HOITOTYÖN ROOLI JA OSAAMISVAATIMUKSET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUVISSA PALVELUISSA Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
PÄÄMINISTERI JYRKI KATAISEN HALLITUKSEN OHJELMA Laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelujen keskeinen tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Avainasemassa peruspalvelut ja ehkäisevä työ Kansalaisten vastuullinen terveyskäyttäytyminen Matalan kynnyksen palvelut Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista ja osasta erikoistason tehtäviä > Laaja palvelukokonaisuus Viisi erityisvastuualuetta Säädetään laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, kehittämisestä ja valvonnasta Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 22.6.2011.
INTEGRAATIOKEHITYSTÄ Kuntien määrä vähentynyt neljänneksen: 432 / 2005 > 336 / 2011 Terveyskeskusten määrä puolittuu 259 / 2005 > 161 / 2011 > 120-130 / 2013 Integroitu perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto: Väestöstä 2/3 Asiakaslähtöiset prosessit ja toiminnalliset kokonaisuudet: Kotisairaanhoito ja kotipalvelu > kotihoito: Kunnista 71 % Vanhuspalveluiden ympärivuorokautinen hoito TK-sairaaloissa, vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa: Kunnista 36 % Psykososiaaliset palvelut: Kunnista 48 % Kunnassa yksin työskennelleestä sosiaalityöntekijästä alueellisen tiimin jäseneksi, joka tekee erikoistunutta sosiaalityötä ja tarvittaessa käy palvelupisteissä eri kunnissa. Lähteet: Heinämäki L. 2011. THL. Raportteja 41., Kokko S. ym. 2009. THL. Raportti 36., www.kuntaliitto.fi.
INTEGROITUJEN PALVELUIDEN PIIREJÄ Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirin toiminta pääosin yhdistetty. Sairaanhoitopiiriin yhdistetty perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita (X): Kainuun maakunta ky Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalveluky Kiuru X Itä-Savon sairaanhoitopiiri SOSTERI X Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä X X Lisäksi monissa piireissä yhteispäivystys. X X X Lähde: www.kuntaliitto.fi, mukaeltu. X X X
LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEN TILANNE Terveydenhuoltolaki (1326/2010) tuli voimaan 1.5.2011 Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus meneillään Väliraportti annettu keväällä 2010 Kokeilu sosiaali- ja terveydenhuoltoalueista käynnistettiin 2010 Aluekokeilulaki (305/2011) voimassa 2011-2014 Paras-puitelakiin (169/2007) lisättiin 2011 säännös sosiaali- ja terveydenhuollon eheydestä sekä valtioneuvoston toimivallasta määrätä kunnat yhteistyöhön Valmistelu käynnissä säädöksiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä : Peruslinjauksia valmistelleen työryhmän loppuraportti 27.4.2011 Paras-puitelain korvaavan rakennelain valmistelu käynnissä Kuntalain uudistus valmisteilla
KLIINISEN ASIANTUNTIJUUDEN VAHVISTAMISEN PERUSTEET Normi Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 24 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 51 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 52 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 57 Sairausvakuutuslaki 1224/2004, 9 luku, 8 (Vanhempainraha) Neuvola-asetus 338/2011, 5 KVTES 2010-2011 (Sairausloma) Kelan lääkärinlausunto C Osaamisvaatimuksen peruste Hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle laadittava hoito- ja kuntoutussuunnitelma Th:n ammattihenkilön tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään 3. arkipäivänä yhteydenotosta terveyskeskukseen Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta järjestettävä ja aloitettava kiireellisyys huomioiden 6 kk:n kuluessa Sairaanhoidon aloittamisesta, lopettamisesta, siirtämisestä toiseen yksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen ohjeidensa mukaan muu laillistettu th:n ammattihenkilö Maksaminen edellyttää, että äiti on käynyt julkisen terveydenhuollon palveluksessa olevan, riittävän koulutuksen saaneen kätilön tai terveydenhoitajan jälkitarkastuksessa Laajan terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa Soveltamisohje: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan osaltaan laatima ja allekirjoittama lausunto tuen hakijan toimintakyvystä, avuntarpeesta sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeesta
Terveydenhuoltolaki vahvistaa kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyötä TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA (34 ) Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman perusterveydenhuollon lähtökohdista ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS (43 ) Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011) KIIREELLINEN HOITO (50 ) Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin STM:n asetuksella Mahdollisesti sairaanhoitajan päivystysvastaanoton edellytykset
Terveydenhuoltolaki edistää moniammatillista yhteistyötä kehittämis- ja tutkimustoiminnassa sekä koulutuksessa PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ (35 ) Sairaanhoitopiirissä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus. TERVEYSKESKUSTEN KEHITTÄMINEN, KOULUTUS JA TUTKIMUS (37 ) Terveyskeskuksen on huolehdittava asianmukaisella tavalla moniammatillisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä. Yliopiston lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen ja terveystieteellisen koulutusyksikön opettaja tai AMK:n terveysalan opettaja voi toimia terveyskeskuksen sivutoimisessa virassa. ERITYISVASTUUALUEEN TEHTÄVÄT (42 ) Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit sovittavat yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuoltohenkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa.
Terveydenhuoltolaki edistää näyttöön perustuvaa toimintaa LAATU JA POTILASTURVALLISUUS (8 ) Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoitoja toimintakäytäntöihin Toiminnan oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua Toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta; huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS JA YHDENVERTAINEN SAATAVUUS (10 ) Kunnan ja sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sellaisiksi kuin asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät
Terveydenhuoltolaki edellyttää moniammatillista johtamista, joka tukee hoidon kokonaisuutta, yhteistyötä ja kehittämistä TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAEDELLYTYKSET (4 ) Toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä.
TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖTOIMINNAN SÄÄNTELY Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994): Lääkärin ja hammaslääkärin erityiset oikeudet ja velvollisuudet Oireenmukainen hoito ja rajattu lääkkeenmäärääminen sekä sen edellyttämä erikoispätevyys > Voimaan 1.7.2010 Terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa, perehtyä säännöksiin ja määräyksiin, soveltaa yleisesti hyväksyttäjä menettelytapoja koulutuksena mukaisesti. Työnantajan ohjaus- ja valvontatehtävä: Henkilöstön määrä ja rakenne, työnjako ja tehtäväkuvat Osaamisen varmistaminen, arviointi ja kehittämisen tukeminen Ammattitoiminnan ohjaus ja valvonta Riskien ennakointi, poikkeamien seuranta sekä reaaliaikainen puuttuminen ja korjaaminen
HOITOTYÖN UUDET TEHTÄVÄT UUDISTUVISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma Asiantuntija terveyskeskuksen puhelinpalvelussa ja ajanvarauksessa Ohjaustehtävä matalan kynnyksen neuvontapalveluissa Asiantuntija & koordinoija laajoissa terveystarkastuksissa Asiantuntija & koordinoija hyvinvointia ja terveyttä edistävillä kotikäynneillä Asiantuntija Terveyshyötymalli-toiminnassa Kotiuttaja PALKO-mallin mukaisessa toiminnassa Asiantuntija & koordinoija iäkkäiden hoidossa, palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.
ASIANTUNTIJUUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN TUKIRAKENTEENA Asiantuntijuuden tyypit Osaamisen tavoite Kliinisessä hoitotyössä toimivat hoitajat Vahva kliinisen hoitotyön ja tiedon soveltamisen osaaminen Työ- ja toimintayksikön tuntemus Kliinisesti erikoistuneet hoitajat Vahva erityisosaaminen Tiedon soveltamisen ja kehittämisosaaminen Työ- ja toimintayksikön tuntemus Kliinisen hoitotyön asiantuntijat Oman kliinisen alueen vahva osaaminen Vahva kehittämisosaaminen Tutkimusosaamista Järjestelmän tuntemus Kliinisen hoitotieteen asiantuntijat Vahva kliinisen alueen tutkimus- ja kehittämisosaaminen Johtamisosaaminen Järjestelmän tuntemus Osaamisen painotus Tutkimuksen ja kehittämisen osaaminen sekä niiden johtamisen osaaminen Tiedon tuottaminen ja levittäminen Kliinisen hoitotyön osaaminen toimintayksikössä ja alueilla Asiakaskohtainen tiedon käyttö ja soveltaminen Toiminta näyttöön perustuvien (NP) käytäntöjen käyttöönotossa NP-tiedon käyttö ja soveltaminen hoidossa. Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen. Lähde: STM:n julkaisuja 2009:18. NP-tiedon käyttö ja soveltaminen omalla erikoisalalla. NP-käytäntöjen käyttöönoton ohjaus ja tuki työyksikössä. Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen. Tiedon välittäminen. Tieteellisen tiedon soveltaminen. Käytäntöjen yhtenäistäminen toimintayksiköissä ja alueella. NP-käytäntöjen kehittäminen ja käytöönoton tuki. Tiedon levittäminen ja käytön seuraaminen. Asiantuntemuksen syventämien. Hoitotyön suositusten laatiminen. Arviontimenetelmien kehittäminen, interventio-, vaikuttavuustutkimus, hyvien/np-käytäntöjen toimeenpanon arviointi. Kehittämis- ja tutkimushankkeiden johtaminen. Asiantuntijuuden kehittymisen tuki.
NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN KÄYTÄNTÖJEN YHTENÄISTÄMISEN MALLI Kansainvälinen taso Kansallinen taso Alueellinen taso Toimintayksikkö Hoitotyön johtajan toiminta hoitokäytäntöjen yhtenäistäjänä: toimintapolitiikan ja kulttuurin luominen; voimavarojen varmistaminen; vertailutiedon mahdollistaminen; tuki ja seuranta prosessin eri vaiheissa Tiedon tuottaminen, välittäminen ja käyttöönotto Yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen Osaamisen varmentaminen Tieto ratkaisuvaihtoehdoista (esim. hoitotyön suositus) Nykykäytännön kehittämistarpeiden tunnistaminen Tieto toimintaympäristöstä ja resursseista Työyksikkö Asiakkaalta/ potilaalta saatu tieto Asiakas/Potilas NP-päätöksenteko Hoitotyöntekijä Suunnitelma käytännön yhtenäistämisestä Tieto yhtenäisestä käytännöstä Yhtenäinen käytäntö Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Seuranta- ja arviointitiedon keruu ja hyödyntäminen (esim. rekisterit, tilastot) Hoitotyöntekijän kokemustieto Moniammatillinen yhteistyö ja päätöksenteko Käytännön seuranta ja arviointi Hoitotyön Tutkimussäätiö
VeTe-hankkeessa käynnistetyt ja jatkavat hoitotyön alueelliset verkostot Osahanke, th:n yksiköt Vetovoimainen ja turvallinen sairaala, VeTeVT P-Sshp, E-Sshp, PKSSK Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, VeTePO P-Pshp, P-Sshp, Sshp, V-Sshp Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella, VeTeTH V-Sshp, Sshp, Turku, Salo Verkosto Opiskelijaohjaajakoulutus Opiskelijaohjauksen laatutyöskentely Opiskelijaohjausneuvosto Alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöverkosto Potilasturvallisuusneuvosto Näyttöön perustuvan käytännön hoitotyön neuvosto Tutkimusneuvosto Tekonivelpotilaan hoidon ja ohjauksen avainosaajat Tekonivel-, aivoverenkiertohäiriö- ja keuhkoahtaumatautipotilaan hoidon asiantuntijat Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto PAVE Potilasohjauksen kehittäjäverkosto INNOVA Varsinais-Suomen terveyden edistämistoimijoiden verkosto Satakunnan terveyden edistämistoimijoiden verkosto Varsinais-Suomen alueellinen hoitotyön johtajien verkosto Terveyden edistämisen työryhmä 15 28.11.2011
Työkokemus Ylempi ammattikorkeakoulutukinto 90 op Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma Kolmen vuoden työkokemus Erikoisammattitutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) 210 op Terveydenhoitaja (AMK) 240 op Kätilö (AMK) 270 op Opistoasteen tutkinto Terveysalan kliiniset osaamiskokonaisuudet Ammatillinen perustutkinto Lähihoitaja 120 ov Kouluasteen tutkinnot Työkokemus Ammattitutkinto Työkokemus Kuvio. Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden kehittymistä tukeva koulutus tutkintojärjestelmässä ja ehdotus terveysalan kliinisten osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta järjestelmään.
Osaamisalue HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN OHJAUSRYHMÄN EHDOTUS AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Ehdotus 1) Kliininen asiantuntijuus 1. Terveysalan verkosto organisoi valtakunnallisten kompetenssikuvausten päivittämisen työelämän kanssa ehdotusten, säädösten ja ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti 2) Näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen 3) Terveyspalveluiden laadun ja potilasturvallisuuden edellyttämä osaaminen 4) Terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistämisen osaaminen 5) Asiakaskeskeisen ja moniammatillisen toiminnan osaaminen 2. Opetuksessa varmistetaan, että opiskelija saa valmiudet NP-käytäntöjen toteuttamiseen 3. Kehitetään koulutuksen sisältöä kl. arviointi- ja päätöksentekovalmiudet hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus kiireellisyyden ensiarvio, kiireellistä hoitoa tarvitsevien tunnistaminen, hoidon aloittaminen ja siihen osallistuminen keskeisillä erikoisaloilla 4. Otetaan käyttöön osaamisen näyttöjä 5. Terveysalan verkosto laatii työelämän kanssa kansalliset osaamiskuvaukset ja -tavoitteet 6. Opiskelija laatii asiakkaalle/potilaalle ja väestöryhmälle terveyden edistämissuunnitelman 7. Terveysalan verkosto laatii työelämän kanssa kansalliset osaamiskuvaukset ja -tavoitteet uusilta tehtäväalueilta opetussuunnitelmatyötä varten Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.
HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN OHJAUSRYHMÄN EHDOTUS HARJOITTELUN KEHITTÄMISEKSI Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Ehdotus 1) Ohjauksen laatu 8. Kouluttajaverkosto laatii työelämän kanssa kriteerit harjoittelun toteuttamisesta, ympäristöistä ja ohjauksesta Varmistetaan, että opiskelija saa harjoitella ammatin vastuualueen mukaisesti NP-käytäntöjen toteuttamista moniammatillisessa potilastyössä 9. Otetaan käyttöön työelämän lääkehoidon verkkokoulutusohjelmat ja yhtenäistetään lääkehoitoosaamisen varmistamismenettely 10. Vakiinnutetaan lääkehoitopassin ja kliinisen passin käyttö 2) Potilasturvallisuuden edellyttämän osaamisen varmistaminen 3) Moniammatilliset harjoitteluympäristöt 11. Harjoittelu aidoissa toimintaympäristöissä keskeisillä erikoisaloilla Virtuaali- ja simulaatiopedagogiikan mahdollisuudet tutkimustiedon pohjalta 12. STM:n, OKM:n & OPH suuntaavat hankerahoitusta harjoittelun kehittämiseksi moniammatillisissa tiimeissä toimimiseen Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.
HOITOTYÖN KEHITTÄMISEN OHJAUSRYHMÄN EHDOTUS LISÄKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Lisäkoulutus 1) Kansalliset kliiniset osaamiskokonaisuudet (erityispätevyysohjelmat) 2) Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma: ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ehdotus 13. STM, Terveysalan verkosto ja työelämä: ehdotukset kansallisiksi kliinisiksi erityispätevyyksiksi STM selvittää mahdollisuudet/tarpeet säätää erityispätevyysohjelmista NQF:n edellyttämällä tavalla 14. Terveysalan verkosto ja työelämä organisoivat: kansalliset osaamiskuvaukset edistyneessä hoitotyössä yhtenäiset kriteerit aiemmin opitun hyväksilukemisen tueksi Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotusluonnos, 23.8.2011.
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA, KASTE-OHJELMA 2012-2015 Ohjelmassa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kansalliset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Ohjelma konkretisoi ja toimeenpanee hallitusohjelmaa ja STM:n strategiaa sekä tukee kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Ohjelma vuosille 2012-2015 vahvistetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Uusi ohjelma on osin jatkumo ohjelmakaudelle 2008-2011. Lähde: STM, luonnos 16.11.2011.
KASTE-OHJELMAN 2012-2015 VALMISTELU Laajoja uudistusprosesseja jatketaan sekä levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen levittämisessä Innokylä on keskeisessä asemassa. Ohjelman toimeenpanoon ja hankkeisiin on käytettävissä 17,5 M vuosittain. Lisäksi muuta sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta suunnataan tietyiltä osin ja eri rahoittajatahojen kanssa yhdessä sovituin periaattein Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaiseen kehittämistyöhön (terveyden edistämisen määräraha, RAY, Tekes, ESR ) Lähde: STM, luonnos 16.11.2011.
KASTE-TAVOITEKOKONAISUUDET JA OSAOHJELMAT Osallisuus, hyvinvointi ja terveyserot Rakenteiden ja palvelujen uudistaminen Lapset, nuoret ja lapsiperheet Ikäihmiset Tietoperusta ja tiedonhallinta Työhyvinvointi ja henkilöstöjohtaminen Lähde: STM, luonnos 16.11.2011.
OSAOHJELMA: Työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen Tavoitteet: Johtamista on kehitetty henkilöstön työhyvinvoinnin, osaamisen ja saatavuuden edistämiseksi sekä toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti työnsä kehittämiseen ja terveyttä edistävän työpaikan luomiseen. Toimenpiteet: Vahvistetaan johtamisosaamista ja uudistetaan johtamistapaa edistämään henkilöstön riittävyyttä sekä lisäämään hyvinvointia ja osallistumista. Kehitetään osaamisen johtamista tukemaan palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamista. Parannetaan työpaikan toimijoiden yhteistyötä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi ja työurien pidentämiseksi. Lähde: STM, luonnos 16.11.2011.
OSAOHJELMA: Työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen Esimerkkejä keinoista: Luodaan edellytyksiä henkilöstövoimavarojen paremmalle hallinnalle kehittämällä suunnittelun, mitoittamisen ja seurannan työkaluja Luodaan kansallinen tukijärjestelmä henkilöstövoimavaroja kuvaavien tunnuslukujen hyödyntämiseksi Kehitetään johdon alueellisia yhteistyöverkostoja palvelurakenteen uudistamisen pohjalta Luodaan ja juurrutetaan toimintakäytäntöjä ja rakenteita edistämään henkilöstön osallistumista toiminnan vaikuttavuuden, tuottavuuden ja palveluprosessien toimivuuden parantamisessa Kehitetään henkilöstöjohtamista ja tuetaan lähiesimiestyötä organisaation rakenteellisissa ja toiminnallisissa muutoksissa Luodaan edellytyksiä henkilöstön osaamista ennakoinnille, arvioinnille ja kehittämiselle organisaation perustehtävän ja kehittämisstrategian pohjalta Jatketaan tehtäväkuvien ja -rakenteiden kehittämistä ja edistetään monialaista työskentelyä Osallistutaan koulutustarjonnan alueelliseen ennakointi- ja kehittämistyöhön Luodaan perustutkintojen jälkeiset, kansalliset laajat osaamiskokonaisuudet ja arvioidaan säädöstarpeet Kokeillaan yhteistyössä koulutuksen kanssa työssä oppimisen ympäristöjä, jotka mahdollistavat monialaisen työskentelyn harjoitteluaikana Lähde: STM, luonnos 16.11.2011.
Terveydenhuoltolaki: Vahvistaa hoitotyön vastuualuetta YHTEENVETO Tunnustaa hoitotyön johtamisen merkityksen potilasturvallisuuden ja henkilöstön osaamisen varmistamisessa sekä käytäntöjen kehittämisessä Edistää moniammatillista ja tieteistä yhteistyötä Edistää terveydenhuollon toimintayksiköiden ja terveysalan koulutusyksiköiden alueellista yhteistyötä STM:n ja terveysalan opettajien yhteistyöverkosto Työelämän ja koulutuksen yhteistyö Kaste-ohjelman toimeenpanossa Haasteita: Hoitotyön kliinisen osaamisen vahvistaminen Hoitotyön koulutusohjelman ja kliinisen asiantuntijan koulutusohjelman kehittäminen uusien osaamisvaatimusten mukaisesti Osaamisen varmistamiskäytäntöjen kehittäminen Moniammatillisten harjoitteluympäristöjen kehittäminen
Lämpimät onnittelut 45-vuotiselle sairaanhoitajakoulutukselle ja 30-vuotiselle terveydenhoitajakoulutukselle! Parhainta menestystä Kajaanin ammattikorkeakoululle!