Ongelmalliset opintopolut ja opintoihin kiinnittymisen haasteet korkeakoulutuksessa 12.12.2012 Vesa Korhonen s-posti: vesa.a.korhonen@uta.fi Campus Conexus hanke Kasvatustieteiden yksikkö (EDU) Tampereen yliopisto
Campus Conexus -hankekokonaisuus Campus Conexus tunnuksen alla on toiminut kaksi korkeakouluissa toteutettavaa tutkimus- ja kehittämisprojektia (joita Tay/EDU koordinoi) 2009-2013: Campus Conexus I Korkeakouluopiskelijan syrjäytymisen ehkäiseminen -projektin tarkoituksena on ollut tuottaa kiinnittymistä edistäviä toimintakäytänteitä opiskelijoiden opiskelun, oppimisen ja asiantuntijuuden kasvun prosesseihin ja siten ehkäistä korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä. opiskelijatutkimus: syrjäytymisriskien tunnistaminen Campus Conexus II Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluopintoihin -projektin tavoitteena on ollut tukea yliopistoja juurruttamaan opiskelijoiden ja opettajien osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria, soveltaa aiempien projektien tuloksia yliopistojen pysyviin toimintoihin sekä kehittää niitä edelleen tutkimuksellisella otteella. opiskelijatutkimus: opiskeluprosesseihin kiinnittymisen edistäminen
Korkeakoulutuksen murros (1) Korkeakoulutukseen kohdistuu nykyään valtavia suorituspaineita liittyen opiskelijamääriin, koulutuksen laatuun, ammattilaisten tarpeiden täyttämiseen, tai taloudellisten lukujen kehitykseen. Samalla sen käytössä olevat taloudelliset resurssit supistuvat. Korkeakoulutukseen nykyään vaikuttavat tärkeimmät haasteet ja suuntaukset ovat: massoittuminen, globalisoituminen ja kansainvälistyminen, etäopetus, digitalisoituminen, yksityistäminen, tarve parempaan oppimiseen ja oppikokemuksiin, lahjakkuuden maailmanlaajuinen liikkuvuus, tutkimusta harjoittavien yliopistojen laittaminen tärkeysjärjestykseen ja ensimmäisen luokan yliopistojen ilmiö, laadunvarmistus sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö. Korkeakoulujen hallinto painii sellaisten kysymysten kanssa kuin: Miten vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä edistämällä moninaisuutta ja panostamalla yhdenvertaisuuteen, merkityksellisyyteen ja laatuun?
Korkeakoulutuksen murros (2) Viime vuosien kehitystrendeistä keskeisin on 1990-luvun lopulla alkanut Bolognan prosessi eli eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (European Higher Education Area) rakentaminen Euroopan kilpailukyvyn ja talousalueen vankistaminen vaikuttanut suomalaisissakin korkeakouluissa perustutkintoihin ja tutkintoaikojen rajaamiseen Bolognan prosessi kietoutunut myös massoittumiskehitykseen korkeakoulutuksen sosiaalisen ulottuvuuden korostaminen: korkeakouluopiskeluun ja liikkuvuuteen liittyvien esteiden poistaminen, aliedustettujen ryhmien pääsy korkeakoulutukseen jne. tuloksena yhä heterogeenisempi opiskelijajoukko, samalla kuitenkaan korkeakoulujen ohjausrakenteet eivät vielä ole riittävän kehittyneitä tukemaan erilaisten opiskelijoiden tarpeita
Kenestä (tai mistä) puhutaan kun puhutaan ongelmallisista opintopoluista? Korkeakoulutuksen massoittumisen myötä korkeakoulututkinto on mahdollistettu (periaatteessa) kaikille korkea-asteen tutkinnon suoritti Suomessa vuonna 2010 enemmän kuin joka neljäs (28 %) Kasvanut koulutuksellinen syrjäytymisriski (Siekkinen & Rautopuro 2012) korkeakoulutukseen hakeudutaan hyvin erilaisista lähtökohdista erilaiset epätyypilliset opiskelijaryhmät ovat lisääntyneet: aikuisiällä opintoihin hakeutuvat, ensimmäisen sukupolven korkeakoulututkinnon suorittajat, kansainväliset tutkinto-opiskelijat keskeyttämisen/opinnoista luopumisen kasvaneet riskit opiskelijan henkilökohtaiset syyt, korkeakoulusta johtuvat syyt, yliopiston ulkopuoliset syyt opintojen keskeyttäminen ja heikko integroituminen opiskeluympäristöön korkea-asteella on yleistä OECD:n tutkimusten mukaan keskimäärin joka kolmannes korkeakouluopiskelijoista lopettaa opiskelunsa ennen ensimmäistä tutkintoaan (Ulriksen ym. 2010).
CC-opiskelijatutkimus on tuottanut aineistoa ongelmallisista Opintorekisteriaineistot 2005-2009 opintopoluista Kohteena ovat erityisesti vuoden 2005 syyslukukaudella tai myöhemmin aloittaneet opiskelijat 4:ssä yliopistossa Hitaaksi eteneviksi määriteltiin erityisesti ne opiskelijat, joiden nykyinen opintotahti ei riitä välttämättä edes alempaan korkeakoulututkintoon 7 vuoden maksimiajassa. Tällaisia opiskelijoita on yllämainituissa yliopistoissa noin n. 15-20 % kaikista opiskelijoista (ks. Rautopuro & Korhonen 2011; Siekkinen & Rautopuro 2012) Hitaasti etenevien ja opiskelemattomien kysely 2010-2011 (N=231) + haastattelut 2011-2012 Kysely oli laaja ja koostui useammista osioista, joilla kartoitettiin : 1) opiskelijan taustatekijöitä, 2) opiskelu- ja elämäntilannetta ja opiskeluvoimavaroja, 3) opintoja ja opiskelukokemuksia (sisältäen myös ohjausta koskevia kysymyksiä) sekä 4) yleisesti arvioita opintojen merkityksestä, itsestä ja tulevaisuuden odotuksista. Hitaasti etenevien kyselystä ja haastatteluista julkaistu useampia tutkimusartikkeleita (Korhonen & Rautopuro 3 artikkelia 2012; Uusitalo & Korhonen 2012; Hartikainen 2012) ja valmistunut 2 gradua (Uusitalo 2012; Ärölä 2012)
Käsitteellinen malli opiskelijan opintopolkuun vaikuttavista tekijöistä (Robinson 2004; 2009; ks. myös Korhonen & Rautopuro 2012)
Erilaisia mahdollisia opintopolkuja Opintojen suorittaminen moninaisten valintojen ketjussa tietyssä opintosuunnassa valtaosa opiskelijoista (59,7 %) edustaa suoraa opintopolkua, missä opinnot etenevät ilman opintojaksojen tai kokonaisuuksien uudelleen suorittamisia tai katkoksia erilaisia hidastuvia polkuja edustavat Robinsonin (2009) mukaan viivästyneen opintopolun (27,2 %), väliaikaisesti keskeytyvän opintopolun (6,8 %), opintoalaa vaihtavan (8,4 %) tai kokonaan keskeytyvän (6,4 %) tyyppiset opintopolut (Korhonen & Rautopuro 2012)
AMK opintopolkutyypit 2003-2008 60 50 51 40 30 20 10 15,3 2,7 12,4 10,9 7,7 0 Keskeyttänyt, ei muita opintoja Keskeyttänyt, on muita opintoja Opinnot pitk., ei koul. vaihtoa Opinnot pitk., on muita opintoja Suorittanut muun alan tutkinnon Suorittanut oman alan tutkinnon (Stenström, Virolainen, Vuorinen-Lampila & Valkonen 2012)
AMK-opintopolkutyypit sukupuolittain 70 60 50 40 30 20 10 0 Miehet Naiset (Stenström ym. 2012)
11 Opintopolkutyypit aloittain 80 70 60 50 40 30 20 10 0 16,7 67,2 40,3 36,8 22,2 16,2 15,7 15,3 Opinnot kesken, ei vaihtoa Pitkittyneet opinnot, ei vaihtoa Muun alan tutkinto Opinnot kesken, myös muita opintoja Pitkittyneet opinnot, myös muita opintoja Aloitusalan tutkinto (Stenström ym. 2012)
AMK-opintojen kesto ja valmistuminen, 2003 aloittaneet 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Hum+ Kas Kultt Yht+Tal+Hal Luonnont. Tek+liikk Luva+Ymp Sote Marata 67,2 53,8 36,8 10 0 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 64 kk (Stenström ym. 2012)
Opiskelijan opintoihin hakeutumisen motiivit ja opintojen haltuunoton ongelmat (Korhonen & Rautopuro 2012) Opiskelijan opintoihin hakeutumisen motivaatio (The Student Motivations for Attending University (SMAU) )(Cote & Levine 1997; 2002; Korhonen & Rautopuro 2012) Ura-materialistinen (CAR) motivaatio Henkilökohtais-älyllinen(PER) motivaatio, Humaani (HUM) motivaatio, Odotusperustainen (EXP) motivaatio, Jäsentymätön/sitoutumaton (DEF) motivaatio Opintoihin sopeutumisen ja hallinnan ongelmat valitulla opintosuunnalla Opintojen priorisoimattomuus yleistä sopeutumisen ja hallinnan ongelmien taustalla Mielekkyyden katoaminen opinnoista, mikä näkyy usein tavoitteenasettelun ja opintoihin sitoutumisen ongelmien taustalla ja edelleen aikaansaamattomuutena ja tehtävien välttelynä Ongelmallisiin opintopolkuihin saattavat liittyä myös puutteellisemmat itsesäätelytaidot, joihin liittyvät Haarala-Muhosen (2011) mukaan tahtotilan puute (motivaatio-ongelmat) ja ongelmat oman oppimisen hallinnassa ja strategioissa
Hakumotiivit ja opintoihin sopeutumisen vaikeudet (1) Sopeudun korkeakouluopiskeluun hyvin Minulla on ajoittain vaikeuksia sopeutua Motivaationi opiskeluun on lopahtanut Opintojen selvän merkityksen löytäminen vaikeaa Humaani Pearson Correlation,036,051 -,143 *,011 Henkilökohtaisälyllinen Sig. (2-tailed),585,442,031,864 N 228 228 229 228 Pearson Correlation,329 ** -,199 ** -,363 ** -,458 ** Sig. (2-tailed),000,003,000,000 N 228 228 229 228 Odotusperustainen Pearson Correlation -,207 **,151 *,131 *,228 ** Sig. (2-tailed),002,022,048,001 N 228 228 229 228 Ura-materialistinen Pearson Correlation,190 ** -,139 * -,040 -,173 ** Jäsentymätön/ sitoutumaton Sig. (2-tailed),004,036,549,009 N 227 227 228 227 Pearson Correlation -,283 **,289 **,289 **,422 ** Sig. (2-tailed),000,000,000,000 N 227 227 228 227 **. Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed). *. Correlation is significant at the 0.05 level (2-tailed). (Korhonen & Rautopuro 2012)
Hakumotiivit ja opintoihin sopeutumisen vaikeudet (2) Arvio opiskeluvoimavaroista (kykypisteet) Henkilökohtaisälyllinen Humaani Odotusperustainen Ura-materialistinen Jäsentymätön/sitout umaton Pearson Correlation Arvio terveydentilan tasosta Ei harkinnut opintojen lopettamista,191 **,214 **,301 ** Sig. (2-tailed),004,001,000 N 228 219 225 Pearson -,123,119,089 Correlation Sig. (2-tailed),063,079,183 N 228 219 225 Pearson -,214 ** -,047 -,084 Correlation Sig. (2-tailed),001,492,211 N 228 219 225 Pearson,009,171 *,141 * Correlation Sig. (2-tailed),897,012,035 N 227 218 224 Pearson -,144 * -,201 ** -,046 Correlation Sig. (2-tailed),030,003,493 N 227 218 224 (Korhonen & Rautopuro 2012)
Hakumotiivit ja opintoihin sopeutumisen vaikeudet (3) Humaani Henkilökohtaisälyllinen Odotusperustainen Ura-materialistinen Jäsentymätön/ sitoutumaton Pearson Correlation Epävarmuus taidoista Tehtävien välttely Ajanhallinnan ongelmat -,301 ** -,236 ** -,244 ** Sig. (2-tailed),000,000,000 Pearson Correlation -,025,053,036 Sig. (2-tailed),708,430,591 Pearson Correlation,183 **,289 **,138 * Sig. (2-tailed),006,000,039 Pearson Correlation -,034 -,040 -,135 * Sig. (2-tailed),609,549,044 Pearson Correlation,238 **,233 **,187 ** Sig. (2-tailed),000,000,005 (Korhonen & Rautopuro 2012)
Hitaasti eteneville esitetty opiskelukunto-kysymys Arvioi asteikolla 0-100 mikä on tämän hetkinen opiskelukuntosi (Arviossasi voit käyttää peukalosääntöä: jos pystyt täysipainoiseen opiskeluun, opiskelukuntosi on 100, jos et pysty opiskelemaan lainkaan, opiskelukuntosi on 0) Opintopsykologien kehittämä kysymys ohjausten työvälineeksi Kunto vrt. kyky Mitä kysymys mittaa: Mitä on täysipainoinen opiskelu kullekin? Mitä asioita vastaaja painottaa, kun hän arvio omaa opiskelukuntoaan? (Korhonen & Rautopuro 2012)
Opiskelijoiden arviot omasta opiskelukunnostaan? (Korhonen & Rautopuro 2012) Keskiarvo Keskihajonta Mediaani Elämäntilanne Opiskelee päätoimisesti 77,2 24,0 85,0 Opiskelee ja käy sivutoimisesti töissä 79,1 19,4 85,0 Käy töissä ja opiskelee sivutoimisesti 60,0 28,7 68,0 On perhe- tms. vapaalla 40,7 38,1 50,0 Käy päätoimisesti töissä 52,1 42,2 57,5 Muu 64,0 36,8 80,0 Opintojen aloitusikä 20 vuotta ja alle 21-24 vuotta 25-30 vuotta 31 vuotta ja yli 76,9 70,6 58,0 62,1 23,0 28,3 38,7 30,4 82,0 80,0 80,0 72,5 Harkinnut opintojen lopettamista Kyllä Ei 60,1 78,4 32,0 24,2 65,0 85,0 (Korhonen & Rautopuro 2012)
Millaisiin asioihin opiskelukuntoarvio on yhteyksissä? Itsearvioidut opiskelukuntopisteet ovat yhteyksissä hyvin moneen asiaan hitaiden opiskelu- ja elämäntilanteessa Opiskelukunto/kyky -käsitteen sisältö, mitä kaikkea siihen voi liittyä: * kuinka paljon aikaresursseja on opiskelulle (vrt. kokopäivätoiminen opiskelu) * opiskelumotivaation aste * psyykkisten ongelmien kokeminen * elämäntilanne, kuten taloudellinen tilanne * opintoalan valinnan varmuus * ammattikuvan selvyys * opiskelutaitojen hallinta * vaikeiden asioiden ja tehtävien haltuunotto (vrt. itsesäätely) * yleinen optimismi ja usko omiin mahdollisuuksiin
Opiskelijoiden urasuunnittelu kokonaiskuvan hahmotusta Tietoinen uratyyppi Kokee alavalinnan oikeaksi, samoinkuin ainevalinnat ja harjoittelun, on tehnyt urasuunnitelmiaan hops:in avulla ja tietoinen alansa vaihtoehtoisista mahdollisuuksista Utelias uratyyppi Koulutus/ammattiala mahdollisuuksina ja alavalinta tuntuu oikealta, pohti aktiivisesti ainevalintojaan ja harjoitteluaan, käsitykset työelämästä tai työllistymismahdollisuuksista kuitenkin vielä hatarat mutta optimistiset Epävarma uratyyppi (Kuurila 2012) Koulutusala valittu ehkä sattumalta ja valinta epäilytti edelleen, ei riittävästi tietoa opinnoista tai oman alan työtehtävistä
Tietoiset ja epävarmat urasuunnittelijat (Kuurila 2012) Erityisesti epävarma uratyyppi näyttää sellaiselta ryhmältä joka kiinnittyy opintoihinsa heikosti kyselyn perusteella heitä on lähes kolmannes opiskelijoista (27,7 %) sattuma, perhe, kaverit ovat vaikuttaneet alavalintoihin (odotusperustainen + jäsentymätön/sitoutumaton hakumotiivi) omaavat vähiten työkokemusta miehet kuuluvat naisia useammin tähän ryhmään nuorimmat ikäryhmät (18-20 v.) kuuluvat muita useammin tähän ryhmään epävarmuus yleisempää myös opintojen alkuvaiheessa, lukioväylää tulleiden keskuudessa ja vielä vanhempien luona asuvien joukossa kasvanut riski hidastuviin ja keskeytyviin opintopolkuihin kasvanut riski koulutukselliseen syrjäytymiseen kasvanut riski opiskelukyvyn heikentymiseen
Pohdittavaksi: - Miten epävarmaan uratyyppiin kuuluvat opiskelijat näkyvät omassa ohjaustyössäsi? - Millaisia kysymyksiä tai kehittämishaasteita tästä herää ohjaukselle ja oppimisympäristöjen kehittämiselle?
Opintojen suunnittelun ohjaus Epäselvät koulutukseen hakeutumisen lähtökohdat Heikko kiinnittyminen Uraohjaus Opiskelijavirrat ja läpäisyaste Pedagoginen johtaminen Syväsuuntautunut oppiminen ja akateeminen orientaatio Pinnallinen oppimistapa ja epäakateeminen orientaatio Vertaisyhteisöjen tuki Syvenevä osallistuminen opetus-oppimisyhteisöihin Vahva kiinnittyminen Osallistava pedagogiikka Opintoalan valinnan epävarmuus Keskeyttämisaikomukset Ohjauksen saavutettavuus ja erityistarpeet Opintojen hidas käynnistyminen ja sujumattomuus Opintojen priorisoimattomuus Kiinnittymisen käsiteavaruus (Korhonen & Mäkinen 2012) Opiskeluyhteisöjen ulkopuolelle jääminen Marginalisaatio, koulutuksellinen syrjäytyminen, opinnoista luopuminen