HAKIJAT: Marika ja Martin Forss & Hanna-Maija ja Arttu Närvänen

Rakennuslautakunta 15 12.03.2014 Rakennuslautakunta 27 14.05.2014 Rakennuslautakunta 14 11.03.2015 HHO:n päätös koskien valitusta rakennuslupahakemukseen R38-2013 (6. kaupunginosan korttelin 85 tontti 17, Rantamajantie 4b, erillispientalon rakentaminen ja maalämpökaivon poraaminen) 358/10.03.00/2014 RAKL 12.03.2014 15 RAKENNUSLUPA R38-2013 RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 6 Kortteli: 85 Tontti: 17 Osoite: Rantamajantie 4b Tontin pinta-ala: 2825 m2 Tontin rakennusoikeus: 400 kem2 Käytetty rakennusoikeus: 200 kem2 + pihasauna 12 m2 Kaavatilanne: Asemakaava (vahvistettu) 19.8.1999 HAKIJAT: Marika ja Martin Forss & Hanna-Maija ja Arttu Närvänen TOIMENPIDE: Toimenpide: Kerrosala: Tilavuus: 1140 m 3 Kerrosluku: 2 Rakennusten määrä 1 Asuntojen lukumäärä: 1 Erillispientalon rakentaminen ja maalämpökaivon poraaminen 200 kem2 (todellinen kerrosala) 188 kem2(250 mm ulkoseinäpaksuuden mukaan laskettu kerrosala) Kokonaisala: 321 brm 2, ak 55 m 2 Paloluokka: P3 SELVITYKSIÄ, SUUNNITELMIA JA LAUSUNTOJA: Pääsuunnittelijan selvitys 06.02.2014 Keski-Uudenmaan museoviraston lausunto 25.10.2013, 18.2.2014 HSY: liitoskohtalausunto 10.05.2013

Perustamistapasuunnitelma 15.04.2013 Energiaselvitys, ET luokka = B 05.02.2014 (e-luku = 98 kwh/m2xa, raja-arvo 154 kwh/m2xa) Kaupunkikuvatoimikunnan lausunto 03.12.2013 Puustokatselmus 17.04.2013 Kaavoittajan lausunto 26.02.2014 RAKENNUSTARKASTAJAN SELVITYS: Hakija anoo rakennuslupaa erillispientalon rakentamiselle ja maalämpökaivon poraamiselle. Kyseisellä tontilla sijaitsee Jugend-vaikutteinen puuhuvila, joka on kaavassa suojeltu. Rakennus on mukana Kauniaisten kaupungin rakennusinventoinnissa (2005). Tontin eteläosassa sijaitsee vanha puinen saunarakennus, joka tullaan säilyttämään. Hanke poikkeaa vahvistetusta asemakaavasta seuraavasti: Hanke ylittää tontin rakennusoikeuden (12m2). Ylitys tulee 250mm seinäpaksuuden ylittävältä osuudelta. MRL 115 mukaan, jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Muut vähäiset poikkeamat: Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestyksen 8 määrittelee rakennuksen vähimmäisetäisyyden naapurin rajasta neljään metriin. Kyseinen rakennuksen etäisyys tontin 13 puoleisesta rajasta on 3,5 metriä. Poikkeamaa on perusteltu seuraavasti: Esitetyllä tavalla uudisrakennuksen molemmat autopaikat saadaan järjestettyä siististi katokseen, eikä itäpuoleinen paikka jää avopaikaksi. Autokatoksen kylki jää 8,5 m etäisyydelle kaavan mukaisen tontin 13 rakennusalueen rajasta. Katoksen sijoittelulla mahdollistetaan riittävä visuaalinen etäisyys tontin 17 suojeltuun rakennukseen. Koska suojeltu rakennus sijoittuu suhteellisen keskeisesti rakennusruutuun nähden ja rakennusruutu on kapea, on erityinen syy ylitykselle hyväksyttävissä. Ylitykselle on saatu kyseisen rajanpuoleisen naapurin suostumus. Poikkeamat ovat vähäisiä ja rakennuslautakunnan myönnettävissä. Poikkeamat eivät ole vastoin maankäyttö- ja rakennuslain pykäliä 171 ja 172. Naapureita on kuultu hakijan toimesta. Naapureilla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Toinen tontinomistaja on luvan hakija ja häneltä on valtakirja luvan hakemiseen. Rakentaja on lisäksi kuullut toista tontinomistajaa kuten rajanaapuria. Kyseisen kuulemisen jälkeen tontinomistaja on lähettänyt rakennusvalvontaan huomautuskirjeitä sähköpostilla ja pyytänyt liittämään ne kuulemiseen. (huomautuskirjeet liitemateriaalina) Perusteluja tontinomistajan huomautuskirjeisiin ja selvityksiä rakennushankkeesta: Arkkitehti on esittänyt hankeselvityksen ensimmäisessä osiossa Lyhyt yleiskuvaus miten rakennus on massoiteltu siten, että se muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden muiden ympäristön rakennusten kanssa. (ks. liite pääsuunnittelijan selvitys rakennuslupahakemukseen) Rakennus on suunniteltu siten, että se ei varjosta toisessa rakennuksessa sijaitsevia varsinaisia asuintiloja, eikä muodosta suurempaa paloteknistä riskiä, kuin mitä yleiset palomääräykset sallivat. Rakennus on suunniteltu palo-osastoivaksi molemminpuolista paloa vastaan 8 metrin säteellä vanhasta rakennuksesta. Suunnittelija on esittänyt selvityksen siitä, että vanhassa rakennuksessa olevaan keittiöön saadaan luonnonvaloa kohtuullisesti rakentamisen jälkeen. Tällä hetkellä vanhan rakennuksen koillisen puolella sijaitsee tiheä korkea havupuusto. (valokuva liitemateriaalina) Rakentamismääräyskokoelman G1 mukaan pääikkunan edessä tulee olla vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Samaisen määräyskokoelman kohdan 2.4.1 mukaisesti 8 metrin etäisyys asuinhuoneen ikkunasta voi pientalossa olla pienempikin viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen. Keittiötä, kun huomioidaan vielä, että rakennuksessa on myös ruokailutila, ei voida pitää sen tyyppisenä asuinhuoneena, että tästä 8 metrin etäisyydestä ei voitaisi tinkiä. Koska määräys antaa mahdollisuuden poiketa kyseisestä etäisyydestä, ei tätä ole katsottu poikkeamaksi kyseisestä määräyksestä. Kaavan ajantasaisuuden arviointitarve: Kaavan ajanmukaisuuden arviointitarve tulee harkita aina rakennusluvan myöntämisen yhteydessä kun kaava on yli 13 vuotta ja kun se merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta. Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan, kun arvioidaan sitä onko asemakaava-alue merkittävältä osalta toteutumatta, tarkastellaan toteutumattoman kerrosalan osuuden lisäksi myös toteutumattoman alueen pinta-alaa, alueen sijaintia ja käyttötarkoitusta, sekä sen merkitystä kaavaratkaisun kokonaisuuden kannalta. Edelleen saman ohjeistuksen mukaisesti ympäristökuvan osalta on kyse siitä onko rakentaminen alueen aiemmasta toteutuksesta olennaisesti poikkeavaa. Alueen muun rakentamisen kanssa samankaltainen rakentaminen ei siis anna perustetta ajanmukaisuuden arviointiin, ellei kyseessä oleva alue ole ympäristöllisesti tai toiminnallisesti merkittävä. Kyseistä aluetta ei ole arvotettu tämäntyyppiseksi alueeksi.

Kyse on yhden erillispientalon rakentamisesta, jonka suunnittelussa on otettu hyvin huomioon ympäristö ja olemassa oleva rakennuskanta. Vaikka rakennus onkin modernia arkkitehtuuria, voidaan katsoa, että se on alueen muun rakentamisen kanssa samankaltaista. Kaava on vahvistettu vuonna 1999. Kyseisen kaavan selostuksesta käy ilmi, että kaavan laadinnan yhteydessä on arvioitu myös uudisrakennuksen sopeutumista olemassa olevaan rakennuskantaan (asemakaavan muutoksen selostus liitemateriaalina). Kyseiselle rakennuspaikalle on tehty suunnittelua kahden eri arkkitehdin toimesta. Ensimmäiset suunnitelmat eivät ottaneet tarpeeksi hyvin huomioon olemassa olevaa ympäristöä ja tontilla sijaitsevaa suojeltua rakennusta, joten hankkeessa vaihdettiin suunnittelijaa. Uuden suunnittelijan toimesta rakennus saatiin sopeutumaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo puoltaa uusia käsiteltäviä lupasuunnitelmia (museoviraston kaksi sähköpostilausuntoa liitemateriaalina). Aiempi lausunto (13.6.2013), johon kirjeissä viitataan, on tehty vanhojen suunnitelmien pohjalta eikä sillä ole merkitystä tämän päätöksen tekemisessä. Huomautuksen tekijä on luvan hakija eikä asianosainen kuten rajanaapuri. Hakija on kuullut toisia tontinomistajia kuten naapuria, koska hakija on halunnut heidän olevan tietoisia rakennushankkeesta, rakennusvalvontaviranomainen ei ole edellyttänyt tätä kuulemista. Kuuleminen ei anna luvan hakijalle naapurin asemaa. Huomautuksen tekijät ovat ostaneet oman osuutensa tontista vuonna 2013. Ostohetkellä tontilla on ollut voimassa nykyinen kaava. Kaavan mukaan tontille saa rakentaa toisen 200 kem2 käsittävän asuinrakennuksen. Lisäksi, kun ottaa huomioon sen, että esitetty rakentaminen ottaa olemassa olevan suojellun rakennuksen ja ympäristön huomioon, voidaan todeta, ettei rakentamisella vaikuteta huomautuksentekijän oikeuksiin. Edellä esitetyn perusteella huomautukset eivät vaikuta päätöksentekoon. Kaavoittaja on antanut lausunnon kaavan ajanmukaisuusarvion tarpeesta (lausunto liitemateriaalina). Suojelukysymykset ratkaistaan kaavoituksessa. Vaikka asemakaavamääräyksissä ei ole otettukaan kantaa ympäristön rakennustapaan tai kulttuurihistoriaan ovat asiat olleet esillä kaavakäsittelyssä (asemakaavan muutoksen selostus liitemateriaalina). Kaavoittaja ei näe lausunnossaan rakennusluvan myöntämiselle kaavallisia esteitä. Kaupunkikuvatoimikunta on puoltanut hanketta esitetyn mukaisesti.

EHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten perusteella myöntää haetun luvan ja vähäiset poikkeamat sekä vahvistaa esitetyt suunnitelmat noudatettaviksi seuraavin ehdoin: Edellä esitetyn perusteella rakennuslautakunta katsoo, ettei erilliselle kaavan ajanmukaisuuden arvioinnille ole tarvetta. Maalämpökaivon suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettava Kauniaisten kaupungin ja pääkaupunkiseudun laatimia (www.pksrava.fi) ohjeita. Arkkitehdin valitsemat julkisivujen materiaalit ja värimallit on hyväksytettävä kaupunkikuvatoimikunnalla (työmaalla) ennen julkisivupintojen toteuttamista. Jos rakennusluvan toteutuksen yhteydessä joudutaan kaatamaan puita tontilta, jotka eivät ole rakennettavan rakennuksen kohdalla eikä niitä ole puustokatselmuksessa todettu kaadettaviksi, on kaupungin kunnossapitopuutarhurilta saatava toimenpiteestä puoltava lausunto. Rakennuspaikalla säilytettävät puut on suojattava rakennustyön ajaksi Kauniaisten kaupungin puutarhurin antaman ohjeen mukaisesti. Tontin pintavesiä ei saa johtaa naapuritontin puolelle. Pintavedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää tontilla. Pihasuunnittelussa on otettava pintavesien imeyttäminen tontilla mahdollisimman hyvin huomioon esim. vettä läpäisevien pintamateriaalien ja istutusten avulla. Tontin pintavesien asianmukaisesta ohjauksesta on esitettävä suunnitelma. Teiden/pihan pintamateriaalien toimivuus on tutkittava tarkemmassa pintavesisuunnitelmassa. Rakennuksen lopullinen korkeusasema on tarkistettava paikanpäällä pääsuunnittelijan toimesta. Dokumentti kyseisestä toimenpiteestä tulee esittää viimeistään aloituskokouksessa pääkaupunkiseudun yhtenäisten käytäntöjen kortin A1-5 01 mukaisesti. Rakennus on varustettava sähköisellä palovaroitinjärjestelmällä. Palovaroitinjärjestelmän tulee olla huoneistokohtainen ja akkuvarmennettu. Palovaroittimia on asennettava 1 kpl / huoneisto / 60 m2 kohden sekä yhteisiin tiloihin 1 kpl / tila / kerros / 60 m2. Palovaroitin tulisi lisäksi sijoittaa huoneiston jokaiseen makuuhuoneeseen ja poistumistiereiteille. Ennen aloituskokousta on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä työmaasuunnitelma työmaan liikennöinnistä ja työmaajärjestelyistä.

Ennen aloituskokousta on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä www.pksrava.fi sivuilta löytyvä lomake (Rakennustyönaikainen sää- ja olosuhdesuojaus, pientalot). Kyseinen lomake tulee täyttää ja esittää rakennusvalvontaviranomaiselle pyydettäessä katselmuksien yhteydessä. Työn etenemisen mukaan on pidettävä seuraavat katselmukset: rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen sijaintikatselmus pohjakatselmus rakennekatselmus hormikatselmus käyttöönottokatselmus loppukatselmus Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvonnan kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin rakennustarkastaja on hyväksynyt hankkeelle: vastaavan työnjohtajan (MRL 122 ) kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakennustyön johtajan (MRL 122, MRA 71 ) kiinteistön ilmanvaihtolaitteiston rakennustyön johtajan (MRL 122, MRA 71 ) Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: jätteidenkäsittelysuunnitelma pohjatutkimus ja perustamistapalausunnot pinnantasaussuunnitelma pintavesisuunnitelma/sadevesisuunnitelma pihasuunnitelma perustusten kuivatussuunnitelma rakennesuunnitelmat kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnitelmat kiinteistön ilmanvaihtolaitteiston suunnitelmat radonpoistojärjestelmän suunnitelma työmaasuunnitelma jossa esitetään työmaajärjestelyt Pääsuunnittelijaksi on hyväksytty: Pentti Raiski Arkkitehti POOK Arkkitehtitoimisto Snettansintie 15

02740 Espoo Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupa raukeaa, ellei sitä jatketa. Rakennustyöt on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupa raukeaa, ellei sen voimassaoloaikaa erityisestä syystä pidennetä. Energiatodistus on päivitettävä ennen käyttöönottokatselmusta. Jos toteutus ei vastaa energialainsäädännössä asetettuja vaatimuksia, on ennen hyväksytyn käyttöönottokatselmuksen pitämistä tehtävä tarvittavat muutokset. Energiaselvityksen laatijan päivittämä energiaselvitys on esitettävä aina käyttöönottokatselmuksessa, huolimatta siitä onko energiaselvitykseen tullut rakennusaikaisia muutoksia. Energiaselvityksen laatijan on varmennettava energiaselvityksen toteutuksenmukaisuus allekirjoituksellaan. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, tarvittavan palkkaamansa ammattitaitoisen henkilöstön kanssa siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu mm., että hänen rakennustyössä käyttämänsä rakennustuotteet täyttävät niille asetettavat vaatimukset. Suunnittelijoiden tehtävä on määritellä suunnitelmissa, millaisia ominaisuuksia rakennustuotteelta vaaditaan. Vastaavan työjohtajan tulee huolehtia siitä, että työmaalla on käytettävissä ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja. Tarkastusasiakirjan tulee sisältää rakennushankkeessa käytetyt keskeiset tuotteet ja selvitykset niiden kelpoisuudesta pääkaupunkiseudun yhtenäisten käytäntöjen kortin A1-701 mukaisesti. Tarkastuslomakemallina tulee käyttää Rakennusteollisuuden laatimaa lomakemallia. Lomakemalli löytyy Kauniaisten rakennusvalvonnan nettisivuilta. Kyseinen selvitysdokumenttimalli esitetään rakennusvalvonnalle aloituskokouksessa ja pyydettäessä katselmuksien yhteydessä. Rakennusta käyttöönotettaessa tulee käyttö- ja huolto-ohjeen olla riittävässä laajuudessa valmis ja luovutettavissa rakennuksen omistajille. ------------ Kokous aloitettiin rakennuspaikkaan tutustumisella. Kaikki jäsenet olivat paikalla. Paikalle ei oltu kutsuttu lautakunnan ulkopuolisia henkilöitä. Toisen hallinta-alueen omistaja oli kutsumatta tutustumisen alussa paikalla. KH:n edustaja Lauri Ant-Wuorinen poistui kokoushuoneesta lupakäsittelyn ajaksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin ehdolla, että rakennuksen 1. kerroksen lattian

korkeusasemat merkitään maastoon, jonka jälkeen Kaupunkikuvatoimikunta käy tarkistamassa korkeusaseman. Kyseinen lisäehto ei poista pääsuunnittelijan velvoitetta rakennuksen lopullisen korkeusaseman tarkastuksesta, joka on esitetty varsinaisessa esitystekstissä. RAKL 14.05.2014 27 Esitystekstiä muokattiin kokouksessa. Poistettiin lause "Lisäksi kyseisen puoleisella julkisivulla on autosuoja, joka on sijoitettu hyvin lähelle rakennusta. Toinen tontin omistaja on esittänyt, että kyseinen rakennelma toimii varastotilana ja on väliaikainen", sekä lisättiin lause "Edellä esitetyn perusteella huomautukset eivät vaikuta päätöksentekoon". Edellämainitut muutokset on tehty esitystekstiin. Helsingin hallinto-oikeus pyytää lausuntoa rakennuslautakunnan päätöksestä ( 15, 12.03.2014) tehdyn valituksen johdosta. Päätös koskee rakennuslupaa R38-2013, Rantamajantie 4b, erillispientalon rakentaminen ja maalämpökaivon poraaminen. (valitus liitemateriaalina) Lausuntoon tulee liittää valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat kaikki asiakirjat. HHO on myöntänyt asiakirjojen toimittamiselle lisäaikaa. Asiakirjat on palautettava hallinto-oikeudelle viimeistään 30.05.2014. RAKENNUSTARKASTAJAN SELVITYS: Tontilla on kaksi rakennuspaikkaa. Toisella rakennuspaikalla on vanha suojeltu rakennus ja toiselle rakennuspaikalle on haettu lupaa rakentaa uusi asuinrakennus. Tontin omistajien kesken on laadittu hallinnanjakosopimus. Kaikki tontinomistajat ovat olleet luvan hakijoita. Toisen rakennuspaikan omistajilta on saatu valtakirja luvan hakemiseen. Lisäksi kyseisiä omistajia on kuultu luvan yhteydessä kuten naapureita. Toiset rakennuspaikan omistajat ovat tehneet rakennusluvasta valituksen Helsingin Hallinto-oikeuteen. Valituksen tekijät ovat ostaneet oman osuutensa tontista vuonna 2013. Ostohetkellä tontilla on ollut voimassa nykyinen kaava, joka mahdollistaa toisen rakennuksen rakentamisen. Valittajat ovat olleet siis tietoisia siitä, että toisella rakennuspaikan omistajalla on kaavan mukaan oikeus rakentaa vanhan rakennuksen viereen uusi asuinrakennus. Tämän selvityksen lisäksi päätöksen perusteluja on esitetty rakennuslupakäsittelyssä edellä (RAKL 15, 12.3.2014). Selvitykset valituksessa erikseen esitettyihin kohtiin: Valituksen kohta 1 ASUNTOSUUNNITTELU:

Valituksessa on esitetty, ettei rakennuksen etäisyys vanhasta rakennuksesta ole hyväksyttävissä. Selvitys: Rakentamismääräyskokoelman G1 mukaan pääikkunan edessä tulee olla vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Samaisen määräyskokoelman kohdan G1, 2.4.1 mukaisesti 8 metrin etäisyys asuinhuoneen ikkunasta voi pientalossa olla pienempikin viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen. Keittiötä, kun huomioidaan vielä, että rakennuksessa on myös ruokailutila, ei voida pitää sen tyyppisenä asuinhuoneena, että tästä 8 metrin etäisyydestä ei voitaisi tinkiä. Kaava sallii rakennettavan vanhan rakennuksen viereen kaksikerroksista tilaa, nyt suunnitelmissa on esitetty yksikerroksinen rakennusmassa sille kohdalle rakennuspaikkaa, missä vanha rakennus on vieressä. Jos vastaavat tilat toteutettaisiin kaksikerroksisina ja etäisyys vanhaan rakennukseen toteutettaisiin kahdeksana metrinä, ei luonnonvalon saanti vanhan rakennuksen tiloihin oleellisesti muuttuisi. Rakennuksen massoittelussa ja suunnittelussa on pyritty näin mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon vanhan rakennuksen tilojen viihtyisyys ja valoisuus. Rakennuspaikka on tältä osuudelta hyvin kapea, josta syystä rakennus tulee hyvin lähelle sekä vanhaa rakennusta, että naapuritontin rajaa. Rakennushankkeen arkkitehti on laatinut selvityksen siitä, onko rakentamisella vaikutusta siihen, miten vanhan rakennuksen tilat saavat luonnonvaloa rakentamisen jälkeen. Selvityksen perusteella rakentamisella ei ole oleellista vaikutusta kyseiseen asiaan. (arkkitehdin selvitys liitemateriaalina) Uusi rakennus on suunniteltu molemmin puoleista paloa vastaan osastoiduksi 8 metrin matkalta, joten paloturvallisuus on täten otettu huomioon uuden asuinrakennuksen suunnittelussa. Kyseinen tulkinta on Ympäristöoppaan 39 mukainen ja vastaavissa tapauksissa yleisesti sovellettu. Valituksen kohta 2 RAKENNUSPERINNÖN SUOJELU Valituksessa on esitetty, että lupa on vastoin erinäisiä rakennusperinnön suojelua koskevia lakeja ja määräyksiä. Voimassa olevassa asemakaavassa on käsitelty suojelukysymyksiä mm. osoittamalla tontilla oleva vanha asuinrakennus suojeltavaksi. Vaikka asemakaavamääräyksissä ei otetakaan kantaa ympäristön rakennustapaan tai kulttuurihistoriaan, ovat nämäkin kysymykset olleet esillä kaavan käsittelyssä. Rakennussuunnittelijaa on prosessin aikana vaihdettu ja suunnitelmia muokattu useaan kertaan, jotta rakennus on saatu mahdollisimman hyvin sopeutumaan ympäristöönsä. Nyt esitetty suunnitelma on laadittu siten, että se huomioi alueen kulttuurihistorian mahdollisimman hyvin ja on voimassaolevan kaavan mukainen. Valituksessa esitettyjä rakennusjärjestyksen pykäliä ( 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä, 5 Kaupunkikuvalliset vaatimukset, ja 24

Rakentamisen sopeutuminen ympäristöön) sekä MRL:n pykäliä ( 14 Rakennusjärjestys ja 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen) soveltaessaan rakennusvalvontaviranomainen joutuu aina käyttämään tapauskohtaista harkintavaltaa. Kyseisessä tapauksessa on harkittu, että esitetyt suunnitelmat täyttävät myös nämä pykälät. Rakennus sopeutuu ympäristöön ja kaupunkikuvaan eikä turmele kulttuurihistoriallisia arvoja. (Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestys liitteenä) Kauniaisten kaupungin kaupunkikuvallisiin asioihin kantaa ottava elin on antanut suunnitelmille puoltavan lausunnon. Valituksen kohta 3 MUUTA ASIAAN LIITTYVÄÄ A. Valituksessa esitetään että alueella voimassa oleva kaava olisi mahdollisesti vanhentunut. Valituksessa viitataan valituksen liitteenä olevaan Keski-Uudenmaan maakuntamuseon edustajan (Johanna Björkmanin) lausuntoon (13.6.2013), joka on annettu aiempien ja erilaisten suunnitelmien pohjalta. Björkman on antanut lausunnon käsiteltävien suunnitelmien pohjalta sähköpostitse 25.10.2013 ja täydentänyt sitä 18.2.2014 (K-U Maakuntamuseon lausunto liitemateriaalina). Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n tarkoittamaa asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia tulee soveltaa ensisijaisesti silloin, kun asemakaava on merkittävältä osin toteutumatta tai rakentaminen poikkeaa merkittävästi ympäristöön toteutuneesta rakentamisesta. Vastaavasti vanhalla asemakaava-alueella voidaan rakentaa ajanmukaisuussäännöksen estämättä rakennus, joka on mittasuhteiltaan ja hengeltään samankaltainen alueen muiden rakennusten kanssa. Uusi rakennus ottaa hyvin myös huomioon viereisen vanhan rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön. Rakennusluvassa on harkittu ja todettu, että rakentaminen on alueen muun rakentamisen kanssa samankaltaista, jolloin kaavan ajanmukaisuusarvioon ei ole tarvetta. Kaavoittaja on antanut lausunnon kaavan ajanmukaisuusarvion tarpeesta. (lausunto liitemateriaalina). B. Valituksessa esitetään että rakennusoikeuden ylityksen myöntäminen luvan yhteydessä loukkaa heidän oikeuksiaan. Hanke ylittää tontin rakennusoikeuden (12m2). Ylitys tulee 250mm seinäpaksuuden ylittävältä osuudelta. MRL 115 mukaan, jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Ylitys ei ole myöskään yli 5% tontin kerrosalasta. Ylitys perustuu lakiin ja se on myönnettävä jos se on myönnettävissä. Tontin rakennusoikeutta käsitellään kokonaisuutena. Rakennusvalvontaviranomainen ei ota kantaa siihen, miten laissa sallittu mahdollinen poikkeama rakennusoikeuden ylityksestä tulisi jakaa

tontinomistajien kesken. Jos tämä kohta on ristiriidassa jonkin muun tontinomistajien välisen sopimuksen kanssa, ei asian ratkaiseminen kuulu rakennusvalvontaviranomaiselle. C. Valituksessa esitetään että rakennusvalvonta on antanut valittajalle harhaanjohtavaa tietoa valtakirjan antamisesta. Rakennusvalvonta ei ohjeista valtakirjan antamisessa tai ota kantaa sen oikeudellisiin vaikutuksiin, eikä näin ole myöskään tässä tapauksessa toimittu. D. Valituksessa esitetään, ettei nykyinen puusto estä luonnonvalon tuloa vanhan rakennuksen keittiön pääikkunasta. Tosiasia on että vanhan rakennuksen koillisen ja idän välisellä puolella on korkeaa havupuustoa. Tämä on se puoli, vanhasta rakennuksesta katsottuna, mihin uusi rakennus sijoittuu, joten puustolla on väistämättä vaikutusta vanhan rakennuksen tilojen valoisuuteen. Suurin osa tästä puustosta joudutaan kaatamaan rakentamisen yhteydessä, joten voidaan katsoa että tällä on vaikutusta myös vanhan rakennuksen tilojen valoisuuteen. (valokuva liitemateriaalina) E. Valituksessa väitetään rakennustarkastajan arviointia: Alueen muun rakentamisen kanssa samankaltainen rakentaminen ei siis anna perustetta ajanmukaisuuden arviointiin, ellei kyseessä oleva alue ole ympäristöllisesti tai toiminnallisesti merkittävä. Kyseistä aluetta ei ole arvotettu tämäntyyppiseksi alueeksi, virheelliseksi. Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto, johon valituksessa viitataan, ei koske rakennusluvan perusteena olevia suunnitelmia. Maakuntamuseon tutkija Johanna Björkman on laatinut uuden lausunnon kyseisten suunnitelmien pohjalta ja on lausunnossaan mm. todennut että käsiteltävät suunnitelmat on Keski-Uudenmaan maakuntamuseon puolesta hyväksyttävissä (ks. tämän vastineen kohta A). Kyseinen alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Uudenmaan liitto on julkaissut osana maakuntakaavatyötä vuonna 2012 Missä maat on mainioimmat -selvityksen, joka on tehty yhteistyössä kuntien asiantuntijoiden, museoviranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Selvityksen tulos on yhteen sovitettu muun maankäytön kanssa ja siirretty maakuntakaavoitukseen. Tämän jälkeen maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on otettava huomioon kuntakaavoituksessa. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Gallträskin pohjoispuoli ei kuulu myöskään maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Voidaan siis katsoa, ettei aluetta lueta sentyyppiseksi alueeksi, että kaavan ajanmukaisuus tulisi arvioida uudelleen uudisrakentamisen yhteydessä, vaikka rakentaminen olisikin samankaltaista rakentamista muun rakentamisen kanssa.

EHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää antaa HHO:lle edellä esitetyn lausunnon ja liittää asiakirjoihin kaikki valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Rakennustarkastaja esittää, että kyseinen pykälä tarkistetaan kokouksessa. Päätös: KH:n edustaja Lauri Ant-Wuorinen poistui kokoushuoneesta käsittelyn ajaksi. Rakennustarkastaja jakoi pöydälle hakijan rakennusvalvontaan lähettämän kirjeen. (kirje liitemateriaalina) Martin ja Marika Forssin asiamiehen Jaakko Kanervan rakennuslautakunnalle osoitetun kirjeen johdosta rakennuslautakunta totesi, että sen toimivaltaan ei kuulu tutkia onko valittajilla valitusoikeutta rakennuslupapäätöksestä, vaan jättää kyseisen asian HHO:n ratkaistavaksi. RAKL 14 Päätösehdotus hyväksyttiin. Pykälä tarkistettiin kokouksessa. RAKENNUSTARKASTAJAN SELVITYS: Helsingin hallinto-oikeus on antanut asiasta päätöksen (antopäivä 23.1.2015). HHO on päätöksellään hylännyt valituksen. (HHO:n päätös liitemateriaalina.) EHDOTUS: Päätös: Päätös merkitään tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin.