Avaussanat IkäOTe-hankkeen avajaisseminaari 30.9.2015 Eija Kärnä Itä-Suomen yliopisto
IkäOTe-hanke Ikä Ote - Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat -hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan teknologisia ratkaisuja ikääntyvien muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemiseksi Turvallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä hyvinvointiteknologioita tutkitaan ja kokeillaan Joensuun kaupungin kotihoidossa.
Hankkeen toteuttajat Joensuun kaupunki Karelia-ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto Erityispedagogiikka Tietojenkäsittelytiede Terveystaloustiede Yhteistyökumppaneina mm.: Diakonia-ammattikorkeakoulu Yritykset, esim. Evondos Järjestöjä ja organisaatioita
Kaksivuotinen hanke, joka alkoi keväällä 2015 Rahoitus: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myöntänyt hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.
Hankkeen taustaa Monitieteiset tutkimus- ja kehitysprojektit Oppiminen teknologiarikkaissa ympäristöissä Oppimisen erityishaasteet Osallisuus tutkimus- ja kehitysprojekteissa
IkäOTe ja yliopiston strategia Neljä maailmanlaajuista haastetta, joihin etsitään vastauksia Ikääntyminen, elintavat ja terveys Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys
Oppia ikä kaikki - elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen teknologisoituneessa yhteiskunnassa IkäOTe-hankkeen avajaisseminaari 30.9.2015 Eija Kärnä Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskunnan teknologisoituminen Tehokkuuden tietoyhteiskunta Syntyi 1970-luvulla tiedon hallinnan valtavasta kehityksestä tietotekniikan ja tietoverkkojen avulla. Huipentui vuosituhannen vaihteeseen, mutta jatkuu yhä Jakamisen tietoyhteiskunta (verkostoyhteiskunta) Murros vuosikymmenen puolivälissä, kun sadat miljoonat alkoivat käyttää sosiaalisen median palveluita. Vaihetta kuvaa jakaminen, osallistuminen, yhteisöllisyys, toiminta ja paikallisuus Lähde: Tehokkuudesta jakamiseen. Tietoyhteiskunnan uusi vaihe, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2009
3. Ubiikkiyhteiskunta? Äly on kaikkialla Älyt pystyvät kommunikoimaan toistensa ja ihmisten kanssa Kenellä oikeus katsoa/valvoa?
Teknologian käyttäjät ja diginatiivit
Teknologia tullut yhteiskuntaamme jäädäkseen ja sen kanssa on tultava toimeen Teknologiaa opittava ymmärtämään pystyäksemme elämään sen kanssa sopusoinnussa. Ihmisten pitäisi pystyä viihtymään rakentamassaan ympäristössä ja ymmärtäminen lisää viihtyisyyttä Demokratian ja osallisuuden kannalta tärkeää, että ei jäädä teknologiaa ymmärtävien asiantuntijoiden varaan.
Teknologia tänään
Teknologia tulevaisuudessa?
Elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen Elinikäinen oppiminen Elämänlaajuinen oppiminen Lähde: Hietanen & Rubin (2004) Oppimisympäristöjen tulevaisuus, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Kauppakorkeakoulu
Oppimisen teoriat eri aikoina Behavioristinen oppimiskäsitys (1920 1960) Konstruktionistinen oppimiskäsitys (1960 2000) Sosio-kulttuurinen oppimiskäsitys (2000 - )
Oppiminen ja ikääntyminen Muistamista ja asioiden oppimista edistää, mikäli asia on merkityksellistä, tarjotaan vaihtoehtoja, mistä valita sekä siihen liitetään aktiivista toimintaa (Ellen Lager) Uskomukset ja stereotypiat ikääntymisestä vaikuttavat toimintaan ja oppimiseen (Becca R. Levy & al. 2002) Myönteinen elämänasenne lisää elinvuosia (Kaisu Pitkälä) Elämänhalu pidentää ikää. (Karppinen et al.)
Ikääntyvät oppivat hyvin visuaalista informaatiota, mutta heidän kykynsä vastaanottaa epärelevanttia informaatiota on suurempi kuin nuoremmilla (Watanabe et al. 2014) Oppimista tukee myös toiminnallisuus riittävä aika uuden oppimisen integrointi vanhaan (esim. muistelu) sosiaaliset oppimistilanteet (reflektointi, kertaus, uuden yhdistäminen entiseen tietoon) toimintaympäristön rakenne (viihtyisyys, rauhallisuus, muistin tuet (esim. kuvat ja ohjeistukset
Kerro minulle ja minä unohdan, opeta minua ja minä saatan muistaa, osallista minut ja minä opin Benjamin Franklin
Kohti hyvinvointia teknologisoituneessa yhteiskunnassa Kansainvälinen selvitys ihmisten hyvinvoinnista, 60 865 osallistujaa 123 maasta Toteutettiin 200-2010 Kysymyksiä kuudesta tarpeesta, jotka muistuttivat Maslowin hierarkian tarpeita: Ihmisten perustarpeet hyvin samanlaisia kulttuurista riippumatta Tarpeet eivät hierarkkisia, vaan kaikilla kaikki tarpeet Päivittäiseen tyytyväisyyteen vaikutti eniten, miten sosiaaliset tarpeet (rakkaus, tuki ja kunnioitus) tulevat täytetyksi Tyytymättömyyttä aiheutti eniten kunnioituksen, vapauden ja ravinnon puuttuminen
Maslow 2.0: A New and Improved Recipe for Happiness, http://www.theatlantic.com/health/archive/2011/08/maslow-20-anew-and-improved-recipe-for-happiness/243486/#.tkvkirv8use.facebook Tay, L.; Diener, E. (2011). "Needs and subjective well-being around the world". Journal of Personality and Social Psychology 101 (2): 354 365.
Lämmin kiitos kaikille mielenkiinnosta