Opintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet

Transkriptio

1 Opintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet Marja-Leena Stenström Maarit Virolainen Päivi Vuorinen-Lampila Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

2 2 Opintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet Ammatillisen koulutuksen erilaiset opintopolut AMK-opintojen pitkittyminen, keskeyttäminen ja valmistuminen Yliopistokoulutuksen polveilevat opintourat Ohjauksen palvelujärjestelyiden verkosto ja opintourat

3 3 Jojo-siirtymät Raffen (28) mukaan siirtymä on käsitteenä moni-ilmeinen. Käsitteenä siirtymä kattaa koulutukselliset siirtymät, työelämään siirtymän sekä aikuisuutta määrittäviä siirtymävaiheita aina parisuhteen solmimisesta perheen perustamiseen saakka. Walther (26) kuvaa nuoruuden ja aikuisuuden ikärajojen hämärtymistä metaforisesti käsitteellä jojo-siirtymät. Kestoltaan epävarmoissa jojo-siirtymissä nuoret pyrkivät elämään omaa, itsenäistä elämäänsä, mutta ovat vielä taloudellisesti riippuvaisia vanhemmistaan (osittaisriippuvuus). Stauberin (27) mukaan jojo-siirtymät eivät etene lineaarisesti nuoruudesta aikuisuuteen, vaan niihin liittyy edestakaista liikettä

4 4 Nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään Walther (26) tarkastelee artikkelissaan 11 eri valtion siirtymäjärjestelmiä (transition regimes): 1) universaalijärjestelmä, 2) liberaalijärjestelmä, 3) työllisyyskeskeinen järjestelmä ja 4) matalan turvan järjestelmä. Universaalijärjestelmässä, joka on tyypillinen Tanskassa ja Ruotsissa (ja myös Suomessa), nuoreen liitetään aktiivinen itsensä kehittäminen kouluttautumisen kautta. Nuorta ei kuitenkaan pidetä ainoastaan tulevaisuuden resurssina, vaan häntä tuetaan yksilöllisissä valinnoissa ja siirtymissä ja jokaiselle pyritään turvaamaan vähintään toisen asteen koulutus

5 5 Nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään (jatkoa) Liberaalijärjestelmässä (Englanti ja Irlanti) nuoret nähdään varhain taloudellisesti riippumattomina vanhemmistaan ja yhteiskunnasta. Koulutuspolitiikan tärkeä tavoite on saattaa nuoret mahdollisimman nopeasti koulutuksesta työelämään ns. tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Työllisyyskeskeisessä järjestelmässä (Saksa, Ranska ja Alankomaat) korostuvat nuorten sopeutuminen ja valmiudet tiettyihin sosiaalisiin ja ammatillisiin asemiin. Nuoren odotetaan löytävän koulutustaan vastaavaa työtä pian valmistumisensa jälkeen ja ellei näin tapahdu, on leimautumisen pelko suuri

6 6 Nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään (jatkoa) Matalan turvan järjestelmä (Italia, Espanja ja Portugali): Nuorten asema on työelämässä selkiintymätön ja siirtymiin liittyy tyypillisesti pitkittyminen. Koska nuoret eivät ole opiskellessaan oikeutettuja sosiaalietuuksiin, on heidän osallistuttava erityyppisiin epävarmoihin työsuhteisiin. Koska yhteiskunta ei tarjoa tukea ja sosiaalietuuksia, on nuori hyvin riippuvainen oman perheensä avusta ja tuesta

7 Opintouratutkimus Koulutuksen tutkimuslaitoksella on meneillään Opetusministeriön rahoittama Opintoura-projekti, jonka tehtävänä on selvittää opintouratyyppien ja koulutuksellisten siirtymien yleisyyttä ja oppilaitosprofiilien eriytymistä opintouratyypeittäin ammatillisen toisen asteen peruskoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Tutkimuksessa erilaisilla opintouratyypeillä tarkoitetaan opintojen keskeyttämistä, viivästymistä, siirtymiä koulutusasteelta, -sektorilta ja alalta toiselle sekä tavoiteajassa tai sitä nopeammin valmistumista. Opintouratyyppejä tarkastellaan Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla.

8 Tutkimusasetelma

9 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittaneiden aikaisemmin suoritettujen tutkintojen määrä keskimääräisen aloitusiän mukaan Aikaisempien tutkintojen määrä Opiskelijoiden määrä Opiskelijoiden %-osuus Keskimääräinen aloitusikä vuosina Iän vaihteluväli Ei tutkintoa ,8 18, tutkinto 138 2,3 26, tutkintoa 389 6, 33, tutkintoa 11 1,6 38, tutkintoa 18,3, tutkintoa 3,, tutkintoa 2, 48, 46- Yhteensä , 21,

10 1 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vuonna 24 aloittaneiden opintojen kesto ja valmistuminen kk 24 kk 36 kk 48 kk yli 48 kk hum+kasv kulttuuri yht+liiket.+hall luonnontiede tek+liikenne luva+ympäristö sos+terv+liikunta Marata kaikki alat yhteensä

11 Vuonna 24 ammatillisen koulutuksen aloittaneiden opintouratyypit vuonna 28 %

12 Ammatillisen toisen asteen koulutuksen opintouratyypit sukupuolen mukaan % mies nainen

13 Ammatillisen toisen asteen koulutuksen opintouratyypit pohjakoulutuksen mukaan 8 % ei kumpaakaan amm yo amm+yo

14 Ammatillisen toisen asteen koulutuksen opintouratyypit iän mukaan 8 % v 17-19v 2-24v 25v tai enemmän

15 Opintourat aloitusalan mukaan % kesken kesken+vaihto viivästynyt viivästynyt+vaihto muun alan tutkinto aloitusalan tutkinto

16 Yhteenvetoa toisen asteen ammatillisen koulutuksen opintourista 62 % oli suorittanut aloitusalan tutkinnon ja 4 % muun alan tutkinnon lain edellyttämässä määräajassa (3+1 vuodessa). Neljännes (25 %) oli keskeyttänyt opintonsa ja 9 %:lla oli viivästyneet opinnot. Tutkinnon suorittaminen ja opintojen keskeyttäminen näyttää olevan yhteydessä opintoalaan, aloitusikään, pohjakoulutukseen, joillakin aloilla myös sukupuoleen. Tulosten perusteella myös suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on havaittavissa jojo-siirtymät ja moninkertainen koulutus (28 % oli suorittanut vähintään yhden toisen asteen koulutuksen tutkinnon aloittaessaan opinnot), joka liittyy sekä yksilöllisiin että yhteiskunnallisiin tekijöihin (mm. nykyisten tehtävien ja ammattien muuttuminen ja katoaminen). Yksi keino opintojen lyhentämiseen saattaisi olla aikaisemmin opitun tunnistamisen kehittäminen, mikä edellyttää mm. menetelmien ja läpinäkevyyden kehittämistä.

17 17 AMK-opintojen pitkittyminen, keskeyttäminen ja valmistuminen

18 18 v.23 AMK:ssa aloittaneiden koulutustausta Yo 6.2 Yo ja muut (ei em.) 12.5 Yo + 2. asteen amm aste amm. + muut 2 Opisto + muut 23/11/211

19 19 AMK: 59% v. 23 aloittaneista suoritti tutkinnon, minkä? AMK-tutkinto 1. Yo-tutkinto 1. Amm. perustutkinto tai muu tutkinto 1. KK-tutkinto yliopistossa 1. 23/11/211

20 2 AMK-opintojen kesto ja valmistuminen, 23 aloittaneet 1 9 Hum+ Kas Kultt Yht+Tal+Hal Luonnont. Tek+liikk Luva+Ymp Sote Marata 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 6 kk 64 kk

21 21 6 AMK uratyypit /11/ Keskeyttänyt, ei muita opintoja 2.7 Keskeyttänyt, on muita opintoja Opinnot pitk., ei koul. vaihtoa Opinnot pitk., on muita opintoja 7.7 Suorittanut muun alan tutkinnon Suorittanut oman alan tutkinnon

22 22 AMK-uratyypit sukupuolittain Miehet Naiset 23/11/211

23 23 Uratyypit aloittain Opinnot kesken, ei vaihtoa Opinnot kesken, myös muita opintoja Pitkittyneet opinnot, ei vaihtoa Pitkittyneet opinnot, myös muita opintoja Muun alan tutkinto 23/11/211 Aloitusalan tutkinto

24 24 Koulutusvaihdon suunta Ei vaihtoa Yliopistoon Amm. toiselle asteelle 1.5 AMK sisällä AMK sisällä ja muuta 23/11/211

25 25 Tärkeää huomioitavaa AMKopintourista Alojen erot: erityisesti tekniikan ja liikenteen ja luonnontieteiden alojen, sekä sosiaali- ja terveysalan profiilien vastakkaisuus Tekniikan ja liikenteen profiilia selittävät: nuorten aloittajien ja ammatillista tietä opiskelemaan tulevien muita aloja suurempi osuus sekä sisäänotettujen suuri osuus suhteessa hakeneisiin Sukupuolten erot verrattuna nuorten koulutukseen

26 Yliopistokoulutuksen polveilevat opintourat Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational

27 27 Yliopisto-opiskelijoiden opintourat. Vuonna 21 aloittaneiden tilanne vuoteen 28 mennessä % Keskeyttänyt Keskeyttänyt + vaihto 7 17 Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun asteen tutkinto Muun alan maisterin tutkinto 47.2 Aloitusalan maisterin tutkinto

28 Yliopistokoulutuksen opintouratyypit sukupuolen mukaan. Vuonna 21 aloittaneet vuoteen 28 mennessä. % Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Opintouratyyppi Muun asteen tutkinto Muun alan maisterin tutkinto Oman alan maisterin tutkinto Miehet Naiset

29 Yliopistokoulutuksen opintouratyypit vuonna 21 aloittaneilla vuoteen 28 mennessä opintojen aloitusiän mukaan % Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Opintouratyyppi Muun asteen tutkinto Muun alan maisterin tutkinto Oman alan maisterin tutkinto alle 19 v 2 v v 25 v -

30 % 1 9 Opintouratyypit yliopistossa koulutusaloittain, 21 opinnot aloittaneet vuoteen 28 mennessä Teol Hum Taidet 8 Mus Kasv Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun asteen tutkinto Opintouratyyppi Kandin tutkinto Muun alan maisterin tutkinto Oman alan maisterin tutkinto Liik Yht.k.t Psyk Terv Oik Kaupp Luonn Maat-met Tekn Lääk

31 Maisterin tutkinnon vuoteen 28 mennessä joko aloitusalalta tai muulta alalta suorittaneiden osuudet vuonna 21 yliopisto-opinnot aloittaneista opiskelijoista koulutusaloittain % Kuviosta jätetty pois pienimmät koulutusalat (teatteri- ja tanssi, hammas- ja eläinlääketiede, farmasia, kuvataide)

32 Valmistuneiden osuuksien vuosittaiset kumulatiiviset kertymät yliopistokoulutuksessa koulutusaloittain; 21 aloittaneiden tilanne vuoteen 28 asti % Opintovuosia Teol Hum Taidet Mus Kasv Liik Yht.k.t. Psyk Terveyst Oik Kauppat Luonn Maat-met Tekn Lääk

33 Yliopistossa 21 opinnot aloittaneiden suorittamat tutkinnot vuoden 28 loppuun mennessä Suoritetut tutkinnot n % 1. tutkinto maisterin tutkinto Ei muita tutkintoja + Toinen maisterin tutkinto123 + Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto4 + Kandin tutkinto + Amk-tutkinto + Toisen asteen ammatillinen tutkinto ,6 44,9,5,5,4,,3 1. tutkinto kandin tutkinto Ei muita tutkintoja + Maisterin tutkinto + Kaksi kandin tutkintoa + Kaksi kandia ja toinen maisterin tutkinto + Amk-tutkinto + Toisen asteen ammatillinen tutkinto 1. tutkinto amk-tutkinto Ei muita tutkintoja + Maisterin tutkinto + Kandin tutkinto + Toinen amk-tutkinto 1. tutkinto toisen asteen ammatillinen tutkinto Ei muita tutkintoja + Maisterin tutkinto + Kandin tutkinto + Amk-tutkinto + Toinen toisen asteen ammatillinen tutkinto ,2 5,7 8,1,1,1,, 2,9 2,,7,1,1 1,5 1,1,2,1,,1 Esimerkkejä tutkinnoista: Toisen asteen ammatilliset tutkinnot: Artesaani, musiikin peruskoulutus, liiketalouden perust., kaupan ja hallinnon ammattit., sähköalan peruskoulutus, rakennus- ja yhdyskunta-alan ammattit., maatalouden peruskoulutus, terveys- ja sosiaalialan ammattit., majoitus-, ravitsemis- ja talousalan peruskoulutus, sotilasalan peruskoulutus Amk-tutkinnot Tradenomi, medianomi, insinööri (AMK), käsi- ja taideteollisuuden ja konservoinnin amk-tutkinto, terveydenhuollon amk-tutkinto, sosiaalialan amk-tutkinto, marataalan amk-tutkinto, laboratorioalan amk-tutkinto, metsätalousinsinööri (AMK), hallinnon ja kaupan alan amk-jatkotutkinto, merenkulun amk-tutkinto Ei suoritettua tutkintoa tarkastelujaksolla ,8 Yhteensä , 1 lisäksi ammatillisen toisen asteen tutkinto (n=2); 2 lisäksi kolmas maisterin tutkinto (n=1); 3 tätä ennen ammattikorkeakoulututkinto (n=1); 4 tätä ennen kaksi muun alan maisterin tutkintoa (n=1)

34 34 % Opintouravertailu koulutusasteittain Keskeyttänyt, ei muita opintoja Ammatillinen perustutkinto AMK Yliopisto Keskeyttänyt, on muita opintoja Opinnot pitkittyneet, ei vaihtoa Opinnot pitkittyneet, on muita opintoja Muun alan tutkinto/muu kk tutkinto Oman alan tutkinto 23/11/211

35 Keskeisimpiä huomioita - yliopistokoulutus Miehillä ja naisilla erilaiset opintourat: naiset valmistuvat useammin aloitusalaltaan eli suorittavat tutkinnon, miehet keskeyttävät useammin, opinnot viivästyvät ja he vaihtavat koulutusta useammin Opintourien muotoutumien vahvasti koulutusalasidonnaista. Aloitusalallaan tutkinnon suorittaneiden osuudet vaihtelevat eri aloilla välillä 31,9 % - 86,4 %. Korkeimmat psykologian alalla, lääketieteessä, oikeustieteessä ja kasvatustieteissä, matalimmat musiikkialalla, teknistieteellisellä alalla, luonnontieteissä ja humanistisissa tieteissä Osa opiskelijoista suorittaa opinnot hyvin lyhyessä ajassa hyväksiluettuja opintoja paljon Tarkastelujakson aikana suoritetut tutkinnot, niiden suoritusjärjestys ja tutkintojen kombinaatiot kuvaavat hyvin opintourien polveilevuutta ja monimuotoisuutta Opiskelijoiden yksilöllisten opintourien moninaisuus (erilaiset tavoitteet, motiivit jne.) suuri haaste ohjaukselle myös yliopistokoulutuksessa Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational

36 36 Kiitoksia! Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto