LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi
Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita Riittävän hyvää vanhemmuutta Lapsi ja useammat vanhemmat: apilaperheen vanhemmuus Entä jos eroamme? Lapsen tarpeet ja vanhemmuus erotilanteissa Näkökulmat: kiintymyssuhdeteoria, psykologinen vanhemmuus, pohdinta Rakennettu ajatellen sekä sateenkaariperheellisiä että ammattilaisia
Kiintymyssuhteen synty Kiinnittyminen takaa aluksi vastasyntyneen henkiinjäämisen ja perushoivan saamisen Kiintymyssuhteen muodostumisen vaiheet: 1. Toista ihmistä kohti 2. Valikoidusti tiettyjä aikuisia kohti 3. Turvallinen tukikohta 4. Tavoitteellinen yhteistyösuhde Vaiheet käyty läpi noin 4 vuoden ikään mennessä Lapsuuden varhaisen vuorovaikutuksen aikana syntyvät työmallit minusta itsestäni ja toisista
Kiintymyksen tarve säilyy läpi elämän (Mäkelä 2013) Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut Tarve saada vahvistusta omalle innokkuudelle ja aloitteellisuudelle Tulla kuulluksi ja tuetuksi Voida iloita yhdessä
Kiintymyssuhteen määrittelyä (Mäkelä 2013) Kiintymyssuhde on valikoiva suhde lapsesta huolehtiviin aikuisiin (aika ja läsnäolo merkittäviä) Säätelykyvyn kehittymisen suhteita Turvallisuudentunne ja stressin säätelyn oppiminen Vuorotteleva tunneviestintä ja kommunikoinnin taito Kiintymyssuhteita muodostuu moniin Yhdessä kannettu huolehtiminen on ihmisen voimavara, toisaalta puutteellisena iso riskitekijä sekä lapselle että vanhemmille Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin Rikas, vaihteleva sosiaalisuus
Turvallisen hoivan sisäistetyt kokemukset Olen huolenpidon arvoinen ja rakastettu Aikuiset huolehtivat tarpeistani Uskon, että voin vaikuttaa asioihin Tunnen jatkuvuutta ja turvallisuutta Tutkin maailmaa uteliaasti ja rohkeasti ja kehityn Olen myötätuntoinen Koen oloni turvalliseksi Siedän stressiä ja pystyn säätelemään sitä Pystyn käsittelemään ja ilmaisemaan sekä positiivisia että negatiivisia tunteitani Tunnistan myös toisten tunteita ja mielentiloja Osaan ja haluan olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa
Vanhemmuuteen liittyviä yksilöllisiä kysymyksiä (Brodén 2004) Millainen ihminen minä olen? Millainen äiti/isä tulen olemaan tai olen? Millaista vanhemmuutta olen itse saanut? Millainen äiti/isä minulla oli? Millaista äidillä/isällä oli tuolloin? Kyky ymmärtää oman lapsuuden aikaisia asioita aikuisen näkökulmasta Rakastiko hän minua? Osasiko hän lohduttaa minua ja koinko oloni turvalliseksi hänen kanssaan? Mikä hänelle oli vaikeaa ja missä hän epäonnistui? Missä hän oli hyvä? Mitä äiti/isä nyt merkitsee minulle ja miten hän on elämässäni mukana?
Psyykkinen vanhemmuuteen kasvaminen (Brodén 2004) Omat lapsuuden hoivakokemukset (hyvät ja huonot) aktivoituvat, sekä hyvin varhaiset ja tiedostamattomat että tietoiset Mitä haluan ottaa mukaan saamastani vanhemmuudesta, mitä taas jätän pois? Lapselle tulee paikka ja tila sekä vanhempien omassa mielessä että sukupolvien ketjussa Lapsen kasvaessa vanhemmille tulee jatkuvasti esiin uusia kysymyksiä omasta lapsuudesta ja nykyisestä elämäntilanteesta käsin Lapsi realisoi vanhemmuuden aina uudestaan ja uudestaan
Toimivan vanhemmuuden ominaisuuksia Mauri Marttunen 1. Riittävä oma psyykkinen tasapaino 2. Kyky pitkäaikaisiin ja kestäviin ihmissuhteisiin 3. Kyky erottaa omat tarpeensa ja toiveensa lapsen tarpeista ja toiveista 4. Kyky asettautua lapsen asemaan 5. Ns. refleksiivinen kyvykkyys: vanhemman kyky pohtia lapsen kokemusta ja tunnetta erilaisissa arkisissa tilanteissa, halua kurkistaa ilmikäyttäytymisen taakse 6. Johdonmukaisuus ja selkeys kasvatustilanteissa 7. Kyky pitää yllä turvallisia rajoja lapselle 8. Kyky vastaanottaa ja sietää lapsen tunnereaktiota
Sateenkaariperheet Perheiden moninaisuus: Ydinperheen muotoiset perheet, uusperheet, yhden vanhemman perheet, etävanhemman perheet, apilaperheet eri kokoonpanoilla ynnä erilaiset yhdistelmät Neuvotellen rakennettu perhe: suunnittelu, keskustelut, etukäteisvalmistautuminen, tiedon hankinta (aina mukana myös ns. vanhemmuuteen siirtymisen perussetti ) Perheen rakenne, aikuisten ihmissuhteet ja arjen toimintatavat ja järjestelyt vaikuttavina tekijöinä yksilölliset, perheen itse rakentamat ratkaisut Ulkoapäin tulevat kyseenalaistamisen kokemukset ja ymmärtämättömyys Kannanottamisen välttämättömyys ja toistuvan pohdinnan paikka Erityiset tilanteet, joissa perhemuoto ja vanhemmuus nousevat esille Vertaistuki (jaetut kokemukset, mallinnus, oivallukset)
Apilaperheen vanhemmuus (I) Jokainen vanhempi tuo mukanaan sekä omat kokemuksensa lapsena olosta että ajatuksensa ja toiveensa vanhemmuudesta, esim. Biologinen vanhemmuus ja sosiaalinen vanhemmuus Läsnä olevat vanhemmat ja etävanhemmat Vanhempien rajat ja rakkaus keskustelut Aikuisten ihmissuhteet: parisuhteet ja ystävyyssuhteet suhteessa yhteiseen vanhemmuuteen Miten näitä suhteita on rakennettu ja pidetty yllä? Miten ja mitä vanhemmuuteen liittyviä ajatuksia ja toiveita on käsitelty? Kukin tykönään, parit / pari keskenään, kaikki vanhemmat yhdessä Mitä on ollut helppo käsitellä ja mikä taas mahdollisesti on jäänyt pinnan alle?
Apilaperheen vanhemmuus (II) Vanhemmuus lapsen / lasten kasvun ja elämän myötä etenevänä prosessina Elämäntilanteiden muutokset ja niiden vaikutus Lapsen erilaiset suhteet eri vanhempiin ja eri aikoina Lapsen valinnat ja niiden vaikutukset aikuisiin sekä aikuisten välisiin suhteisiin Joustavuus ja valmius muuttaa järjestelyitä
Lapsen tarpeet ja vanhemmuus erotilanteissa (I) (Sinkkonen 2011) Tutkimusten mukaan lapsi tai nuori kokee vanhempien erotessa ohimenevän kriisin, mutta sopeutuu ajan oloon uuteen tilanteeseen Alkuvaiheessa voi olla monenlaisia käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia (usein juontavat juurensa jo eroa edeltävältä ajalta) Sopeutumisvaiheen jälkeen suurin osa selviää hyvin; vaikeita tai pitkäkestoisia ongelmia on noin 20-30 %:a Eroavien vanhempien refleksiivinen kyvykkyys on väliaikaisesti heikompaa: yksilölliset reaktiot menettämiseen (liittyen mm. omaan kiintymyssuhdemalliin) vaikutukset vanhempana olemiseen ja lapsen tarpeiden huomioimisen kykyyn Lapselle tärkeät perheen ulkopuoliset aikuiset tukena Sekä aikuisilla että lapsilla on samoja kysymyksiä: Miten tästä eteenpäin? Miten elämä muuttuu? Kuka minusta huolehtii?
Lapsen tarpeet ja vanhemmuus erotilanteissa (II) (Sinkkonen 2011) Eron myötä tulevia muita muutoksia: mahdollinen muutto, päivähoidon/koulun vaihtuminen, taloudellinen tilanne, uudet asumisjärjestelyt Eronkin jälkeen lapsen koti on vanhempien välisissä suhteissa: lapsen lämpimät ja turvalliset välit vanhempiin (tähän on oltava vanhempien lupa / hyväksyntä), vanhempien toimivat keskusteluyhteydet Lasten oma toive: asumisessa ja tapaamisissa joustavat ja lapsen elämäntilanteeseen sopivat käytännöt Ihmissuhteiden ylläpito ja pysyvyys Vuoroasuminen: vanhempien kyky ja valmius sopia asioista, mielellään lähekkäin asuminen, toimiva tiedonkulku, lapsen ikä (alle 1-vuotiaat)
The fact of getting and having children is not primarily about individuals, but about relatedness; about mutuality, responsibility, belonging and affection. (Howell 1999, 47)
Kirjallisuus ja muut lähteet Aarnipuu T. Sateenkaariperheen ABC, Sateenkaariperheet ry Brodén M. Raskausajan mahdollisuudet, 2006 Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän luento 1/2013 Jämsä J. (toim.) Sateenkaariperheet ja hyvinvointi, 2008 Moring A. Oudot perheet. Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa. Akateeminen väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2013 Sinkkonen J. Kiintymyssuhdenäkökulma vanhempien avo- tai avioeroon. Kirjassa: Sinkkonen J ja Kalland M (toim.): Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen, 2011