Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1
Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen. Selvitys: missä määrin sekä jalostavat yritykset että julkiset keittiöt käyttävät lähialueen raaka-aineita, ja tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista: a) alueen taloudelle b) alueen työllisyydelle 11.12.2013 2
Mitä on lähiruoka? Lähellä tuotettua ja kulutettua, kotimaista ruokaa. Lähiruoka on tuoretta, tuottaja pystytään helposti selvittämään. Vuodenaikojen sesongit voidaan helposti hyödyntää. Paikallisen ruokaperinteen vaaliminen. Huoltovarmuus myös tärkeä säilyttää. Työllistävä vaikutus. 3
Yrityskysely: Raaka-aineiden osto, koko Suomi 4.11.2014 4
Julkiseen hankintapyyntöön vastaaminen, koko Suomi Hankintapyyntöön vastattiin pääasiassa yksin (94% niistä, jotka vastasivat kyllä ) Miksi ei? Pienet resurssit. Liian pieni yritys. Kysyntää muutenkin. Julkisen sektorin pilkkahinta ei houkuttele. Tuotteemme ei sovellu julkiselle. Ei ole tullut pyyntöä. Emme ole saaneet. Eipä ole kysytty. 4.11.2014 5
Taustaa julkiselta sektorilta Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen koetaan haastavaksi (syrjimättömyysperiaate) EU-parlamentti hyväksyi uudet hankintadirektiivit 15.1.2014. Jäsenvaltioilla on 24 kk aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä. Loppujen lopuksi riippuu kuntapäättäjien, kuntien virkamiesten sekä ruokapalveluhenkilöstön asenteista ja tahtotilasta miten paljon lähellä tuotettua ruokaa kunnassa tarjotaan. 4.11.2014 6
Hankintarengaskysely: Raaka-aineiden osto, koko Suomi 4.11.2014 7
Hankintarengas kyselyn tuloksia Keskimäärin n. 15% julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. (ulkomailta vähän yli 20%) Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia. Suurin osa hankintarenkaista uskoo tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta (n. 20% v. 2020), mutta on myös niitä, jotka näkevät tuontituotteiden määrän kasvavan. Mainittuja ongelmia lähiruoan hankkimisessa: määrärahojen pienuus, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka, sa saatavuus, kilpailutus/hankintalaki 8
RegFin-laskentametodi aluetaloudellisten vaikutusten analyysissä TUTKIMUS- ONGELMA Arvio vaikuttavuudesta: taloudellinen kasvu, työllisyys, tulot, kulutus, verotulot, julkiset palvelut, kotimaan ja ulkomaankauppa, muuttoliike, väestökehitys ja sen demografia jne. TULOKSET LASKENTA- METODI Ruralia-instituutti 9
Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: koko Suomi Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 %-yksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 %-yksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 %-yksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 %-yksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna. Toimiala BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) MAATALOUS 2,82 5 243 4,12 105 016 Lihanjalostus ja teurastus 1,10 2 049 0,72 18 349 Kalanjalostus 0,09 166 0,06 1 417 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,21 392 0,14 3 475 Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,10 191 0,04 1 132 Maitotuotteiden valmistus 1,35 2 501 0,83 21 148 Myllytuotteiden valmistus 0,24 448 0,09 2 318 Leipomotuotteiden valmistus 0,97 1 800 0,57 14 540 Muu elintarvikkeiden valmistus 1,31 2 439 0,55 14 000 Eläinten ruokien valmistus 0,35 649 0,19 4 801 Juomien valmistus 1,39 2 580 0,58 14 680 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,12 13 217 3,76 95 860 28.10.2014 10
LAPPI BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) Toimiala MAATALOUS 0,87 46,89 4,215 3327 Lihanjalostus ja teurastus 0,41 21,91 0,35 273 Kalanjalostus 0,02 1,01 0,02 18 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,01 0,69 0,02 13 Maitotuotteiden valmistus 0,00 0,08 0,00 3 Myllytuotteiden valmistus 0,00 0,08 0,00 1 Leipomotuotteiden valmistus 0,30 16,35 0,27 212 Muu elintarvikkeiden valmistus 0,06 3,39 0,04 35 Eläinten ruokien valmistus 0,00 0,08 0,00 3 Juomien valmistus 1,64 88,74 0,79 625 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 2,45 132,32 1,50 1183 ETELÄ-POHJANMAA BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) Toimiala MAATALOUS 7,55 394,57 12,95 11488 Lihanjalostus ja teurastus 11,95 624,68 5,72 5073 Kalanjalostus 0,01 0,51 0,01 5 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,28 14,59 0,13 119 Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,23 0,00 4 Maitotuotteiden valmistus 5,28 275,83 2,85 2531 Myllytuotteiden valmistus 1,10 57,59 0,38 333 Leipomotuotteiden valmistus 1,67 87,31 0,80 714 Muu elintarvikkeiden valmistus 0,32 16,84 0,18 162 Eläinten ruokien valmistus 2,18 113,95 0,47 420 Juomien valmistus 2,58 134,69 1,06 939 11 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 25,37 1326,22 11,61 10300
Elintarviketeollisuuden vaikutukset maakuntien talouteen ja työllisyyteen 12
Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa ETELÄ-POHJANMAA (23 % => 25 %) Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset Vaikutus työllisyyteen (htv) 4 Vaikutus työllisyyteen (htv)/100 000 2,5 Vaikutus BKT:hen (milj. ) 0,3 ETELÄ-SAVO (10 % => 25 %) Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset Vaikutus työllisyyteen (htv) 44,1 Vaikutus työllisyyteen (htv) / 100 000 13,9 Vaikutus BKT:hen (milj. ) 2,6 LAPPI (17 % => 13,8 %) Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset Vaikutus työllisyyteen (htv) -4,6 Vaikutus työllisyyteen (htv) / 100 000 2,9 Vaikutus BKT:hen (milj. ) -0,3 13
Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa 14
Kiitos! e-mail: leena.viitaharju@helsinki.fi http:///julkaisut/pdf/raportteja118.pdf leena.viitaharju@helsinki.fi http:///julkaisut/pdf/raportteja118.pdf