Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (1/46) ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 5:83 5:83 6 6 55 10 14 10 14 t 290 t 20 5:29 5:33 100 sr-4 u 1/2 s-4 sr-4 t 40 t 65 /s t 40 sr-4 sr-4 RM 5:41 4 5:53 5:29 8 2 7 KETELE KETELE 100.0 100.0 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 2 12 Mäkikolo 5:41 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva. 200 1 8 12 s-4 w 500 t 50 as u 1/2 5:41 sr-4 /s t 90 t 80 200 as sr-4 876:4 s-4 t 50 t 50 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 5 t 50 14:1 Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. 5 1 150 u 1/2 2 u 1/2 14:1 150 as Osa-alueen raja. RM -1 ajo 150 as 876:4 2 t 80 150 as Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. as t ajo-1 1 Maa- ja metsätalousalue. Metsien avohakkuu on kielletty. 1 7 ajo-1 Käpykolo 5:29 Lisäkolo 5:33 M-2 5:53 4 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Kallionkolo 14:1 Rakennusala, jolle saa sijoittaa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 2:351 2:351 Ohjeellinen ajoyhteys. sr-4 Suojeltava rakennus, jonka korjaus- tai muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai toimenpideluvan hyväksymistä. 14:1 s-4 115 110 11 ajo-1 105 M-2 ajo-1 Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä varten. 120 125 /s Alue, jolla ympäristö säilytetään. TARKENTAVA MÄÄRÄYS : Käpykolon ja Käpylinnan kultturihistoriallisesti arvokas pihapiirin luonne sekä pihassa sijaitseva Mikko Niskasen näköispatsas tulee säilyttää. w Ohjeellinen luonnon sammutusvedenottopaikka. 13 5 14 130 0 45 45 M-2 16 804,8 m2 RM 25 375,3 m2 RAKENTAMSMÄÄRÄYKSET: Uudisrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Pääasiallisena julkisivu- ja kattovärinä tulee käyttää tummia ja maanläheisiä, hillittyjä värejä. Kattomuoto on harjakatto, jonka kattokulma on 1:1,5-1:2. Pihankäyttösuunnitelma maankatemateriaaleineen on liitettävä rakennusluvan asemapiirrokseen ja rakentamattomat alueet tulee pääosin säilyttää luonnonmukaisina. Rantaan saa rakentaa kaksi uutta, enintään 10 m pitkää laituria, paikka vapaa. Lisärakentamisen edellytyksenä on alueen liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/viemäriverkkoon. Vireilletulo Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Hyväksyminen KH (MRA 39 ) (MRA 27 ) 28.4.2014 19.6. - 1.8.2014 ÄÄNEKOSK Pyyrinlahti Käpykolon ranta-asemakaava 1:2000 EHDOTUSVAHE 11.5.2015 Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (2/46) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNK Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 KAAVASELOSTUS LUONNOSVAHE 4.6.2014, korjattu 11.5.2015 Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Tourukatu 24, 40100 Jyväskylä p. 044 755 5500 www.arkkitehtipalvelu.fi
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (3/46) 2 1. PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluu neljä osittain asuinkäytössä olevaa tilaa Kytänsalon saaren länsirinteellä rantoineen. Alue sijaitsee Äänekosken keskustan koillispuolella Pyyrinlahden kylässä Keiteleen Siltasalmen rannassa Käpykolontien varressa. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 19 km ja Konginkankaalle 11 km. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 4,22 ha ilman vesialueita. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu kartalla punaisella nuolella. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Käpykolon ranta-asemakaava. Muiden tilojen nimet ovat Kallionkolo, Mäkikolo ja Lisäkolo, joka on pieni lisämaakaista. Kaavoituksen tarkoitus on mahdollistaa rantayleiskaavan mukainen alueen käyttö omarantaisten lomatonttien ja/tai matkailutoiminnan muodossa. Samalla tutkitaan rakennusten, kasvillisuuden ja eläimistön sekä ranta-alueen suojelutarve.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (4/46) 3 1.3 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNSTETEDOT 2 1.1 Kaava-alueen sijainti 2 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.3 Sisällysluettelo 3 2. TVSTELMÄ 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2 Ranta-asemakaava 4 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen 4 3. LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.2 Luonnonympäristö 6 3.3 Rakennettu ympäristö 7 3.4 Maanomistus 8 3.5 Suunnittelutilanne 8 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET 12 4.1 Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 12 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet 12 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 12 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 12 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 13 5.3 Aluevaraukset 13 5.4 Kaavan vaikutukset 13 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 14 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 15 LTTEET: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 11.5.2015 Liite 2 Kaavan laatijan vastineet luonnosvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja kommentteihin 27.4.2015 Liite 3 Ranta-asemakaavaehdotuksen havaintokuva 11.5.2015 Liite 4 Alueen luontoselvitys kesäkuu 2013, Reima Välivaara, Jyväskylä Liite 5 Ranta-asemakaavan alustava vaihtoehto pvm 15.4.2014
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (5/46) 4 2. TVSTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Käpykolon ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio Tervon aloitteesta. 15.4.2014 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (ELY-keskus) 15.4.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen 28.4.2014 Päätös ranta-asemakaavan vireilletulosta (Äänekosken kaupunginhallitus) 9.6.2014 Luonnoksen käsittely kaupunginhallituksessa 19.6. 1.8.2014 Valmisteluvaiheen nähtävilläolo 11.5.2015 Kaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely kaupunginhallituksessa ja päätös nähtävillepanosta xx 2015 xx 2015 xx 2015 xx 2015 Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Kaavoittajan vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin Kaavakartta ja selostukset korjattu Hyväksyminen 2.2 Ranta-asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Alue rajoittuu etelässä 15.11.1993 vahvistettuun Kytänsalon ranta-asemakaava-alueeseen. Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä detaljikaavatasolla nykyisen asutun tilan alueelle rantayleiskaavan mukainen käyttötarkoitus (RM). Tavoitteena on lisäksi kaksi ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa maanomistajan omaan käyttöön. Suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon luonnonolosuhteet. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualueen toteuttaminen tapahtuu maanomistajien tarpeiden mukaan. Toteutusta ohjaa rantayleiskaava ja rakennuslupamenettely.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (6/46) 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua asuinrakennusta, talousrakennus ja rantasauna. Käpykolon ja Lisäkolon tiloilla 5:29 ja 5:33 on loma-asuinrakennus talousrakennuksineen. Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus. Kartta tilojen nimistä ja niillä sijaitsevista rakennuksista
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (7/46) 6 3.2 Luonnonympäristö Alueella on tehty luontoselvitys kesäkuussa 2013, maastokäynti 10.6.2013, joka on liitteenä 4. (Reima Välivaara, Jyväskylä) Sen mukaan kapealle ranta-alueelle on rakennettu tie, joka jatkuu myös itään ja pohjoiseen. Sillalta Kytänsalon saareen tultaessa huomion kiinnittää Siltasalmenvuori, jonka länsirinne on jyrkkä ja kallioinen (Kuva 1 alla). Kuva 1. Siltasalmenvuoren rinnettä Kuva 2. Rantakiviä Tutkittu alue on suurelta osin rakennettua. Kauempana rannasta alue on metsätalousaluetta, osittain kuusivaltaista, osittain ylempänä mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Alueen keskivaiheilla on maastopainanne, josta rinteen sulavedet keväisin purkautuvat purona järveen. Sen ympärillä kapeana kaistana on lehtomaista kangasta. Selvitysalueen itäosissa on entinen peltolaikku, jossa nyt kasvaa koivua. Pohjoisosassa kasvaa sekametsää. Rannat ovat rakennettuja ja kivisiä (Kuva 2 yllä). Keskiosan pohjukassa on pieni hiekkapoukama (kts. kansikuva).ely-keskuksen tekemässä pintavesien luokittelussa Ala-Keitele ja Pyyrinlahti kuuluvat luokkaan hyvä. Merkittävin lintuhavainto tehtiin selvitysalueen pohjoispäästä alueen ulkopuolelta, jossa lauloi pikkusieppo, jolla on Keski-Suomessa muutama kymmenen reviiriä, tosin vuonna 2013 niitä on havaittu ennätyksellisen paljon. Muuten metsälinnusto oli tavanomaista. Nisäkkäiden jälki- tai ulostehavaintoja tehtiin vain hirvestä, oravasta ja jäniksestä. ELY-keskuksen Johanna Viljanen pitää tehtyä luontoselvitystä riittävänä eikä tarvetta erilliselle liito-oravatutkimukselle ole. Alue ei kuulu Natura-alueisiin. Luontoselvityksen suositusten mukaan alue on keskisuomalaisittain melko tavanomaista eikä sisällä erityisiä luontoarvoja eikä valtakunnallisesti, alueellisesti tai maakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Siltasalmenvuoren jyrkkä kalliorinne on rakentamiseen sopimatonta ja tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle huonon kulutuskestävyytensä ja maisemallisen arvonsa takia. Muulla rantavyöhykkeellä maisematekijät voidaan ottaa huomioon rakentamisen sijoittelulla ja rantapuuston säästämisellä.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (8/46) 7 3.3 Rakennettu ympäristö Väestö, palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella asuu vakituisesti vanhempi pariskunta (omistaja). Alue ei tarjoa työpaikkoja, mutta Käpykoloa on aiemmin käytetty maaseutumatkailualueena. Alueen pohjoisosassa sijaitsee uudehko loma-asunto piharakennuksineen, joka on vuokralla. Palvelut ovat Äänekosken keskustassa noin 19 km:n etäisyydellä ja Konginkankaalla noin 11 kilometrin etäisyydellä. Rakennuskanta Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua hirsirakenteista asuinrakennusta: tummansiniseksi maalattu Käpylinna on valmistunut 1975 ja tumman ruskeaksi käsitelty Talvipalatsi 1981 sekä talousrakennus ja rantasauna. Käpykolon tilalla 5:29 on hirsirakenteiset Käpykolo (entinen päärakennus, nykyään loma-asuntona), Karakolo (entinen eläinten ruoka-aitta) sekä 1800-luvun Savupirtti, joka on siirretty Uuraisilta. Lisäksi talousrakennuksia. Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus. Asuinrakennukset ovat hirsirakenteiset. Niissä on harjakatto, jonka bitumikate on uusittu. Rannassa on laituri ja entisen venevajan perustukset. Keski-Suomen museo on tehnyt rakennuskannan inventointiin liittyvän tarkastuskäynnin toukokuussa 2014. Liikenne Alueelle ajetaan sisään vähäliikenteiseltä sorapintaiselta Liimattalantieltä valkoisen sillan yli. Siltasalmentie on kapea, mutta hyvässä kunnossa. Kuva 3. Alueelle johtava tie Kuva 4. Alueelta lounaaseen Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset ELY-keskuksen Miikka Kumpulaisen mielestä alueen maaston ja sijainnin perusteella tarvetta arkeologiseen inventointiin ei ole. Alueen rakennettu lähikulttuurihistoria on mielenkiintoinen. Rakennukset piilopirtikseen on rakentanut näyttelijä-elokuvaohjaaja Mikko Niskanen ja majoitusrakennuksessa on yöpynyt lukuisia sen ajan julkisuuden henkilöitä. Niskasen jälkeen tilanomistajaksi tuli ministeri Urpo Leppänen, jolta Tervo on kaavoitettavan alueen ostanut. Tekninen huolto Suunnittelualueella on olemassa tiet ja sähkö. Asuinrakennukset saavat käyttövetensä omasta porakaivosta. Tervon omistamien rakennusten jätevedet saostetaan saostusaineella omassa pienpuhdistamossa, josta jätehuollon pumppuauto käy sen keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa tyhjentämässä. Puhdistamo on rakennettu
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (9/46) 8 ennen vuotta 1993. Tervo on vesiosuuskunnan jäsen. On selvitettävä vesihuoltoverkoston riittävyys rakentamisen laajetessa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Luontoselvityksen mukaan jyrkkä rinne alueen eteläosassa on säilyttämisen arvoinen maasto, mutta muuten tutkittu alue on tyypillistä keskisuomalaista talousmetsää. Selvitys on liitteenä 4. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä kalaisaan ja puhtaaseen vesistöön. Ranta-asemakaava-alueella ei ole havaittavia melu- eikä muitakaan häiriöitä. 3.4 Maanomistus Tilat Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 omistaa Tapio Tervo. Tilan kohdealueesta koilliseen ja pohjoiseen omistaa Tauno ja Pirjo Paananen yhdessä Marko Kilpisen kanssa. Eteläpuolisen metsätilan omistaa UPM Oyj. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava: Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007. Se on vahvistettu 14.4.2009. Ote seuraavalla sivulla. Vaihemaakuntakaavat: 1.VMK vahv. YM 14.4.2009, Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 2.VMK vahv. YM 11.5.2011, Maa-ainesten kestävä käyttö - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 3.VMK maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 4.VMK maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Kaupallinen palveluverkko, virkistystoiminnan alueet ym. - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (10/46) 9 Keski-Suomen maakuntakaavan ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella, punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin Äänekosken rakenneyleiskaava 2016: Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella oikeusvaikutukseton, KV hyv. 3.11.2008.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (11/46) 10 Rantayleiskaava: Äänekosken kaupunginvaltuusto on päätöksellään hyväksynyt Äänekosken rantayleiskaavan 10.12.2012. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 6.5.2014 hylännyt valitukset, jotka koskivat tätä päätöstä. Äänekosken kaupunki, rantayleiskaavan ote. Alue rajattu kartalle punaisella katkoviivalla. RM MATKALUPALVELUJEN ALUE. Alue rajoittuu lännessä vesialueeseen.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (12/46) 11 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta on tehty elokuussa 2013 (Äänekartta Ky). Pohjakartta on mittakaavassa 1:2000, korkeusjärjestelmä N2005. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset ja se on hyväksytty 30.10.2013.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (13/46) 12 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET 4.1 Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio Tervon aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Ranta-asemakaavan laatimiseen osalliset (MRL 62 ) on lueteltu liitteenä 1 olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Vireilletulo Kaupunginhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta ja kaavan vireilletulosta 28.4.2014. Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana on oltu yhteydessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY), jossa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 15.4.2014. Lausunnot kaavasta pyydetään myös seuraavilta tahoilta: Elenia Oy, Kauton kalastuskunta, Siltasalmen tieosuuskunta, Liimattalan viemäriosuuskunta, Keski-Suomen museo, Äänekosken ympäristölautakunta, rakennusvalvonta ja Äänekosken tekninen lautakunta. Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä OAS:sta maakuntakaavoituksen lähtökohdista tarkasteltuna. sähköposti 14.4.2014 / Hanna Kunttu, maakuntasuunnittelija 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on pitää kulttuuriperintöä yllä elvyttämällä nykyisten rakennusten niille ominainen tuleva käyttö sekä mahdollistaa maanomistajan vanhuusajan asuminen tutussa ympäristössä. Kaavan tavoitteena on myös tutkia pihapiirin ja luonnon suojelutarve. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Valmisteluvaiheessa (luonnosvaihe) oli esillä poikkeava vaihtoehto, päivätty 15.4.2014 (liite 5). Eroavaisuudet koskivat uudisrakennusten kaavamerkintöjä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa päädyttiin jatkamaan yksinkertaisemman nykyvaihtoehdon pohjalta.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (14/46) 13 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan alueelle matkailua palvelevien rakennusten korttelialue sekä maa- ja metsätalousaluetta. Uudisrakentaminen sijoittuu nykyisten tiepohjien välittömään läheisyyteen ylemmäs rantaviivasta. Rakentamisen sijoittelulla varmistetaan alueen säilyminen maisemallisesti tasapainoisena ja viihtyisänä alueena. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 4,22 ha. Mitoitus: RM alue on 2,54 ha ja sillä on rakennusoikeutta seuraavasti: Käpykolo nykyiset 555 kem2 Mäkikolo nykyiset 870 + uutta 250 kem2 = yhteensä 1120 kem2 Kallionkolo nykyinen talousrakennus tilan itäreunalla 80 kem2 ja uutta 3 x 150 kem2 (loma/asuinrakentaminen) ja 3 x 50 kem2 (talousrakennukset) = yhteensä 600 kem2. M-2 alue on 1,68 ha. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda toimintaolosuhteet esimerkiksi tulevalle matkailuyritykselle sekä tarjota viihtyisiä majoitustiloja ja vuokrattavia lomaasuntoja. Kaava pyritään laatimaan siten, ettei sen toteuttaminen aiheuta suuria muutoksia nykyisten rakennusten pihapiirissä eikä ympäröivässä maisemassa. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä uhanalaisia kasveja. Alueen kaavoituksessa pyritään ottamaan huomioon luontoselvityksessä mainittu Siltasalmenvuori ja rauhoittaa rannat rakentamiselta. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet RM matkailua palvelevien rakennusten alue sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan. Olevalle rakennuskannalle on vahvistettu nykyinen kerrosluku ja rakennusoikeus. Nykyisiä rakennuksia on alueella 11 kpl, joista museon esittämän lausunnon mukaan Savupirtti Niskavilla, Käpykolo, Rantakolo, Karakolo, Käpylinna ja Talvipalatsi olisi tarkoituksenmukaista säilyttää merkinnällä sr-4: Suojeltava rakennus, jonka korjausja muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai toimenpideluvan hyväksymistä. Museon esityksen mukaisesti on suojeltu myös nykyiset pihapiirit suojeltavien rakennusten ympärillä merkinnällä /s. Pihalla sijaitsee mm. näyttelijä/elokuvaohjaaja Mikko Niskasen näköispatsas. Käpykolo ja Käpylinna pihapiireineen ovat alun perin hänen vaikutuksestaan syntyneitä. Suojelumerkintä tarkoittaa pihapiirin luonteen säilyttämistä nykyisen kaltaisena. Lisäksi ranta-alueella on kasvillisuuden suojelumerkintä s-4: Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä varten. Kaava-alueen tasaisempaan keskiosaan saa rakentaa 3 kpl uusia loma-asuntoja, joilla myös ympärivuotinen asuminen on sallittu. Kerrosala on á 150 kem2 ja kerrosluku u ½, talousrakennuksissa 50 kem2 ja. Lisäksi on merkitty yksi uusi majoitusrakennuksen rakennusala ylös rinteeseen, jonka kerrosluku on ja kerrosala sama 200
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (15/46) 14 kem2 kuin Talvipalatsin. Uusille rakennuksille on määrätty sitova rakennusala ja harjan suunta. Rantaan saa rakentaa kaksi enintään 10 m pitkää laituria, paikka ohjeellinen. M-2 maa- ja metsätalousalue, jolla avohakkuu on kielletty, toimii virkistysmetsäalueena ja säästää alueen eteläosan rakentamiselta. Ajoyhteyden rakentaminen RM-alueelle M alueen kautta on sallittu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan. Kaavamerkinnät noudattelevat Äänekosken rantayleiskaavassa alueelle osoitettua maankäyttöä. Vaikutukset väestöön, palveluihin ja työpaikkoihin Nykytilanteessa alueella ei ole työpaikkoja, sillä alueella on yksityiskoti. Kaavoituksen myötä ranta-alueelle tulisi lisää loma-asuntoja, joita saa käyttää myös ympärivuotisesti. Nykyisen päärakennuksen muuttaminen matkailu- ja majoituskäyttöön lisäisi kyseisen alan palveluja ja työpaikkoja. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kytänsalon saari on kaukana taajamarakenteesta. Suunnittelualueella on olemassa osittainen infra: tie, sähkö ja pihavalaistus. Omatoimisesti on hoidettu vesi- ja viemärijärjestelmät. Uudet loma-asunnot lisäävät tarvetta selvittää liittyvätkö kaikki rakennukset vesiosuuskuntaan. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa. Uusia teitä ei rakenneta, vaan ajoyhteydet rakennetaan tonttien sisäisesti ja hyvin pitkälti nykyisille tiepohjille. Tämä edellyttää rasitteiden muodostamista. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Keski-Suomen museo teki kaava-alueelle rakennuskannan inventoinnin toukokuussa 2014, jossa esitetään, että Savupirtti Niskavilla, Käpykolo, Rantakolo, Karakolo, Käpylinna ja Talvipalatsi olisi tarkoituksenmukaista säilyttää merkinnällä sr: Suojeltava rakennus, jonka korjaus- ja muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai toimenpideluvan hyväksymistä. Kyseiset rakennukset on esitetty kaavassa suojeltaviksi museon ehdotuksen mukaisesti, merkintä sr-4. Uudisrakentaminen on pienimuotoista ja rajautuu pienelle alueelle nykyisten suojeltavien rakennusten pihapiirin ulkopuolelle. Uusi majoitusrakennuksen rakennusala on ylärinteessä nykyisen tien varressa. Uusia lomarakennusten rakennusaloja tulee kolme ja ne ovat luontoselvityksen suosittelemilla paikoilla. Lehtokankaalle eikä vuorenrinteen jyrkimpään osaan rakenneta. Ajoyhteys RM-alueelle rakennetaan maa- ja metsätalousalueen läpi. Se on linjattu nykyisen tien paikalle. Vaikutukset virkistysalueisiin Alueen eteläosa merkitään metsäalueeksi merkinnällä M-2, jolla liikkuminen jokamiehenoikeuden nojalla on sallittu, mutta jyrkällä rinteellä sitä ei suositella. Metsien avohakkuu on kielletty. Yleisen virkistyskäytön ulkopuolelle rajautuvat kaikki korttelialueet. Myös niiden rannat tulevat yksityiskäyttöön.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (16/46) 15 Vaikutukset liikenteeseen Liikenne tulee lisääntymään hieman. Ajoneuvojen määrä riippuu RM -alueelle tulevan toiminnan laadusta. Kesäasutuksesta johtuen liikenne on runsaimmillaan kesälomien aikaan. Johtuen liikenteen vähäisyydestä erillisiä kevytliikenteen väyliä ei ole tarpeen osoittaa kaavassa. Joukkoliikenteen verkkoon alueen rakentumisella ei ole vaikutusta. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännökset Museon ehdotuksen mukaisesti alueella on suojeltu rakennukset Savupirtti Niskavilla, Käpykolo, Rantakolo, Karakolo, Käpylinna ja Talvipalatsi merkinnällä sr-4: Suojeltava rakennus, jonka korjaus- ja muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai toimenpideluvan hyväksymistä. Museon esityksen mukaisesti on suojeltu myös nykyiset pihapiirit suojeltavien rakennusten ympärillä merkinnällä /s. Pihalla sijaitsee mm. näyttelijä/elokuvaohjaaja Mikko Niskasen näköispatsas. Käpykolo ja Käpylinna pihapiireineen ovat alun perin hänen vaikutuksestaan syntyneitä. Suojelumerkintä tarkoittaa pihapiirin luonteen säilyttämistä nykyisen kaltaisena. Arkeologiseen tutkimukseen alueella ei ole tarvetta maasto-olosuhteista johtuen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakentaminen on väljää ja se on ohjattu paikalle, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä luonnonympäristölle. Talousrakennuksille on omat rakennusalansa. Ranta-alueet säilytetään rakentamiselta ja arat luontotyypit kuten jyrkkä rinne rauhoitetaan rakentamiselta. Alueiden kartoitus on luontoselvityksen mukainen. Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöt: Luontoselvityksen mukaan kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita. M-2 alueella metsien avohakkuu on kielletty. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavakartan merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset ovat liitteenä. 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvonta. Kaavoituskonsulttina kaavan laadinnasta vastaa: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu 24 40100 Jyväskylä Tommi Luukkonen Anne Nieminen tommi.luukkonen@arkkitehtipalvelu.fi anne.nieminen@arkkitehtipalvelu.fi p. 040 579 5633 p. 040 558 6969
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (17/46) 16 Kaavan yhteyshenkilöinä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa toimivat: Olli Kinnunen Mirva Jylhä Henriikka Lonka olli.kinnunen@aanekoski.fi mirva.jylha@aanekoski.fi henriikka.lonka@aanekoski.fi p. 020 632 2035 p. 020 632 2036 p. 020 632 2036
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (18/46) 17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNK LTE 1 Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA (OAS) EHDOTUSVAHE 11.5.2015 Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Tourukatu 24, 40100 Jyväskylä p. 044 755 5500 www.arkkitehtipalvelu.fi
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (19/46) 18 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAN 63 :N MUKANEN OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA ÄÄNEKOSK Suunnittelun kohde: Suunnittelualueeseen kuuluu neljä osittain asuinkäytössä olevaa tilaa Kytänsalon saaren länsirinteellä rantoineen. Tilat ovat yksityisomistuksessa. Alue sijaitsee Äänekosken keskustan koillispuolella Pyyrinlahden kylässä Keiteleen Siltasalmen rannassa Käpykolontien varressa. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 19 km ja Konginkankaalle 11 km. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 4,22 ha ilman vesialueita. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu kartalla punaisella nuolella.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (20/46) 19 Suunnittelun tavoite ja sisältö: Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Alue rajoittuu etelässä 15.11.1993 vahvistettuun Kytänsalon ranta-asemakaava-alueeseen. Alue ei kuulu Natura-alueisiin. Äänekosken rantayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2012 (Hämeenlinnan hallinto-oikeus 6.5.2014). Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua asuinrakennusta: Käpylinna valmistunut 1975 ja Talvipalatsi valmistunut 1981, talousrakennus ja rantasauna. Käpykolon ja Lisäkolon tiloilla 5:29 ja 5:33 on loma-asuinrakennus talousrakennuksineen. Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa rantayleiskaavan mukainen alueen käyttö omarantaisten lomatonttien ja/tai matkailutoiminnan muodossa. Samalla tutkitaan rakennusten, kasvillisuuden ja eläimistön sekä ranta-alueen suojelutarve. Maanomistus: Tilat Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 omistaa Tapio Tervo. Tilan kohdealueesta koilliseen ja pohjoiseen omistaa Tauno ja Pirjo Paananen yhdessä Marko Kilpisen kanssa. Eteläpuolisen metsätilan omistaa UPM Oyj. Suunnittelun lähtökohdat: Ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio Tervon aloitteesta syksyllä 2013. Päätös vireilletulosta kaupunginhallitus 28.4.2014. Kaavatilanne: Maakuntakaava: Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007. Se on vahvistettu 14.4.2009. Ote seuraavalla sivulla. Vaihemaakuntakaavat: 1.VMK vahv. YM 14.4.2009, Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 2.VMK vahv. YM 11.5.2011, Maa-ainesten kestävä käyttö - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 3.VMK maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 4.VMK maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Kaupallinen palveluverkko, virkistystoiminnan alueet ym. - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (21/46) 20 Keski-Suomen maakuntakaava, ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella. Punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin. Äänekosken rakenneyleiskaava 2016: Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella oikeusvaikutukseton, KV hyv. 3.11.2008.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (22/46) 21 Rantayleiskaava: Äänekosken kaupunginvaltuusto on päätöksellään hyväksynyt Äänekosken rantayleiskaavan 10.12.2012. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 6.5.2014 hylännyt valitukset, jotka koskivat tätä päätöstä. Äänekosken kaupunki, rantayleiskaavan ote. Alue rajattu kartalle punaisella katkoviivalla. RM MATKALUPALVELUJEN ALUE. Alue rajoittuu lännessä vesialueeseen.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (23/46) 22 Tehtävät selvitykset: Kaavaselostukseen tehdään ranta-asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 ja 73 pykälien mukaisesti. - luontoselvitys tehty kesäkuussa 2013, Reima Välivaara, Jyväskylä - rakennusten kuntoarvio - rakennuskannan inventointi (K-S museo), tehty toukokuun 2014 alkupuolella - selvitys vesihuoltoverkoston järjestämisestä ELY-keskuksen Miikka Kumpulaisen mielestä ei tarvetta arkeologiseen inventointiin. ELY-keskuksen Johanna Viljanen pitää tehtyä luontoselvitystä riittävänä eikä tarvetta erilliselle liito-oravatutkimukselle ole.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (24/46) 23 Vaikutusten arviointi: Kaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (25/46) 24 Kaavaprosessi ja alustava aikataulu: Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavaprosessin eri vaiheissa Ympäristöhallinnon ohjeita 1 / 2007 kirjasen mukaan: Alustava aikataulu: OAS ja viranomaisneuvottelu Kaavan vireilletulo Kaavaluonnos Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Ehdotus Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Hyväksyminen Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus 15.4.2014 kh 28.4.2014 kesäkuu 2014 kesä-heinäkuu 2014 huhtikuu 2015 touko-kesäkuu 2015 kesäkuu 2015 EHDOTUSVAHE 11.5.2015
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (26/46) 25 Osalliset: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, ne henkilöt, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat alustavasti seuraavat: Suunnittelualueen maanomistaja Tapio Tervo Naapurikiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Tauno ja Pirjo Paananen, Marko Kilpinen ja UPM Oyj Ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt - Elenia Oy / Äänekosken Energia Oy - Kauton kalastuskunta - Siltasalmen tieosuuskunta - Liimattalan viemäriosuuskunta Kaupungin viranomaiset Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä OAS:sta maakuntakaavoituksen lähtökohdista tarkasteltuna. sähköposti 14.4.2014 / Hanna Kunttu, maakuntasuunnittelija Kaavan vireilletulo: Ranta-asemakaavan vireilletulo Kh 28.4.2014. Vuorovaikutuksen järjestäminen: Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma pidetään nähtävänä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osalliset voivat esittää mielipiteensä osallistumisja arviointisuunnitelmasta kaavoittajalle kirjallisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mahdollisesti saadut mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavaa laadittaessa. Kaavaluonnos on yleisesti nähtävänä kahden viikon ajan ja tänä aikana osalliset voivat ilmaista mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti. Lisäksi pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) ja Keski-Suomen museolta. Valmisteluvaiheen nähtävillä olo pidettiin 19.6. 1.8.2014. Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja niissä esitetyt parannusehdotukset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavaehdotusta laadittaessa. Laadittu kaavaehdotus asetetaan 30 päivän ajaksi nähtäville touko-kesäkuussa 2015. Jos muistutuksista ja annetuista lausunnoista aiheutuneet muutokset ovat olennaisia, asetetaan kaava uudelleen nähtäville.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (27/46) 26 Ranta-asemakaavan hyväksymisestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Yhteystiedot: Kaavoituskonsulttina kaavan laadinnasta vastaa: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu 24 40100 Jyväskylä Tommi Luukkonen Anne Nieminen tommi.luukkonen@arkkitehtipalvelu.fi anne.nieminen@arkkitehtipalvelu.fi p. 040 579 5633 p. 040 558 6969 Kaavan yhteyshenkilöinä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa toimivat: Olli Kinnunen Mirva Jylhä Henriikka Lonka olli.kinnunen@aanekoski.fi mirva.jylha@aanekoski.fi henriikka.lonka@aanekoski.fi p. 020 632 2035 p. 020 632 2036 p. 020 632 2036
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (28/46) 27 ÄÄNEKOSK 27.4.2015 LTE 2 PYYRNLAHT KÄPYKOLON RANTA-ASEMAKAAVA tilat 992-460- Käpykolo 5-29, Lisäkolo 5-33, Mäkikolo 5-41 ja Kallionkolo 14-1 LUONNOSVAHEEN NÄHTÄVLLÄOLO 19.6. 1.8.2014 Saadut lausunnot ja kommentit sekä niiden vastineet 1. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto: 1.1 Kaavaan tulee sisällyttää sekä itse rakentamiseen että myös rakentamisen ympäristöön sovittamiseen liittyvää kaavamääräyksellistä ohjausta. Vastine: Laaditaan ohjeet, joissa määritellään pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi puu ja väriksi tummat ja maanläheiset, hillityt värit sekä kattomuodoksi harjakatto, jonka kattokulma on 1:1,5 1:2. Lisäksi kaavakarttaan merkitään harjansuuntaa osoittava viiva. Pihankäyttösuunnitelma on liitettävä rakennusluvan asemapiirrokseen ja rakentamattomat alueet tulee pitää luonnonmukaisina. 1.2 Tulee arvioida rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja suojeluun liittyvän, kaavassa osoitettavan kaavamerkinnällisen ja kaavamääräyksellisen ohjauksen tarpeellisuus. Vastine: Keski-Suomen museo sanoo lausunnossaan: Alueelle voidaan asemakaavan mukaisesti lisätä rakentamista, kunhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Käpykolon pihaympäristön ja rakennusperinnön ominaispiirteet pystytään säilyttämään. Uudisrakentamisen sovittamista ympäristöönsä tulee ohjeistaa kaavamääräyksin. Suojelumerkinnän arvoisia ovat savupirtti Niskavilla (rakennuslupa vuodelta 1969), asuinrakennus Käpykolo, studiorakennus Käpylinna vuodelta 1975 ja majoitusrakennus Talvipalatsi vuodelta 1981 sekä nukkuma-aitta Rantakolo ja pylvään päälle rakennettu Karakolo. Samoin tulee säilyttää pihapiiriin luontevasti kuuluva Mikko Niskasen näköispatsas. Rakennusten suojelutarpeesta käytiin palaveri maanomistajan kanssa ja päädyttiin museon ehdottamaan kuuden rakennuksen suojeluun merkinnällä sr. Merkinnän sisältö on kuten museon ehdotuksessa. Pihapiiriin lisätään suojelumerkintä /s, jolloin myös Mikko Niskasen näköispatsas sisältyy säilytettävään alueeseen. Katso myös edellinen vastine 1.1 kaavamääräysten lisäksi laadittavista rakentamisohjeista. 1.3 Kaava-asiakirjoissa tulee tuoda esille, millä tavoin pysäköimisjärjestelyt alueella on tarkoitus järjestää. Vastine: Varsinaisia pysäköintialueita ei ole tarkoitus muodostaa, mutta ajo-oikeudet rakennuspaikoille näytetään kaavassa. Autopaikat rakennetaan joka erillismökin tai asuinrakennuksen pihaan erikseen ja majoitusrakennuksille niiden välittömään läheisyyteen. Auto-
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (29/46) 28 paikat lisätään kaavan havainnekuvaan ja ne tulee esittää tarkemmin asemapiirroksessa haettaessa rakennuslupaa. 1.4 Siltasalmen yli johtavan yksityisen tien toimivuus käyttökelpoisena yhteytenä alueelle tulee tarkistaa. Vastine: Sillan ja yksityistien käyttäjinä on tällä hetkellä yhteensä noin 27 sekä lomaasunto- että vakituista asuntokuntaa. Ranta-asemakaavan luonnoksessa ehdotettiin 4 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa sekä 2 uutta vakituista asuntoa sekä lisäksi 200 k-m2 uutta majoitustilaa. Lisäys olisi ollut noin 22 % nykyiseen verrattuna. Kaavaehdotuksessa on vähennetty uusien rakennuspaikkojen määrää kolmeen, jolloin tienkäyttäjien määrä lisääntyisi vain noin 11 %. Yksityistie tulee toimimaan käyttökelpoisena yhteytenä mantereelle myös tulevaisuudessa. Silta on rakennettu osin maapenkalle ja sillä on 45 tonnin painorajoitus, mikä riittänee myös rakentamisaikaiselle liikenteelle. Tiehoitokunta tulee määrittämään uudet laskentaperusteet käyttökustannuksista tilanteen muuttuessa asuinrakennusten lukumäärän mukaan. Myös liittymän turvallisuus Liimattalantielle tulee tarkistaa. 1.5 Kaava-asiakirjoihin tulee lisätä sellaista karttamateriaalia, josta käy selkeästi ilmi nyt kaavan laadinnan kohteena olevat tilat tilarajoineen. Tulee myös tarkistaa, mikä Äänekosken rantayleiskaava on voimassa tätä rantaasemakaavaa laadittaessa. Lisäksi täytyy täyttää asemakaavan seurantalomake ja TYV-verkkolomake kaupunginvaltuuston hyväksyttyä asemakaavan. Vastine: Tilakartta lisätään kaavaselostukseen. Äänekosken rantayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2012 (Hämeenlinnan hallinto-oikeus 6.5.2014) ja se korjataan kaavaselostukseen. Lomakkeet täytetään. 2. Keski-Suomen museon lausunto: 2.1 Suojelumerkinnän arvoisia ovat savupirtti Niskavilla (rakennuslupa vuodelta 1969), asuinrakennus Käpykolo, studiorakennus Käpylinna vuodelta 1975 ja majoitusrakennus Talvipalatsi vuodelta 1981 sekä nukkuma-aitta Rantakolo ja pylvään päälle rakennettu Karakolo. Samoin tulee säilyttää pihapiiriin luontevasti kuuluva Mikko Niskasen näköispatsas.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (30/46) 29 Vastine: Rakennusten suojelutarpeesta käytiin palaveri maanomistajan kanssa ja päädyttiin museon ehdottamaan kuuden rakennuksen suojeluun merkinnällä sr. Merkinnän sisältö on kuten museon ehdotuksessa. Pihapiiriin lisätään suojelumerkintä /s, jolloin myös Mikko Niskasen näköispatsas sisältyy säilytettävään alueeseen. 2.2 Alueelle voidaan asemakaavan mukaisesti lisätä rakentamista, kunhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Käpykolon pihaympäristön ja rakennusperinnön ominaispiirteet pystytään säilyttämään. Uudisrakentamisen sovittamista ympäristöönsä tulee ohjeistaa kaavamääräyksin. Vastine: Laaditaan ohjeet, joissa määritellään pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi puu ja väriksi tummat ja maanläheiset, hillityt värit sekä kattomuodoksi harjakatto, jonka kattokulma on 1:1,5 1:2. Lisäksi kaavakarttaan merkitään harjansuuntaa osoittava viiva. Pihankäyttösuunnitelma on liitettävä rakennusluvan asemapiirrokseen ja rakentamattomat alueet tulee pitää luonnonmukaisina. 2.3 Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei ole huomautettavaa asemakaavan luonnokseen. 3. Äänekosken ympäristölautakunnan lausunto: 3.1 Mittava rakennusoikeuden lisääminen edellyttää, että alue liitetään jätevesiverkostoon, josta jätevesi johdetaan yhteiskunnan ylläpitämälle tehokkaalle ja valvotulle puhdistamolle. Vastine: Liimattalan viemäriosuuskunta on antanut oman lausuntonsa alueen viemäriasioista, katso kohta 4. Se on tehnyt päätöksen, ettei se laajenna toiminta-aluettaan kaavan toteutumisen varmistamiseksi. Jäteveden vastaanottaminen on mahdollista vain erillisen sopimuksen perusteella ja erikseen hyväksyttävien suunnitelmien pohjalta. Jätevesihuolto toimii nykyään oman puhdistamon avulla ja jätehuolto tyhjentää sakkakaivot useasti vuodessa. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräys, jonka mukaan lisärakentamisen edellytyksenä on alueen liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/viemäriverkkoon. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa. Nykyinen porakaivo ja siitä saatava raakavesi riittävät myös uudisrakentamisen tarpeisiin, sillä uusia rakennuspaikkoja on suunnitelmien korjauksen jälkeen tulossa vain kolme sekä 200 k-m2 uutta majoitustilaa. 3.2 Kaavaan tulisi lisätä merkintä ranta-alueen puuston säilyttämisestä ja siihen tulisi merkitä uima- ja venepaikat vuokrattaville loma-asunnoille. Aallonmurtajatyyppisiä laitureita ei alueelle tule sallia lainkaan. Vastine: Kaavan ranta-alueelle voidaan lisätä kasvillisuuden suojelumerkintä s-4: Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä varten. Kaavaehdotusalue on yhtä tonttia, jolla kaavamerkintä RM matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Sen alueella olevat tietyt nykyiset ja mahdolliset tulevat rakennelmat rannassa on katsottava osittain yhteiskäyttöisiksi kuten nykyinen laituri, uimapaikka ja veneen laituripaikka. Kaavaan laitetaan merkintä, joka sallii kahden enintään 10 m pitkän laiturin rakentamisen, paikka ohjeellisena.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (31/46) 30 3.3 Lisääntyvä käyttäjämäärä edellyttää kunnollista tiestöä ja kaava-alueen läpi kulkevien ajorasitteiden muodostamista. Lisäksi Liimattalantien risteys voi muodostua vaaralliseksi ja vaatia uusia teknisiä ratkaisuja. Vastine: Katso vastine 1.4. Tiehoitokunta on antanut myös oman lausuntonsa tien kestävyydestä, katso kohta 5. Sillalla on 45 tonnin painorajoitus. Ajorasitteet tullaan muodostamaan, kun kaavan mukainen uudisrakentaminen alkaa toteutua. Myös liittymän turvallisuus Liimattalantielle tulee tarkistaa. Rinteen osalla kaavamerkintä M-2, maa- ja metsätalousalue, jolla metsien avohakkuu on kielletty, on aiheellinen. 4. Liimattalan viemäriosuuskunnan lausunto: Käpykolon omistajat eivät ole tuoneet tiedusteluja hallitukselle käsiteltäväksi, mutta osuuskuntakokous on tehnyt päätöksen, että se ei laajenna toiminta-aluetta kaavan toteutumisen varmistamiseksi. Jäteveden vastaanottaminen on mahdollista vain erillisen sopimuksen perusteella ja erikseen hyväksyttävien suunnitelmien pohjalta. Vastine: Jätevesihuolto toimii nykyään oman puhdistamon avulla ja jätehuolto tyhjentää sakkakaivot useasti vuodessa. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräys, jonka mukaan lisärakentamisen edellytyksenä on alueen liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/ viemäriverkkoon. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa. Nykyinen porakaivo ja siitä saatava raakavesi riittävät myös uudisrakentamisen tarpeisiin, sillä uusia rakennuspaikkoja on suunnitelmien korjauksen jälkeen tulossa vain kolme sekä 200 k-m2 uutta majoitustilaa. 5. Siltasalmen tiehoitokunnan lausunto: Mikäli Käpykolon ranta-asemakaavahanke toteutuu, joudutaan tien käyttökustannuksia tarkastelemaan ajan tasalle. Sillan kestokyky joutuu äärirajoille ja sillä on jo nyt 45 tonnin painorajoitus ja rajallinen näkyvyys. Lisäksi tiellä on liikennerajoitteita kelirikkoaikaan. Mikäli Käpykolon rakennushankkeesta aiheutuu vahinkoa Siltasalmentielle/sillalle, on rakennuttaja velvollinen korvaamaan aiheutuneet vahingot. Vastine: Sillan 45 tonnin painorajoitus riittänee myös rakentamisaikaiselle liikenteelle. Tiehoitokunta tulee määrittämään uudet laskentaperusteet käyttökustannuksista tilanteen muuttuessa asuinrakennusten lukumäärän mukaan. Ei muutostarvetta. 6. Jorma Niskanen vastustaa hanketta seuraavin perustein: 6.1 Käpykolon alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Se tuhotaan, jos sinne rakennetaan mökkikylä, yhteensä 14 rakennusta. Vastine: Jorma Niskasen kanssa 30.3.2015 käydyn neuvottelun tuloksena uusien rakennuspaikkojen määrää päätettiin vähentää puoleen eli kuudesta kolmeen. Uusia lomaasuntorakennuksia á 150 k-m2, joita voidaan käyttää myös ympärivuotiseen asumiseen, on uudessa luonnoksessa yhteensä kolme ja lisäksi yksi majoitusrakennus nykyisten takana, jolle on luonnosteltu sama rakennusoikeus kuin nykyiselle Talvipalatsille 200 k-m2. Myös
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (32/46) 31 talousrakennuksia on vähennetty edellisten suhteessa ja ne kooltaan enintään 50 neliötä rakennusta kohti. Talousrakennus voi olla sauna, autotalli, varasto jne. Arvokas pihapiiri säilyy nykyisellään suojelumerkinnän /s turvin ja uudisrakentaminen keskittyy ylemmäs rinteeseen ja pääosin kauemmas rantaviivasta kuin nykyiset rakennukset ovat. Katso lisäksi museon lausunnon kohta 2.2 ja sen vastine. 6.2 Alueella ei ole matkailijalle aktiviteetti palveluja kuten esim. uimarantaa, virallisia liikuntareittejä taukopaikkoineen, kunto- ja liikuntasalia tai ruokailumahdollisuutta. Vastine: Kaavaluonnosalue on yhtä tonttia, jolla kaavamerkintä RM matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Sen alueella olevat tietyt nykyiset ja mahdolliset tulevat palvelut on katsottava osittain yhteiskäyttöisiksi kuten rantasauna ja sen laituri (uimapaikka) ja veneen laituripaikka. Riippuu majoitustilojen tulevasta käyttöasteesta kannattaako järjestää esim. aamiaistarjoilu päärakennuksessa. Mitään liikuntasalityyppistä ei alueelle ole mahdollista rakentaa, sillä alue on tarkoitettu luonnonläheiseen mökkeilyyn. 6.3 Pyyrinlahti on rehevöitynyt ja alueelta puuttuu vesi/jätevesi liittymä. Vastine: Konginkankaan ja Saarijärven korpialueiden turvesoiden ja suolampien valumavedet laskevat sojokeen, mikä kuormittaa myös Pyyrinlahtea. Siltasalmen silta on rakennettu osin maapenkalle, mikä on edesauttanut Pyyrinlahden virtaaman heikkenemistä ja lahden rehevöitymistä. Ote ympäristölautakunnan lausunnosta: Mittava rakennusoikeuden lisääminen edellyttää, että alue liitetään jätevesiverkostoon, josta jätevesi johdetaan yhteiskunnan ylläpitämälle tehokkaalle ja valvotulle puhdistamolle. Käpykolon tilalla on oma vedenpuhdistamo, jonka sakkakaivo tyhjennetään säännöllisesti. Puhtaan veden jakelusta alueella vastaa Äänekosken Energia, mutta Käpykolo ottaa vetensä omasta porakaivosta. 6.4 Muunkinlainen ympäristöhaitta lisääntyisi, liikenne, veneily, viihde-elektroniikka. Vastine: Uuden kaavaehdotuksen mukaan uudisrakentamista on selvästi vähennetty nähtävillä olleeseen luonnokseen verrattuna. Näin pienimuotoinen uudisrakentaminen ei merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. 6.5 Yleismaailmallisen taloustilanteen huomioon ottaen olisi järkevämpää kunnostaa jo olemassa olevat majoitustilat. Vastine: Tämä on ensisijainen tarkoitus ja uuden majoitusrakennuksen rakennusala pidetään reservinä tulevaisuutta varten. Riippuu taloussuhdanteista milloin sen rakentaminen ja käyttöönotto on taloudellisesti kannattavaa. 7. lpo Korhonen vastustaa kaavoitusta seuraavin perustein: 7.1 Vesistön laatu on huonontunut radikaalisti siitä lähtien, kun Siltasalmen tie siltoineen rakennettiin. Paikka on vilkkaan liikenteen vuoksi jo nyt rauhaton. Mikäli liikenne Siltasalmentiellä lisääntyy, edellyttää se sillan uusimista, joihin kustannuksiin Korhonen ei aio osallistua. Mikäli hanke toteutuu, silta on ehdottomasti uusittava ja veden virtausta silta-aukoista parannettava. Vastine: Siltasalmen tiehoitokunta on antanut oman lausuntonsa asiasta, katso kohta 5.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 liite nro 5 (33/46) 32 Jätevesihuolto toimii nykyään oman puhdistamon avulla ja jätehuolto tyhjentää sakkakaivot useasti vuodessa. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräys, jonka mukaan lisärakentamisen edellytyksenä on alueen liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/viemäriverkkoon. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa. 7.2 Ensisijaisesti vanhat rakennuskohteet tulisi kunnostaa ennen kuin uutta ryhdytään rakentamaan. Vastine: Näin on järkevää tehdä. Nykyiset suojelun arvoiset rakennukset suojellaan sr - merkinnällä museon ehdotuksen mukaisesti, katso kohta 2.1. 7.3 Luontoselvitys on puutteellinen. Korhonen on nähnyt kaava-alueen itärajalla liito-oravan viimeksi syksyllä 2012. Pikkusieppohavaintoja oli vuonna 2013 kolme ja tänä vuonna tähän mennessä kaksi. Kytänsalon reviirin pysyvyys tulisi tutkia paremmin. Vastine: Mahdollinen liito-oravan pesimispuusto säilyy ja maa- ja metsätalousaluetta, jolla metsien avohakkuu on kielletty (M-2), laajennetaan kaava-alueen eteläosassa lähes kaksinkertaiseksi nähtävillä olleeseen luonnokseen verrattuna. 7.4 Korhonen vastustaa kaavoitusta puutteellisin perustein laadittuna, ylimitoitettuna ja usealle taholle haittaa aiheuttavana. Vastine: Ennen kaavasuunnitteluun ryhtymistä on pidetty Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaispalaveri Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jossa määriteltiin tutkittavat seikat. Kaavaluonnos on laadittu tuolloin sovittujen selvitysten pohjalta. Katso ELY-keskuksen lausunto ja sen vastineet, kohta 1. Uusien rakennuspaikkojen määrää on vähennetty puoleen eli kuudesta kolmeen. Uusia loma-asuntorakennuksia, joita voidaan käyttää myös ympärivuotiseen asumiseen, on uudessa luonnoksessa yhteensä 3 ja lisäksi yksi majoitusrakennus nykyisten takana, jolle on luonnosteltu sama rakennusoikeus kuin nykyiselle Talvipalatsille. Myös talousrakennuksia on vähennetty edellisten suhteessa ja ne ovat kooltaan enintään 50 neliötä rakennusta kohti. Talousrakennus voi olla sauna, autotalli, varasto jne. Katso lisäksi museon lausunnon kohdat 2.1 ja 2.2 ja niiden vastineet. 8. Mari Jokinen vastustaa kaavoitusta seuraavin perustein: 8.1 Niin autoliikenteen kuin veneliikenteenkin melu alueella tulee lisääntymään. Vastine: Uudessa kaavaehdotuksessa uusien rakennuspaikkojen määrää on vähennetty puoleen, joten melu ei merkittävästi lisäänny, vain normaalia loma-asutusliikennettä. 8.2 Rakennusmäärän kasvu vahingoittaisi merkittävästi Kytänsalon saaren maisemaa. Vastine: ELY-keskus sanoo lausunnossaan (kohta 1): Kaavaan tulee sisällyttää sekä itse rakentamiseen että myös rakentamisen ympäristöön sovittamiseen liittyvää kaavamääräyksellistä ohjausta. K-S museo sanoo lausunnossaan (kohta 2.2): Alueelle voidaan asemakaavan mukaisesti lisätä rakentamista, kunhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Käpykolon pihaympäristön ja rakennusperinnön ominaispiirteet pystytään säilyttämään. Uudisrakentamisen sovittamista ympäristöönsä tulee ohjeistaa kaavamääräyksin.