LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ

Samankaltaiset tiedostot
KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA

ADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Pohdittavaa apilaperheille

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Päihteet ja vanhemmuus

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari Mirjam Kalland

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa

Monimuotoiset perheet


LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle

Vanhemmuussuunnitelma

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Vanhemmuussuunnitelma

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN

Mielenterveys voimavarana

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

MITEN VARHAISKASVATUS VOI AUTTAA

Lanu -koulutus 5.9, 11.9,

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Projektin perustelu ja tavoitteet

Transkriptio:

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi

Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita Riittävän hyvää vanhemmuutta Lapsi ja useammat vanhemmat: apilaperheen vanhemmuus Entä jos eroamme? Lapsen tarpeet ja vanhemmuus erotilanteissa Näkökulmat: kiintymyssuhdeteoria, psykologinen vanhemmuus, pohdinta Rakennettu ajatellen sekä sateenkaariperheellisiä että ammattilaisia

Kiintymyssuhteen synty Kiinnittyminen takaa aluksi vastasyntyneen henkiinjäämisen ja perushoivan saamisen Kiintymyssuhteen muodostumisen vaiheet: 1. Toista ihmistä kohti 2. Valikoidusti tiettyjä aikuisia kohti 3. Turvallinen tukikohta 4. Tavoitteellinen yhteistyösuhde Vaiheet käyty läpi noin 4 vuoden ikään mennessä Lapsuuden varhaisen vuorovaikutuksen aikana syntyvät työmallit minusta itsestäni ja toisista

Kiintymyksen tarve säilyy läpi elämän (Mäkelä 2013) Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut Tarve saada vahvistusta omalle innokkuudelle ja aloitteellisuudelle Tulla kuulluksi ja tuetuksi Voida iloita yhdessä

Kiintymyssuhteen määrittelyä (Mäkelä 2013) Kiintymyssuhde on valikoiva suhde lapsesta huolehtiviin aikuisiin (aika ja läsnäolo merkittäviä) Säätelykyvyn kehittymisen suhteita Turvallisuudentunne ja stressin säätelyn oppiminen Vuorotteleva tunneviestintä ja kommunikoinnin taito Kiintymyssuhteita muodostuu moniin Yhdessä kannettu huolehtiminen on ihmisen voimavara, toisaalta puutteellisena iso riskitekijä sekä lapselle että vanhemmille Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin Rikas, vaihteleva sosiaalisuus

Turvallisen hoivan sisäistetyt kokemukset Olen huolenpidon arvoinen ja rakastettu Aikuiset huolehtivat tarpeistani Uskon, että voin vaikuttaa asioihin Tunnen jatkuvuutta ja turvallisuutta Tutkin maailmaa uteliaasti ja rohkeasti ja kehityn Olen myötätuntoinen Koen oloni turvalliseksi Siedän stressiä ja pystyn säätelemään sitä Pystyn käsittelemään ja ilmaisemaan sekä positiivisia että negatiivisia tunteitani Tunnistan myös toisten tunteita ja mielentiloja Osaan ja haluan olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa

Vanhemmuuteen liittyviä yksilöllisiä kysymyksiä (Brodén 2004) Millainen ihminen minä olen? Millainen äiti/isä tulen olemaan tai olen? Millaista vanhemmuutta olen itse saanut? Millainen äiti/isä minulla oli? Millaista äidillä/isällä oli tuolloin? Kyky ymmärtää oman lapsuuden aikaisia asioita aikuisen näkökulmasta Rakastiko hän minua? Osasiko hän lohduttaa minua ja koinko oloni turvalliseksi hänen kanssaan? Mikä hänelle oli vaikeaa ja missä hän epäonnistui? Missä hän oli hyvä? Mitä äiti/isä nyt merkitsee minulle ja miten hän on elämässäni mukana?

Psyykkinen vanhemmuuteen kasvaminen (Brodén 2004) Omat lapsuuden hoivakokemukset (hyvät ja huonot) aktivoituvat, sekä hyvin varhaiset ja tiedostamattomat että tietoiset Mitä haluan ottaa mukaan saamastani vanhemmuudesta, mitä taas jätän pois? Lapselle tulee paikka ja tila sekä vanhempien omassa mielessä että sukupolvien ketjussa Lapsen kasvaessa vanhemmille tulee jatkuvasti esiin uusia kysymyksiä omasta lapsuudesta ja nykyisestä elämäntilanteesta käsin Lapsi realisoi vanhemmuuden aina uudestaan ja uudestaan

Toimivan vanhemmuuden ominaisuuksia Mauri Marttunen 1. Riittävä oma psyykkinen tasapaino 2. Kyky pitkäaikaisiin ja kestäviin ihmissuhteisiin 3. Kyky erottaa omat tarpeensa ja toiveensa lapsen tarpeista ja toiveista 4. Kyky asettautua lapsen asemaan 5. Ns. refleksiivinen kyvykkyys: vanhemman kyky pohtia lapsen kokemusta ja tunnetta erilaisissa arkisissa tilanteissa, halua kurkistaa ilmikäyttäytymisen taakse 6. Johdonmukaisuus ja selkeys kasvatustilanteissa 7. Kyky pitää yllä turvallisia rajoja lapselle 8. Kyky vastaanottaa ja sietää lapsen tunnereaktiota

Sateenkaariperheet Perheiden moninaisuus: Ydinperheen muotoiset perheet, uusperheet, yhden vanhemman perheet, etävanhemman perheet, apilaperheet eri kokoonpanoilla ynnä erilaiset yhdistelmät Neuvotellen rakennettu perhe: suunnittelu, keskustelut, etukäteisvalmistautuminen, tiedon hankinta (aina mukana myös ns. vanhemmuuteen siirtymisen perussetti ) Perheen rakenne, aikuisten ihmissuhteet ja arjen toimintatavat ja järjestelyt vaikuttavina tekijöinä yksilölliset, perheen itse rakentamat ratkaisut Ulkoapäin tulevat kyseenalaistamisen kokemukset ja ymmärtämättömyys Kannanottamisen välttämättömyys ja toistuvan pohdinnan paikka Erityiset tilanteet, joissa perhemuoto ja vanhemmuus nousevat esille Vertaistuki (jaetut kokemukset, mallinnus, oivallukset)

Apilaperheen vanhemmuus (I) Jokainen vanhempi tuo mukanaan sekä omat kokemuksensa lapsena olosta että ajatuksensa ja toiveensa vanhemmuudesta, esim. Biologinen vanhemmuus ja sosiaalinen vanhemmuus Läsnä olevat vanhemmat ja etävanhemmat Vanhempien rajat ja rakkaus keskustelut Aikuisten ihmissuhteet: parisuhteet ja ystävyyssuhteet suhteessa yhteiseen vanhemmuuteen Miten näitä suhteita on rakennettu ja pidetty yllä? Miten ja mitä vanhemmuuteen liittyviä ajatuksia ja toiveita on käsitelty? Kukin tykönään, parit / pari keskenään, kaikki vanhemmat yhdessä Mitä on ollut helppo käsitellä ja mikä taas mahdollisesti on jäänyt pinnan alle?

Apilaperheen vanhemmuus (II) Vanhemmuus lapsen / lasten kasvun ja elämän myötä etenevänä prosessina Elämäntilanteiden muutokset ja niiden vaikutus Lapsen erilaiset suhteet eri vanhempiin ja eri aikoina Lapsen valinnat ja niiden vaikutukset aikuisiin sekä aikuisten välisiin suhteisiin Joustavuus ja valmius muuttaa järjestelyitä

Lapsen tarpeet ja vanhemmuus erotilanteissa (I) (Sinkkonen 2011) Tutkimusten mukaan lapsi tai nuori kokee vanhempien erotessa ohimenevän kriisin, mutta sopeutuu ajan oloon uuteen tilanteeseen Alkuvaiheessa voi olla monenlaisia käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia (usein juontavat juurensa jo eroa edeltävältä ajalta) Sopeutumisvaiheen jälkeen suurin osa selviää hyvin; vaikeita tai pitkäkestoisia ongelmia on noin 20-30 %:a Eroavien vanhempien refleksiivinen kyvykkyys on väliaikaisesti heikompaa: yksilölliset reaktiot menettämiseen (liittyen mm. omaan kiintymyssuhdemalliin) vaikutukset vanhempana olemiseen ja lapsen tarpeiden huomioimisen kykyyn Lapselle tärkeät perheen ulkopuoliset aikuiset tukena Sekä aikuisilla että lapsilla on samoja kysymyksiä: Miten tästä eteenpäin? Miten elämä muuttuu? Kuka minusta huolehtii?

Lapsen tarpeet ja vanhemmuus erotilanteissa (II) (Sinkkonen 2011) Eron myötä tulevia muita muutoksia: mahdollinen muutto, päivähoidon/koulun vaihtuminen, taloudellinen tilanne, uudet asumisjärjestelyt Eronkin jälkeen lapsen koti on vanhempien välisissä suhteissa: lapsen lämpimät ja turvalliset välit vanhempiin (tähän on oltava vanhempien lupa / hyväksyntä), vanhempien toimivat keskusteluyhteydet Lasten oma toive: asumisessa ja tapaamisissa joustavat ja lapsen elämäntilanteeseen sopivat käytännöt Ihmissuhteiden ylläpito ja pysyvyys Vuoroasuminen: vanhempien kyky ja valmius sopia asioista, mielellään lähekkäin asuminen, toimiva tiedonkulku, lapsen ikä (alle 1-vuotiaat)

The fact of getting and having children is not primarily about individuals, but about relatedness; about mutuality, responsibility, belonging and affection. (Howell 1999, 47)

Kirjallisuus ja muut lähteet Aarnipuu T. Sateenkaariperheen ABC, Sateenkaariperheet ry Brodén M. Raskausajan mahdollisuudet, 2006 Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän luento 1/2013 Jämsä J. (toim.) Sateenkaariperheet ja hyvinvointi, 2008 Moring A. Oudot perheet. Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa. Akateeminen väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2013 Sinkkonen J. Kiintymyssuhdenäkökulma vanhempien avo- tai avioeroon. Kirjassa: Sinkkonen J ja Kalland M (toim.): Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen, 2011