PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori harvoin vailla koulutusta Hej! Vi talar svenska Kuva: Petri Lintunen Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 1.12.2009 Vuoden 2009 alussa espoolaisista oli ruotsinkielisiä 20 136 henkeä ja heidän osuutensa kuntalaisista oli 8,3 %. Vielä vuonna 1950 ruotsinkielisten osuus oli 43 % ja vuonna 1970 osuus oli pudonnut jo 15 %:iin. Kieliryhmän osuuden supistuminen ei ole johtunut sen koon supistumisesta vaan suomenkielisen ja parina viime vuosikymmenenä myös vieraskielisten määrän kasvusta. Miesvaltaisuudesta huolimatta ruotsinkielisten ikärakenne on vanhempi kuin espoolaisten keskimäärin. Kuitenkin alle 20-vuotiaita nuoria ruotsinkielisissä on suurempi osuus kuin kaikista kaupunkilaisista, mutta työikäisiä, aina 54 vuoteen asti, ruotsinkielissä on selvästi vähemmän. Ruotsinkielisistä oli siviilisäädyltään naimattomia vähemmän ja avo- tai avioliitossa olevia enemmän kuin espoolaisissa keskimäärin. Eronneiden osuus oli lähes sama, mutta leskiä ruotsinkielisissä oli enemmän kuin kaikissa espoolaisissa. Vuoden 2007 lopussa kaikista espoolaisista 52 % oli työssä, mutta ruotsinkielisistä vain 46 %. Eroon vaikuttaa ruotsinkielisten vanhempi ikärakenne. Ilmeisesti samasta syystä myös työttömiä oli ruotsinkielisessä väestössä vähemmän. Mutta myös todellinen työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) oli ruotsinkielisillä alhaisempi. Vain perusasteen varassa oli vähän useampi ruotsinkielinen yli 15-vuotias kuin espoolaisista keskimäärin. Samoin vain keskiasteen suorittaneiden osuus oli vähäisempi kuin koko väestöllä. Sen sijaan korkea-asteen koulutus oli ruotsinkielisillä useammin kuin espoolaisilla keskimäärin. Erityisesti ero näkyi alemmassa korkeakouluasteessa. Kun koulutustasoa tarkastellaan iän mukaan, on havaittavissa, että alle 44-vuotiaat ruotsinkieliset olivat harvemmin vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa kuin espoolaiset keskimäärin.
Ruotsinkielisyys suuralueittain Vuoden 2009 alussa espoolaisista oli ruotsinkielisiä 20 136 henkeä ja heidän osuutensa kuntalaisista oli 8,3 %. Osuus oli vain hieman suurempi kuin vieraskielisten, 8,0 %. Vielä vuonna 1950 ruotsinkielisten osuus oli 43 %, kymmenen vuotta myöhemmin 24 % ja vuonna 1970 osuus oli pudonnut jo 15 %:iin. Tämän jälkeen osuus on laskenut tasaisesti vuosittain vaikka ruotsinkielisten määrä onkin kasvanut aivan viime vuosia lukuun ottamatta. Kieliryhmän väestöosuuden supistuminen ei siis ole johtunut ryhmän koon supistumisesta vaan suomenkielisen ja parina viime vuosikymmenenä myös vieraskielisten määrän kasvusta. Pohjois-Espoo 2,9 5,1 Vanha-Espoo Suur-Kauklahti 4,4 8,1 14,6 17,8 2009 1970 Suur-Espoonlahti 11,2 23,9 Suur-Matinkylä 6,7 16,8 Suur-Tapiola 17,4 26,0 Suur-Leppävaara 18,9 25,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Kuva 1. Espoon ruotsinkielisten jakautuminen alueittain vuosina 1970 ja 2009 (1.1.) Vuonna 1970 ruotsinkielisten osuus väestöstä oli lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Tuolloin yli puolet heistä asui joko Suur-Leppävaarassa tai Suur-Tapiolassa. Vanha- Espoossa asui lähes joka viides ja Suur-Espoonlahdessa joka kymmenes tuolloinen ruotsinkielinen espoolainen. Lähes 40 vuotta myöhemmin ruotsinkielisistä joka neljäs asui Suur-Espooonlahdessa ja lähes viidesosa sekä Suur-Leppävaarassa sanoin Suur-Tapiolassa. Suhteessa koko väestöön ruotsinkielisten osuus oli vuonna 1970 korkein Suur-Kauklahdessa, jossa joka kolmas asukas puhui ruotsia äidinkielenään. Vanha-Espoossa ruotsinkielisyys oli lähes yhtä yleistä 29 % osuudella. Vuoden 2009 alussa ruotsinkielisten osuus oli edelleen korkein Suur-Kauklahdessa, joskin se oli supistunut 13 %. Viime vuosina alueen ruotsinkielisten osuuden laskuun on vaikuttanut alueella pidetyt asuntomessut ja niiden tuoma väestönlisäys. Eniten Espoon rakentuminen ja väestönkasvu on vaikuttanut ruotsinkielisten asemaan Vanha-Espoossa, jossa heidän osuutensa on supistunut 8 %:iin. 2 Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009
Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisistä enemmistö, 51 %, on miehiä, kun koko väestöstä miehiä on 49 %. Miesvaltaisuudesta huolimatta ruotsinkielisten ikärakenne on vanhempi kuin espoolaisten keskimäärin. Kuitenkin alle 20-vuotiaita nuoria ruotsinkielisissä on suurempi osuus kuin kaikista kaupunkilaisista, mutta työikäisiä aina 54 vuoteen asti ruotsinkielissä on selvästi vähemmän. Yli 75-v. 70-74-v. 65-69-v. 60-64-v. 55-59-v. 50-54-v. 45-49-v. 40-44-v. 35-39-v. 30-34-v. 25-29-v. 20-24-v. 15-19-v. 10-14-v. 5-9-v. 0-4-v. 2,6 3,7 4,2 3,9 4,7 4,9 7,7 5,4 7,9 6,1 6,6 6,2 6,0 6,4 6,0 7,3 6,5 8,0 5,8 7,3 6,0 7,9 7,5 6,6 6,7 6,5 7,0 6,3 7,2 6,3 7,9 7,1 Ruotsinkieliset Koko väestö 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Kuva 2. Ruotsinkielisten ja koko väestön ikäjakauma 1.1.2009 Erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä ruotsinkielisten poikkeavuus koko väestöstä näkyy selvästi. Kansaneläkeiän kynnyksellä olevia 60-64 -vuotiaita ruotsinkielisissä oli lähes 8 %, kun koko väestöstä tähän ryhmään kuului 6 %. Ruotsinkielisistä lähes 8 % oli saavuttanut 75 vuoden iän, kun kaikista espoolaisista tähän oli yltänyt vain 4 %. Ruotsinkielisistä oli siviilisäädyltään naimattomia vähemmän ja avo- tai avioliitossa olevia enemmän kuin espoolaisissa keskimäärin. Eronneiden osuus oli lähes sama, mutta leskiä ruotsinkielisissä oli enemmän kuin kaikissa espoolaisissa, minkä taustana ainakin osaltaan on se, että ruotsinkielisten ikärakenne on vanhempi. Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009 3
100 % 80 % 60 % 1,2 7,1 38,7 4,9 10,6 37,8 2,0 6,8 43,1 7,9 9,7 37,2 Leski Eronnut Avio- tai avoliitossa Naimattomat 40 % 20 % 52,9 46,7 48,1 45,2 0 % Miehet yht. Naiset yht. Ruotsink. miehet Ruotsink. naiset Kuva 3. Koko väestö ja ruotsinkieliset sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan 1.1.2009 Kun siviilisäätyä katsotaan sukupuolen mukaan, on huomattavissa, että naimattomia oli kaikkein vähiten ruotsinkielisissä naisissa ja toiseksi vähiten espoolaisnaisissa yleensä. Ruotsinkielisissä miehissä oli naimattomia keskimääräistä vähemmän. Ruotsinkielisistä miehistä taas muita suurempi osuus oli avo- tai avioliitossa, vähiten parisuhteessa olevia oli ruotsinkielisissä naisissa. Heillä taas leskeksi jääminen oli yleisempää kuin muilla. Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Vuoden 2007 lopussa kaikista espoolaisista 52 % oli työssä, mutta ruotsinkielisistä vain 46 %. Eroon vaikuttaa ruotsinkielisten vanhempi ikärakenne. Ilmeisesti samasta syystä myös työttömiä oli ruotsinkielisessä väestössä vähemmän. Mutta myös todellinen työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) oli ruotsinkielisillä alhaisempi. Heillä työttömyysaste oli 3,3 %, kun se koko espoolaistyövoimalla oli 4,4, % vuoden 2007 lopussa. Taulukko 1. Kaikkien espoolaisten ja ruotsinkielisten pääasiallinen toiminta Koko väestö Ruotsinkieliset Työlliset 122 955 51,7 9 125 45,5 Työttömät 5 647 2,4 315 1,6 0-14 -vuotiaat 47 517 20,0 4 436 22,1 Opiskelijat, koululaiset 19 083 8,0 1 433 7,1 Eläkeläiset 32 995 13,9 4 104 20,5 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 770 0,3 75 0,4 Muut 9 080 3,8 566 2,8 Koko väestö 238 047 100,0 20 054 100,0 4 Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009
Alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli ruotsinkielisistä korkeampi kuin espoolaisista keskimäärin. Tämä ei kuitenkaan heijastunut koululaisten ja opiskelijoiden ryhmään, joka oli pienempi kuin espoolaisista keskimäärin. Eniten ruotsinkielisten taloudellinen toiminta poikkesi koko väestöstä suuren eläkeläisryhmän vuoksi. Joka viides ruotsinkielinen espoolainen oli eläkkeellä joko ikänsä tai jonkin muun syyn perusteella. Ruotsinkielinen nuori harvoin vailla koulutusta Ruotsinkielisten espoolaisten koulutustaso poikkesi jonkin verran koko väestön saamasta koulutuksesta. Vain perusasteen varassa oli vähän useampi ruotsinkielinen yli 15-vuotias kuin espoolaisista keskimäärin. Samoin vain keskiasteen suorittaneiden osuus oli vähäisempi kuin koko väestöllä. Sen sijaan korkea-asteen koulutus oli ruotsinkielisillä useammin kuin espoolaisilla keskimäärin. Erityisesti ero näkyi alemmassa korkeakouluasteessa. Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Korkea-aste yhteensä Keskiaste, vain yo-tutkinto Keskiaste (pl.yo-tutkinto) Keskiaste yhteensä Vähintään keskiaste Vain perusaste 1,7 2,0 17,5 16,8 13,3 10,8 12,9 12,7 12,5 13,2 13,0 17,6 25,6 30,8 28,9 26,8 45,5 42,4 71,1 73,2 Ruotsinkieliset Koko väestö 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 4. Koko 15 vuotta täyttäneen väestön ja ruotsinkielisten vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 31.12.2007 Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009 5
% 100 90 80 70 60 50 Koko väestö Ruotsinkieliset 40 30 20 10 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65 + Kuva 5. Koko 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ja ruotsinkielisistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevien osuus iän mukaan 31.12.2007 Kun koulutustasoa tarkastellaan iän mukaan, on havaittavissa, että alle 44-vuotiaat ruotsinkieliset olivat harvemmin vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa kuin espoolaiset keskimäärin. Vanhemmissa ikäryhmissä tilanne on päinvastoin, vaikka ero ei olekaan yhtä suuri. Yleensäkin vanhemmilla ikäryhmillä ammatillisen koulutuksen puuttuminen oli selvästi yleisempää kuin alle 45-vuotiailla. Ruotsinkielisissä perheissä puhutaan usein myös suomea Perheitä, joissa puhuttiin ruotsia, oli vuoden 2009 alussa 7950. Näissä perheissä joko molemmat vanhemmat olivat ruotsinkielisiä, toinen vanhemmista oli ruotsinkielinen tai ainoa vanhempi puhui ruotsia äidinkielenään. Näiden perheiden osuus kaikista espoolaisperheistä oli 12 %, eli osuus oli suurempi kuin ruotsinkielisten väestöosuus. Ainakin osittain ruotsinkielisistä perheistä 28 %:ssa molemmat vanhemmat puhuivat ruotsia, 62 %:ssa puhuttiin ruotsia ja suomea ja 3 %:ssa ruotsia ja jotain vierasta kieltä. Perheitä, joissa ainoa vanhempi oli ruotsinkielinen, oli 8 % ruotsinkielisistä perheistä. Espoolainen perhe oli useimmin aviopari ja lapsia -perheeseen kuuluva. Myös ruotsinkielisistä perheistä yhtä moni oli tätä perhetyyppiä. Avopari ja lapsia -perheiden määrässä ei ollut eroja. Kaikista perheistä lapseton aviopari oli lähes yhtä yleinen kuin perhe, jossa on lapsia. Sen sijaan ruotsinkielisistä perheitä pienempi osa oli näitä perheitä, joissa ei vielä tai ei enää ollut kotona asuvia lapsia. Samoin lapsettomat avoparit olivat harvinaisempia kuin koko väestössä. 6 Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009
Lapseton avopari 11,9 13,8 Avopari ja lapsia Isä ja lapsia 1,3 1,8 6,8 6,9 Ruotsink. Koko väestö Äiti ja lapsia 6,3 11,1 Aviopari. ja lapsia Lapseton aviopari 29,2 37,4 37,2 36,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kuva 6. Koko väestön ja ruotsinkielisten perheet perhetyypeittäin (lapset iästä riippumatta) 1.1.2009 Yhden vanhemman perheistä isä ja lapsia perheitä oli ruotsinkielisistä perheistä hieman vähemmän kuin espoolaisperheissä keskimäärin. Sen sijaan äiti ja lapsi -perheitä ruotsinkielissä oli selvästi pienempi osuus kuin koko perheväestössä. Piirteitä Espoon ruotsinkielisistä/tietoisku 12/2009 7
Sammanfattning I början av år 2009 var antalet Esbobor med svenska som modersmål 20 136 och andelen av alla Esbobor 8,3 procent. Så sent som år 1950 var andelen svenska invånare i Esbo 43 procent, men år 1970 hade andelen sjunkit till 15 procent. Att andelen svenskar blir mindre beror inte på att antalet minskar utan på ökningen av den finska språkgruppen, och under de senaste åren också gruppen med andra språk än nationalspråken som modersmål. I början av år 2009 var andelen svenska Esbobor störst i Stor-Köklax. Störst påverkan har byggandet och befolkningsökningen i Esbo haft på andelen svenskar i Gamla Esbo. Trots att den svenska språkgruppen är mansdominerad är språkgruppens åldersstruktur äldre än för Esboborna i medeltal. Däremot är andelen unga under 20 år större i den svenska språkgruppen än bland invånarna i hela staden. Bland invånarna i arbetsför ålder, upp till 54 år, är antalet svenskar klart mindre. Andelen ogifta är mindre bland Esbosvenskarna och andelen gifta eller sambor är större än bland Esboborna i gemen. Andelen frånskilda är nästan densamma, men andelen änkor är större bland Esbosvenskarna än bland alla Esbobor. I slutet av år 2007 hade 52 procent av Esboborna arbete, men bara 46 procent av Esbosvenskarna. Skillnaden beror på åldersstrukturen andelen äldre Esbosvenskar är större. Detta leder också till att andelen arbetslösa är mindre i den svenska språkgruppen. Men också den verkliga arbetslöshetsgraden (antalet arbetslösa i förhållande till arbetskraften) var mindre bland Esbosvenskarna. Mest skilde sig svenskarnas ekonomiska verksamhet från hela befolkningens på grund av den stora andelen pensionärer. Var femte Esbosvensk var pensionerad, antingen på grund av ålder eller av andra orsaker. Något fler Esbobor över 15 år än resten av invånarna hade endast grundskolutbildning. På samma sätt var andelen svenskar med examen på mellanstadiet något mindre än inom hela befolkningen. Däremot hade fler svenska Esbobor högskoleutbildning än Esboborna i genomsnitt. Skillnaden var särskilt tydlig i fråga om den lägre högskoleutbildningen. När utbildningsnivån relateras till ålder kan man konstatera att fler svenskar under 44 år har en examen efter grundskolan än motsvarande andel finskspråkiga. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu