LOPPURAPORTTI. Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa RAPORTTI. Jonna Närhi & Sirpa Tuomela-Jaskari

LOPPURAPORTTI Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa 1.4.2013 31.10.2015 RAPORTTI Jonna Närhi & Sirpa Tuomela-Jaskari

Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa 1.4.2013 31.10.2015 Lastensuojelulaki lastensuojelun yhteistyökumppaneiden näkökulmasta -koulutukset Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien velvollisuudet lastensuojelulaissa 1

Sisällys 1 LASTENSUOJELULAKI LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN NÄKÖKULMASTA -KOULUTUKSET... 3 2 HÄMEENLINNASSA JÄRJESTETYN KOULUTUKSEN ARVIOINTI... 4 2.1 Kanta-Hämeen palaute... 4 2.2 Pirkanmaan palaute... 6 2.3 Päijät-Hämeen palaute... 7 3 SEINÄJOELLA JÄRJESTETYN KOULUTUKSEN ARVIOINTI... 9 3.1 Etelä-Pohjanmaan palaute... 10 3.2 Pohjanmaan palaute... 10 LIITTEET... 12 Liite 1 Koulutuksen ohjelma (5.3.2014) Liite 2 Koulutuksen ohjelma (11.3.2014) Liite 3 Palautekysely Taulukot Taulukko 1 Koulutuksen (5.3.2014) osallistujat maakunnittain (toimipaikan sijainti)... 4 Taulukko 2 Koulutuksen arviointi 5.3.2014... 4 Taulukko 3 Koulutuksen (11.3.2014) osallistujat maakunnittain (toimipaikan sijainti)... 9 Taulukko 4 Koulutuksen arviointi 11.3.2014... 9 2

1 LASTENSUOJELULAKI LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖKUMPPA- NEIDEN NÄKÖKULMASTA -KOULUTUKSET LasSe Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa -hanke järjesti Lastensuojelulaki lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta -koulutuksen 5.3.2014 Hämeenlinnassa ja 11.3.2014 Seinäjoella. Koulutus oli osa LasSe -hankkeen C-moduulia, jonka tavoitteena on kehittää ammatillisen yhteistyöverkoston rooleja ja toimintatapoja. Koulutus käynnisti C-moduulin toteuttamisen, jota jatketaan maakunnissa työpajatyöskentelyllä. Lasten suojelu on eri hallintoalojen viranomaisten välistä yhteistyötä, minkä vuoksi koulutusten tavoitteena oli tehdä lastensuojelulakia tutummaksi lastensuojelun yhteistyökumppaneille. Varsinaisen lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelun lisäksi kunnan tulee järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua, jolla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan lähes kaikkien lastensuojelun yhteistyötahojen piirissä esimerkiksi koulussa, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa. Kaikkien lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ja lastensuojelun yhteistyötahojen tulee tuntea työtään koskevat sekä lastensuojelun perusprosessiin liittyvät lastensuojelulain säännökset. Koulutukset oli suunnattu laajasti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ja lastensuojelussa toimiville sekä lastensuojelutarpeen selvityksessä toimiville yhteistyökumppaneille (varhaiskasvatus, perusopetus, II asteen koulutus, nuorisotyö, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, seurakunta, järjestö, poliisi jne.). Koulutuspäivissä aamupäivän luennoi lastensuojelun lakimies Kati Saastamoinen Espoon kaupungilta, joka puhui lastensuojelulaista lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. Iltapäivällä ääneen pääsivät lastensuojelun yhteistyötahot. Aluksi yhteistyötahojen edustajat saivat kertoa omia näkemyksiään lyhyissä kommenttipuheenvuoroissa, jonka jälkeen teemaa pohdittiin vielä yhteisessä paneelikeskustelussa. Paneelikeskusteluihin osallistuivat kommenttivuorojen pitäjät sekä päivän luennoitsija Kati Saastamoinen. Kommenttipuheenvuoron pitivät Hämeenlinnassa osastonhoitaja Taina Ylä-Soininmäki Lahden kaupungilta, pedagogisen tuen koordinaattori Sari Salomaa-Niemi Tampereen kaupungilta, sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo Orimattilan kaupungilta sekä vanhempi konstaapeli Sirkku Nurmi Hämeen poliisilaitokselta. Seinäjoella kommenttipuheenvuorot pitivät erityisopetuksen rehtori Ville Järvi Seinäjoen kaupungilta, rikoskomisario Esa Uusi-Kakkuri Pohjanmaan poliisilaitokselta ja erikoislääkäri Leena Lähdesmäki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Seinäjoella paneelikeskusteluun liittyi lisäksi lastensuojelujohtaja Janne Pajaniemi Seinäjoen kaupungilta. Koulutuksen materiaali on löydettävistä LasSe -hankkeen Internet-sivuilta: http://pikassos.fi/aineistot/viewcategory/64-c-ls-selvityksen-yhteistyoverkoston-roolit-ja-toimintatavat. Koulutuksiin ilmoittautui yhteensä 544 osallistujaa, Hämeenlinnaan 206 ja Seinäjoelle 338. Koulutukseen osallistui myös henkilöitä, jotka eivät olleet etukäteen ilmoittautuneet, joten tarkkaa osallistujamäärää ei koulutuksista ole. Suurin osa osallistujista oli LasSe -maakunnista Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä, Pirkanmaalta, Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoella 11.3.2014 järjestetyssä koulutuksessa osallistujia oli myös Ruovedeltä ja Virroilta. Hämeenlinnan 5.3.2014 koulutuksessa osallistujia oli myös Loviisasta eli muualta kuin LasSe -hankealueelta. Koulutuksiin osallistui sosiaali- terveys, sivistystoimen sekä järjestöjen ja seurakuntien toimijoita. Osallistujat olivat muun muassa sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, koulujen ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä, poliiseja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia sekä seurakuntien ja järjestöjen työntekijöitä. Lakikoulutuksen jälkeen osallistujille lähetettiin sähköisesti palautekysely, jossa kysyttiin millaista palautetta he antaisivat koulutuksen sisällöstä ja mitä he itse saivat koulutuksesta. Tähän raporttiin on kerätty osallistujien vastauksia maakunnittain. Raportin liitteistä löytyy koulutusten ohjelmat sekä palautekyselyn pohja (Liitteet 1-3). 3

2 HÄMEENLINNASSA JÄRJESTETYN KOULUTUKSEN ARVIOINTI Hämeenlinnassa koulutukseen osallistuneista suurin osa oli Pirkanmaalta. Myös Kanta-Hämeestä ja Päijät- Hämeestä oli osallistujia. LasSe -kuntien ulkopuolelta koulutukseen osallistui myös kolme henkilöä Loviisasta. Taulukko 1 Koulutuksen (5.3.2014) osallistujat maakunnittain (toimipaikan sijainti) Hämeenlinnan palautekyselyssä koulutuksen arvioitiin olleen suurimmaksi osaksi hyvä tai erinomainen. Erityisesti Kati Saastamoisen luennon arvioitiin olleen erinomainen ja ainoastaan paneelikeskustelun arvioitiin olleen kohtalainen. En osaa sanoa Heikko Hyvä Kohtalainen Erinomainen Yhteensä Keskiarvo Koulutuksesta tiedottaminen 4,7% 6,3% 14,6% 57,8% 17,2% 64 3,77 Yleisarvosana koulutuksesta 0% 0% 13,9% 56,9% 29,2% 65 4,15 Kati Saastamoisen luennon anti 0% 0% 3,1% 24,6% 72,3% 65 4,69 Kommenttipuheenvuorojen anti 0% 7,7% 35,4% 50,7% 6,2% 65 3,55 Paneelikeskustelun anti 0% 15,4% 53,9% 27,7% 3,1% 65 3,18 Yhteensä 0,9% 5,9% 24,0% 43,5% 25,6% 324 3,87 Taulukko 2 Koulutuksen arviointi 5.3.2014 2.1 Kanta-Hämeen palaute Kanta-Hämeestä koulutuksen palautekyselyyn vastasi 20 ihmistä. Vastaajista monet olivat saaneet koulutuksesta uusia oivalluksia. Jotkut kertoivat asian olleen tuttua jo ennestään, mutta kokivat silti koulutuksen tarjonneen heille kertausta ja vahvistusta omaan työhönsä. Vastauksissa luvattiin myös informoida muita työyhteisön työntekijöitä koulutuksen asioista. Useita oivalluksia ja vahvistusta, koska Kati Saastamoisen tapa luennoida oli erittäin selkeä ja konkreettinen." Vastaajat kertoivat, että kynnys heidän kynnyksensä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen oli madaltunut koulutuksen ansiosta. Heille oli selkiytynyt myös se, että lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei voi delegoida, vaan ilmoitusvelvollisen on tehtävä se aina, kun huoli lapsesta herää. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä myös itse, 4

vaikka tietäisi jonkun muun jo ilmoituksen tehneen. Huoli on kirjattava omalla nimellä, ei enää delegointia. Jokaisen viranomaistahon on tehtävä ls-ilmoitus samasta tilanteesta/huolesta jonka havainneet. Hyviksi käytännöiksi organisaatioissaan Kanta-Hämeen vastaajat nostivat esimerkiksi oppilashuoltoryhmien toiminnan. OHR:t ovat hyvä paikka, jossa saa tukea, jos on epävarma jonkin asian suhteen. Myös Seri-ryhmien toiminta koettiin hyväksi yhteistyön kannalta. Kanta-Hämeen alueella kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa seriryhmä, jossa eri kuntien lastensuojeluväkeä ja poliisista "lapsi-seksitutkijat", toisinaan myös terveydenhuollon väkeä. Koettu hyvänä kanavana tiedon levittämiseen ja yhteistyön paranemiseen. Vastauksista kävi ilmi myös, että on tärkeää tuntea eri viranomaisia, jolloin konsultointi ja yhteistyö on helpompaa. Tunnemme hyvin kaikki ls-sosiaalityöntekijät, joten on helppo kysyä ja konsultoida asioista. Monilla oli myös halukkuutta kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mutta henkilökunnan puute ja vaihtuvuus hankaloittavat yhteistyön kehittämistä tahtoa hyvien käytäntöjen kehittämiseen on, mutta henkilökuntapuute/henkilökunnan vaihtuvuus lastensuojelussa hankaloittaa asiaa. Kehittämisideoina vastaajat esittivät esimerkiksi tiedonsiirron kehittämisen sekä eri viranomaistahojen yhteiset tapaamiset, jotta kaikki tulisivat enemmän tutuiksi toisilleen ja yhteistyö ja konsultaatio olisi helpompaa. Ymmärryksen lisääminen mikä on kenenkin tehtävä prosessissa ja asioihin puuttuminen ajoissa/ennaltaehkäisy jolloin kevyemmillä väliintuloilla ja tuella hankalista tilanteista selvitään perheen kanssa. Usein tuntuu asioita "seurattavan" liian pitkään ja tukitoimia perhe saa tilanteeseensa vasta liian myöhään. Kynnyksen madaltuminen auttamiselle ja varhaiselle puuttumiselle joka organisaatiossa. Jotta yhteistyö voisi kehittyä, täytyy kaikkien osapuolten myös muistaa, että toisten syyttely ei tuota tulosta. Lastensuojelun syyllistäminen pois. Muistaa myös se, että on oltava riittävät perusteet toimenpiteille. Musta tuntuu -tunne ei riitä. Se tulee tuoda esille, mutta lastensuojelun tehtävä on selvittää onko asialla todellisuusperää tai ei ja miettiä toimenpiteitä. Niin kauan kun on syyllistämisen eikä yhdessä tekemisen - asenne, niin kauan kehittäminen ei edisty. Olen itse työskennellyt aikaisemmin lastensuojelussa. Minua harmittaa ja ärsyttää se ajattelumalli, mitä teidänkin koulutuksen iltapäivässä tuotiin esille. Syyllistävä asenne sen suhteen, että ls sos.tnt ei tee sitä tai tätä ja ei tiedetä siitä tai tästä jne. Esim kysymykseen päiväkodin tietämättömyydestä, lapsen sos.työntekijälle voi soittaa ja kysyä. Tietoa annetaan sen verran, kun katsotaan sen olevan päiväkodissa tarpeen. Niinkuin lakimies aamupäivällä kertoi, kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea, sillä jopa suojellaan lasta. En tiedä, tarvitseeko aina luoda uusia konsultaatiomalleja, vaan enemmänkin sitä, että vastuu on muillakin tahoilla kuin lastensuojelussa, ei tarkoitus ole, että lastensuojelun sos.tnt. ilmoittaa kaikille kaikesta, vaan lapsen kannalta oleelliset asiat, mitkä liittyvät lapsen hyvinvointiin ja hänen auttamiseen. Näillä sos.tnt lapsimäärillä ei pysty koko ajan kaikille tiedottaa kaikesta vaan tarvitsee myös yhteistyökumppaneiden ottaa itse selvää ja vastuuta. Sitä kautta näen yhteistyön parantuvan. Monelle hyväksi kehittämisideaksi oli jäänyt mieleen myös lakimies Kati Saastamoisen esiintuoma toimintatapa lastensuojeluilmoituksen tekijän mukaan ottamisesta perheen ensimmäiseen tapaamiseen. Saastamoisen esittämä toimintatapa lastensuojelun ensimmäisen tapaamisen suhteen on hyvä! Tällöin ilmoittajataholla on mahdollisuus kasvokkain asiakkaalle ja lastensuojelullekin vielä kertoa, mitä ovat ne huolet, joihin ilmoitus perustuu. Asiakkaalla on mahdollisuus kommentoida ja tarkentaa asioita. Ilmoittajataho tietää, että asiakkaan asioista on otettu koppi toisaalla. Palautteen joukossa pohdittiin myös matalan kynnyksen palveluita, joihin perheiden olisi helppo tulla ilman pelkoa leimautumisesta lastensuojelun asiakkaaksi. Perheet tarvitsisivat avointa perhekoulu toimintaa, jossa saisi ilman leimaa LS tai perheneuvola asiakkuudesta, neuvoja ja tukea omaan vanhemmuuteen ja ilmeneviin pulmiin. Kanta-Hämeen palautteessa kiitettiin hyvästä ja hyödyllisestä koulutuksesta sekä kehuttiin erityisesti Kati Saastamoisen luentoa. Samantyylisiä koulutuksia toivottiin enemmänkin. Palautteessa toivottiin koulutuksia myös yksityiskohtaisemmista aiheista sekä tietoa eri kuntien toimintatavoista lastensuojelussa. Vastaavia asioita käsitellään LasSe -hankkeen työpajoissa. Tähän mennessä koulutukset ovat olleet liian yleisluonteisia. Toiveena olisi konkreettisempaa tietoa, etenkin siitä miten muissa kunnissa tehdään, varsinkin jos tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä. Tämä on tullut esille muiden osallistujien kanssa käytyjen keskustelujenkin perusteella. 5

2.2 Pirkanmaan palaute Pirkanmaalta kyselyyn vastasi 29 ihmistä. Pirkanmaan vastaajille koulutus oli selkiyttänyt joitain yksityiskohtia, tuonut uusia näkökulmia sekä vahvistanut työntekijöiden ammattitaitoa ja lakitietoutta. Myös kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus oli laskenut. Monelle oli selkiytynyt muun muassa huoltajan ja vanhemman ero sekä useamman tehdyn lastensuojeluilmoituksen hyöty esimerkiksi oikeuskäsittelyssä. Myös lastensuojeluilmoituksen tekijän kutsuminen perheen ensimmäiseen tapaamiseen nousi esiin monissa vastauksissa. Lastensuojeluilmoituksen tekijän kutsuminen ensimmäiseen tai seuraavaan palaveriin, jolloin pystytään mm. tekemään tarkentavia kysymyksiä lastensuojeluilmoitukseen kirjatuista huolenaiheista. Koulutus oli myös herättänyt oivalluksia yhteistyön kehittämisestä eri toimijoiden välillä. Koulutuksen myötä vahvistui tarve kehittää yhteisesti sovittuja käytänteitä ja luoda niitä! Myös konsultointikäytänteiden kehittäminen oli vastaajien mielestä tärkeää. Konsultointi eri toimijoiden välillä olisi todella tarpeellista ja järkevää... miksi pohtia itselle vaikeaa tilannetta yksin, jos osaamista on saatavilla. Konsultoimiseen tulisi olla sovitut pelisäännöt ja "lupa" soittaa, joita ei omassa kunnassa vielä ole. Ideana yhteen kootut puhelinnumerot ja tarvittaessa soittoajat kaikilta yhteistyötahoilta, perheneuvola, neuvola, sosiaalityöntekijä, poliisi, elto ym.työyhteisöjen käyttöön. Pirkanmaan alueella hyvinä käytäntöinä nähtiin esimerkiksi valmiit lomakepohjat sekä lastensuojeluilmoituksen tekijän mukana olo perheen ensimmäisessä tapaamisessa. Ensimmäisessä tapaamisessa mukana ilmoittajataho, jos se on mahdollista (esim. jos lastensuojeluilmoitus tehty päiväkodista tai koulusta, ilmoituksen tekijä paikalla). Hyvä käytäntö on tietojen kysymistä varten tehty lomakepohja (lastensuojelun käyttöön). Täytätän sen aina selvityksen alussa ja tulee heti ruksittua oikeat tahot puhuttua läpi mitkä yhteistyötahot merkittäviä lapsen elämässä (niistä sitten pyydän tietoa/yhteispalaveria). Monet kertoivat myös saaneensa vahvistusta siihen, että työskentelyssä on tehtävä muutoksia, sillä lastensuojelutarpeen selvitykseen liittyvät käytännöt ovat heidän organisaatiossaan vielä heikot. Meidän kunnassa tämä on "lapsen kengissä". Yhteistyömallit on luotava uudelleen. Kunnassamme on merkittävät tekijät muuttuneet useiden vuosien aikana ja jokainen uusi on tuonut omia rakenteitaan sekä muuttanut näköisekseen. Yhteinen malli on kadoksissa. (huono malli) Pirkanmaan vastaajat toivoivat enemmän yhteistyötä ja parempaa tiedonsiirtoa eri toimijoiden välille. Tiedonsiirtoon olisi saatava ehdottomasti toimintamallit omassa kunnassani. Näin perheen tarvitsema tuki saataisiin paremmin räätälöityä heidän tarpeisiinsa eikä se olisi yksittäisiä tukitoimia siellä täällä toisistamme tietämättä. Vastaajat kannattivat eri tahojen tutustumista toisiinsa yhteisen pöydän ääressä, jolloin kaikki voisivat esittäytyä toisilleen ja kertoa työnkuvistaan. Alku varmaan lähtee yhteisen pöydän ympäriltä, keskusteluyhteyden myötä toimivien, helppojen rakenteiden luomiseen. Lastensuojelun työntekijät toivovat, että lastensuojelun toimintatavat olisivat selkeämmät eri yhteistyötahoille, ja lastensuojelun maine ei olisi niin huono, kun tietoisuus lisääntyisi. Toiveena olisi, että ylipäätään lastensuojelutarpeen selvityksen sisältö ja merkitys tulisivat yhteistyötahoille selväksi. Eli yhteistä keskustelua tämän asian tiimoilta tarvittaisiin edelleen. Toinen meillä mietinnässä ollut asia on, kuinka paljon muun organisaation työntekijää voi hyödyntää lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisessä tai voisiko yhteistyötä tehostaa (esim. jos nuorella asiakkuus perhekeskuksessa, sosiaalityöntekijän työparina olisi perhekeskuksen työntekijä). Toivoisin, että yhteistyötahojen näkökulma ei lähes aina olisi se, että lastensuojelu on yksin ongelma; muut kyllä tekevät hommansa. Valitettavasti kommenttipuheenvuorot puhuivat tältä samalta linjalta (varhaiskasvatus ja neuvola). Poliisin ja koulun kommenttipuheenvuoroissa oli sitä ideaa mitä toivoisin, eli että muutkin kertovat omasta työstään ja tuovat esiin niitä reunaehtoja joita heillä on (minä en tunne esim. koululainsäädäntöä kummoisesti). Se että kerätään epäonnistuneesta "yhteistyöstä" kahvihuoneen naisten kommentteja esitykseen, ei ole rakentavan keskustelun luomista. Lastensuojeluilmoituksen mukaan ottaminen ensimmäiseen palaveriin koetaan erittäin tärkeänä, ja se nousi esiin myös kehittämisenkohteissa. 6

Lastensuojeluilmoituksen tekijän mukanaolo ainakin ensimmäisessä palaverissa tärkeää. Tärkeää myös, että lastensuojeluilmoituksen tehnyt viranomainen ja kaikki yhteistyökumppanit, joita asia koskee, ovat tietoisia asian etenemisestä. Pirkanmaan vastaajat olivat tyytyväisiä lakimies Kati Saastamoisen luentoon ja sitä kehuttiin paljon. Kommenttipuheenvuorot herättivät ristiriitaisia kommentteja. Jotkut pitivät kommenttipuheenvuoroja erittäin hyvinä ja tärkeinä, kun taas toiset kokivat niiden jääneen hieman irrallisiksi muusta koulutuksesta. Lakimiehen luento oli todella hyvä ja selkeä. Koulutuspäivä oli järjestetty hyvin, kommenttipuheenvuorot olisi voitu ehkä korvata yleisellä keskustelulla lakimiehen kanssa. Koulutus keräsi paljon kehuja ja kiitosta, mutta myös muutamia kriittisiä kommentteja. Koulutuksesta puuttui mielestäni todellinen vuoropuhelu ls:n ja muiden toimijoiden välillä Koulutuspäivän toivoisi olevan jossain määrin voimauttava ja uusia ideoita tuova. Harmittelin jälkeenpäin, että olisi pitänyt ymmärtää poistua Saastamoisen luennon jälkeen, josta oikeasti jäi kehittävä mieli. Päätin erityisesti varhaiskasvatuksen kommenttipuheenvuoron jälkeen, että jatkossa aion poistua sellaisista tilaisuuksista, joissa joku on kyseisellä asenteella arvostelemassa lastensuojelua. Kritiikin kestän, mutta en asiatonta parjausta ja jämähtänyttä valittamista. Suurimmaksi osaksi palaute oli kuitenkin erittäin positiivista ja koulutusta pidettiin mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. 2.3 Päijät-Hämeen palaute Päijät-Hämeestä vastauksia saatiin 12. Päijät-Hämeen vastaajat kokivat saaneensa varmuutta ja vahvistusta työhönsä. Vastaajat olivat myös huomanneet, kuinka paljon on vielä kehitettävää, jotta lastensuojelu olisi tuttua kaikille ja yhteistyö toimisi hyvin. Vahvistusta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvistä asioista. Ymmärrystä siitä, että Lasse-hanke tulee tarpeeseen, koska on niin paljon vielä kehitettävää huomasin myös miten eri tahoilla voidaan olla aivan eri sfääreissä lastensuojelua koskien; miten perustietoa on niin vähän tai miten eri asenteet ja suhtautuminen kuitenkin vaikuttaa yhteistyökuvioissa. Myös Päijät-Hämeen kommenteissa toivottiin, että lastensuojeluilmoituksen tekijän kutsuminen perheen ensimmäiseen tapaamiseen vakiintuisi yleiseksi käytännöksi: Ilmoituksen tekijän osallistuminen ensimmäiseen neuvotteluun pitäisi saada yleiseksi toimintatavaksi. Joissakin organisaatioissa Päijät-Hämeessä on jo hyviä yhteistyökäytänteitä ja joissain paikoissa myös lastensuojeluilmoituksen tekijän mukaan ottaminen ensimmäiseen palaveriin on usein käytäntö. Pyritään tekemään yhteistyötä koulun, päivähoidon, neuvolan, perheneuvolan ja terveydenhuollon kanssa ja välttämään päällekkäistä työskentelyä. Pyritään kutsumaan ilmoittajataho aloitustapaamiselle, mutta joskus asiakkaat vastustavat tätä ja heidän toiveensa huomioidaan. Päijät-Hämeessä toimii lastensuojelun palveluohjaaja, mitä pidettiin erinomaisena asiana. lastensuojelun palveluohjaajan olemassaolo on huippujuttu! ls asiantuntija, jota voi konsultoida esim huoliperheen kohdalla ja käydä keskustelua lastensuojelun rajapinnoista ja siten selkeyttää omaa huolta ym. Päijät-Hämeen vastaajat toivovat yhteisiä selkeitä toimintamalleja eri toimijoiden välille. Tulisi sopia yhteisistä toimintamalleista, joka sisältää konsultaatiot ja ls-ilmoituksen tekijän kutsumisen asiakasverkostoon, yhteisen suunnitelman perheen tukipalveluista jne. Päijät-Hämeessä toivottiin myös lisää tietoa eri yhteistyökumppaneiden toimenkuvista. Toisen työn tuntemus edistäisi monia asioita. Lakimies Kati Saastamoisen luentoa pidettiin erinomaisena myös Päijät-Hämeen vastauksissa. Katin ulosantia kehuttiin selkeäksi ja vaikuttavaksi. Kati Saastamoinen oli mielestäni erinomainen kouluttajana. Uskon, että koulutus oli erittäin hyvä niille, joille lastensuojelu ei ole ennestään kovin tuttua. Saastamoinen osasi mielestäni tuoda erittäin osuvasti ja hyvin esiin asioita, jotka ovat vaikuttaneet epäselviltä yhteistyötahojen kanssa työskentelyssä. Olin odottanut koulutukselta enemmän paneutumista itse tiedonsiirtoon ja sitä koskevaan lakiin. Muutenkin koulutusta pidettiin hyödyllisenä ja sen myötä oli saatu ideoita yhteistyön kehittämiselle. kiitos antoisasta koulutuksesta. hyvää keskustelua ja infoa vaikka itse kokisin tärkeämmäksi hieman syvemmän lastensuojelukoulutuksen; mikään tieto ei kuitenkaan mene hukkaan. Hyviä käytäntöjä olisi ilo päästä kuulemaan lisää- tai kertomaan, koska niitä löytyy 7

Saimme vinkkejä siihen mihin suuntaa yhteistyötä voitaisiin viedä ja ehkä olemme niin uteliaita, että pyydämme lastensuojelusta jonkun kertomaan miten me voisimme tehdä yhteistyötä asiakkaiden ja tulevien asiakkaiden eteen Vastauksissa toivottiin, että koulutuksessa olisi ollut enemmän aikaa kysymyksille. kysymyksille olisi pitänyt olla enemmän sijaa, koska niistä nousi esille juuri se "nippelitieto", jota itse työssä kaipaa. Yleisesti koulutus oli kuitenkin vastaajien mielestä hyvä. 8

3 SEINÄJOELLA JÄRJESTETYN KOULUTUKSEN ARVIOINTI Seinäjoen koulutus oli suunnattu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien toimijoille. Koulutuksessa suurin osa osallistujista oli Etelä-Pohjanmaan alueelta. Osallistujia oli myös Pohjanmaalta, sekä muutama osallistuja Pirkanmaalta Virroilta ja Ruovedeltä. Taulukko 3 Koulutuksen (11.3.2014) osallistujat maakunnittain (toimipaikan sijainti) Seinäjoen koulutukseen osallistuneet arvioivat etenkin Kati Saastamoisen luennon erittäin hyödylliseksi ja jopa 70 % piti sitä erinomaisena. Ainoastaan paneelikeskustelun annin suurin osa osallistujista arvioi olleen kohtalaista tai jopa heikkoa. Yleisarvosana koulutuksesta oli kuitenkin suurimman osan mielestä hyvä tai erinomainen. En osaa sanoa Heikko Hyvä Kohtalainen Erinomainen Yhteensä Keskiarvo Koulutuksesta tiedottaminen 1,7% 2,6% 11,9% 63,2% 20,5% 117 3,98 Yleisarvosana koulutuksesta 0,9% 0% 7,6% 66,9% 24,6% 118 4,14 Kati Saastamoisen luennon anti 0% 0% 2,6% 25,6% 71,8% 117 4,69 Kommenttipuheenvuorojen anti 1,7% 5,1% 39,8% 45,8% 7,6% 118 3,53 Paneelikeskustelun anti 2,5% 24,6% 51,7% 19,5% 1,7% 118 2,93 Yhteensä 1,4% 6,5% 22,8% 44,2% 25,2% 588 3,86 Taulukko 4 Koulutuksen arviointi 11.3.2014 9

3.1 Etelä-Pohjanmaan palaute Etelä-Pohjanmaan alueelta kyselyyn vastasi yhteensä 99 osallistujaa. Avoimiin kysymyksiin vastasi kuitenkin vain 67 osallistujaa. Etelä-Pohjanmaan osallistujat kertoivat saaneensa lisää tietoa lastensuojelusta ja lastensuojelulaista. He kokivat koulutuksen vahvistaneen ammattitaitoaan sekä madaltaneen kynnystä lastensuojeluilmoituksen tekemiselle. Monelle uusi oivallus oli ollut esimerkiksi Kati Saastamoisen painotus siitä, että aina pitää tehdä uusi lastensuojeluilmoitus, kun tulee huoli lapsesta, vaikka joku muu tai itse olisikin jo ilmoituksen kerran tehnyt. Tajusin, että olen luottanut siihen, että jos on kerran tehty lastensuojeluilmoitus ja lapsiperhe on lastensuojelullisten tukitoimien piirissä, ei minun tarvitse tehdä mitään. Näin ei kuitenkaan ole, mikäli minulla edelleen ammattilaisena on huoli, voin tehdä uuden ja uuden lastensuojeluilmoituksen, mikäli koen siihen aihetta. Myös lapsen osallisuuden merkitys lastensuojeluprosessissa oli koulutuksen jälkeen vahvistunut. Osallistujat korostivat vastauksissaan toimivan yhteistyön tärkeyden ja yhteistyötahojen välisen tiedonkulun merkityksen nousseen esille koulutuksen myötä. Myös eri asiantuntijoiden konsultointi epäselvissä tilanteissa oli monelle vahvistunut. Yhdessä tekemisen tärkeys ja yhteistyötahojen merkitys. Myös konsultaatiota voisi tehdä enemmän ja laajemmalta. Monelle uusi asia oli myös lastensuojeluilmoituksen tekijän kutsuminen perheen ensimmäiseen tapaamiseen. Monet Etelä-Pohjanmaan vastaajista nimesivät hyviksi käytänteiksi yhteiset palaverit, esimerkiksi verkostopalaverit ja oppilashuoltoryhmät, joissa on läsnä eri tahojen edustajia. Pidämme yhteisiä verkostokokouksia, jos meillä on yhteisiä asiakkaita, nämä kokoukset lisääntyneet viime vuosina paljon. Vastaajat korostivat yhteisten palaverien tärkeyttä esimerkiksi ammattilaisten yhteisen kielen syntymisen ja yhteisen ymmärryksen kannalta. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö tiedonsiirto eri ammattilaisten välillä on jo toimivaa, mutta osa näki siinä edelleen kehitettävää. Monet vastaajat toivoivat enemmän yhteistyötä eri toimijoiden välille, parannusta tiedon siirtoon sekä avoimuutta työskentelyyn, vaikka lastensuojelulliset asiat ovatkin hyvin arkoja ja monesti salassapidon alaisia. Myös selkeitä ohjeita lastensuojeluasioihin sekä toiminnan mallintamista toivottiin. Juuri mallintaminen olisi tärkeää. Päivähoitoa käytetään laajasti avohuollon tukitoimena, mutta yhteistyötä ei tehdä oikeastaan nimeksikään Vastaajat toivoivat työntekijöiden tutustuvan toisiinsa, jolloin yhteistyö ja sen kehittäminen olisi helpompaa. Yhteisiä tapaamisia ja koulutuksia kaivattiin, jotta yhteinen kieli ja ammattilaisten välinen tieto vahvistuisi. Erittäin monet vastaajista kiittelivät lakimies Kati Saastamoisen luentoa. Kati Saastamoisen luento erinomainen... selkeä, tiivis paketti. Vaikka on lakitekstiä, ei todellakaan tylsää. Mielestäni hän olisi voinut luennoida koko päivän, sillä paneelikeskustelu jäi aika mitäänsanomattomaksi Myös rikoskomisario Esa Uusi-Kakkurin aktiivista osallistumista keskusteluun arvostettiin. Esa U-K:ta olisi kuunnellut enemmänkin! Vakuuttava asiantuntemus hänellä. Päällimmäisenä kommenteista nousee osallistujien tyytyväisyys koulutuksen antiin, sekä kiitokset maksuttoman koulutuksen järjestämisestä. Osallistujat ovat kokeneet koulutuksen hyödyllisenä ja ajatuksia herättävänä ja toivovat samantyyppisiä koulutuksia järjestettävän myös tulevaisuudessa. 3.2 Pohjanmaan palaute Pohjanmaan alueelta palautekyselyyn oli vastannut 16 ihmistä. Pohjanmaan vastaajille koulutuksen oivallukset liittyivät palautteen mukaan lastensuojeluilmoituksen tekijän mukaan ottamiseen perheen ensimmäiseen palaveriin sekä useampien lastensuojeluilmoitusten tekemiseen. Oivalsin, että lastensuojeluilmoituksia on tarpeen tehdä edelleen, vaikka yksi olisi jo tehty samasta perheestä. Toivon, että alueeni lastensuojelun työntekijät ottavat onkeensa suosituksesta, että lastensuojeluilmoituksen tekijä saisi olla ensimmäisessä palaverissa, jossa asiaa käsitellään. Tulee oikeaa tietoa heti asianosaisille. Myös lastensuojelulain kerrottiin tulleen tutummaksi. Yhteistyön tärkeys oli jäänyt vahvasti mieleen myös pohjanmaalaisille vastaajille. Vastaajista monet kertoivat yhteistyön ja tiedonsiirron olevan sujuvaa heidän kunnassaan. Verkostopalavereita järjestetään ja konsultaatiopalvelukin on juuri aloitettu. On juuri aloitettu (sovittu puhelinajat) konsultaatiopalvelu, varhaiskasvatuksen työntekijät voivat anonyymeistä tapauksista kysyä neuvoa, saada tukea, jos joku asia mietityttää soittamalla lastensuojelun vastaaville työntekijöille. Toivon tuosta hyvää. Yhteistyössä oli kuitenkin monien mielestä myös kehitettävää. Tärkeintä on saada yhteishenki toimimaan. Tutustumalla, kokoontumalla, tiedottamalla ls omasta työstään, varhaiskasvatus, neuvola omastaan. 10

Luottamuksen saaminen jokaisen työpanoksen vaikuttamisen tärkeyteen lopputulokseen. Prosessit selväksi vaikka" rautalangasta" jokaiselle hallintokunnalle, kuinka on tapana toimia, mikä on meidän kaupungin malli. Yksikään työntekijä (uusikaan) ei pääse sen ohi, toimintamalli käteen! Avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitus päivähoitoon aloitettava aina yhteisellä keskustelulla; vanhemmat, perheen kanssa toimivat työntekijät, lapsen tulevan päivähoitopaikan edustaja. Tavoitteet sovitaan siinä; lapsen päivän pituus, vanhemmuuden tukeminen, miten? kaikki sovitaan siinä. Yhteistyön merkitystä ei voi koskaan väheksyä. Eri toimijat tuntuvat välillä puhuvan eri kieltä ja Vaasassa toivottiinkin, että eri viranomaisten välille löytyisi yhteinen kieli, mikä helpottaisi yhteistyötä. yhtenäistä kieltä, näin vältytään erilaisten näkökulmien ja oletuksien tuomilta väärinkäsityksiltä Yhteisen kielen löytäminen. Ei puhuta lapsen /huoltajien ohi vaan heidän kanssa ja kautta. Viranomaisten keskustelun ja yhteistyön toivottiin olevan avoimempaa. Keskustelua avoimesti ja ymmärrettävästi. Joskus vääriä odotuksia yhteistyötahoja kohtaan. Myös eri tahojen välistä tiedonkulkua toivottiin kehitettävän. Tiedon kulku. Yhteistyö! Kati sanoi hyvin, että ei pidä jäädä siihen uskoon, ettei jokin asia toimi, vaan pyrkiä parantamaan sitä. Pohjanmaan vastaajien mielestä koulutus oli ollut mielenkiintoinen ja puhutteleva. Hyvä koulutus oli. Antoi ajattelemisen aihetta. Tärkeänä näen myös paneelissa esille tulleen asian, kuinka tehdään ennalta ehkäisevää lastensuojelua? Onko ok että kaikki perhetyöntekijät ovat lastensuojelussa, jossa tehdään tulipalonsammutus työtä? Kun resursseja olisi siihen, kun huolet ovat vielä pienet olisi onnistumismahdollisuudet varmasti paremmat, ja mahdollisesti saataisiin joku lapsi/ perhe tuettua ajoissa, ennen kuin syrjäytymiskierre alkaakaan. Voisi tuottaa todellista säästöä tulevaisuudessa! 11

LIITTEET LASTENSUOJELULAKI YHTEISTYÖTAHOJEN NÄKÖKULMASTA Lasten suojelu edellyttää eri hallinnonalojen viranomaisten välistä yhteistyötä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetus- ja nuorisotoimessa, perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä poliisin työssä. Kaikkien lasten ja perheiden kanssa työskentelevien on hyvä tuntea työtään koskevat sekä lastensuojelun perusprosessiin liittyvät lastensuojelulain säännökset. Aika: Keskiviikko 5.3.2014 klo 8.30-15.30 Paikka: Ammattiopisto Tavastia, Auditorio, Hattelmalantie 8, Hämeenlinna Ohjelma: 8.30 Aamukahvit tarjolla 9.00 Koulutuspäivän avaus Projektikoordinaattorit Kirsi Koponen ja Päivi Kaski, LasSe-hanke 9.05 Lapsen asema ja oikeudet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, viranomaisten välinen yhteistyö Lastensuojeluasian vireille tulo ja lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Lastensuojeluilmoitus Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ilmoitus poliisille Lsl 25 Lastensuojelun lakimies Kati Saastamoinen, Espoon kaupunki 12.00 Lounas (omakustanteinen) 13.00 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto Tiedonsiirto Lastensuojelun lakimies Kati Saastamoinen, Espoon kaupunki 14.00 Lastensuojelulaki lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta Kommenttipuheenvuorot (15 min.) Taina Ylä-Soininmäki, osastonhoitaja, Sosiaali- ja terveystoimiala/ Terveysneuvonta, Lahden kaupunki Sari Salomaa-Niemi, pedagogisen tuen koordinaattori, Varhaiskasvatus, Tampere Timo Ahvo, sivistystoimenjohtaja, Orimattilan kaupunki Sirkku Nurmi, vanhempi konstaapeli, Hämeen poliisilaitos, Forssan poliisiasema 15.00 Yhteinen keskustelu: kysymyksiä ja kommentteja yleisöltä panelisteille Paneelin jäseninä kommenttipuheenvuorojen pitäjät sekä Kati Saastamoinen 15.30 Tilaisuuden päätös Lisätietoja: kirsi.koponen@pikassos.fi tai paivi.kaski@phsotey.fi 12

LASTENSUOJELULAKILASTENSUOJELUN YHTEISTYÖTAHOJEN NÄKÖKULMASTA -koulutus 11.3.2014 klo 9-15.30, Seinäjoki (Seinäjoki -sali) Lasten suojelu on eri hallintoalojen viranomaisten välistä yhteistyötä. Varsinaisen lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelun lisäksi kunnan tulee järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua, jolla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan lähes kaikkien lastensuojelun yhteistyötahojen piirissä esimerkiksi koulussa, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa. Lastensuojelulaissa on lastensuojelun yhteistyötahoille myös erityisiä velvollisuuksia - kuten lastensuojeluilmoituksen teko tai lapsen huomioon ottaminen aikuiselle suunnatuissa palveluissa. Näin ollen kaikkien lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ja lastensuojelun yhteistyötahojen on hyvä tuntea työtään koskevat sekä lastensuojelun perusprosessiin liittyvät lastensuojelulain säännökset. Ohjelma klo 8.30 klo 9.00 klo 9.05 Aamukahvit tarjolla LasSe -hankkeen tervetulotoivotus Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, Etelä-Pohjanmaa Projektikoordinaattori Pamela Antila, Pohjanmaa Lapsen asema ja oikeudet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, viranomaisten välinen yhteistyö Lastensuojeluasian vireille tulo ja asiakkuuden alkaminen Lastensuojeluilmoitus Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ilmoitus poliisille Lsl 25 Lastensuojelun lakimies Kati Saastamoinen, Espoon kaupunki klo 11.30 Lounas ja kahvit (omakustanteinen) klo 12.30 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto Tiedonsiirto klo 14.00 Tauko Lastensuojelun lakimies Kati Saastamoinen, Espoon kaupunki klo 14.15 Lastensuojelulaki lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta Kommenttipuheenvuorot Erityisopetuksen rehtori Ville Järvi, Seinäjoen kaupunki Erikoislääkäri Leena Lähdesmäki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rikoskomisario Esa Uusi-Kakkuri, Pohjanmaan poliisilaitos Yhteinen keskustelu: kommentteja ja kysymyksiä yleisöltä panelisteille. Puheenjohtajana kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi, SONet BOTNIA Keskustelussa mukana kommenttipuheenvuoron pitäjien lisäksi lastensuojelun lakimies Kati Saastamoinen ja lastensuojelujohtaja Janne Pajaniemi, Seinäjoen kaupunki. klo 15.30 Tilaisuus päättyy 13

PALAUTEKYSELY Lastensuojelulaki lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 5.3.2014 Hämeenlinna ja 11.3.2014 Seinäjoki 1. Ammattinimikkeesi? 2. Maakunta, missä toimipaikkasi sijaitsee: Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Muu, mikä? 3. Koulutuksen arviointi Koulutuksesta tiedottaminen En osaa sanoa Heikko Kohtalainen Hyvä Erinomainen Yleisarvosana koulutuksesta Kati Saastamoisen luennon anti Kommenttipuheenvuorojen anti Paneelikeskustelun anti 14

4. Millaisia uusia ideoita / oivalluksia tai vahvistusta sait koulutuksesta lastensuojelutarpeen selvitystä koskeviin asioihin? 5. Millaisia hyviä käytäntöjä organisaatiossasi on lastensuojelutarpeen selvitykseen liittyviin asioihin (esim. palaverit, tiedonsiirto)? 6. Miten kehittäisit yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvitystä koskevissa kysymyksissä eri toimijoiden välillä (tarpeet, toiveet jne.)? 7. Mitä muuta haluaisit sanoa? <-- Edellinen Lähetä 15

Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa 1.4.2013 31.10.2015 16