PIRKANMAAN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA

2012 PIRKANMAAN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020 Pirkanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus Maaseutu ja energia 28.9.2012

Sisältö Jhdant... 4 1 Pirkanmaan maakunnan ja maaseudun nykytilan kuvaus... 5 1.1 Väestö kasvaa ja ikääntyy Pirkanmaalla... 5 1.2 Osaaminen, kulutus ja tutkimus... 6 1.3 Työttömyys laskussa... 6 1.4 Kauppa, palvelut ja teknlgiatellisuus suurimmat timialat... 6 1.5 Infrastruktuuri vaatii investinteja... 7 1.6 Kuntien ja seutukuntien haasteet... 7 1.7 Maatiljen kehitysnäkymät Pirkanmaalla 2020... 9 1.8 Metsätalus...11 1.9 Teknlgiatellisuus...12 1.10 Elintarviketellisuus...12 1.11 Bienergian käyttö Sumessa ja Pirkanmaalla...12 1.12 Matkailu...13 2 Ohjelmakauden 2007-2013 tulkset ja vaikuttavuus Pirkanmaalla...13 2.1 Myönnetty rahitus timintalinjittain ja timenpiteittäin...14 2.1.1 Hankkeiden ja yritystukien kknaisrahitus 1/2007-6/2012...14 2.1.2 Maaseudun yritystuet...15 2.2 Määrälliset indikaattrit uudet yritykset, työpaikat ja kulutukset...16 2.3 Maaseutuhjelman kehittämistarpeet/heikkudet...17 3 Maaseudun kehittämisstrategia...18 3.1 Tulevaisuuden maaseutu Pirkanmaalla...18 3.2 Esiin nusseet kehittämistarpeet...18 3.3 Pirkanmaan maaseudun kehittämisstrategia ja sen painpistealueet...19 3.3.1 Maaseudun yritystiminnan kehittäminen...19 3.3.2 Asumisen mahdllisuuksien edistäminen...20 3.3.3 Osaamisen ja vurvaikutuksen kehittäminen...20 3.3.4 Elintarviketutannn laadun ja kannattavuuden parantaminen...21 3.3.5 Lähienergian tutannn ja käytön edistäminen...21 3.3.6 Maaseudun ihmisten yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistäminen...21 3.3.7 Metsien hidn ja metsään liittyvien elinkeinjen kehittäminen...22 3.3.8 Bitalus ja bimateriaalien mahdllisuuksien selvittäminen...22 3.3.9 Maaseutuympäristön hit...22 2

3.4 Seutukunnalliset tavitteet...23 4 Maaseudun kehittämisstrategian yhteensvitus eri timijiden sekä aluehjelmien kanssa...24 4.1 Pirkanmaalla tteutettavat rakennerahast-hjelmat...24 4.2 Maakuntasuunnittelu ja maakuntahjelma Pirkanmaalla...25 4.3 Pirkanmaan ympäristöhjelma 2011-2016...25 4.4 Pirkanmaan pintavesien timenpidehjelma vuteen 2015...26 4.5 Pirkanmaan metsähjelma 2012-2015...27 4.6 Pilkahdus-ennakintiprtaali...28 4.7 Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöhjelma...28 4.8 Pirkanmaan maaseutustrategia (2005-2015)...28 4.9 Pirkanmaan energiahjelma...29 5 Alueellisen valmistelutyön kuvaus...29 Lähdeluettel...31 3

Jhdant Maaseudun kehittämishjelman 2014-2020 alueellisten kehittämisstrategiiden laadinta n asetettu elinkein-, liikenne ja ympäristökeskusten tehtäväksi. Pirkanmaan ELY-keskus n laatinut tämän strategian yhteistyössä pirkanmaalaisten maaseudun timijiden kanssa. Valmistelutyöhön n kutsuttu Pirkanmaan liitn, kuntien, timintaryhmien, eri asiantuntijarganisaatiiden, ppilaitsten ja muiden maaseudun timijiden edustajia mahdllisimman laajasti. Eri timijiden yhteinen strateginen suunnittelu lu phjaa myöhemmälle hjelman valmistelulle ja suunnitelmien tteutukselle. Maaseudun kehittämishjelman rahitus ei le vielä tiedssa tämän strategian kirjitusvaiheessa. Viidennessä luvussa n kuvattu tarkemmin strategiatyön tteutusta. Tulevalla kaudella EU:n maaseuturahastn tavitteet vat seuraavat: 1) Tietämyksen siirrn ja innvaatiiden edistäminen maa- ja metsätaludessa sekä maaseudulla; 2) Maataluden kilpailukyvyn ja maatiljen elinkelpisuuden lisääminen; 3) Elintarvikeketjun rganisitumisen ja maataluden riskienhallinnan edistäminen; 4) Maa- ja metsätaludesta riippuvaisten eksysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen; 5) Lunnnvarjen tehkkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmasta säästävään taluteen siirtymisen edistäminen maatalus-, elintarvike- ja metsäsektreilla; ja 6) Ssiaalisen sallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taludellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla. Yhteisinä, läpileikkaavina teemina vat innvaatit, ilmastnmuuts ja ympäristö. Strategian ensimmäisessä luvussa tarkastellaan Pirkanmaan alueen maaseudun nykytilaa. Tisessa luvussa n arviitu kuluvan hjelmakauden (2007-2013) tulksia. Arviinnin phjaksi Pirkanmaan ELY-keskus teetti vaikuttavuusselvityksen. Selvityksen n laatinut Hanna Leipnen-Syyrakki Jaanu Cnsulting -nimisestä knsulttiyrityksestä. Klmannessa luvussa n esitetty Pirkanmaan maaseutustrategia (2014-2020), siihen liittyvät painpisteet sekä tavitteet. Neljännessä luvussa n kuvattu maaseutuhjelman yhteensvitusta ja työnjaka eri timijiden ja aluehjelmien kanssa. Kiitämme kaikkia työpajihin ja valmistelukkuksiin sallistuneita maakunnan timijita rakentavasta yhteistyöstä. Tivttavasti uusi strategia ja hjelmatyö jhtaa Pirkanmaan maaseudun kehittämishjelman tulkselliseen timeenpann. Tavitteena n, että uuden maaseutuhjelman valmistelun myötä syntyy pysyvää yhteistyötä maakunnan eri timijiden välille. Tampereella 28.9.2012 Erkki Hnkaniemi Sami Talla Hanna Leipnen-Syyrakki Kansikuva: MMM / Mavi, kuvaaja: Yrjö Tuunanen 4

1 Pirkanmaan maakunnan ja maaseudun nykytilan kuvaus Pirkanmaa n menestyvä eurppalainen tietmaakunta, jssa khtaavat kaupungin syke, elävä maaseutu ja mnimutinen lunt sekä msaiikkinen maaseutumaisema. Maakunnan kilpailukyvyn perustana n huippusaaminen ja sen sveltaminen liiketiminnassa, tieteessä ja teknlgiassa. Pirkanmaan maaseudusta valtasa kuuluu ydinmaaseutuun. Kaupunkien läheistä maaseutualuetta n lähinnä maakunnan keskellä sijaitsevan Tampereen ympärillä. Etäisyydet Tampereen keskustasta maakunnan rajille vat pisimmillään yli 100 kilmetriä. Tampere n Phjismaiden suurin sisämaan keskus ja se kuuluu klmen Sumen npeimmin kehittyvän alueen jukkn. Pirkanmaa n susittu yritysten sijittumiskhde ja hukutteleva myös piskelun, työnten, asumisen ja vapaa-ajan kannalta. Vahvuudet ja vimavarat -timiva elinkeinrakenne ja yrittäjyyssaaminen: --eri aljen vientiyrityksiä ja alihankintayrityksiä (puu, metalli, tiettekniikka) --metsälähtöiset timialat kuten energiantutant --mnipulinen maatalus: kasvinviljely, maittalus, siipikarja, sikatalus ja naudanlihantutant --elintarvikealan jatkjalstus --vahva lumumaakunta ja lähirukaketju -yhteisöllisyys ja yhteistyökyky -mnimutinen lunt ja maisema -sijainti lähellä vetvimaista Tamperetta -mnipulinen kuntarakenne ja elinvimaiset kylät -kaupunkien läheisellä maaseudulla timivat ja lähellä levat palvelut (edullinen ja viihtyisä asuinpaikka) -hyvät liikenneyhteydet -muuttvittinen alue Mahdllisuudet -saamisen kehittäminen: kulutusmahdllisuuksien hyödyntäminen -uudet innvaatit, yritysverkstt ja timintamallit (lähimarkkinat, vientiyhteistyö, yritysten ja tutkimuslaitsten verkstt) -puunjalstus, lähi- ja bienergia -lumu- ja lähiruan susin hyödyntäminen: uudet timintamallit elintarvikeketjussa ja lähimarkkinilla -työn ja yrittäjyyden uudet mudt -vapaa-ajan asuminen maaseudulla, -matkailu- ja virkistysmahdllisuuksien kehittäminen -entistä tiiviimpi kaupungin ja maaseudun vurvaikutus: palvelut, lähimarkkinat -maaseudulla asumisen/asuinympäristön kehittäminen -saavutettavuuden hyödyntäminen elinkeintiminnassa: vientimarkkinat, maaseutumatkailu Heikkudet ja rajitteet -maakunnassa välinpitämätön suhtautuminen maaseutuun ja maaseutukehittämiseen -haja-asutuksen ja kaavituksen rajitteet -hallinnn jäykkyys ja kauemmaksi siirtynyt päätöksentek -näköalattmuus ja heikk panstus tutekehitykseen -palvelujen väheneminen ja siirtyminen kauemmaksi -tietliikenneverkn heikkudet -maataluden hun kannattavuus ja hajanainen tilusrakenne -tiestön heikk kunt ja harva julkinen liikenne -väestön ikääntyminen -saavan työviman saatavuuteen ja työpaikkjen vähentymiseen liittyvät ngelmat -yhteisöllisyyden vähentyminen syrjäisillä seuduilla -elinkeinrakenteen kehittämiseen liittyvät ngelmat: --pääman puute --tutannn yksipulisuus --tuttavuus -hajallaan levat kylät vaikeuttavat yritystimintjen yhteensvittamista syrjäisillä seuduilla -matala kulutustas -alueellisten kulutusyksiköiden väheneminen Maaseudun ulkista timintaympäristöä mukkaavat ptentiaaliset uhkatekijät -ilmastnmuuts ja sen vaikutukset -energian hinta -tuntiraaka-aineiden kansainvälinen hintatas -Sumen talus ja kilpailukyky -Eurpan taluden kehitys -EU:n pliittinen kehitys -valtin ja kuntien pliittinen päätöksentek -kuntarakenteen muutkset -kuntatalus ja palveluiden rahitus -klmannen sektrin rlin muuts -maaseudulla asuvan väestön määrä ja ikärakenne -lunnn ja maiseman köyhtyminen Kuva 1. Pirkanmaan maaseudun vahvuudet ja vimavarat, mahdllisuudet, heikkudet ja rajitteet sekä uhkatekijät 1.1 Väestö kasvaa ja ikääntyy Pirkanmaalla Pirkanmaa n Sumen harvja kasvumaakuntia, Pirkanmaan väkiluku 1.1.2011 li 487 923. Viime vusina väestönkasvu n llut nin 4 000 henkeä vudessa, ja pulen miljnan pirkanmaalaisen rajan rikkutuminen n dtettavissa vunna 2013. Pirkanmaan väkiluku n 9,1 % kk Sumen väkiluvusta. 5

Väestön ikääntyminen jatkuu Pirkanmaallakin. Nyt alle 15-vutiaita n 16,4 % ja yli 65-vutiaita 17,1 %. Hultsuhde Pirkanmaalla n 51,1 % ja se n kk maan keskiarva (51,6 %) epäedullisempi, erityisesti muualla kuin Tampereen seutukunnassa. Haja-asutusalueilla asuu enää nin 13 % maakunnan väestöstä, ja mnien maaseutualueiden autiituminen etenee. Ei le näkyvissä, että keskittävä suuntaus erityisesti heikkenisi, ja näissä lissa alueellisesti nykyistä tasaisemman kehityksen aikaansaaminen n kva haaste. Määrältään kasvava väestö n kuitenkin arvkas vimavara. 1.2 Osaaminen, kulutus ja tutkimus Pirkanmaa panstaa vimakkaasti tieteeseen, teknlgiaan, kulutukseen ja uusiin innvaatiihin taluden suhdanteista hulimatta. Mnipulinen maailmanlukan saaminen ja mnipulinen timialarakenne vat tuneet ja tuvat myös tulevaisuudessa menestystä kk maakuntaan. Pirkanmaan väestön kulutustasn nusu n llut jatkuvaa; tutkintja surittaneita 15 vutta täyttäneistä vunna 2008 li j 67,5 % (kk maassa 65,5 %). Krkea-asteen tutkinnn surittaneita Pirkanmaalla li 28,5 %, enemmän kuin Sumessa keskimäärin (27,8%). Tutkimus- ja tutekehityspanstukset vat Pirkanmaalla kansallista tasa krkeampia. Vunna 2008 maakunnan tutkimus- ja tutekehitystiminnan ment livat 1,1 mrd. (16 % kk maan panstuksista) ja t&k-henkilöstön määrä lähes 11 000 henkilöä (14 % kk maan t&k-henkilöstöstä). Vunna 2009 tutkimus- ja tutekehityspans li Pirkanmaalla 2 245 /asukas, kun kk maassa se li 1 268. Viime vusina Tampereen ylipistista n valmistunut nin 12 % Sumessa valmistuneista thtreista. Väkilukuun suhteutettuna Pirkanmaalla n maan klmanneksi eniten thtreita. Ylipistjen ja tutkimuslaitsten kilpailukyky ja rahitus vat maakunnan menestyksen lennainen perusta. Pirkanmaan uusia keihäänkärki-timialja vat ainakin älykäs teknlgia, biteknlgia ja ict-ala sekä luvat timialat. Palveluissa n aina uusia mahdllisuuksia Pirkanmaalla, jka saa muuttvitta vusittain ja jssa n hyväkuntinen ja stvimainen väestö. Ratkaisut glbaaleihin haasteisiin kuten ympäristön tilaan ja väestön ikääntymiseen edellyttävät npeaa mnitieteisen tutkimustiedn tutteistamista uusiksi innvaatiiksi. Ne luvat phjan uudelle yritystiminnalle. Uusien timintjen kehittämisessä Pirkanmaalla n tukena maan parhaimpiin ja haetuimpiin krkeakuluihin kuuluvat kaksi ylipista ja ammattikrkeakulu. Pirkanmaalla timii lisäksi Maakuntakrkeakulu, jka tarjaa krkeakulutasista petusta myös Tampereen ulkpulella. 1.3 Työttömyys laskussa Pirkanmaallakin n nähtävissä maakunnalle tärkeän tellisuuden rakennemuuts glbaalin kilpailun kiihtyessä. Vunna 2011 työttömyysaste Pirkanmaalla li 10,6 %. Myös nuris- ja pitkäaikaistyöttömyys khsivat taantuman seurauksena hieman kk maan keskiarvja krkeammiksi. Työttömyys n vähentynyt selvästi vuden 2010 alusta lähtien ja vähenemisen arviidaan jatkuvan edelleen. Työllisyystilanteeseen vaikuttaa ratkaisevasti saavan ja ammattitaitisen työviman saatavuus. Avimien työpaikkjen määrän kasvu kert, että tarjlla leva työvima ei vastaa työmarkkiniden tarpeita. Työvimapula tulee lemaan tdellisuutta myös Pirkanmaalla taluden pyörien pyörähtäessä taas vauhdilla käyntiin, erityisesti palvelualilla ja tellisuudessa. Pirkanmaa n Sumen tellisuuden ydinalueita ja täällä n edelleen keskimääräistä enemmän tellisuuden työpaikkja. Kk Sumen tellisuuden työpaikista 11,4 % n Pirkanmaalla (väestöstä 9,1 %). Kk Sumen maa- ja metsätaluden työpaikista Pirkanmaalla n 6,4 %, rakentamisen 8,9 %, kaupan ja yksityisten palvelujen 8,3 % ja julkisten palveluiden 8,4 %. Vunna 2009 elinkeinjen %-suudet Pirkanmaan työpaikista livat alkututannssa 2,7 %, tellisuudessa ja rakennustiminnassa 27 % ja yksityisissä ja julkisissa palveluissa 69,2 %. Vunna 2009 eniten man asuinkunnan ulkpulella töissä käytiin Pirkkalasta (74,3 %), Vesilahdesta (69,5 %), Lempäälästä (65,5 %), Ylöjärveltä (61,6 %), Kangasalta (59,6 %) ja Nkialta (52,4 %). Tampereelta muualla käydään töissä vähiten, 18,7 % työssäkäyvistä. Vähemmän töissä man kunnan ulkpulella käydään myös Sastamalassa (26,7 %), Ruvedellä (24,7 %), Virrilla (22,9 %), Parkanssa (20,7 %) ja Mänttä-Vilppulassa (19,6 %). Pirkanmaalta muissa maakunnissa töissä käy 6,7 % työssäkäyvistä. 1.4 Kauppa, palvelut ja teknlgiatellisuus suurimmat timialat Pirkanmaan kehitys n viime vusiin asti kulkenut kärkivauhdilla tellisuuden näyttäessä tietä. Pirkanmaan bruttarvnlisäys li vunna 2007 nin 13,5 mrd. ja suus kk maan arvnlisäyksestä 8,6 %. Arvnlisäyksestä lähes 80 % syntyy Tampereen seutukunnassa. 6

Vunna 2010 suurimmat timialat liikevaihdlla mitattuna livat Pirkanmaalla kauppa (29 % kknaisliikevaihdsta), palvelut (22 %), teknlgiatellisuus (21 %), rakentaminen (8 %), metsätellisuus (8 %) ja muu tellisuus (6 %). Yritystaluden tunnusmerkkejä vat alle viiden henkilön yritysten yleisyys sekä suurten yritysten tytäryksiköt. Henkilöstömäärältään suurimpia työllistäjiä vat lleet tukku- ja vähittäiskaupan sekä elektrniikka- ja knetellisuuden timialat. Viime vusina uusia yrityksiä n syntynyt erityisesti liike-elämää palvelevassa timinnassa, rakentamisessa sekä terveydenhult- ja ssiaalipalveluissa. Maakunnan pien- ja perheyritysten suuri määrä tasittaa glbaaleja suhdanteita ja vientivetisten aljen talustaantumaa. Julkisen sektrin ja sen nykyisten palvelurakenteiden tehstamis- ja uudistamisvaatimukset jatkuvat vimakkaina. Viime vusina Pirkanmaalla kasvua n tapahtunut eniten kemikaali-, kumi- ja muvitutetellisuudessa, jka kasvatti liikevaihtaan yli 14 % vunna 2010. Kaksinumerisia liikevaihdn kasvulukuja nähtiin myös teknlgiatellisuudessa ja metsätellisuudessa, jtka mlemmat lisäsivät liikevaihtaan lähes 12 % verrattuna vuteen 2009. Pirkanmaan tukijalaksi n yhä enemmän rakentumassa myös palvelut ja kauppa. Yhteensä palvelualat ja kauppa tuvat 51 % Pirkanmaan yritysten liikevaihdsta. 1.5 Infrastruktuuri vaatii investinteja Pirkanmaallakin infrastruktuurin uudistamis-, kehittämis- ja ylläpittarpeet vat mittavia. Eri liikennemutjen välttämätön yhteensvittaminen ja uuden teknlgian mahdllistaman älykkään infran rakentaminen kysyvät paljn resursseja. Investinneissa keskitytään lemassa levan infrastruktuurin ylläpitn, elinympäristön laatuun sekä ympäristön ja palvelujen saatavuuden turvaamiseen ja tuttamiseen taludellisesti. Pirkanmaan 22 kunnassa n 14 kaupunkitasn palveluja tarjavaa keskusta. Pirkanmaalla asuu keskimäärin 38,9 asukasta/km2 (kk maassa 17,6). Tiheimmin asutaan Tampereella (403 hlö/km2), Pirkkalassa (203) ja Akaassa (139), väljimmin Kihniössä (6 hlö/km2). Väestön keskittyminen n nstanut taajama-asukkaiden suuden j 87,3 %:iin kaikista pirkanmaalaisista. Useat taajamista vat kuitenkin varsin pieniä ja lukiteltavissa maaseuduksi. Taajamien tiivistämiseen khdistuu painetta yhdyskuntahulln ja energiatehkkuuden turvaamiseksi. Tämän kehityksen ei kuitenkaan saisi antaa heikentää elämisen edellytyksiä syrjäisemmillä seuduilla. Pirkanmaan vetvimaisuuden yksi tärkeimmistä peruspilareista n llut sen kansallisesti edullinen sijainti Sumen pääliikenneväylien risteyspisteessä. Pirkanmaalle ulttuu etelästä Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhyke, jka n Sumen aina eurppalaisen tasn väestön, työpaikkjen ja infrastruktuurin keskittymä. Tähän liittyy pikittainen Turusta Tampereen kautta Jyväskylään ja edelleen Kupin ulttuva ylipistkaupunkien mudstama vyöhyke. Liikenteen ja lgistiikan merkitys tulevan kehityksen mahdllistajina pysyy jatkssakin suurena, ja niiden kehittämisessä tulisi päästä kknaisvaltaiseen, eri liikennemudt ja niiden vaatiman maankäytön yhdistävään liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Maakunnan päätiet vat vielä melk hyvässä kunnssa. Pirkanmaan laajaa seututieverkka n perusparannettu vusikymmenien ajan, mutta ilman merkittävää lisäresursintia seututiestöä uhkaa rappeutuminen. Tällä n suuri merkitys maaseudun elinkeintiminnalle ja vetvimaisuudelle. Vimakkaasti kasvavalla Tampereen seudulla teiden välityskyky pulestaan n paikitellen äärirajillaan. Jukkliikenteen hyödyntämiseen khdistuu kasvavia dtuksia mm. ympäristösyistä, ja erityisesti raideliikenteessä ja pääradan kasvuvyöhykkeessä n selvää kehittämisptentiaalia. Lentliikenne ja Tampere-Pirkkalan lentasema pulestaan nähdään välttämättöminä edellytyksinä kansainvälisesti timivien yritysten ja saajien juurruttamisessa alueelle. Pirkanmaa n yritysten ja yhdyskuntien energiahulln kannalta edullista aluetta, sillä Pirkanmaalla n mahdllisuus valita useista erilaisista energialähteistä. Tärkein tuntiplttaine Pirkanmaalla n maakaasu. Energian saatavuuden ja hinnan kehitykseen liittyy silti hulestuttavia näköalja, ja ilmastnmuutkseen varautuminen ja sen hidastaminen edellyttävät mm. energiatehkkuuden parantamista sekä ktimaisten plttaineiden, erityisesti puun ja bienergian mutta myös jätteiden energiakäytön lisäämistä. Mahdllisuuksien ivaltaminen ilmastnmuutkseen liittyvissä kysymyksissä vi luda uusia kannattavan liiketiminnan edellytyksiä. 1.6 Kuntien ja seutukuntien haasteet Pirkanmaan 22 kuntaa jakautuvat viiteen seutukuntaan: - Luteis-Pirkanmaa: Ikaalinen, Kihniö, Parkan - Etelä-Pirkanmaa: Akaa, Urjala, Valkeakski 7

- Tampereen seutukunta: Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nkia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi - Lunais-Pirkanmaa: Punkalaidun, Sastamala - Ylä-Pirkanmaa: Juupajki, Mänttä-Vilppula, Ruvesi, Virrat Taulukssa 1 n Pirkanmaan seutukuntia kuvaavia tunnuslukuja. Seutukunnat Väestö 31.12.2010 (hlö) Hultsuhde 2010 (%) Työpaikkamavaraisuus 2009 (%) Työttömyys-aste 2011 (%) Maatiljen lukumäärä 2010 (kpl) Luteis-Pirkanmaa 16 632 60,7 97,8 7,5 596 Etelä-Pirkanmaa 43 191 58,5 83,3 11,6 606 Tampereen seutuk. 374 265 48,2 101,0 11,0 1 804 Lunais-Pirkanmaa 27 776 63,6 90,0 6,2 1 048 Ylä-Pirkanmaa 26 059 64,8 100,3 10,6 598 Pirkanmaa yhteensä 487 923 51,1 98,8 10,6 4652 Taulukk 1. Väestö, hultsuhde, työpaikkamavaraisuus, työttömyysaste sekä maatiljen lukumäärä Pirkanmaan seutukunnissa 2009, 2010 ja 2011. Pirkanmaan seutukuntien hultsuhteessa (0-14- ja yli 65-vutiaita 100 työikäistä khti) n suuria erja. Kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Tampereen seutukunnassa hultsuhde n epäsutuisampi kuin Sumessa keskimäärin. Työpaikkamavaraisuus (kunnassa sijaitsevat työpaikat 100 työllistä khden) n Tampereen seutukunnassa llut perinteisesti krkea ja työssäkäyntiliikenne Tampereen seudulle n kasvanut jatkuvasti. Muissa seutukunnissa työpaikkamavaraisuus n llut laskusuunnassa. Kasvavan maakunnan ylimaakunnallinen ja seutukunnallinen työssäkäynti ja asiinti vat tärkeä perustelu infrastruktuuri-investintien tarpeelle. Tilastkeskuksen maaseutuindikaattrit-tietkannan mukaan Pirkanmaan asukkaista 7,5 % asuu maaseutumaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa asuu 17,9 % ja kaupunkimaisissa kunnissa 74,6 % kk väestöstä. 10 vutta sitten vastaavat luvut livat 8,5 % (maaseutumaiset kunnat), 19,6 % (taajaan asutut kunnat) ja 71,9 % (kaupunkimaiset kunnat). Väestön kasvu 10 vudessa n llut 8,7 %. Maaseutumaisten kuntien väestömäärä n pienentynyt 3,9 %, taajaan asuttujen kuntien 0,5 % ja kaupunkimaisten kuntien väestömäärä n kasvanut 12,7 %. Kuntatalus Vunna 2010 kuntien vertult kasvivat selvästi myönteisemmin kuin budjeteissa li arviitu. Vertult kasvivat ennen kaikkea yhteisövertuljen khentumisen ansista. Maakunnan kuntien yhteisövertult livat yhteensä 120 miljnaa eura, mikä n viidenneksen edellisvutta enemmän. Kasvua selittävät yritysten taantumasta tipuminen ja kuntien yhteisöver-suuden kymmenen prsentin krtus vusille 2010 2011. Yhteisövertult kasvivat kaikissa Pirkanmaan seutukunnissa. Pirkanmaalla nstettiin kunnallisverprsentteja lähes kaksinkertaisesti muuhun maahan verrattuna vunna 2010. Tästä syystä maakunnan tulverkertymien lisi vinut dttaa kehittyvän keskimääräistä paremmin. Kunnallisvertult kuitenkin lisääntyivät sekä Pirkanmaalla että kk maassa saman verran, hieman yli kaksi prsenttia. Seuduittain tarkasteltuna ne lisääntyivät ainastaan Tampereen seutukunnassa. Kuntien keskimääräinen paintettu tulverprsentti Pirkanmaalla n tänä vunna 19,48 ja kk maassa 19,25. Myös kiinteistöverprsentit vat krkeammat Pirkanmaalla kuin Sumessa keskimäärin. Krkeinta 21,0 tulverprsenttia maksetaan Urjalassa ja Mänttä-Vilppulassa. Alhaisin tulverprsentti Pirkanmaan kunnista n Valkeaksken 18,75. Samaan aikaan kuntien lainakanta jatki kasvuaan. Kuntien lainakanta li vunna 2011 Sumessa 2 037 ja Pirkanmaalla 1 561 /asukas. Krkein lainakanta Pirkanmaalla li Vesilahdessa 2 704 ja matalin Kihniössä 663 /asukas. Kuntien vusikate n Pirkanmaalla 324 /asukas ja Sumessa keskimäärin 383 /asukas. Krkein vusikate vunna 2011 li Pirkkalassa 583 ja Kangasalla 510 /asukas ja alhaisin Mänttä-Vilppulassa -61 ja Ruvedellä 1 /asukas. Kuntarakenteen muuts Hallitushjelmassa esitetään kuntauudistusta, jlla tavitellaan vahvihin peruskuntiin phjautuvaa kuntarakennetta. Vahva peruskunta määritellään lunnllisen työssäkäyntialueen perusteella, ja sen tulee lla tarpeeksi suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Esimerkiksi tilastkeskuksen työssäkäyntialueen määritelmällä Pirkanmaalla n tällä hetkellä vain kaksi tilastllista työssäkäyntialuetta: Tampere (13 kuntaa) sekä Parkan (mudstuu Parkansta ja Kihniöstä). 8

Hallitus n ilmittanut tavitteekseen hyvinvintiyhteiskunnan rahitusphjan ja julkisen taluden vahvistamisen. Uusia tehtävänantja kunnille vat vunna 2013 vimaan astuva ikälaki ja erilaisten kulutuksellisten, työllisyydenhidllisten ja ssiaali- ja terveysalan timenpidevastuiden lisääntyminen. Hallituskauden aikana kuntien valtinsuuksia llaan leikkaamassa yli 600 milj. eurlla vudessa, jk täysimääräisesti tai prrastetusti ensi vudesta alkaen. 1.7 Maatiljen kehitysnäkymät Pirkanmaalla 2020 Sumen Gallup Elintarviketiet n tehnyt Pirkanmaan ELY-keskukselle keväällä 2012 tutkimuksen maatiljen kehitysnäkymistä Pirkanmaalla vuteen 2020 mennessä. Tutkimus tteutettiin samaan aikaan kk Sumessa. Pirkanmaalla haastateltiin 537 satunnaistannalla valittua aktiiviviljelijää ennakkinfrmidulla web/puhelinkyselyllä. Tutkimuksen tavitteena li selvittää Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen maatiljen tutant- ja investinti sekä sukuplvenvaihdssuunnitelmia. Kyselyn phjalta laadittiin ennusteet maatiljen lukumäärän ja rakenteen kehityksestä vudelle 2020. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin maataluden kannattavuutta, maatiljen muuta yritystimintaa, kulutustarpeita, tiljen vastuullisuutta sekä lumu- ja lähiruan näkymiä. Maatiljen kehitysnäkymät -tutkimus n tärkeä sa Pirkanmaan maaseudun tilan analyysiä. Kilpailukykyinen ja kestävä maataluselinkein n sumalaisen maaseudun elinvimaisuuden perusta. Elinvimainen maatalus ylläpitää avinta viljelymaisemaa ja säilyttää arvkkaat lunnn- ja kulttuurimaisemat. Elävä maaseutu merkitsee vaihtehtisten työpaikkjen, hyvän palvelun ja hukuttelevien asumisympäristöjen lumista, mikä ei le mahdllista ilman elinvimaista maataluselinkeina. Maatiljen rakennekehitys n jatkunut vauhdikkaana; tiljen määrä vähenee ja tilat kasvavat ja erikistuvat. Nykyaikaiset maatilat tarvitsevat ja käyttävät enemmän ulkpulisia palveluja. Myös sa-aikatiljen määrä kasvaa ja näillä tililla n mahdllisuus tarjta palveluita muille maaseudulla asuville ihmisille ja yrityksille. Maatiljen määrä ja tilakk Tutkimuksen perusteella vudesta 2011 vuteen 2020 maatiljen lukumäärä pienenee 23 %. Pirkanmaalla arviidaan levan 3 470 maatilaa vunna 2020. Kknaispeltalan ennustetaan kasvavan 3% ja tiljen keskikn 36 hehtaarista 48,1 hehtaariin vuteen 2020 mennessä. Pirkanmaalla tiljen lukumäärä pienenee hiukan hitaammin kuin kk maassa (25 % vuteen 2020 mennessä) ja tiljen keskikk jää pienemmäksi kuin kk maassa (51 ha) vunna 2020. Pirkanmaan viljelijöiden keski-ikä li aineistssa 50,3 vutta (kk maassa 50,9 v.). Alle 40-vutiaita viljelijöitä n 18 % ja yli 60-vutiaita 23%. Sukuplvenvaihdksia n yli 50-vutiaiden mistamilla tililla suunnitteilla yhteensä n. 760 tilalla vusille 2012-2017 eli keskimäärin 130 kpl/vusi. Pirkanmaan viljatililla tutannn jatkaminen vuteen 2020 n hieman keskimääräistä krkeammalla taslla, mutta muilla kasvinviljelytililla selvästi alempi. Nykyisistä tuttajista maidntutanta aik jatkaa Pirkanmaalla 74 % vunna 2016 ja 49 % vunna 2020. Maidntutannsta lupumisen jälkeen jatketaan kasvinviljelytilana. Maidntutantn investivia tiljakin Pirkanmaalla n. Suunnitteilla n nin 60 navetan uusinvestinnit lähivusille. Naudanlihantutannssa emlehmien määrä kasvaa 8 % ja krvaa sin lypsylehmien määrän alenemaa vuteen 2016 mennessä, emlehmätiljen määrän vähenemisestä hulimatta. Emlehmiin perustuvan naudanlihantutannn suus nusisi 26 %:iin Pirkanmaan lehmien kknaismäärästä. Erityisesti lumunaudanlihantutannn lisääminen kiinnstaa tililla. Kknaisuudessaan Pirkanmaan naudanlihantutant alenee hieman vuteen 2020 mennessä. Tilista 70 % jatkaa vuteen 2016 ja pulet vuteen 2020. Pirkanmaalla sianlihantutant vähenee, mutta lasku jää vähäiseksi vuteen 2016 mennessä. Lihasikaliden keskikk vastaa valtakunnan keskimääräistä, nin 600 lihasikapaikkaa. Prsastutanttilat vat hieman pienempiä kuin maassa keskimäärin. Kannattavuusnäkymät ja muu yritystiminta maatililla Maataluden kannattavuus Pirkanmaalla ketaan hieman heikmmaksi kuin kk maassa keskimäärin. Lypsykarjatililla n paras kannattavuus, mutta näkymät vat synkkenemässä. Marjatililla n parhaat kannattavuusnäkymät. Metsätaludessa kannattavuus n selvästi maan keskiarva parempi. Maatiljen muun yritystiminnan kannattavuusdtukset vat psitiiviset Pirkanmaalla. Muun yritystiminnan kasvu n hieman keskimääräistä vimakkaampaa. Muuta yritystimintaa Pirkanmaalla harjittaa yli 35 % tilista. Yleisintä n kneurakinti, plttpuun valmistus myyntiin sekä matkailu-, majitus- ja virkistyspalvelut. 9

Maatiljen kehittämistarpeet Investinteja suunnitellaan 60 %:lla Pirkanmaan maatilista seuraavan 5 vuden aikana. Tilan ulkpulisten työvimapalveluiden käyttö kasvaa maatililla. 56 % Pirkanmaan maatilista käyttää urakintipalveluita. 41 % tekee yhteistyötä tisten viljelijöiden kanssa. Ostpalveluita (kirjanpit, neuvnta yms.) käyttää 33 %, lmittajatyövimaa 21 % ja tilapäistä palkkatyövimaa 18 % tilista. Vakituisia työntekijöitä n 6 %:lla tilista. Tutkimukseen vastanneet tilat vat arviineet, että yhteistyö tisten viljelijöiden kanssa sekä stpalvelujen, tilapäisen palkkatyöviman ja urakintipalvelujen käyttö kasvaa lähivusina. Maatiljen kulutustarve lähitulevaisuudessa khdistuu tukiin (26 % vastaajista), mutta myös yleisesti talusasiihin (17 %), atk-taitihin (17 %), energia-asiihin (16 %), muuhun peltviljelyyn (15 %), riskien hallintaan (12 %), työhyvinvintiin (11 %), markkinintiin (11 %) ja jhtamiseen (10 %). Kulutustarve lähitulevaisuudessa pirkanmaalaisilla maatililla n siis suuri ja kulutustarve n kasvussa ajankhtaisista asiista, kuten energiasta ja riskien hallinnasta tililla. Lumututant ja lähiruka Pirkanmaan maatililla lumuspimus n 10 %:lla tilista, mikä n enemmän kuin keskimäärin kk maassa. Uusiin lumuspimuksiin kiinnstusta n yli 15 %:lla tilista. Lumututantn suhteellisesti suurin kiinnstus n erityisesti lammas- ja viljatililla. Js pulet tästä lumukiinnstuksesta tteutuu 2020 mennessä, lumutiljen suus visi kasvaa 17 %:iin. Vuteen 2016 mennessä Pirkanmaalla erityisesti viljan, lampaanlihan ja kananmunien tutantmäärien ennustetaan kasvavan. Erityisesti marja, vihannes-, lammas- ja nautatilat aikvat lisätä suramyyntiä ja lähirukamyyntikanavien käyttöä vuteen 2016 mennessä. Viljatililla yleisin myyntikanava n jalstava tellisuus. Lähikauppihin ja -tukkuihin sekä lähialueen suurkeittiöihin ja ravintlihin tutteita myydään 45 %:lla tilista. Suramyyntiä tilalta kuluttajalle harjittaa 28 % viljatilista. Näiden lähiruan myyntikanavien käyttäminen ja suramyynti vähenee viljatiljen arvin mukaan vuteen 2016 mennessä. Suramyynnin suus tiljen tutannsta n viljatililla nin 3 %. Vihannestililla lähiruuan myyntikanavia käyttää 77 % tilista ja suramyyntiä harjittaa 69 %. 2016 mennessä suramyynti pysyy ennallaan mutta erityisesti lähikauppihin ja -tukkuihin myynti vähenee. Suramyynnin suus tilan tutannsta n nyt 21 % ja vunna 2016 arvi n 27 %. Marjatililla lähiruuan myyntikanavia käyttää 73 % tilista suramyyntiä harjittaa 89 %. 2016 mennessä lähiruuan myyntikanavien käyttö vähenee marjatililla, mutta suramyynti lisääntyy. Suramyynnin suus marjatiljen tutannsta n nyt 57 % ja vunna 2016 sen arviidaan levan 61 % tutannsta. Maittilista suramyyntiä harjittaa 28 %, nautatilista 33 %, sikatilista 21 %, lammastilista 64 % ja kananmunatilista 67 %. Ktieläintilista suramyynnin arviidaan kasvavan 2016 mennessä erityisesti nauta- ja lammastililla. Nautatiljen tutannsta nyt suramyydään 8 % ja vunna 2016 12 %. Lammastiljen suramyynnin suus tiljen tutannsta dtetaan kasvavan 45 %:sta 49 %:iin. Lähikauppihin ja -tukkuihin sekä lähialueen suurkeittiöihin ja ravintlihin tutteita myydään ktieläintilista eniten naudanlihatililta, jista 44 % käyttää näitä lähiruuan myyntikanavia. Erityisesti lammastilat aikvat kasvattaa lähiruuan myyntikanavien käyttöä vuteen 2016 mennessä. Muilla ktieläintililla lähiruuan myyntikanavien käyttö pysyy suunnilleen ennallaan. Jka klmas tila n kiinnstunut lähirukatukun timinnasta Pirkanmaalla. Kiinnstus n suurempaa marja-, vihannes-, lammas- ja nautatililla, keskimääräistä suuremmilla tililla ja lumutililla. Vunna 2016 tilat arviivat maatalustutteiden kknaismyyntimäärästä jäävän man maakunnan alueelle n. 52 %. Nykyisestä tilanteesta kasvua n dtettavissa muutama prsenttiyksikkö. Etelä-Phjanmaalla man maakunnan yrityksille arviidaan jäävän jpa 79 % maatalustutannsta. Maatiljen rahavirrat seutukunnittain Pirkanmaalla maatiljen tulvirta li vunna 2010 yhteensä 420 milj. (brutt, ei sis. alv). Suurin suus (35 %) tulista saadaan sivuansitulista/liitännäiselinkeinista. Maataluden myyntitulja tulista li 27 %, maataluden tultukia 29 % ja metsätulja 9 %. 10

Alue Tilalkm Maatiljen tult milj. ja % Maatiljen yhteensä tult Maataluden myyntitult Maataluden tultuet Metsätult Sivuansit/ liitännäiselinkeint Kk Pirkanmaa 4 563 420,03 100 114,14 27 119,96 29 39,67 9 146,27 35 Etelä-Pirkanmaa 595 59,81 14 14,56 24 17,72 30 4,85 8 22,68 38 Lunais-Pirk. 1 028 94,53 23 28,13 30 28,86 31 5,94 6 31,60 33 Luteis-Pirk. 589 44,05 10 9,17 21 12,99 29 3,01 7 18,89 43 Tampereen 1 763 165,41 39 47,35 29 44,28 27 16,97 10 56,81 34 Ylä-Pirkanmaa 588 56,22 13 14,93 27 16,11 29 8,90 16 16,28 29 Taulukk 2. Maatiljen tult Pirkanmaan seutukunnissa 2010. Seutukunnittaisia erja maatiljen tulvirrista löytyy. Maataluden myyntituljen suus n suurin Lunais- Pirkanmaalla kun taas metsätuljen suus suhteessa suurin Ylä-Pirkanmaalla. Sivuansiiden suus seutukunnista n suurin Luteis-Pirkanmaalla. Alue Maataluden myyntitult tutantsuunnittain (% kknaistulista) mait naudanliha sianliha muu liha kananmunat viljat muut kasvit Kk Pirkanmaa 41 8 14 11 1 16 9 Etelä-Pirkanmaa 41 9 18 0 1 22 8 Lunais-Pirk. 30 6 31 4 2 19 7 Luteis-Pirk. 54 12 9 0 1 16 8 Tampereen 41 8 6 20 0 14 11 Ylä-Pirkanmaa 49 7 4 15 5 12 8 Taulukk 3. Maataluden myyntitult tutantsuunnittain Pirkanmaalla ja seutukunnissa vunna 2010. Maataluden myyntitult Pirkanmaalla livat yhteensä 114 milj.. Vunna 2010. Maidn suus maataluden myyntitulista li 41 % ja viljan 16 %. Luteis- ja Ylä-Pirkanmaalla maidn suus maataluden myyntitulista li suurempi kuin keskimäärin. Viljan ja sianlihan suus li keskimääräistä suurempi Etelä- ja Lunais-Pirkanmaalla. Maatiljen kknaisrahavirrat vat lleet hienisessa nusussa kaikissa Pirkanmaan seutukunnissa vudesta 2000 vuteen 2010. 1.8 Metsätalus Metsätaluden välillinen vaikutus Pirkanmaan taludessa n suuri. Metsänmistajat vat viime vusina saaneet kantrahatulja keskimäärin 114 milj. vudessa. Kaikkien aikjen krkein kantrahavirta li vunna 2008, jllin niitä kertyi nin 162 milj.. Metsätaluden kknaiskustannukset vat lleet vusittain keskimäärin 22 milj.. Tässä luvussa ei le mukana puunkrjuun kustannuksia, ne n j tettu humin kanthinnassa. Valtin tuki metsänhit- ja metsänparannustöihin n llut vusitaslla nin 2,3 milj.. 11

Metsämaata Yksityiset mistavat Yksityismetsälöitä Puustn tilavuus Puustn kasvu Markkinahakkuut Tiukasti sujellut metsät Bruttkantrahatult Taulukk 4. Pirkanmaan metsät 890 000 ha 743 000 ha 25 467 kpl 128 795 000 m3 5 600 000 m3/v 3 159 000 m3/v 18 000 ha 132 000 000 /v Pirkanmaan uuden metsähjelman 2012-2015 mukaan vusittainen hakkuukertymätavite n 4,4 milj. m3. Edellisen metsähjelman seurantaraprtti kert, että Pirkanmaan metsävarat vat kasvussa. Hakkuita tehtiin vunna 2010 lähes 10 000 hehtaaria enemmän kuin edellisvunna, nin 39 000 hehtaaria. Ainespuun vutuisissa hakkuissa päästiin kuitenkin vain nin 75 prsenttiin tavitteesta. Hakkuiden alhainen tas jhtaa maakunnan metsävarjen kasvuun ja ikääntymiseen. Taimikn- ja nuren metsän hidssa kunnstauduttiin vunna 2010. Hehtaareja kertyi nin 13 400 eli yli tavitetasn. Pirkanmaan metsätellisuuden liikevaiht vunna 2010 li 2 131 milj. ja viennin arv 1 182 milj.. Pirkanmaan metsätellisuuden liikevaiht lähti vusien 2008 2009 laskun jälkeen kasvuun. Vunna 2010 kääntyi edellisen vuden 13,4 %:n lasku j 11,9 %:n kasvuksi ja sitä kertyikin jkaisena vusineljänneksenä. Timiala kasvi myös kk maan alueella, jskin hieman rivakampaa 18,4 prsentin vauhtia. Työpaikkja Pirkanmaan metsätellisuudessa n 7 800 ja timipaikkja 484. Vaihtelevasti kehittynyt Pirkanmaan metsätellisuuden palkkasumma kääntyi vuden 2009 vimakkaan 13,6 % laskun jälkeen rastavaan kasvuun vuden 2010 aikana (2,2 %). Kk maan taslla metsätellisuuden palkkasumma laski vielä vuden 2010 aikana 1,3 %. Metsätellisuuden vientiliikevaiht laski klme perättäistä vutta huipentuen vuden 2009 vimakkaaseen, 14,5 % laskuun. Vuden 2010 aikana timialan vienti piristyi humattavasti ja vientiliikevaiht kasvi 15,8 %. Kk maan taslla metsätellisuuden edellisvusi li erittäin vahva ja vienti kasvi Pirkanmaata enemmän, nin 19,5 %. 1.9 Teknlgiatellisuus Teknlgiatellisuuden liikevaiht Pirkanmaalla vunna 2010 li 5 760 milj., viennin arv 3 573 milj.. Työpaikkja teknlgiatellisuudessa li 21 400 ja timipaikkja 1 080. Teknlgiatellisuuden palkkasumma jatki vunna 2009 alkanutta laskuaan vielä 2010 alkuvudesta. Vusi 2010 li metallitellisuudelle hun kk maan alueella, timialan kehityksen llessa heikinta kaikista tellisuudenalista - palkkasumma laski 3,2 %. Kuitenkin alkuvudesta 2011 metallitellisuuden palkkasumma li kk Sumessa j 5,5 % kasvussa ja Pirkanmaallakin päästiin lähes samihin kasvuprsentteihin (5,3 %). Teknlgiatellisuuden timialjen vienti kasvi lähes kk 2000-luvun alun. Ennätysmäisen heikn vuden 2009 jälkeen vienti lähti jälleen 2010 Pirkanmaalla 13 % kasvuun. Kehitys li maakunnassa selvästi vahvempaa kuin kk Sumen alueella (8,5 %). Viennin kasvu n Pirkanmaalla hidastunut kuitenkin vuden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä 5,2 %:iin, kun kk maan taslla timiala n kasvanut selvästi npeampaa 12 % vauhtia. 1.10 Elintarviketellisuus Elintarviketellisuuden liikevaiht li Pirkanmaalla 541 milj. vunna 2010 ja se supistui Pirkanmaalla j tista vutta peräkkäin. Se li näin llen aina timiala, jka ei vielä vunna 2010 saanut ikaistua vutta aiemmin alkanutta liikevaihdn laskua. Vunna 2010 Pirkanmaan elintarviketellisuuden kehitys pikkesi myös kk maan vastaavasta, jka li j kääntynyt 3,8 % kasvuun. Pirkanmaan elintarviketellisuudessa työpaikkja li n. 2 600 ja timipaikkja 140. 1.11 Bienergian käyttö Sumessa ja Pirkanmaalla Uusiutuvan energian suus kknaisenergiakulutuksesta n Sumessa 27 % (v. 2010). Tästä uusiutuvan energian 12

kulutuksesta nin 76 % tutetaan bienergialla. Bienergialla tutetaan siis n. 20 % kknaisenergiakulutuksesta. Bienergian tutant Sumessa perustuu 95-prsenttisesti metsätellisuuden puuperäisten sivututteiden ja jätevirtjen hyödyntämiseen. Kierrätysplttaineiden, bikaasun, peltbimassjen ja biphjaisten plttnesteiden suus kattaa lput 4 %. Bienergiaa saadaan siis puuperäisistä plttaineista, peltbimassista, bikaasusta, kierrätys- ja jäteplttaineiden bihajavasta sasta. EU-velvitteiden mukainen tavite nstaa uusiutuvan energian suus energian lppukulutuksesta 38 %:iin vuteen 2020 mennessä. Sumessa suurimmat uusiutuvan energian kasvutavitteet khdistuvat metsähakkeen käyttöön. Vunna 2009 metsähaketta käytettiin nin 5,4 miljnaa kuutimetriä. Tavitteena n, että vuteen 2020 mennessä hakkeen käyttömäärä nusee lähes klminkertaiseksi nykyisestä. Myös bimassasta valmistettavien liikenteen biplttaineiden merkitys tulee jatkssa kasvamaan. Skeri- ja öljypitisista kasveista, puuvartisten kasvien sellulsasta sekä bihajavista jätteistä valmistetaan bietanlia ja bidieseliä krvaamaan liikenteen fssiilisia plttaineita. Muun muassa metsätellisuus kehittää intensiivisesti niin kutsuttuja bijalstamja, jissa vidaan valmistaa liikenneplttaineiksi sveltuvia biplttaineita. Pirkanmaan suus Sumen kknaisenergiankulutuksesta li 5,4 % vunna 2009. Suurin sa (62 %) Pirkanmaalla käytetystä energiasta tutetaan fssiilisilla plttaineilla. Maakunnan merkittävin energialähde n maakaasu. Maakaasulla tutetun energian suus kknaisenergiankäytöstä n reilu klmannes ja Pirkanmaalla käytetään nin 15 % Sumeen tutavasta maakaasusta. Fssiilisista plttaineista öljyllä tutetaan nin klmannes maakunnassa käytetystä energiasta. Fssiilisten plttaineiden lisäksi merkittäviä energialähteitä vat puu (12 %), turve (10 %) ja vesivima (2 %). Pirkanmaalla tutettiin energiaa puuplttaineilla vunna 2010 yhteensä 2,6 TWh, kun vunna 2005 vastaava luku li 2,8 TWh. Puuenergian suhteellinen suus maakunnan kknaisenergiankäytöstä n pysynyt 12 %:n tienilla kiinteän puun energiakäytön kasvusta hulimatta. Tervasaaren sellutehtaan lpettamisen jälkeen nestemäisiä puuplttaineita ei le käytetty. Siksi puuenergian absluuttinen käyttö ei le nussut samassa suhteessa kiinteän puun energiakäytön kanssa. Nestemäisillä sivututteilla tutettiin vunna 2005 energiaa 0,7 TWh. Pirkanmaalla käytettiin lämpö- ja vimalaitksissa vunna 2010 metsähaketta 434 000 m3 ja metsätellisuuden sivututteita 298 000 m3. 1.12 Matkailu Matkailutimialan merkitys Pirkanmaan menestymiselle n kasvanut viime vusina. Tampereen ja Pirkanmaan elämystaluden strategian visina n esitetty, että vunna 2020 Pirkanmaan elämystaluden vetvima ja kilpailukyky perustuvat alueen hyvään saavutettavuuteen, vahvihin kärkiyrityksiin, maleimaiseen tarjntaan, yhteistyöhön ja liiketimintamallien aktiiviseen uudistamiseen. Vunna 2009 ktimaisia matkailijita majittui Pirkanmaalla nin 750 000, ja ulkmaalaisia 94 000. Ulkmailta saapuneista vierailijista nin 80 % n tullut Pirkanmaalle Eurpan maista. Suurimmat yksittäiset tulmaat livat vunna 2009 Venäjä (14 %), Saksa (12 %) ja Rutsi (11 %). Suurin sa Pirkanmaalle saapuneista matkailijista n yöpynyt Tampereella, vunna 2009 yöpymisistä tapahtui 96 % Tampereella. Maakunnassa majituspalveluja tarjsi nin 40 majitusliikettä, jissa li yhteensä 3300 hunetta 1. Tilastkeskuksen (2012) mukaan yöpymisten lukumäärä li Pirkanmaalla vunna 2010 yhteensä 1 500 774 ja vunna 2011 yhteensä 1 514 697. Nämä luvut sisältävät kaikki majitusliikkeet, jissa n vähintään 10 hunetta, mökkiä tai sähköpistkkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Pirkanmaan vetvima perustuu pitkälti Tampereen vetvimaisuuteen, jta vat täydentäneet maaseudun majitus-, kkus-, ruka- sekä elämyspalvelut. Maaseutumatkailu n sa matkailuelinkeina ja sen vetvimatekijöitä Pirkanmaalla vat mm. lunnn- ja kulttuurimaisemat, vesistöt, lunnnrauha, lunnnantimet, maaseutukulttuuri sekä mahdllisuus harrastaa maaseutukulttuuriin ja/tai luntn liittyviä aktiviteettejä. 2 Ohjelmakauden 2007-2013 tulkset ja vaikuttavuus Pirkanmaalla Ohjelmakauden 2007-2013 vaikutuksia arviidaan sekä tilastaineiststa rahituksen ja määrällisten tavitteiden salta että maaseudun kehittämisen asiantuntijille suunnatuista haastatteluista ja kyselyistä saaduista aineiststa. Pirkanmaan maaseutuhjelman painpistealueita ja tavitteita maataluden, maaseudun, metsätaluden, bienergian, maaseudun muun yritystiminnan, kulutuksen, yhteisöllisyyden ja ympäristön tilan salta tarkastellaan myönnetyn 1 Lukuihin n humiitu vähintään 10 hunetta tai lmamökkiä sisältävät majituspaikat. 13

rahituksen sekä hjelmassa määriteltyjen indikaattreiden avulla. Nämä hjelman määrällisen tavitteet kskevat uusien työpaikkjen, uusien yritysten, uusien tutteiden, kulutettujen henkilöiden sekä tiedtus- ja aktivintitilaisuuksien määrää. Tilastaineist sisältää myös yhteenvettiedt kuluvalla hjelmakaudella myönnetyistä tuista timintalinjittain ja timenpiteittäin. Hankkeiden ja yritystukien salta aineiststa selviää myös kknaisrahituksen eri rahituslähteet. Lisäksi hjelman vaikuttavuutta arviidaan vaikuttavuusselvitystä varten tehdyissä kysely- ja haastattelututkimuksissa. Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelman 2007-2013 väliarviinnissa (Sumen aluetutkimus FAR, 2010) tdetaan, että myönteisiä vaikutuksia vat yhteisöllisyyden ja yhteistyön lisääntyminen, parantunut viihtyvyys ja maaseudun kilpailukyky asuinympäristönä, vahvistunut ja mnipulistunut yrittäjyys ja pienyritystiminta sekä maa- ja elintarviketaluden säilyminen ja kehittyminen. Manner-Sumen maaseutuhjelman tteutuksen suurimmiksi ngelmakhdiksi nusivat aidn kkeilevan kehittämisen ja justavan timinnan vaikeus, kun humi kiinnittyy ensisijaisesti rahitukseen ja byrkratiaan. Tiseksi ptentiaalisia timijita ja timintja jää hjelman ulkpulelle eri syistä, minkä vuksi sa hjelman ptentiaalista jää myös tteutumatta. Klmanneksi ismpien kknaisuuksien rakentaminen ketaan vaikeana muun muassa hanketyypittelyn vuksi. Lisäksi byrkratian vähentämistarve krstui vimakkaasti. Vaikuttavuuden salta hjelman suurin haaste n selvästi se, kuinka kehittämishjelma visi palvella kehittämistä pelkän tukemisen ja rahittamisen sijaan. 2.1 Myönnetty rahitus timintalinjittain ja timenpiteittäin Vaikuttavuusselvityksen liitteessä 1 verrataan maaseutuhjelman rahitussuunnitelmaa ja tteutunutta rahitusta tammikuun alusta 2007 kesäkuun lppuun 2012 timintalinjittain ja timenpiteittäin. Lineaarisesti rahituksesta lisi pitänyt kulua 79 % (5,5 vutta 7 vudesta). Tarkkaa lineaarista vertailua n kuitenkin vältettävä, sillä tukia ei le myönnetty heti maaseutuhjelmakauden alussa eikä muutenkaan tasaisesti hjelmakauden aikana. Kesäkuun lppuun 2012 mennessä maaseutuhjelman kknaisrahituksesta n käytetty (myönnetty) 73 %. ELY n käyttänyt 75 % ja timintaryhmät 68 % rahituksestaan. Kknaisuudessaan rahitusta n myönnetty 43,3 milj.. Timintalinjan 1 (maa- ja metsätaluden kilpailukyvyn parantaminen) rahituksesta n käytetty yhteensä 42 % eli 4,7 milj.. ELYn salta jäädään 42 prsenttiin, kun taas Leader-timintaryhmät vat käyttäneet timintalinjan 1 rahituksestaan 55 %. Timintalinjan 3 (maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinelämän mnipulistaminen ja kehittäminen) rahituksesta n käytetty 82 %. ELY n käyttänyt 87 % ja timintaryhmät 67 %. Timintalinjan 3 rahitus n yhteensä 36 milj.. Timintalinja 4 (leader) rahituksesta n käytetty 72 % eli yhteensä 2,9 milj.. Rahallisesti suurin timenpide n 312 mikryritysten perustaminen ja kehittäminen, jhn n tällä maaseutuhjelmakaudella käytetty j 18,3 milj. (ELY 15,6 ja timintaryhmät 2,7 milj. ). Muita suuria timenpiteitä vat 321 elinkeinelämän ja maaseudun peruspalvelut 6,1milj. (ELY 4,9 ja timintaryhmät 1,2 milj. ) ja 322 kylien kunnstus ja kehittäminen 4,2 milj. (ELY 1,3 ja timintaryhmät 2,9 milj. ). Leader-timintaryhmien hallinnn kuluihin rahaa n käytetty (timenpide 431) 2,6 milj.. Kun verrataan kesäkuun lppuun 2012 mennessä myönnettyjä tukia maaseutuhjelman rahitussuunnitelmaan, vidaan tdeta, että rahituksen käyttöaste vaihtelee humattavasti timenpiteittäin. Yli 100 % rahitussuunnitelman budjetista n käytetty j timenpiteissä 312 mikryritysten perustaminen ja kehittäminen, 321 elinkeinelämän ja maaseudun peruspalvelut ja 431 timintaryhmien mat kulut. Myös timenpiteeseen 111 ammatillista kulutusta ja tiedtusta kskevat timet budjetiduista varista n käytetty melkein 100 %. Sen sijaan budjetidusta n käytetty nin 20 % timenpiteissä 123 maa- ja metsätalustutteiden arvn lisääminen, 124 yhteistyö maataluden ja elintarvikealan sekä metsätaluden uusien tutteiden, menetelmien ja tekniikiden kehittämiseksi sekä 311 taludellisen timinnan laajentaminen maataluden ulkpulelle. 2.1.1 Hankkeiden ja yritystukien kknaisrahitus 1/2007-6/2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämien hanketukien salta hankkeiden kknaisrahitus ajanjakslla 1/2007-6/2012 li 21 milj.. ELY:n myöntämien yritystukien salta hankkeiden kknaisrahitus khsi 62 milj. eurn. Timintaryhmien hanketuissa hankkeiden kknaisrahitus li nin 15 milj. ja yritystukien salta nin 9 milj.. Laskelmassa kknaisrahitukseen luetaan mukaan EU:n ja valtin tukien lisäksi kuntien hanketuki, muu julkinen rahitus sekä yksityinen rahitus, jka jaetaan rahalliseen suuteen ja vastikkeettmaan työhön. 14

ELY:n hanketuissa EU:n tuen suus n 37 % ja myös valtin tuen suus n 37 % kknaisrahituksesta. Yksityinen rahallinen suus ELY:n hankkeiden kknaisrahituksesta n 16 % ja kuntien rahitussuus 9 %. Sekä ELY:n että timintaryhmien myöntämistä yritystukihankkeista 73 % rahitetaan yksityisesti. EU:n tuen suus n 12 % ja valtin tuen 15 % kknaisrahituksesta. Timintaryhmien myöntämissä hanketuissa EU:n ja valtin myöntämät tuet vat Pirkanmaalla lleet nin 58 % hankkeen kknaisrahituksesta. EU:n suus n llut hankkeiden kknaisrahituksesta 34 % ja valtin suus 24 %. Timintaryhmien hankkeiden yksityisestä 24 %:n rahitussuudesta n ns. talktyötä 8 %. 2.1.2 Maaseudun yritystuet Maaseudun yritystuet vat merkittävä sa maaseutuhjelman rahituksesta. Ohjelmakaudella kesäkuun 2012 lppuun mennessä yritystuet edustivat 42 prsenttia kaikista maaseutuhjelman myönnetyistä tuista Pirkanmaalla. Seuraavassa tarkastellaan Pirkanmaan tilannetta ja ELY:n ja timintaryhmien myöntämiä tukia kk maan maaseudun yritystukiin verrattuna. Kk maan tiedt vat Rambllin Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelman 2007-2013 arviinnin saraprtista Erillisselvitys maaseudun yritysrahituksesta (1/2012). Maaseudun yritystuet pääsin investintitukea Maaseutuhjelmakaudella kesäkuun 2012 lppuun mennessä maaseudun yritystukia n myönnetty Pirkanmaalla yhteensä 18 milj.. ELY:n kautta rahituksesta n myönnetty 86 % ja Leader-timintaryhmien kautta 14 %. Maaseudun yritystukia n myönnetty yhteensä 713 kpl, jista ELY n myöntänyt 73 % ja timintaryhmät 27 %. Pirkanmaalla suurin sa myönnetyistä tuista n llut yrityksen investintitukia, yhteensä 14 milj. ja 79 % maaseudun yritystuista. Kk maassa investintitukina n jaettu 90 % maaseudun yritystuista. Keskimääräiset yritystuet Pirkanmaalla ajanjakslla 1/2007-6/2012 keskimääräinen investintituki li nin 25 000. ELY:n myöntämät investintituet livat keskimäärin nin 30 000 /hanke. Timintaryhmien myöntämät investintituet livat pienempiä, nin 10 000 /hanke, mikä jhtuu maaseutuhjelmassa svitusta työnjasta. Myönnetyissä yrityksen kehittämis- ja käynnistystukien keskiarvissa ei sen sijaan llut suurta era ELY:n ja timintaryhmien välillä. Yrityksen kehittämistukea myönnettiin Pirkanmaalla keskimäärin 9 000 ja käynnistystukea 23 500. Kk maassa keskimääräisen investinnin kk n nin 110 000 eura, jsta keskimäärin 26 % (nin 30 000 /timenpide) n julkista rahitusta. Yrityksen käynnistymistukitimenpiteet livat keskimäärin nin 45 000 ja yrityksen kehittämistimenpiteet nin 18 000. Sekä käynnistys- että kehittämistukitimenpiteistä keskimäärin pulet li rahitettu julkisilla varilla. Yritystukien saajat Kk maan salta suurimmat timialalukituksen (TOL 2008) mukaan jatellut yritystukien saajaryhmät (suus tuensaajista) kk maassa n esitetty taulukssa 5. Timiala Osuus yritystuen saajista % kk maa Majitus- ja ravitsemustiminta 11,7 14,6 Metallitutteiden, elektrniikan ja sähkölaitteiden valmistus 8,0 13,2 Metsätalus ja puunkrjuu 7,1 2,6 Mttriajneuvjen krjaus ja kauppa 7,0 9,4 Elintarvikkeiden ja jumien valmistus 6,9 3,8 Taiteet, viihde ja virkistys 6,8 8,6 Rakentaminen 6,0 7,5 Muiden laitteiden valmistus, hult ja asennus 5,8 6,0 Saha-, puu- ja paperitutteiden valmistus 5,5 5,8 Terveys- ja ssiaalipalvelut 5,0 3,8 Osuus yritystuen saajista % Pirkanmaa Taulukk 5. Suurimmat timialalukituksen (TOL 2008) mukaan jatellut yritystukien saajaryhmät (% yritystuen saajista) kk maassa ja Pirkanmaalla. 15

Pirkanmaalla kk maata suuremmat yritystukien saajaryhmät vat erityisesti majitus- ja ravitsemustiminnassa, metallitutteiden, elektrniikan ja sähkölaitteiden valmistuksessa, mttriajneuvjen krjauksessa ja kaupassa, rakentamisessa sekä taiteet, viihde ja virkistys -timialalla. Sen sijaan metsätalus ja puunkrjuu- sekä elintarvikkeiden ja jumien valmistus -timialilla jäädään yritystuen saajaryhmissä humattavasti alle kk maan keskiarvjen. Investintituen suurin saajaryhmä li sekä kk maassa että Pirkanmaalla majitus- ja ravitsemustiminta. Timiala Osuus investintituen saajista % kk maa Majitus- ja ravitsemustiminta 11,0 13,0 Metallitutteiden, elektrniikan ja sähkölaitteiden valmistus 9,0 11,4 Metsätalus ja puunkrjuu 8,0 Mttriajneuvjen krjaus ja kauppa 7,0 7,3 Elintarvikkeiden ja jumien valmistus 7,0 Taiteet, viihde ja virkistys 7,5 Rakentaminen 5,3 Saha-, puu- ja paperitutteiden valmistus 5,4 Osuus investintituen saajista % Pirkanmaa Taulukk 6. Suurimmat timialalukituksen (TOL 2008) mukaan jatellut investintitukien saajaryhmät (% yritystuen saajista) kk maassa ja Pirkanmaalla. Viisi suurinta timialaa kattavat nin 42 % kaikista investintitukea saaneista yrityksistä kk maassa. Pirkanmaalla suurimpien investintitukia saaneiden ryhmien jukkn pääsevät myös taiteet, viihde ja virkistys sekä saha-, puu- ja paperitutteiden valmistus. Pirkanmaan viisi suurinta timialaa kattavat 44,6 % kaikista investintitukea saaneista yrityksistä. 2.2 Määrälliset indikaattrit uudet yritykset, työpaikat ja kulutukset Pirkanmaan maaseutuhjelmassa 2007-2013 n asetettu useita määrällisiä tavitteita hjelman vaikutuksesta syntyvistä työpaikista, uusista yrityksistä ja uusista tutteista sekä pidetyistä kulutustilaisuuksista. Vertailua tteutuneen ja tavitteiden välillä vaikeuttaa se, että MAVI:n Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelma 2007-2013 tietkannasta ajetut indikaattritiedt eivät le täysin lutettavia, sillä hanketimijiden ilmittamia lukuja ei pystytä tarkastamaan ja myös lukujen laskenta- ja ilmitustavat saattavat vaihdella. Suuntaa antavia tietja kuitenkin saadaan. Vertailua n myös tehty hankkeiden miin tavitteisiin (MAVI:n tietkannasta) taulukssa 10. Uusia kkaikaisia työpaikkja maaseutuhjelmakaudella tavitellaan 550 kpl ja säilytettyjä työpaikkja 1 430 kpl. MAVI:n tietkantaan n ilmitettu tistaiseksi vain n. 100 uutta ja säilytettyä työpaikkaa. Määrä n pieni tavitteeseen verrattuna. Vi lla, että kaikkia työpaikkja ei le tilastihin kirjattu. Kulutus- ja tiedtushankkeissa (timenpide 331) sallistujien määrätavite 3 400 n j tässä vaiheessa maaseutuhjelmakautta täyttynyt. Kulutettuja n llut 4 200. Aktivinti- ja tiedtustilaisuuksiin sallistuneita n llut yhteensä 5 700 kuluneella hjelmakaudella. Uusia tutteita ja tekniikita käyttöön ttaneiden yritysten määrä n 23, mikä n nin klmannes tavitteesta. Uusien palveluiden tavite n sen sijaan ylittynyt kirkkaasti. MAVI:n tietkannan mukaan tteutunut palvelujen määrä n 295, kun maaseutuhjelman tavite n 127. 16

Indikaattri Maaseutuhjelman tavite Hankkeiden mat tavitteet (MAVI) Uudet kkaikaiset työpaikat 550 (52) (44) Säilytetyt työpaikat, yhteensä 1 430 (62) (62) Tteutuma (MAVI) Kulutettujen määrä (kulutushankkeet, timenpide 331) 3 400 2 758 4 252 Aktivinti- ja tiedtustilaisuuksiin sallistuneet 3 380 5 763 Uusia tutteita ja/tai uusia tekniikita käyttöön ttaneiden tiljen/yritysten lukumäärä 63 48 23 Uusien palvelujen määrä 127 291 295 Taulukk 7. Työpaikat, kulutetut ja uudet tutteet ja palvelut - maaseutuhjelman taviteindikaattreiden vertailu tteutuneeseen kuluvalla maaseutuhjelmakaudella. Kylien kehittämissuunnitelmia n Pirkanmaalla tehty 53 kpl. Timintaryhmistä Kantri ja Jutsenten reitti vat tehneet eniten kylien kehittämissuunnitelmia. Ympäristön hit/sujelu/maisemasuunnitelmia n tehty 65, jista yli pulet PKn aluella. Alue Laaditut/päivitetyt kylien kehittämissuunnitelmat (kpl) Laaditut/päivityt ympäristön hit/sujelu/maisemasuunnitelmat (kpl) Pirkanmaa yhteensä 53 65 Pmttri 6 3 Kantri ry 19 5 Jutsenten reitti 17 3 PK 3 33 Taulukk 8. Laaditut/päivitetyt kylien kehittämissuunnitelmat ja ympäristön hit/sujelu/maisemasuunnitelmat Pirkanmaalla ja timintaryhmien alueilla kuluvalla maaseutuhjelmakaudella. 2.3 Maaseutuhjelman kehittämistarpeet/heikkudet Pirkanmaan maaseutuhjelman (2007-2013) vaikutuksista ja vaikuttavuudesta teetetyn selvityksen (2012) mukaan suurin kritiikki maaseutuhjelman arviinnissa khdistui hankkeiden byrkratiaan ja justamattmuuteen. Asiakaslähtöisyyttä ja justavuutta n näin llen kehitettävä. Js halutaan mitattavia tulksia, maaseutuhjelman tavitteiden asettamista n terävöitettävä ja mitattavien tulsten keräämisestä hyödynnettävään mutn tulee kehittää. Maa- ja metsätalus vat lleet maaseudun kehityksen tukipilareita, eikä elinvimaista maaseutua le ilman niitä. Mlemmat sektrit vat suurien muutksien alla ja niiden merkitys maaseudun elinviman lähteenä tulee vähenemään. Se ei tarkita, että näihin sektreihin pitäisi maaseudulla panstaa vähemmän, pikemminkin päinvastin. Kuitenkin maaseutuhjelman timintalinjan 1, maa- ja metsätaluden kilpailukyvyn parantaminen, budjetiduista varista n käytetty tällä hjelmakaudella vasta 42 %. Maataluden rakennekehitys jatkuu vauhdikkaana. Tilakk kasvaa, tilamäärä vähenee ja tilat erikistuvat entistä enemmän. Tilakn kasvaessa myös riskit kasvavat ja viljelijän yrittäjäsaaminen krstuu. Maatalustutantn ei investida sen hunn kannattavuuden vuksi. Tarvitaan kulutusta, verkstitumista, innvaatiita, kuluttajan päätöksiä staa ktimaista ja kk rukaketjun parempaa yhteistyötä, jtta maatalus vi kantaa vastuunsa maaseudun elinvimaisuudesta myös tulevaisuudessa. Tisaalta lisääntyvä määrä sa-aikatilja vi tuttaa palveluita muille tilille, yrityksille ja asukkaille. Myös glbaali ruuan kysynnän kasvu tu mahdllisuuksia myös Sumen maataludelle. Kyselytutkimuksessa arviitiin, että Pirkanmaan maaseutuhjelma ei le nnistunut myönteisesti vaikuttamaan maataluden kannattavuuden ja erikistuneen maataluden timintaedellytysten turvaamiseen. Elintarviketellisuus Pirkanmaalla n llut viime vusina yksi heikmmin kehittyneistä tellisuudenalista. Lähiruuan kasvavasta kysynnästä hulimatta alan kehitys n plkenut paikillaan. Myös maaseutuhjelmassa yritystukia n myönnetty elintarvikkeiden jalstajille vähemmän kuin muualla Sumessa. 17

3 Maaseudun kehittämisstrategia 3.1 Tulevaisuuden maaseutu Pirkanmaalla Pirkanmaan maaseutualueet vat vimakkaan rakennemuutksen piirissä. Tampereen seutu n Pirkanmaan veturialue yrittäjyydessä ja saamisessa vunna 2020. Kaupunkialueet ja maaseutu vat entistä tiiviimmässä timinnallisessa vurvaikutuksessa liittyen muun muassa paikallisiin elintarvike- ja energiantutantketjuihin sekä maaseudun tarjamiin virkistysmahdllisuuksiin. Työssäkäynti keskuksissa ja asuminen taajaman läheisellä maaseudulla tukevat maaseudulla asumista ja siellä harjitettavaa elinkeintimintaa. Ydin ja harvaan asutulla maaseudulla palvelut etääntyvät. Etenkin näillä alueilla sähköiset palvelut krvaavat sittain etääntyviä palveluja. Maaseudun asukkaiden palvelut tutetaan asiakaslähtöisesti paikalliset lsuhteet humiiden. Palvelujen saavutettavuus turvataan timivilla infrastruktuuripalveluilla. Timivat liikenne- ja tietliikenneyhteydet sekä uusiin timintamalleihin perustuvat yhteispalvelupisteet vat tärkeä sa maaseudulla asuvien ja yrittävien sujuvaa arkea. Aktiivinen vapaaehtissektri (ns. klmas sektri) tuttaa hyvinvintia maaseudulle enenevässä määrin. Maaseudulla n entistä enemmän erikistuneita mikr- ja pk-yrityksiä mnipulisten maatiljen lisäksi. Maatiljen lukumäärä n vähentynyt, mutta maaseudulla asuu entistä enemmän nykyaikaisen infrastruktuurin piirissä levia vakituisia sekä vapaa-ajan asukkaita. Maatiljen lukumäärä alenee nykyisestä nin 4500 tilasta vuteen 2020 mennessä alle 3500:een (TNS, Sumen Gallup Elintarviketiet Oy 2012). Erilaisten maaseutualueiden vahvuudet humiidaan maaseudun kehittämistyössä. Maaseudun timijiden vurvaikutus tiivistää yhteistyötä ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Maaseudun timijiden vastuullinen timinta edistää Pirkanmaan maaseudun tasapainista taludellista, ssiaalista, kulttuurista ja eklgista hyvinvintia. Pirkanmaan maaseutu tarjaa mnipulisen ja yhteisöllisen ympäristön yrittää, asua ja virkistäytyä. Tähän ympäristöön kuuluvat timiva infrastruktuuri, hidetut pellt ja metsät, mnimutinen puhdas lunt sekä kulttuurimaisema. Maaseudulla timii asiakaslähtöisiä ja dynaamisia elintarvike-, energia- ja - palveluverkstja. Timinnt perustuvat entistä suljetumpiin ainekiertihin ja energiaa säästäviin prsesseihin, jtka edistävät ympäristöä säästävään bitaluteen siirtymistä. Kuva 2. Pirkanmaan maaseudun visi 3.2 Esiin nusseet kehittämistarpeet Strategiatyön lähtökhtana li löytää maaseudun ihmisten ja rganisaatiiden kehittämistarpeet ja tavitteet sekä kehittämistyön painpistealueet. Pirkanmaalaisten timijiden kuuleminen tteutettiin työkkuksissa, työpajissa ja seminaarissa. Pirkanmaalla järjestettiin klme työpajaa, jtka livat kaikille avimia tilaisuuksia. Kaikista työpajista tiedtettiin Aamulehdessä. Viidennessä luvussa n kuvattu strategian valmisteluprsessi. Työpajjen tulsten perusteella esiin nusi yhdeksän kehittämisteemaa: Maaseudun yritystiminnan edellytysten parantaminen Asumisen mahdllisuuksien edistäminen Elintarviketutannn laadun ja kannattavuuden parantaminen Lähienergian tutannn ja käytön edistäminen Maaseudun ihmisten yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistäminen Tampereen läheisyyden tumien mahdllisuuksien hyödyntäminen Metsien hidn ja metsään liittyvien elinkeinjen kehittäminen Bimateriaalien mahdllisuuksien selvittäminen Maaseutuympäristön hit 18

Lisäksi läpileikkaavina teemina esiin nusivat kaupungin ja maaseudun välisen vurvaikutuksen tiivistäminen sekä hallinnn justavuuden lisääminen. Maaseuturahastn tavitteisiin liittyviä läpileikkaavia teemja vat lisäksi innvaatit, ilmastnmuuts ja ympäristö. Kuvassa 3. n esitetty Tulevaisuustyöpajassa (27.3.2012) esiin nusseet kehittämisteemat sallistujien äänestystulksen mukaisessa pririsintijärjestyksessä. Työpajaan sallistujat äänestivät kahta keskeisintä kehittämiskhdetta. Ylivimaisesti eniten ääniä sai yritystiminnan kehittäminen. Ääniä annettiin yhteensä 127 kappaletta ja äänestystuls jakautui seuraavasti: 6 4 1 Yritystiminnan kehittäminen Hallint kkeilut mahdllistavaksi 13 12 46 Asumisen mahdllisuuksien edistäminen Tampereen läheisyyden tumien mahdllisuuksien hyödyntäminen Elintarviketutannn laadun ja kannattavuuden parantaminen Lähienergian tutannn kehittäminen 14 Yhteisöllisyyden ja yhteistyön vahvistaminen maaseudulla Metsien hidn kehittäminen 15 16 Bimateriaalien mahdllisuuksien selvittäminen Kuva 3. Tulevaisuustyöpajan äänestystuls maaseudun kehittämisteemista 3.3 Pirkanmaan maaseudun kehittämisstrategia ja sen painpistealueet Pirkanmaan Maaseutuhjelman (2014-2020) strategia tukee maaseudun alueellisesti vaikuttavaa kehittämistyötä sana uutta Pirkanmaan maaseutuhjelmaa. Alueiden, asukkaiden ja elinkeinjen erilaiset tarpeet humiidaan maaseudun kehittämisessä. Maaseudun asukkailla, paikallisyhteisöillä sekä elinkeinjen kehittäjillä n mnenlaisia mahdllisuuksia edistää maaseudun kestävää kehitystä. Maakunnan paintuksia tulevalla hjelmakaudella vat: Yritys- ja elinkeintiminnan kehittämistimet (mm. elintarvikkeet, lähienergia, bimateriaalit ja sukuplvenvaihdkset) Maaseudun palvelut ja niiden saavutettavuus (mm. tietliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut) Yhteisöllisyys ja yhteistyö Bitalus Osaaminen ja kulutus Näihin painpistealueisiin sisältyy yhdeksän eri teemaa, jtka n kuvattu alaluvuissa 3.3.1 3.3.9. Seutukuntakhtaisia paintuksia n tarkasteltu luvussa 3.4. Maaseudun kehittämistimien vaikuttavuuden lisäämiseksi kehittämistyössä kiinnitetään humita lemassa levien rakenteiden hyödyntämiseen, elinvimaisten kylien kehittämiseen sekä elävän maaseudun vetvimaisuuden lisäämiseen. Kehittämistyössä etsitään uusia innvatiivisia ratkaisuja ja timintamalleja sekä maakunnasta että sen ulkpulelta tulevaa huippusaamista hyödyntäen. 3.3.1 Maaseudun yritystiminnan kehittäminen Maaseudun yritystiminnan edellytysten kehittämistyössä keskeistä n maaseutuyrittäjyyden mukautumiskykyisyyden vahvistaminen, sen humin ttaminen ja hyödyntäminen. Keinja tähän vat muun muassa kulutuksen tarjaminen, 19

verkstlähtöinen kehittäminen sekä hallinnn justavuuden lisääminen ja kehittäminen entistä enemmän kkeilut mahdllistavaksi. Näin vidaan luda enemmän tilaan maaseudun innvaatiille. Yritysten verkstitumista edistetään hanketiminnalla. Kehittämishakuiset yritykset vat avainasemassa yritysverkstissa ja ne timivat vetureina milla timialillaan. Maaseudun kehittämistyössä n tärkeää löytää nämä kehittämishakuiset timijat ja khdentaa tarkituksenmukaiset resurssit veturiyritysten ja niiden mudstamien verkstjen timinnan kehittämistyöhön. Hyvien liikenneyhteyksien piirissä levan maakunnan maaseudun elinkeintiminnan kehittämistyössä panstetaan myös tutekehitykseen ja viennin edistämiseen. Keskeisiä maaseutuyrittämisen kasvumahdllisuuksia tarjavat hyvinvintipalveluiden tuttaminen, ympäristöyrittäjyys, lähiruan tutant/-jalstus erikistutteeksi, maaseutumatkailu sekä lähienergian tutant ja siihen liittyvä yrittäminen. Internetin ja mnikanavaisuuden merkitys krstuu markkininnissa. Esimerkiksi krkean arvnlisän erikistutteissa asiakkaat kysyvät räätälöityjä tutteita ja tute-palveluyhdistelmiä. Asiakaslähtöiset, erilaisille kuluttajaryhmille khdennetut luvat tute-palveluknseptit vat entistä tärkeämpiä maaseutuyrittämisen elementtejä. Maaseutuelinkeinjen kehittämistyössä panstetaan asiakaslähtöisiin, ympäristöystävällisiin ja innvatiivisiin ratkaisuihin. Bitalus tarjaa enenevässä määrin yrittämisen mahdllisuuksia maaseudulla. Bimassjen tutant, niiden hajautettu jalstus ja lgistiikkaratkaisut tuttavat vihreää kasvua maaseudulle. Energian tutant n keskeisin bimassjen hyödyntämismenetelmä. Tähän liittyvä sivuvirtjen suuri määrä tu mahdllisuuksia myös mnipuliselle jatkjalstukselle ja uusien tutteiden kehittämiselle. Maaaseutumatkailuelinkeina edistetään panstamalla verkstmaiseen kehittämistyöhön. Tavitteena n, että verkstituneet maaseudun mikr- ja pk-yritykset tuttavat laadukkaita matkailupalveluja maaseudun luntaisia vimavarja hyödyntäen. Maaseutumatkailu lisää myös maaseutualueiden vetvimaa sekä asuinpaikkana että lmaasumiseen liittyen. Maaseutuyrityksiä tuetaan rakentamiseen, kneiden ja laitteiden- sekä uuden teknlgian ja liiketimintasaamisen hankintaan liittyen. Investintitukien tarkituksena n mahdllistaa maaseudun mikryrityksille uuden teknlgian hyödyntäminen ja timinnan kehittäminen. Yrityskhtaisen kehittämisen painpistealueita vat Pirkanmaalla hyvinvintipalvelu-, ympäristö-, lähiruan tutant/-jalstus-, maaseutumatkailu-, puutute- ja metalli- sekä lähienergia-alan yritysten kehittäminen. 3.3.2 Asumisen mahdllisuuksien edistäminen Maaseutualueiden kehittämisessä humita kiinnitetään ympäristöön sveltuvan maankäytön suunnittelun ja rakentamisen edistämiseen. Keskeistä n, että maaseutu säilyy vetvimaisena paikkana asua. Tähän liittyy myös palveluiden kehittäminen esimerkiksi yrittäjäverkstlähtöisesti. Tietliikenneyhteyksien rakentaminen parantaa maaseudun asukkaiden sähköisten palveluiden saatavuutta, samalla myös etätyömahdllisuudet paranevat ja työmatkaliikenteestä aiheutuvat kustannukset ja ympäristöhaitat pienenevät. Entistä niukemmilla resursseilla tutettujen julkisten palvelujen saatavuutta vidaan edistää niiden saavutettavuutta parantamalla. Maaseudun kehittämistyössä pitkäaikaisia ja vaikuttavia tulksia vidaan saada infrastruktuurin parantamisella. Näistä keskeisimpiä vat liikenne- ja tietliikenneyhteydet. Asuin- ja yritysympäristöä parantavat myös maaseudulle rakennettavat vesi- ja viemäriverkstt sekä muut sveltuvat yhteisölliset jätevesien käsittelymenetelmät. Maankäytön suunnittelua kehitetään humiiden alueiden minaispiirteet, kyläasumisen mahdllisuudet, kehittyvä infrastruktuuri, vapaa-ajan asuminen sekä maaseudun energialähteisiin perustuvat hajautetun energiantutannn ratkaisut. 3.3.3 Osaamisen ja vurvaikutuksen kehittäminen Pirkanmaan maaseutu ja Tampere sekä muut kaupungit vat tistensa vimavarja. Tampereella laadukasta ja mnipulista kulutusta tarjavat ylipistt, ammattikrkeakulut, tisen asteen ppilaitkset, kansan-, kansalais- ja työväen pistt sekä kesäylipist ja ammatilliset aikuiskulutuskeskukset. Pirkanmaan maakuntakrkeakulu tarjaa krkeakulutasista petusta myös Tampereen ulkpulella. Hyvä kulutustarjnta mahdllistaa saltaan saavan työviman saatavuutta kk Pirkanmaalla. Uusien teknlgiiden kehittämiseen ja käyttöönttn tarvitaan tutkimuksen, elinkeinelämän ja vapaaehtis- sekä julkisen sektrin välistä vurvaikutusta. Uusien timintamallien kehittäminen ja niiden testaaminen vat tärkeitä elementtejä maaseudun kehittämistyössä. Osaamisen kehittäminen n tärkeää npeasti muuttuvassa maailmassa, jtta vidaan vastata uudenlaisen arvnlunnin haasteeseen ja löydetään uusia resurssitehkkaita timintamalleja. Kehittämistyössä kannustetaan maa- 20