on sekä englanti, saksa että ranska A2 kielinä. 3.3. Koulun painotukset Koulumme pyrkii opetuksessaan painottamaan matematiikkaa. Alkuopetuksessa on käytössä maksimituntimäärät ja ylemmillä luokka asteilla tuntimäärää lisätään resurssien puitteissa. Opetusta kehitetään hankkimalla monipuolista välineistöä ja kouluttamalla opettajia. Koulussamme toimii ruotsinkielen täydellinen kielikylpy kaikilla luokka asteilla. 9

3.4. Oppilaaksiotto 3.4.1. Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. 3.4.2. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A kielten ja B englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. 3.4.3. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: 1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 2. a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. b) Nimettyjen lähialueen ala asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 10

3. Terveys, päivähoito, maahanmuuttaja tai lastensuojeluviranomaisen lausunto 4. Koulumatkaan liittyvät tekijät 5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe 3.4.4 Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä, on oikeus käydä kaikki koulun luokka asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998 1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi. Jos lukuvuonna 1998 1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle. 3.4.5. Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Valmistava opetus Valmistavan opetuksen oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, jossa hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan valmistavalle luokalle seuraavasti 1. Oman suurpiirin valmistava luokka 2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään valmistavaan luokkaan, jossa on tilaa. Oppilaaksiotto Kallion koulun kielikylpyluokille Valintaperusteet kielikylpyluokille ovat seuraavat oppilaan äidinkieli on suomi oppilas on käynyt kielikylpypäiväkodin tai hänellä on muutoin hankittu vastaava kielitaito (esim. asunut Ruotsissa) 11