Tilinpäätös Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 180

Tilinpäätös 2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu 180 2016

Julkaisu 180 2016 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2016

Tilinpäätös 2015 Painosmäärä 160 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu 2 80100 JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi Kansi Taitto Sirpa Savolainen Kuvat Jarno Artikka (ylä, vasen) Pixabay (keski) Laura Jussila (oikea) Viimeistely Satu Reinikainen Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2016

Sisältö 1 Toimintakertomus 7 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 7 1.1.1 Maakuntajohtajan katsaus 7 1.1.2 Maakuntaliiton hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 9 1.1.3 Olennaiset muutokset maakuntaliiton toiminnassa ja taloudessa 9 1.1.4 Maakuntaliiton henkilöstö 10 1.1.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista 11 1.2 Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä 12 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 13 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 13 1.3.2 Toiminnan rahoitus 14 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 15 1.5 Kokonaistulot ja -menot 2015 16 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely 16 2 Talousarvion toteutuminen 19 2.1 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 19 2.1.1 Käyttötalouden toteutuminen (luottamushenkilöhallinto, toimisto, projektit, tulevaisuusrahasto, Karelia Expert Oy) 19 2.1.2 Tuloslaskelman toteutuminen 20 2.1.3 Rahoitusosan toteutuminen 1.1. 31.12.2015 23 3 Tilinpäätöslaskelmat 27 3.1 Tuloslaskelma 27 3.2 Tase 28 3.3 Rahoituslaskelma 30 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 33 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 33 4.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät 33 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 33 4.2.1 Toimintatuotot 33 4.3 Taseen liitetiedot 34 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 34 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 35

4.3.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 36 4.3.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 36 4.3.5 a. Tilintarkastuspalkkiot 36 4.3.5 b. Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 36 4.3.6 Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin 2015 37 4.3.7 Jäsenkuntien osuus peruspääomasta 31.12.2015 38 4.3.8 Jäsenkuntien osuus oman pääoman ehtoisista sijoituksista 31.12.2015 39 5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 43 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 47 7 Tulostavoitteet vuonna 2015 ja niiden toteutuminen 51 7.1 Alueidenkäyttö 51 7.2 Aluekehitys 55 7.3 Hallintopalvelut 62 7.4. Johtaminen ja viestintä 68 Johtaminen ja viestintä 68 7.5 Kehittämisrahoitus 72 7.6 Maakunnan edunajaminen 75 7.7 Maakuntaliiton yhteistyöverkostot 79 8 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 83 9 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hankerahoitus 95 9.1 Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: myönnetyt avustukset 2015 95 9.2 Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: maksatukset vuonna 2015 97 9.3 Maksatukset EU-varoista 99 9.4 Maakunnan kehittämisrahahankkeet 103 10 Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano 107

1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Maakuntajohtajan katsaus Maailman ja Suomen taloudellinen tilanne heijastuu Pohjois-Karjalaan Maailman ja Suomen vaikea taloudellinen tilanne on heijastunut maakuntaamme ja sen eri osiin. Olemme maakuntana pärjänneet vähintäänkin kohtuullisesti, sillä esimerkiksi liikevaihdolla mitattuna olemme jo useamman vuoden olleet Suomen maakuntien kärkikolmikossa. Yritysten vienti on myös vetänyt selvästi muuta maata paremmin. Työttömyys on kuitenkin edelleen liian korkealla tasolla ja maakunnan eri osien välisessä kehityksessä on vielä liian paljon eroja. Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Karjalan väestö väheni vuonna 2015 yli 500 asukkaalla. Pitkään jatkunut myönteinen nettomuuttotase kääntyi samalla negatiiviseksi (-28). Venäjän taloudellinen tilanne on myös vaikuttanut maakuntaamme. Rajanylitysten määrä on huippuvuosista jonkin verran laskenut samoin kuin venäläisten rajanylittäjien suhteellinen osuuskin. Se on näkynyt erityisesti kaupoissamme ja matkailuyrityksissämme. Niiralan rajanylityspaikan kansainvälisen statuksen 20-vuotisjuhla osoitti kuitenkin sen, mikä merkitys rajat ylittävällä yhteistyöllä ja rajanylityspaikalla on vuosien mittaan Pohjois-Karjalalle ollut. Toimivan ja samalla vakaan rajanylityspaikan merkitys tullee korostumaan tulevaisuudessakin. Turvapaikan hakijoiden määrän kasvaminen ja lisääntynyt keskustelu maahanmuutosta osoittaa osaltaan sen, miten kansainväliset tapahtumat heijastuvat myös Pohjois-Karjalaan ja miten nopeasti tilanteet muuttuvat. Vaikeista olosuhteista tulleet turvapaikan hakijat on otettu pääsääntöisesti hyvin vastaan, joskin myös huolestuttavia ääri-ilmiöitä on esiintynyt. Onnistunut kotouttaminen on jatkossa avainasia. Vaikuttamista ja suurtapahtumia Tapahtumien supervuosi näkyi monella tavalla maakunnassa. Ampumahiihdon MM-kilpailut, Maaseutunäyttely, Kuninkuusravit ja monet muut onnistuneet tapahtumat toivat valtavan julkisuusarvon maakuntaan. Edellä mainitut suurtapahtumat keräsivät noin 255 000 osallistujaa ja jättivät arviolta noin 50 milj. euroa Pohjois-Karjalaan. Ampumahiihdon MM-kisatapahtuma oli vahvasti esillä Suomen Urheilugaalassa vuoden urheilutapahtumaksi. Joensuun ravirata nimettiin puolestaan vuoden raviradaksi. Maakunnan edunajamisen välineenä toimi aiempien vuosien tapaan hankeluettelo ja erityisesti sen kärkihankkeet, painopisteenä osaamisrakenteet, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka, liikenne sekä hallinnon kehittäminen ja kokeilut. Kevään eduskuntavaalien jälkeen kansanedustajien kanssa tehtävä yhteistyö käynnistyi uudelta Savo-Karjalan vaalipiirin pohjalta. Olemme saaneet vaikeasta taloustilanteesta huolimatta myönteisiä päätöksiä maakuntaan. Näistä ovat esimerkkeinä Euroopan Metsäinstituutin perusrahoitus, vankilapäätökset, käräjäoikeusratkaisu, Joensuun lentoaseman kehittäminen ja junavuorotkin (tosin väliaikaisena työvoittona). Näissä kaikissa on tarvittu saumatonta ja johdonmukaista yhteistyötä. 7

Laajaa kansalaiskeskustelua herättivät erityisesti junien ostoliikenteen määrärahoihin kohdistuvat supistukset ja niiden vaikutukset Joensuu Lieksa Nurmes sekä Joensuu Varkaus yhteyksiin sekä susien lisääntynyt häiriökäyttäytyminen. Junayhteydet saatiin vaikuttamisen kautta pääosin vuoden 2016 osalta turvattua, mutta ei kaikilta osin. Jatkotyötä ja valmistautumista mahdolliseen henkilöliikenteen kilpailun avautumiseen tarvitaan. Keskustelu susikannan määrästä ja kannanhoidollisesta metsästyksestä jatkuu. Kannanhoidollinen kaksivuotinen kokeilu päättyy vuonna 2016, jonka johdosta tarvitaan maakunnallista arviointia, näkemystä ja vaikuttamista sen jatkoa varten. Vuosi 2015 oli myös puheenjohtajuuksien vuosi Pohjois-Karjalalle. Maakunta toimi sekä Itä- Suomen että Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyön vetäjänä. Puheenjohtajuusvuosi huipentui Joensuussa pidettyyn huippukokoukseen, joka kokosi yli 100 päättäjää elokuussa Joensuuhun. Ohjelmatyön paino toteutuksessa ja seurannassa EU:n rakennerahasto -ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 toimeenpano jatkui ja vuoden aikana järjestettiin kaksi hakukierrosta. Pohjois-Karjala toimi myös ohjelmatyössä Itä- ja Pohjois-Suomen puheenjohtajamaakuntana. Vuosi huipentui loppuvuodesta Joensuussa pidettyyn ohjelman seurantakomitean kokoukseen ja edellisen ohjelmakauden päätösgaalaan. Siinä palkittiin ansioituneita hankkeita ja toimijoita. Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavan ENI Karelia CBC -ohjelma hyväksyttiin komissiossa ja sen hyväksymiskäsittely jatkuu, tavoitteena ohjelman hakukierrosten avautuminen vuonna 2016. Maakuntaohjelmatyössä painopiste oli toimeenpanossa ja seurannassa. POKAT 2017 -seurantaryhmät toimivat vuoden mittaan aktiivisesti. Vuoden aikaan valmisteltiin myös useita toimeenpano-ohjelmia, esimerkkeinä kaivannaisalan strategia ja kv-toimenpideohjelma. Maakuntakaavatyö eteni myös maakunnassa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa maakuntakaavan 4. vaiheen, ja se siirtyi ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistuspäätöstä odotetaan alkuvuodesta 2016. Syksyllä käynnistyi maakuntakaavan kokonaistarkastelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella ja selvitysten käynnistämisellä. Lainsäädäntöä muutettiin myös vuoden aikana niin, ettei jatkossa maakuntakaavoja enää vahvistettaisi ympäristöministeriössä. Siun Sotesta Meijän Maakuntaan Kunnat ovat tehneet vuoden mittaan tulevaisuuteen suuntaavia isoja rakenteellisia päätöksiä perustamalla Siun Sote -kuntayhtymän. Ennakkoluuloton työ on noteerattu myönteisesti myös valtakunnallisesti. Pohjois-Karjalan kuntien lisäksi mukana on ollut myös Heinäveden kunta. Siun Soten perustamisen myötä kunnat ovat käynnistäneet etulinjassa myös tulevaisuuden kunnan määrittelyn. Loppuvuodesta maan hallitus linjasi aluehallinnon uudistamista 18 itsehallintoalueen muodostamisen kautta. Hallituksen tavoitteena on, että 1.1.2019 käynnistyy suoriin maakuntavaaleihin pohjautuva maakuntahallinto. Maakuntahallinnon ytimenä on Sote, jonka lisäksi se sisältää maakuntaliiton, pelastustoimen ja valtion aluehallinnon tehtäviä. Maakunnassa pidettiin tammikuussa 2016 iso maakunnallinen tilaisuus, jossa käsiteltiin aluehallinnon uudistusta. Johtopäätöksenä Siun Sotesta Meijän Maakuntaan -esiselvityksen käynnistäminen. Vuoden 2016 aikana Pohjois-Karjalan tulevan itsehallintoalueen muodostaminen on 8

vahvasti esillä ja me voimme olla jälleen kerran edelläkävijöitä. Onnistuessamme vahvistamme maakuntamme mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kehittymiseemme ja maakuntamme asukkaiden hyvinvointiin. 1.1.2 Maakuntaliiton hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän asioissa. Maakuntavaltuusto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Vuoden aikana kaksi jäsentä ja neljä varajäsentä vaihtui maakuntavaltuustossa. Joensuun kaupunginvaltuusto valitsi Mauri Ahvalon tilalle Kari Väkeväisen, Roope Tahvanaisen tilalle Päivi Ikosen maakuntavaltuuston varajäseniksi. Lieksan kaupunginvaltuusto valitsi Eija Härkösen tilalle varsinaiseksi jäseneksi Lea Oravilahti-Pehkosen ja varajäseneksi Seija Matikaisen tilalle Martti Laatikaisen. Rääkkylän kunta valitsi Jouko Päivisen tilalle varsinaiseksi jäseneksi Petteri Pakarisen, jonka vapautuneelle varajäsenen paikalle valittiin Martti Parviainen. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa sitä ja tekee sen puolesta sopimukset. Muista hallituksen tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset hallinto- ja taloussäännössä. Maakuntahallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Maakuntahallituksen jäsenissä ei tapahtunut muutoksia vuoden 2015 aikana. Maakuntaliiton käytännön toiminnasta vastaa maakuntahallituksen alaisuudessa toimiva toimisto, jota johtaa maakuntajohtaja. Toimiston tehtävänä on huolehtia maakuntaliiton toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta perussopimuksen ja muiden sääntöjen määräysten mukaisesti. Toimisto jakaantuu kuuteen yksikköön, joilla kaikilla on oma yksikön esimies. Yksikön esimiehinä toimivat 31.12.2015 Eira Varis (aluekehitys), Leena Leskinen (alueidenkäyttö), Jari Aho (hallintopalvelut), Risto Poutiainen (johtaminen ja viestintä), Tuija Astikainen (kehittämisrahoitus) ja Sami Laakkonen (maakunnan edunajaminen). Maakuntaliitolla on tarkastuslautakunta, jonka maakuntavaltuusto valitsee. Tarkastuslautakunnan jäsenten on oltava valtuutettuja. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana yhteensä 6 kertaa. Tarkastuslautakunnan jäsenissä ei tapahtunut muutoksia vuoden 2015 aikana. 1.1.3 Olennaiset muutokset maakuntaliiton toiminnassa ja taloudessa Maakuntaliiton toiminta on kuvattu luvussa 7: Tulostavoitteet vuonna 2015 ja niiden toteutuminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 24.11.2014 ( 16) tilikauden 2015 käyttötalousosan toimintatuotoiksi 4 056 000 euroa ja toimintamenoiksi 4 066 000 euroa. Talousarvion käyttötalousosan lukuihin sisältyvät Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuottoina ja menoina 780 000 euroa, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n tuottoina ja menoina 202 300 euroa sekä projektien nettomenoina 25 000 euroa. Luottamushenkilöhallinnon toimintakulut toteutuivat 106,5 prosenttisesti (- 10 309 euroa) talousarvioon verrattuna. Ylitys pääasiassa johtui maakuntaliiton puheenjohtajuudesta Itä- ja Pohjois- 9

Suomen maakuntaliittojen yhteistoiminnassa ja siitä aiheutuneista lähinnä tapahtumiin liittyvistä kuluista. Toimiston osalta toimintatuotot toteutuivat 100,3 prosenttisesti (+ 9 265 euroa). Toimintatuotot olivat yhteensä 3 082 965 euroa, josta jäsenkuntien maksuosuudet 3 071 700 euroa. Toimintakulut toteutuivat 103,5 prosenttisesti talousarvioon verrattuna ja olivat yhteensä 3 001 114 euroa. Toimintakulujen sisällä henkilöstökulut sivukuluineen toteutuivat 103,8 prosenttisesti talousarvioon verrattuna. Ylitys johtui vuoden lopussa maksetusta 123 022 euron suuruisesta henkilöstökorvauksesta. Ilman sitä henkilöstökulut olisivat toteutuneet 97,8 prosenttisesti (+45 125 euroa) talousarvioon verrattuna. Palvelujen ostot toteutuivat 98,3 prosenttisesti (+ 8 595 euroa) talousarvioon verrattuna. Menokohtana aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 108,6 prosenttisesti (-5 998 euroa). Ylitys kohdentui pääasiassa kalustoon ja koneisiin. Avustukset toteutuivat 152,0 prosenttisesti (menokohta yhteensä 30 394 euroa). Avustukset kohdentuivat kulttuuriin ja liikuntaan mm. maakunnan menestyneiden palloilujoukkueiden ottelutapahtumiin. Vuokrat toteutuivat 96,8 prosenttisesti (+ 7 875 euroa). Toimiston kulujen kokonaisylitys talousarvioon verrattuna oli 100 814 euroa. Kun ylityksestä vähennetään aikaisemmin mainittu henkilöstökorvaus, toteutui toimiston kulut 99,2 prosenttisesti (+ 22 208 euroa). Projekteista tuli maakuntaliitolle kuluja 35 181 euroa, kun talousarvion nettomenot oli budjetoitu 25 000 euroa. Ylitys 10 181 euroa. Tilinpäätöksessä 31.12.2015 käyttötalousosan toimintatuotot ovat 5 363 762 euroa ja toimintamenot 5 365 243 euroa. Käyttötalousosan talousarvion sekä toteutuneiden tuottojen ja menojen erotus johtuu siitä, että projektien talousarvio laaditaan nettomääräisenä, kuten edellä on kuvattu. Toimintakate on -1 480 euroa. Tilikauden alijäämä rahoitustuottojen ( -1 euro) ja rahastosiirtojen (-120 559 euroa) jälkeen on 122 041 euroa. 1.1.4 Maakuntaliiton henkilöstö Maakuntaliiton uusi organisaatiomalli oli käytössä ensimmäisen kokonaisen kalenterivuoden. Maakuntaliiton toimistossa on kuusi yksikköä Yksiköt ovat aluekehitys, alueiden käyttö, hallintopalvelut, johtaminen ja viestintä, kehittämisrahoitus ja maakunnan edunajaminen. Organisaatiorakenne on tarkemmin kuvattu luvun 8 henkilöstökertomuksessa. Maakuntavaltuusto kokouksessaan 21.9.2015 ( 12) hyväksyi maakuntaliiton ja maakuntajohtaja Pentti Hyttisen välisen sopimuksen, jolla sovittiin Pentti Hyttisen palvelussuhteen päättymisestä 31.12.2015 alkaen. Kehittämisjohtaja Risto Poutiainen toimi vs. maakuntajohtajana 1.10. 31.12.2015 Maakuntaliiton henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli 44 henkilöä. Naisia oli 25 (56,8 %) ja miehiä 19 (43,2 %). Naisten lukumäärä lisääntyi yhdellä ja miesten pysyi ennallaan. Maakuntaliitossa on laadittu henkilöstökertomus, joka on esitetty tämän tilinpäätöksen luvussa 8. 10

1.1.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminnan kannalta ei ole tiedossa mitään akuutteja riskejä. Hankkeiden rahoitukseen liittyy periaatteessa riski taloudellisista seuraamuksista. Johtuen ohjeistuksen ja ohjeistavien tahojen suuresta määrästä tulkinnalliset erimielisyydet ovat mahdollisia. Myös työntekijän inhimillisen virheen mahdollisuus on olemassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon kohdistuneet eri tahojen tarkastustoimet ovat kuitenkin osoittaneet, että hankkeiden rahoitukseen liittyviä takaisinperintään johtavia toimenpiteitä ei ole odotettavissa. Vuoden aikana hankkeisiin ei kohdistunut oikaisuvaatimuksia eikä takaisin perimisiä. Maan hallitus teki loppuvuodesta 2015 linjauksen aluehallintouudistuksesta, joka tulisi voimaan 1.1.2019 alkaen. Tavoitteena on suoriin maakuntavaaleihin pohjautuva itsehallinto. Tässä yhteydessä maakunnan liitot ja ELY:t lakkautuvat. Em. linjauksen pohjalta Pohjois-Karjalassa käynnistettiin esiselvitys Siun sotesta Meijän maakuntaan. 11

1.2 Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntahallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on maakuntaliitossa järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Maakuntaliiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Liiton lakisääteiset tehtävät on suoritettu lakeja ja säädöksiä noudattaen. Maakuntahallitus on kokouksessaan 22.2 ( 23) käsitellyt maakuntajohtajan raportin sisäisestä valvonnasta maakuntaliitossa vuonna 2015. Raportissa maakuntajohtaja esittää näkemyksenään, että maakuntaliiton valvontajärjestelmät ovat riittävät, kun huomioidaan maakuntaliiton toiminnan laajuus. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. Maakuntaliiton omien hankkeiden valvontaa on tehostettu mm. laskujen maksun, kilpailutusten ja hankkeiden maksatusten osalta. Valtiovarainministeriön controller-osaston toimeksiannosta suoritettiin maakuntaliitossa kolmen EU-hankkeen tarkastus. Tarkastusraportit eivät antaneet aihetta toimenpiteisiin. Osana riskienhallintaa liiton vakuutukset ovat ajan tasalla ja riittävän kattavat. Liitossa ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella sellaisia merkittäviä vahinkotapahtumia, jotka olisivat edellyttäneet huomattavia korvauksia joko liitolle itselleen, liiton työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle. Henkilöriskien osalta on varahenkilöjärjestelmä, mutta liiton työntekijämäärä huomioiden se on myös haavoittuva. Tältä osin sijaisuudet on varmistettava tarvittaessa käyttämällä liiton ulkopuolisia resursseja. Kuitenkin liiton toiminnan kannalta keskeisissä ydintehtävissä on tarpeeksi kattava varahenkilöjärjestelmä. Tietoturvariskeissä tekniset suojaukset ovat riittävät. Maakuntaliitto on vuoden 2009 alusta ulkoistanut tietotekniset palvelut Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:lle, josta mm. ostetaan ICT-suunnittelijan palvelut. ICT-suunnittelija opastaa henkilöstöä tietoturva-asioissa ja osaltaan valvoo maakuntaliiton tietoturvaa. Käytössä olevalla tietoturvakäsikirjalla varmistetaan henkilöstön riittävän tietoturva-asioiden huomioimisen. Vuoden aikana valmisteltiin kuntalain 14 :n edellyttämät sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet sekä asiaa koskevat muutokset hallinto- ja taloussääntöön. Maakuntavaltuusto hyväksyi ne kokouksessaan 30.11.2015 ( 21). Lisäksi maakuntahallitus kokouksessaan 21.12.2015 ( 209) hyväksyi sisäisen valvonnan yleisohjeen. 12

1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen 01.01.2015 31.12.2015 TULOSLASKELMA TILIVUOSI ED. VUOSI 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 5364 5456 Toimintakulut 5365 5322 Toimintakate -1 134 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate -1 136 Tilikauden tulos -1 136 Tilinpäätössiirrot -121 49 Tilikauden alijäämä/ylijäämä -122 185 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,98 102,52 13

1.3.2 Toiminnan rahoitus Ulkoinen 01.01.2015 31.12.2015 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tilivuosi Ed. vuosi 2015 2014 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate -1 136 Satunnaiset erät Toiminnan ja investointien rahavirta -1 136 Rahoituksen rahavirta -1 136 Muut maksuvalmiuden muutokset 268 136 Rahoituksen rahavirta 267 272 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1905 1 638 Rahavarat 1.1. 1638 1 366 Rahoituslaskelman tunnusluvut Kassan riittävyys (pv) 129,60 112,37 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 504 601 14

1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen 01.01.2015-31.12.2015 Tilivuosi Ed. vuosi 2015 2014 1 000 1 000 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 135 135 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1315 1 795 Muut toimeksiantojen varat 51 51 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 384 13 Muut saamiset 54 28 Siirtosaamiset 541 647 Rahat ja pankkisaamiset 1905 1 638 VASTAAVAA 4385 4 307 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen 01.01.2015-31.12.2015 Tilivuosi Ed.vuosi 2 015 2 014 1 000 1 000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 29 29 Muut omat rahastot 1107 986 Edellisen tilikauden yli-/ja alijäämä 1199 1 014 Tilikauden yli-/alijäämä -122 185 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 50 50 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1315 1 649 Muut toimeksiantojen pääomat 51 51 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 50 39 Siirtovelat 706 304 VASTATTAVAA 4385 4 307 Omavaraisuusaste, % 50,46 43,38 Suhteellinen velkaantuneisuus% 14,09 10,28 Kertynyt ylijäämä 1 077 1 014 15

1.5 Kokonaistulot ja -menot 2015 KOKONAISTULOT: 1 000 1 000 Varsinainen toiminta Toimintatuotot 5 364,00 Korkotuotot 5 364,00 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Rahoitustoiminta Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 5 364,00 KOKONAISMENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 5 365,00 Korkokulut Satunnaiset kulut Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 5 365,00 Rahoitustoiminta Kokonaismenot yhteensä 5 365,00 Kokonaistulo = ulkoisen varsinaisen toiminnan ja investointien tulot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet Kokonaismeno = ulkoiset varsinaisen toiminnan ja investointien menot sekä rahoitustoiminnan rahan käyttö 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuotot ovat tilinpäätöksessä 780 000 euroa ja menot 659 440,28. Taseesta siirrettiin rahastojen lisäyksenä tuloslaskelmaan 120 559,72 euroa. Tilikauden alijäämä on 122 041,04 euroa. Alijäämä siirretään taseen omaan pääomaan kohtaan tilikauden yli- / alijäämä. 16

2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2.1.1 Käyttötalouden toteutuminen (luottamushenkilöhallinto, toimisto, projektit, tulevaisuusrahasto, Karelia Expert Oy) POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 01.01.-31.12.2015, maakuntavaltuuston sitovuustaso merkitty tummennetulla Ulkoinen/Sisäinen KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamushenkilöhallinto Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2014 TA 2015 TA 2015 TP 2015 TA - TP TOT.% Toimintatuotot Toimintamenot -142 451-158 400-158 400-168 710-10 310 106,51 Toimintakate -142 451-158 400-158 400-168 710-10 310 106,51 Toimisto Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2014 TA 2015 TA 2015 TP 2015 TA - TP TOT.% Toimintatuotot 3 054 442 3 073 700 3 073 700 3 082 966 9 266 100,30 Toimintamenot -2 710 478-2 900 300-2 900 300-3 001 115-100 815 103,48 Toimintakate 343 964 173 400 173 400 81 851-91 549 Projektit Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2014 TA 2015 TA 2015 TP 2015 TA - TP TOT.% Toimintatuotot 1 528 775 1 431 111 Toimintamenot -1 547 418-25 000-25 000-1 466 293 Toimintakate -18 643-25 000-25 000-35 182-10 182 140,73 Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2014 TA 2015 TA 2015 TP 2015 TA - TP TOT.% Toimintatuotot 780 000 780 000 780 000 780 000 0 100,00 Toimintamenot -829 038-780 000-780 000-659 440 120 560 84,54 Toimintakate -49 038 0 0 120 560-120 560 Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Alkuperäinen Lopullinen Toteutuma Poikkeama TP 2014 TA 2015 TA 2015 TP 2015 TA - TP TOT.% Toimintatuotot 202 300 202 300 202 300 202 300 0 100,00 Toimintamenot -202 300-202 300-202 300-202 300 0 100,00 Toimintakate 0 0 0 0 0 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Alkuperäinen Lopullinen Toteuma Poikkeama TP 2014 TA 2015 TA 2015 TP 2015 TA - TP Toimintatuotot 5 565 517 4 056 000 4 056 000 5 496 377 1 440 377 135,51 Toimintamenot -5 431 686-4 066 000-4 066 000-5 497 857-1 431 857 135,22 Toimintakate 133 831-10 000-10 000-1 481 8 519 19

2.1.2 Tuloslaskelman toteutuminen POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/Sisäinen Luottamushenkilöhallinto TA 2015 TP 2015 Poikkeama TP 2014 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat -74 300,00-81 175,04 6 875,04-71 278,93 Eläkekulut -4 100,00-5 341,55 1 241,55-5 338,83 Muut henk.sivukulut -1 050,00-648,03-401,97-683,41 Palvelujen ostot -76 950,00-78 078,58 1 128,58-63 506,18 Aineet ja tarvikkeet -950,00-726,80-223,20-774,39 Avustukset Vuokrat -1 031,84 1 031,84-869,34 Muut toimintakulut -1 050,00-1 707,96 657,96 Toimintakulut yhteensä -158 400,00-168 709,80 10 309,80-142 451,08 Toimintakate -158 400,00-168 709,80 10 309,80-142 451,08 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/Sisäinen Liiton varsinainen toiminta/toimisto TA 2015 TP 2015 Poikkeama TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 3 071 700,00 3 071 700,00 0,00 3 041 700,00 Maksutuotot 2 000,00 634,99 1 365,01 467,10 Tuet ja avustukset 7 270,79-7 270,79 8 915,20 Muut toimintatuotot 3 360,00-3 360,00 3 360,00 0,00 Toimintatuotot yhteensä 3 073 700,00 3 082 965,78-9 265,78 3 054 442,30 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat -1 602 000,00-1 674 713,16 72 713,16-1 462 846,53 Eläkekulut -375 000,00-385 507,37 10 507,37-361 951,58 Muut henk.sivukulut -54 000,00-48 676,86-5 323,14-41 306,52 Palvelujen ostot -499 300,00-490 704,10-8 595,90-464 003,62 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -70 000,00-75 998,04 5 998,04-74 753,93 Avustukset -20 000,00-30 394,86 10 394,86-35 792,43 Vuokrat -250 000,00-242 124,73-7 875,27-235 210,01 Muut toimintakulut -30 000,00-52 995,44 22 995,44-34 613,35 Toimintakulut yhteensä -2 900 300,00-3 001 114,56 100 814,56-2 710 477,97 Toimintakate 173 400,00 81 851,22 91 548,78 343 964,33 20

TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/Sisäinen Projektit TA 2015 TP 2015 Poikkeama TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 1 358 918,00 1 431 110,83-72 192,83 1 528 774,98 Toimintatuotot yhteensä 1 358 918,00 1 431 110,83-72 192,83 2 021 055,15 Toimintakulut Henkilöstökulut -796 735,00-796 735,00 Palkat -748 032,05 748 032,05-817 816,55 Eläkekulut -126 059,78 126 059,78-137 309,39 Muut henk.sivukulut -29 512,91 29 512,91-31 600,54 Palvelujen ostot -458 268,00-454 848,76-3 419,24-934 598,57 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -30 115,00-37 156,77 7 041,77-9 967,23 Avustukset Vuokrat -70 300,00-67 767,98-2 532,02-86 664,81 Muut toimintakulut -3 500,00-2 914,50-585,50-17 167,74 Toimintakulut yhteensä -1 358 918,00-1 466 292,75 107 374,75-2 035 124,83 Projektit / netto -25 000,00-25 000,00 Toimintakate -25 000,00-35 181,92 10 181,92-14 069,68 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/sisäinen Toimisto, projektit, luott.henk.hallinto yht. TA 2015 TP 2015 Poikkeama TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 3 071 700,00 3 071 700,00 0,00 3 041 700,00 Maksutuotot 2 500,00 634,99 1 865,01 467,10 Tuet ja avustukset 1 358 418,00 1 438 381,62-79 963,62 1 537 690,18 Muut toimintatuotot 3 360,00-3 360,00 3 360,00 Toimintatuotot yhteensä 4 432 618,00 4 514 076,61-81 458,61 4 583 217,28 Toimintakulut 0,00 Henkilöstökulut 0,00 Palkat -2 473 035,00-2 503 920,25 30 885,25-2 341 514,94 Eläkekulut -379 100,00-516 908,70 137 808,70-500 468,48 Muut henk.sivukulut -55 050,00-78 837,80 23 787,80-74 117,91./.Henkilöstökorvaukset 0,00 Palvelujen ostot -1 034 518,00-1 023 631,44-10 886,56-1 021 611,01 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -101 065,00-113 881,61 12 816,61-85 612,37 Avustukset -20 000,00-30 394,86 10 394,86-35 792,43 Vuokrat -320 300,00-310 924,55-9 375,45-303 525,53 Muut toimintakulut -34 550,00-57 617,90 23 067,90-37 705,05 0,00 Toimintakulut yhteensä -4 417 618,00-4 636 117,11 218 499,11-4 400 347,72 0,00 Projektit / netto -25 000,00-25 000,00 0,00 Toimintakate -10 000,00-122 040,50 112 040,50 182 869,56 21

TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Ulkoinen/sisäinen Liiton varsinainen toiminta käyttötalous TA 2015 TP 2015 Poikkeama TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 4 054 000,00 4 054 000,00 0,00 4 024 000,00 Maksutuotot 2 500,00 634,99 1 865,01 467,10 Tuet ja avustukset 1 358 418,00 1 438 381,62-79 963,62 1 537 690,18 Muut toimintatuotot 3 360,00-3 360,00 3 360,00 0,00 Toimintatuotot yhteensä 5 414 918,00 5 496 376,61-81 458,61 5 565 517,28 Toimintakulut 0,00 Henkilöstökulut 0,00 Palkat -2 473 035,00-2 503 920,25 30 885,25-2 341 514,94 Eläkekulut -379 100,00-516 908,70 137 808,70-500 468,48 Muut henk.sivukulut -55 050,00-78 837,80 23 787,80-74 117,91 Palvelujen ostot -1 034 518,00-1 023 631,44-10 886,56-1 021 611,01 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -101 065,00-113 881,61 12 816,61-85 612,37 Avustukset -1 002 300,00-892 135,14-110 164,86-1 067 130,93 Vuokrat -320 300,00-310 924,55-9 375,45-303 525,53 Muut toimintakulut -34 550,00-57 617,90 23 067,90-37 705,05 0,00 Toimintakulut yhteensä -5 399 918,00-5 497 857,39 97 939,39-5 431 686,22 0,00 Projektit / netto -25 000,00-25 000,00 0,00 Toimintakate -10 000,00-1 480,78-8 519,22 133 831,06 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 48,08 2 316,02 Muut rahoitustuotot Korkokulut -48,62-8,08 Vuosikate -1 481,32 136 139,00 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 136 139,00 Rahastojen lisäys/vähennys -120 559,72 49 038,50 Tilikauden yli- / alijäämä -122 041,04 185 177,50 22

2.1.3 Rahoitusosan toteutuminen 1.1. 31.12.2015 Rahoitusosan toteutuminen 01.01.2015-31.12.2015 Rahioitusosan toteutumisvertailu Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteuma talousarvio muutokset muutosten jälkeen Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate 0 0 0-1 481 1 481 Tulorahoituksen korjauserät Vaikutus maksuvalmiuteen -1 481 23

3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tuloslaskelma POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Ulkoinen TULOSLASKELMA TILIVUOSI ED.VUOSI 2015 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 4 054 000,00 4 024 000,00 Maksutuotot 634,99 467,10 Tuet ja avustukset 1 305 767,26 1 428 113,28 Muut toimintatuotot 3 360,00 3 360,00 Toimintatuotot 5 363 762,25 5 455 940,38 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 503 920,25-2 341 514,94 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -516 908,70-500 468,48 Muut henkilösivukulut -78 837,80-74 117,91 Henkilöstösivukulut -595 746,50-574 586,39 Henkilöstökulut -3 099 666,75-2 916 101,33 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -1 023 631,44-1 021 611,01 Palvelujen ostot -1 023 631,44-1 021 611,01 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -113 881,61-85 612,37 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -113 881,61-85 612,37 Avustukset -759 520,78-957 554,03 Vuokrat -310 924,55-303 525,53 Muut toimintakulut -57 617,90-37 705,05 Toimintakulut -5 365 243,03-5 322 109,32 TOIMINTAKATE -1 480,78 133 831,06 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 48,08 2 316,02 Korkokulut -48,62-8,08 Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut -0,54 2 307,94 VUOSIKATE -1 481,32 136 139,00 TILIKAUDEN TULOS -1 481,32 136 139,00 P-K:n tulevaisuusrahaston lisäys/vähennys -120 559,72 49 038,50 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -122 041,04 185 177,50 27

3.2 Tase Ulkoinen VASTAAVAA Tilivuosi Ed. vuosi PYSYVÄT VASTAAVAT 2015 2014 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 134 634,44 134 634,44 Sijoitukset 134 634,44 134 634,44 PYSYVÄT VASTAAVAT 134 634,44 134 634,44 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 314 719,65 1 794 779,22-26,7 Muut toimeksiantojen varat 51 123,85 51 122,55 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 365 843,50 1 845 901,77-26,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 384 070,79 12 731,81 2 916,6 Muut saamiset 54 107,94 28 249,76 91,5 Siirtosaamiset 541 148,42 646 774,99-16,3 Lyhytaikaiset saamiset 979 327,15 687 756,56 42,4 Saamiset 979 327,15 687 756,56 42,4 Rahat ja pankkisaamiset 1 905 062,53 1 638 435,61 16,3 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 884 389,68 2 326 192,17 24,0 VASTAAVAA 4 384 867,62 4 306 728,38 1,8 28

Ulkoinen Tilivuosi Ed. vuosi Muutos % VASTATTAVAA 2015 2014 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 28 659,22 28 659,22 Muut omat rahastot 1 106 815,65 986 255,93 12,2 Edellisen tilikauden yli-/ja alijäämä 1 199 150,05 1 013 972,55 18,3 Tilikauden yli-/alijäämä -122 041,04 185 177,50-165,9 OMA PÄÄOMA 2 212 583,88 2 214 065,20-0,1 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 50 456,38 50 456,38 PAKOLLISET VARAUKSET 50 456,38 50 456,38 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 314 722,78 1 648 617,04-20,3 Muut toimeksiantojen pääomat 51 123,85 51 123,55 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 365 846,63 1 699 740,59-19,6 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 50 157,57 38 684,02 29,7 Siirtovelat 705 823,16 303 782,19 132,3 Lyhytaikainen 755 980,73 342 466,21 120,7 VIERAS PÄÄOMA 755 980,73 342 466,21 120,7 VASTATTAVAA 4 384 867,62 4 306 728,38 1,8 29

3.3 Rahoituslaskelma POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Ulkoinen Tilivuosi Ed. vuosi 2015 2014 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TULORAHOITUS Vuosikate -1 481,32 136 139,00 Satunnaiset erät TULORAHOITUS -1 481,32 139 139,00 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 481,32 139 139,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Toimeksiantojen,varojen ja po muutokset 146 164,31-43 530,09 Saamisten muutos -291 570,59 440 689,41 Korottomien velkojen muutos 413 514,52-261 017,63 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 268 108,24 136 141,69 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 268 108,24 136 141,69 RAHAVAROJEN MUUTOS 266 626,92 272 280,69 Rahavarat 31.12. 1 905 062,53 1 638 435,61 Rahavarat 1.1. 1 638 435,61 1 366 154,92 RAHAVAROJEN MUUTOS 266 626,92 272 280,69 30

4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Sijoitukset Osakkeet on merkitty taseessa hankintahintaan, lukuun ottamatta Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n osakkeita, joihin on tehty arvonalennus 1.1.1997 avaavassa taseessa. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseessa nimellisarvoon. Hankinnat Koneiden ja kaluston täydennyshankinta, 28 871,28 on kirjattu kertapoistona kuluksi. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 4.2.1 Toimintatuotot v. 2015 v. 2014 Tehtäväkokonaisuudet Varsinainen toiminta Luottamushenkilöhallinto 0,00 0,00 Toimisto 3 082 965,78 3 054 442,30 Projektit 1 431 110,83 1 528 774,98 Tulevaisuusrahasto 780 000,00 780 000,00 Karelia Expert Oy 202 300,00 202 300,00 Tulevaisuusrahasto, omille proj.maks. 132 614,36 109 576,90 Yhteensä 5 363 762,25 5 455 940,38 Tulevaisuusrahastosta omille projekteille on maksettu 132 614,36. 33

4.3 Taseen liitetiedot 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Osakkeet ja osuudet Omistuksia muissa yhteisöissä v. 2015 v. 2014 P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 0,29 % 1 osake 168,19 168,19 Karelia Expert Matkailupalvelu Oy 18 752,95 18 752,95 Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 15,4 % 252 osaketta Joensuun Tiedepuisto Oy 115 713,30 115 713,30 Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 1,86 % 550 osaketta Muut osakkeet ja osuudet 134 634,44 134 634,44 Lyhytaikaisten saamisten erittelyt Myyntisaamiset Myyntisaamiset 384 070,79 12 731,81 Muut saamiset Muut saamiset 54 107,94 28 249,76 Siirtosaamiset EU:n osuudet projekteihin 384 606,11 534 849,17 Muut osuudet projekteihin 83 061,50 29 202,87 Muut siirtosaamiset 73 480,81 82 722,95 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 979 327,15 687 756,56 34

4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman muutokset v. 2015 v. 2014 Peruspääoma 1.1. 28 659,22 28 659,22 Peruspääoma 31.12. 28 659,22 28 659,22 Peruspääoma jäsenkunnittain, sivulla nro 38. P-K:n tulevaisuusrahasto 1.1. 930 331,36 979 369,86 lisäykset 780 000,00 780 000,00 vähennykset 659 440,28 829 038,50 31.12. 1 050 891,08 930 331,36 Kuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1.1. 55 924,57 55 924,57 lisäykset 0,00 0,00 vähennykset 0,00 0,00 31.12. 55 924,57 55 924,57 Sijoitukset jäsenkunnittain, sivulla nro 39. Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 1 199 150,05 1 013 972,55 Tilikauden alijäämä -122 041,04 185 177,50 Oma pääoma yhteensä 2 212 583,88 2 214 065,20 Pakolliset varaukset v. 2015 v. 2014 Sisäasiainministeriön takaisinperintä Karinvest Oy 50 456,38 50 456,38 Maakunnallinen pääomasijoitusyhtiö -hanke Lyhytaikaisen vieraan pääoman erittely Ostovelat 50 157,57 38 684,02 Siirtovelat EU:n osuudet projekteihin Muut osuudet projekteihin 295 936,48 9 626,95 Muut siirtovelat 128 288,49 9 579,18 Lomapalkkajaksotus 281 598,19 284 576,06 Lyhytaikaiset velat yhteensä 755 980,73 342 466,21 35

4.3.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä v.2015 v.2014 Kopiokoneiden ja atk-laitteiden leasingvuokrat 11 102,53 18 266,99 4.3.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevista tiedoista on annettu erillinen kertomus. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2015 4.3.5 a. Tilintarkastuspalkkiot Vakinaiset virat ja työsuhteet 33 31 Määräaikaiset työsuhteet 11 12 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot, lakisääteinen 4 441,80 3 517,50 Tilintarkastuspalkkiot, hankkeet 1897,75 3 468,25 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Yhteensä 6 339,55 6 985,75 4.3.5 b. Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut v. 2015 Keskustan Pohjois-Karjalan piiri 4 379,78 Savo-Karjalan kokoomus 2 027,00 Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri 439,50 Pohjois-Karjalan Sos.Dem.piiri 3 863,00 Pohjois-Savon Vihreät 176,00 Outokummun vasemmisto 66,00 Suomen Kristillisdemokraattien P-K:n piiri 66,00 Yhteensä 11 017,28 36

4.3.6 Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin 2015 Lopulliset verotulot vuonna 2013 Euroa Maksuosuus/vuosi Euroa % Ilomantsi 16 172 474 137 836 3,4 Joensuu 220 031 524 1 893 218 46,7 Juuka 12 894 644 109 458 2,7 Kitee 31 875 374 275 672 6,8 Kontiolahti 43 064 104 368 914 9,1 Lieksa 35 188 896 304 050 7,5 Liperi 34 853 733 299 996 7,4 Nurmes 21 688 348 186 484 4,6 Outokumpu 20 517 523 178 376 4,4 Polvijärvi 10 104 655 85 134 2,1 Rääkkylä 5 384 334 48 648 1,2 Tohmajärvi 13 015 757 113 512 2,8 Valtimo 6 057 262 52 702 1,3 Yhteensä 470 848 628 4 054 000 100,0 37

4.3.7 Jäsenkuntien osuus peruspääomasta 31.12.2015 Kunta Veroäyrit Osuus % Ilomantsi 107 513 1 229,62 4,29 Joensuu 1 088 704 12 451,12 43,45 Juuka 89 123 1 019,22 3,56 Kitee 191 460 2 189,80 7,64 Kontiolahti 150 688 1 723,42 6,01 Lieksa 255 199 2 918,57 10,18 Liperi 143 768 1 644,21 5,74 Nurmes 140 363 1 605,35 5,60 Outokumpu 120 418 1 377,12 4,81 Polvijärvi 64 318 735,65 2,57 Rääkkylä 37 408 427,87 1,49 Tohmajärvi 78 292 895,27 3,12 Valtimo 38 641 442,00 1,54 Yhteensä 2 505 895 28 659,22 100,00 Aloittavan taseen 1.1.1997 mukaisesti 38

4.3.8 Jäsenkuntien osuus oman pääoman ehtoisista sijoituksista 31.12.2015 Kunta Osuus % Ilomantsi 2 178,90 3,9 Joensuu 25 196,80 45,0 Juuka 1 899,53 3,4 Kitee 4 357,75 7,8 Kontiolahti 3 799,07 6,8 Lieksa 5 307,52 9,5 Liperi 3 296,25 5,9 Nurmes 2 849,30 5,1 Outokumpu 2 514,09 4,5 Polvijärvi 1 340,85 2,4 Rääkkylä 782,16 1,4 Tohmajärvi 1 620,19 2,9 Valtimo 782,16 1,4 Yhteensä 55 924,57 100,0 39

5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Päiväkirja Pääkirja Tasekirja Käytetyt tositelajit Alaraja Yläraja Käytetty 10 Kassatositteet 000001 010000 648 20 Ostolaskut, 03 020001 030000 21809 30 Ostolaskujen suoritukset 030001 040000 30291 40 Ostolaskut, 02 040001 050000 40118 60 Palkat 060001 070000 60058 70 Laskutus 070001 080000 70152 80 Myyntireskontran suoritukset 080001 090000 80073 Säilytys Kirjanpitokirjat ja tositteet säilytetään kirjanpitolain 2. luvun 10. :n mukaisesti. Rakennerahastovarojen osalta neuvoston asetuksen EY n:o 1260/1999 artikla 38 mukaisesti. 43

6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 47

7 Tulostavoitteet vuonna 2015 ja niiden toteutuminen 7.1 Alueidenkäyttö Alueidenkäyttö yksikkö vastaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan laatimisesta ja sen seurannasta, maakuntasuunnitelman aluerakenne -osiosta sekä laajemmin alueidenkäytöstä siihen liittyvine viranomaistehtävineen. Pohjois-Karjalassa on voimassa kolme vaihemaakuntakaavaa ja maakuntakaavan 4. vaihe on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n laatiminen on käynnistynyt. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii yhtenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana. Tähän alueidenkäyttö yksikön toimintaan kuuluvat lausunnot, viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Lisäksi yksikkö osallistuu alueidenkäyttöön liittyvien yhteistyöryhmien toimintaan ja toteuttaa yksikön tehtäviin liittyviä hankkeita. Yksikkö vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Maakuntaliitto on mukana myös itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä. Yksikön tehtävänä on laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen ja ilmasto- ja energia-alan toimenpiteiden edistäminen. Yksikkö toteuttaa lisäksi tietoliikenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyviä hankkeita. Maakuntaliiton koordinoiman maakunnallisen SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Alueidenkäyttö yksikkö vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistoista, sen ylläpidosta ja jalostamisesta. Laki paikkatietoinfrastruktuurista (Inspire-direktiivi) edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Lounaispaikka toteuttaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan lataus- ja katselupalvelun. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosiona on resurssiviisaus. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat metsä- ja energiantuotanto, ruuan tuotanto, liikennejärjestelmä ja ympäristö. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Laaditaan maakuntakaavaa ja seurataan voimassa olevan maakuntakaavan toteuttamista Valmistellaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus ja varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen. Viedään Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Varaudutaan maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistamiseen liittyvien tehtävien hoitamiseen. 51

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 2.2. 6.3.2015 välisen ajan ja siitä saatiin 42 lausuntoa ja 18 muistutusta. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 6.5.2015. Maakuntavaltuusto hyväksyi 15.6.2015 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan, jonka jälkeen maakuntakaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistusmenettelyyn. Vahvistusmenettelyyn liittyen maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tuli kaksi valitusta, joihin annettiin vastineet syyskuussa. Ympäristöministeriö pyysi eri ministeriöiden lausuntoja hyväksytystä maakuntakaavasta, joihin lausuntoihin annettiin vastineet marraskuussa. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöstä odotellaan vuoden 2016 alkupuoliskolla. Valmistellaan maakuntakaavan 5. vaiheen / kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma maakuntahallituksen hyväksyttäväksi ja käynnistetään tarvittavien erillisselvitysten laatiminen. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus teki syyskuussa periaatepäätöksen kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen käynnistämisestä. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnos hyväksyttiin maakuntahallituksessa 21.12.2015 asetettavaksi nähtäville ja lausunnoille. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan seurantaraportti laadittiin syksyn aikana uuden maakuntakaavatyön pohjaksi. Käynnistettiin maakuntakaavan liittyviä erillisselvityksiä muun muassa biotalouden aluerakenteesta, Petroskoi Niirala Joensuu Kajaani Oulu (NiiKa) kehittämiskäytävästä ja Saimaan matkailualueen aluerakenteesta sekä toteutettiin kysely Pohjois- Karjalan vetovoimaisuudesta. Yhteen sovitetaan liikennejärjestelmätyötä muuhun maakunnan suunnitteluun POKAT liikenneryhmä kokoontui 4 kertaa. Ryhmä on käsitellyt mm. Itä-Suomen liikennestrategian valmistelua sekä liikennejärjestelmän kehittämisen kysymyksiä (juna-, lento-, vesi- ja joukkoliikenne, tie- ja rataverkko). Ryhmän kokouksissa on käsitelty mm. viisasta liikkumista Joensuun symmetrisen kaupungin kehittämistä sekä rajaliikennettä. Lisäksi on seurattu VT9:n YVA - prosessin etenemistä. Toimittiin yhteys/vastuuhenkilönä aihealueen 3 hankkeessa. Osallistutaan aktiivisesti Itä-Suomen liikennestrategian uudistamistyöhön. Itä-Suomen liikennestrategia valmistui Itä-Suomen maakuntaliittojen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Strategia antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen ja se on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kaiken lähtökohtana ovat olleet keskeisimmät asiakastarpeet, joiden perusteella päämäärät ja tavoitteet on asetettu. Strategian käytäntöön viemiseksi kaikki toimijat toteuttavat linjauksia sekä omassa toiminnassaan että yhdessä laadittavien toimenpidesuunnitelmien kautta. Liikennevirasto on osallistunut strategian valmisteluun ja se on laadittu yhtä aikaa Liikenneviraston pitkän tähtäyksen suunnitelman - Liikenne kohti tulevaa kanssa. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksy strategian aluekehityslain mukaisesti 26.10.2015 Uudistetaan Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja käynnistetään siihen liittyvän aiesopimuksen valmistelu. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ei päivitetty ennen Itä-Suomen liikennestrategian valmistumista. Strategia valmistui vasta loppuvuodesta 2015. Liiken- 52

nejärjestelmäsuunnitelma tullaan uudistamaan laatimalla Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 työn yhteydessä Pohjois-Karjalan liikenteen tavoitetila ja visio vuodelle 2040. Edistetään alueidenkäyttöä maakunnan erityispiirteet huomioiden sekä tuodaan maakunnan näkemys esille eri yhteistyöfoorumeilla Tuodaan Pohjois-Karjalan vahvuudet ja erityispiirteet esille kansallisessa ja kansainvälisessä aluerakenteen kokonaiskuvan suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet -hanketta (valtakunnallinen maakuntakaavoituksen pilottihanke) toteuttamalla on haluttu olla edelläkävijänä biotalouden huomioon ottamisessa maakuntakaavoituksessa. Hanke jatkuu keväälle 2016, jolloin tulokset valmistuvat. On esitelty Pohjois-Karjalan biotalousosaamista mm. Barentsin metsäfoorumissa Joensuussa sekä eurooppalaisen maaseutuverkoston tilaisuudessa Brysselissä. Osallistutaan alueidenkäyttöön liittyviin neuvotteluihin ja annetaan lausunnot maakunnan alueidenkäyttöön liittyvistä suunnitelmista ja hankkeista. Kaavoitukseen liittyviä lausuntoja annettiin 85 kappaletta. Lisäksi osallistuttiin useisiin viranomaisneuvotteluihin (23 kappaletta). Osallistutaan alueidenkäytön kannalta ajankohtaisiin yhteishankkeisiin ja selvitystöihin sekä yhteistyöryhmiin (esimerkkinä Vuoksen vesienhoitosuunnitelma, jäteasiain neuvottelukunta). Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaan vaikutettiin mm. lausunnon, SOVA -ryhmän ja vesienhoidon yhteistyöryhmän kautta. Norpan suojelun seurantaryhmän kokouksiin osallistuttiin kerran. Uusi suurpetoneuvottelukunnan toimintajakso aloitettiin. Toimittiin alueellisen metsäneuvoston puheenjohtajana. Suomen metsäkeskuksen laatima Pohjois-Karjalan alueellinen metsäohjelma valmistui joulukuussa 2015, työhön osallistuttiin työryhmien kautta. Maakuntaliitto oli aktiivisesti mukana laatimassa Fennoskandian vihreän vyöhykkeen Karjalan alueen toimintasuunnitelmaa, joka valmistui joulukuussa 2015. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän uudelleen käynnistämisen organisointi. Yhteistyöryhmän perustamista valmisteltiin ja se kutsutaan koolle ensimmäisen kerran keväällä 2016. Lisäksi tehtiin yhteistyötä Totkunniemen maisemanhoidon suunnitteluhankkeen kanssa. Osallistutaan alueidenkäyttöä ja maakuntakaavoitusta tukeviin hankkeisiin ja selvityksiin 1 2:n alueidenkäyttöä tukevan hankkeen käynnistäminen (esimerkkinä ilmasto- ja energiaala, liikenne, kulttuuriympäristöt). Aloitettiin Itä-Suomen yliopiston koordinoima Erasmus+ -hanke On The Way Towards a Low-Carbon Society, johon osallistutaan partnerina. Vuoden 2015 aikana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto oli mukana valmistelemassa EU:n Interreg Itämeriohjelmaan hankehankemusta sisävesiliikenteen kehittämiseksi (EMMA -hanke). Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen marraskuussa 2015. Hanke toteutetaan vuosina 2016 2018. Pääpartnerina hankkeessa toimii Hafen Hamburg Marketing Saksasta. Viime vuosien aikana päättyneissä hankkeissa tehtyjen toimenpiteiden edistäminen. 53

Käytiin neuvotteluja Reiteistä Traileiksi -hankkeessa esitetyn ylläpitomallin käytäntöön saattamisesta. Toteutetaan maakuntaohjelmaa metsät ja biotalous -kokonaisuuden alla Koordinoidaan Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamista. Osallistutaan energianeuvontatyöhön. Osallistutaan Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyöhön. Toimitaan maakuntaliiton rahoittamissa alueidenkäyttöön liittyvissä keskeisimmissä hankkeissa yhteyshenkilöinä. POKAT Metsät ja biotalous ryhmä kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käytiin läpi ajankohtaisia suunnitelmia ja kehittämishankkeita kuten Vihreän kasvun keskus ja Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hankkeita. Muita keskusteluissa olleita teemoja olivat muun muassa rakennerahastovarojen käyttö, biotalous alueidenkäytössä, UEF biotalousstrategia ja alueellisen metsäohjelman päivitys. Pohjois- Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamiseksi on käynnissä useita hankkeita, joista keskeisin on maakuntaliiton oma käynnistynyt hanke Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä maakuntaa. Ollaan mukana valtakunnallisessa Motivan energianeuvontatyön verkostossa. Energianeuvontatyötä ei ole tehty Motiva -hankkeen päättymisen jälkeen hankkeena mutta maakuntaliiton, metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen yhteyshenkilöt kokoontuvat aika ajoin yhteen ja läpikäyvät energianeuvontaan liittyviä toimenpiteitä. On osallistuttu Itä-Suomen bioenergiaohjelman koordinaatioryhmän toimintaan, jonka työn tuloksena valmistui Itä-Suomen energiatase 2014 -raportti. Toimittiin yhteys/vastuuhenkilönä aihealueen 6 hankkeessa. Koordinoidaan suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointityötä (SOVA) Ohjataan ja koordinoidaan maakuntakaavojen vaikutusten arviointia (maakuntakaavan 4. vaihe ja maakuntakaavan 5. vaihe / kokonaismaakuntakaavan tarkistus), liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointia sekä muiden laadittavien/päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arviointia. Sova -ryhmä kokoontui 5 kertaa. Arvioitava oli mm. kaivannaisalan sekä kulttuurin ja luovien alojen toimenpideohjelmat, alueellinen metsäohjelma, 4.vaihemaakuntakaava sekä Vuoksen vesienhoitosuunnitelma. Sova- ryhmän kokoonpanoa täydennettiin. Paikkatietoon ja laajakaistakysymyksiin liittyvien tehtävien asiantuntijuus Paikkatietoa hyödynnetään tehokkaasti maakuntaliiton toiminnassa ja laajemmin kuntakentällä. Ylläpidetään Pohjois-Karjalan virkistysreitistöjen karttapalvelun ja kutsujoukkoliikenteen paikkatietoaineistoa ja osallistutaan niiden kehittämiseen. Paikkatietoa on hyödynnetty maakuntakaavoituksessa sekä alueidenkäyttöä ja muuta liiton toimintaa koskevissa selvityksissä. Pohjois-Karjalan virkistysreittien karttapalvelun ja kutsujoukkoliikennepalvelun aineistoja on päivitetty ja uudistettu tarvittaessa. On hyödynnetty Harava -kyselypalvelua ja osallistuttu paikkatietoalan koulutuksiin. Koordinoidaan ja toteutetaan ylimaakunnallisia ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeita. 54

Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hankkeessa (1.3.2011 28.2.2015) edistettiin eri toimenpitein nopeiden 100 Mb/s -yhteyksien aikaansaamista haja-asutusalueille yhteistyössä hankkeessa mukana olevien maakuntien kanssa; Lappi, Kainuu, Pohjois- Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa sekä yhteistyössä Pohjois-Savon vastaavan oman hankkeen kanssa. Rahoitus oli Pohjois-Karjalan ELY -keskukselta, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 2013. Kaista kaikille -hankkeessa (1.1.2015 31.12.2016) koordinoitiin laajakaistarakentamisen valtiontuesta (1186/2009) annetun lain mukaisia maakuntaliiton tehtäviä; valmistelu sekä tarvittava tekninen asiantuntemus ja mm. valtion tuen hakuun liittyvät tehtävät 6 maakunnan alueella: Kainuu, Keski-Suomi, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. 7.2 Aluekehitys Aluekehitysyksikkö vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja ohjelmatyöstä. Maakunnan elinvoimaa, hyvinvointia ja työllisyyttä edistetään aluekehitysohjelmilla, vahvistamalla elinkeino- ja innovaatiotoimintaa, koulutusrakenteita, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. Yksikön tehtävänä on maakuntaohjelman laadinta (ml. maakuntasuunnitelma), toteuttamisen suunnittelu, kehittämistavoitteiden edistäminen ja seuranta. Yksikkö vastaa osaltaan EU:n ja muiden ohjelmien toteutuksesta, yhteensovituksesta ja koordinoinnista. Maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosioina ovat: - älykkään erikoistumisen valinnat sekä yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen - osaamisen kehittäminen (ml. koulutus ja tutkimus) - Venäjän läheisyyden hyödyntäminen - kansainvälisyyden vahvistaminen - maaseutuasiat ja paikallinen kehittäminen. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat: - hyvinvointi (ml. nuorten erityishuomioiminen) - teknologiateollisuus - kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta - kulttuuri ja kulttuurituotanto (luovat alat) Yksikön vastuulla on Venäjä-yhteistyö. Tähän kuuluvat mm. rajayhteistyöhankkeita rahoittavan Karelia CBC -ohjelman valmistelu- ja toteuttamisvastuu Pohjois-Karjalan osalta ja poliittisen tason yhteistyöfoorumi Euregio Karelia. Yksikön tehtävänä on maakunnan kansainvälistymisen vahvistaminen. Maakunnan kehittämiseen vaikutetaan osallistumalla aluekehityksen kannalta tärkeiden kansainvälisten verkostojen toimintaan sekä toimimalla aktiivisesti valituilla yhteistyöalueilla. Pohjois-Karjala on mukana AEBR (Euroopan raja-alueiden liitto), AER (Euroopan alueiden liitto), ERRIN (Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueiden verkosto) ja NSPA (Pohjoisten, harvaanasuttujen alueiden verkosto) -verkostoissa sekä tarkkailijajäsenenä Barentsin alueneuvostossa. Erilliset yhteistyösopimukset on laadittu Katalonian (Espanja) ja Heilongjiangin (Kiina) maakuntien kanssa. Yksikön vastuulla on Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja erillisohjelmatyö maakuntaliitossa. Yksikkö vastaa maahanmuuttoasioista maakuntaliitossa. Yksikön tehtävänä on maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelu ja hankeneuvonta. 55

Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Vastataan maakunnan aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja ohjelmatyöstä. Edistetään maakuntaohjelman toteutumista ja seurataan toteutumista systemaattisesti. Pokat 2017 -Maakuntaohjelman toteuttaminen käynnistyi vauhdikkaasti. Käynnissä oli lähes sata maakuntaohjelmaa toteuttavaa hanketta, joiden kokonaisrahoitus oli yhteensä noin 36 M. Rahoitus tulee eri rahoituslähteistä. Maakuntaohjelmassa määritellyn älykkään erikoistumisen strategian mukaisia hankkeita oli käynnissä 29, yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämishankkeita 19, osaamisen vahvistamishankkeita 31, kansainvälisyyden vahvistamisen hankkeita 13, Venäjän läheisyyden hyödyntämisen hankkeita 3 ja resurssiviisaushankkeita 16. Tuotannollisista painopisteistä elintarvikealan hankkeet odottivat vielä maaseuturahaston rahoituksen käynnistymistä. Venäjä-osaamisen kehittämiseen tähtäävät hankkeet odottivat puolestaan Karelia CBC-ohjelman käynnistämistä. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma päivitettiin vuodelle 2016. Vahvistetaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä aluekehityksessä. Toimittiin puheenjohtajana Itä-Suomen ja Itä- ja Pohjois-Suomen koordinaatioryhmissä ja valmisteltiin mm. yhteishankkeita kaivannais- ja puualoilta. Toimittiin Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean sihteeristössä Itä- Suomen edustajana. Toimittiin Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston työvaliokunnan puheenjohtajana. Käynnistetään uusien maakunnallisten POKAT-ryhmien toiminta. POKAT 2017 -Maakuntaohjelman ohjauksen ja seurannan vahvistamiseksi käynnistettiin yhdeksän POKAT-ryhmän toiminta. Ryhmät ovat Metsät ja biotalous, Teknologiateollisuus, Venäjä, Hyvinvointi, Koulutus ja ennakointi, Liikenne, Kaivannaiset, Matkailu ja Kulttuuri. POKAT-ryhmät toimivat asiantuntijana edustamallaan alalla sekä edistävät alansa kehittämistavoitteiden toteutumista. POKAT-ryhmien toiminnan tavoitteena on maakunnan kehittäminen vahvalla yhteistyöllä. Ryhmät edistävät omalta osaltaan yritystoiminnan kilpailukykyä, kärkiosaamista ja kansainvälisyyttä, resurssien tehokkuutta ja toimintaympäristön rakenteita. Tavoitteena on eri ohjelmien kytkentöjen vahvistaminen, tiedonkulun parantaminen sekä toiminta yli sektorija aluerajojen. Ryhmille laadittiin yhteiset pelinsäännöt. POKAT-ryhmille perustettiin ekstranet-sivut maakuntaliiton intranettiin. Järjestettiin Maakuntaohjelman käynnistämisseminaari, johon osallistui noin 70 henkilöä. Vastataan POKAT- ja muiden yhteistyöryhmien toiminnasta yksikön vastuualoilla: hyvinvointi, elinkeinoelämän yhteistyö, teknologiateollisuus, kulttuuri, kivi- ja kaivannaisala, Venäjä, maaseutu, kansainvälisyys ja koulutus. POKAT-hyvinvointiryhmä kokoontui neljä kertaa. Yksi kokoontuminen oli yhteinen sote-johtajien kanssa. Aiheina olivat Siun sote, Sitran palvelupaketit ja hyvinvointiryhmän toimintasuunnitelma. Järjestettiin seminaari Uuden edessä, käsi kädessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteuttaminen Pohjois-Karjalassa. Toimittiin yhteys/vastuuhenkilönä 11 aihealueen hankkeessa. POKAT-teknologiateollisuusryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ryhmä keskittyi mm. teknologiateollisuuden tutkimus- ja kehitysympäristöjen hyödyntämiseen, teknologiateollisuuden liikevaihdon ja viennin kehitykseen, teollisen internetin hyödyntämismah- 56

dollisuuksiin, keskeisiin alan kehittämishankkeisiin ja yritysten kehitysnäkymiin. Toimittiin yhteys/vastuuhenkilönä kahdeksassa aihealueen hankkeessa. POKAT-kaivannaisryhmä kokoontui neljä kertaa. Työskentely keskittyi kaivannaisalan toimenpidesuunnitelman loppuun saattamiseen ja julkistamiseen Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä strategiset valinnat 2015 2017. Kaivannaisalan kehittämisessä painottuvat mineraaliesiintymien etsintä ja tutkimus sekä operatiivinen koulutus ja koulutusvienti. Toimittiin yhteys/vastuuhenkilönä neljässä aihealueen hankkeessa. POKAT-kulttuuriryhmä kokoontui viisi kertaa. Keskeisin tehtävä oli kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelman laatiminen Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuuri ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017. Uudenlaisen haasteen toi luovien alojen sovittaminen osaksi kulttuurialan kehittämistä. Maakuntaohjelman mukaisesti kulttuuri ymmärretään osaksi toimintaympäristöä ja luovat alat tuotannolliseksi painoalaksi. Toimittiin yhteys/vastuuhenkilönä viidessä aihealueen hankkeessa. Laadittiin Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimenpideohjelma ja järjestettiin sen julkistamisseminaari 4.11.2015. Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelmaryhmä kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin toimenpideohjelman valmistelun lisäksi aiemman Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelman toteumaa, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston toimintaa, EIP Smart City NSPA aloitteen toteutusta Pohjois-Karjalassa, EAY- ja erillisohjelmien hankehakukierroksia sekä toimijoiden ajankohtaisia kv-asioita. Perustettiin kv-toimintaryhmä toimenpideohjelman työryhmäksi yhdistämällä aiemmat Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelmaryhmä ja Pohjois-Karjalan kv-hanketoimijafoorumi. Oltiin mukana valmistelemassa 17 aihealueen hanketta. POKAT-Venäjäryhmä kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. Venäjän talouskehitystä ja sen vaikutusta Suomeen, venäläisten ostosmatkailun kehitystä Pohjois-Karjalassa ja Venäjän työmarkkinoita ja maahanmuuttoa. Tiedonvaihtoa parannettiin perustamalla ryhmän facebook-sivut, joilla julkaistiin Venäjä-aiheeseen liittyviä uutisia ja ajankohtaisia asioita. Toimittiin yhteys/vastuuhenkilönä yhdessä aihealueen hankkeessa. POKAT-koulutus- ja ennakointiryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ryhmän toiminnassa painottuivat yhteistyö koulutussektorilla, koulutuksen inhimillisten voimavarojen kehittäminen ja koulutuksen vaikuttavuus ja ennakointi. Toimittiin yhteys/vastuuhenkilönä neljässä aihealueen hankkeessa. Edistetään maakunnan elinkeino- ja innovaatiotoimintaa sekä maakunnan älykkään erikoistumisen valintojen toteutumista, osallistutaan Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) toteuttamiseen ja äkillisten rakennemuutosten hoitoon maakunnassa. Vauhditettiin biotalouden investointien liikkeellelähtöä ja alan osaamiskeskittymän vahvistamista mm. valmistelemalla biotalouden kasvupaketti. Osallistuttiin innovaatiojohtajan Helsinki-iskuun, missä kerrottiin biotalouden ainutlaatuisesta osaamiskeskittymästä keskeisissä ministeriöissä. Pohjois-Karjalan asema biotalouden ja resurssitehokkuuden valtakunnallisena edelläkävijänä vahvistui. Tehdyn työn tuloksena maakunnassa saavutettiin merkittäviä kehitysaskelia, kun yhdeksän maakunnan kuntaa liittyi Kohti hiilineutraalia kuntaa 57

(HINKU) -verkostoon. Pohjois-Karjala toimii kuntien edelläkävijäverkostossa valtakunnallisena tiennäyttäjänä. Elinkeino- ja innovaatiotoiminnassa osallistuttiin maakunnan innovaatiokeskittymän, kasvuyritysten, kasvuohjelmien, viennin, avainteknologioiden, teollisten symbioosien sekä Joensuun kaupungin symmetrisen kaupungin kehittämiseen. Vauhditettiin maakunnallisten investointien liikkeellelähtöä mm. järjestämällä keskeisille vaikuttajille vierailuja maakuntaan. Maakunnan fotoniikan osaamista esiteltiin Brysselissä. Osallistuttiin Start me up -liikeideakilpailu järjestämiseen ja vuoden elinkeinotoimijan valintaan. Osallistuttiin Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman työskentelyyn sekä Keski- Karjalan ja Joensuun seudun äkillisten rakennemuutosten hoitoon ja työryhmien toimintaan. Käynnistettiin Pohjois-Karjalan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman valmistelu ja varauduttiin Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituksen käynnistämiseen. Lisäksi osallistuttiin Joensuun seudun kasvustrategian ja Joensuun kaupungin kasvusopimusehdotuksen valmisteluun. Käynnistettiin selvitys älykkään erikoistumisen kehittämistarpeista. Huolehditaan maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelusta ja hankeneuvonnasta. Maakunnan kehittämisrahasta rahoitettiin viisi hanketta. Valmisteltiin rahoituspäätökset ja järjestettiin hankeneuvontaa ja aloituspalaverit. Edistetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialan kehittymistä ja verkostoitumista yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koordinoidaan sosiaali- ja terveysjohtajien ja Järjestöasiain neuvottelukunnan kokouksia sekä vastataan eläkeläistyöryhmän toiminnasta. Pohjois-Karjalan sote-johtajat kokoontuivat omana ryhmänä kaksi kertaa, jolloin aiheina oli Siun sote, asukkaiden marraskuu - tilaisuuksien palautteet, järjestöbarometri ja Sitran palvelupaketit. Hyvinvointiryhmän ja Sote-johdon yhteisessä kokouksessa käsiteltiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoa, lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon ja lastensuojelun yhteistyötä, seutuseteleitä ja seudullista yhteistyötä, alueellisten sosiaalityöntekijöiden tilannetta sekä kuntien sote-menojen eroja. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton eläkeläistyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Ryhmän nimi muutettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton eläkeläisneuvottelukunnaksi. Aiheina olivat toimintasuunnitelman laatiminen, yhteenveto Pohjois-Karjalan vanhusneuvostojen tilanteesta, HIP-hankkeen (hyvän ikäasumisen palvelukeskus-hanke) tilanne, ikäihmisten arjen turvallisuus hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja kaatumisen ehkäisy sekä ikäihmiset on voimavara Joensuun Setlementti ry:n ikäihmisille suunnattujen toimintojen esittely sekä vanhusneuvostoseminaarin järjestäminen. Järjestöasiain neuvottelukunta JANE kokoontui kuusi kertaa, jolloin valmisteltiin lausunto SOTE-uudistuksesta ja järjestöjen roolista uudistuksessa, laadittiin Miun yhistys -yhdistysohjelma ja valittiin vuoden Järjestöstara sekä järjestettiin Järjestöpäivät Outokummussa. Edesautetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistyön kehittämistä Pohjois-Karjalassa. 58

Osallistuttiin Siun soten -palveluiden järjestämisen selvittelyryhmiin, tiedottamalla Siun soten etenemisestä ja rahoittamalla Siun sote -hanketta. Lisäksi osallistuttiin koulutuspäivän järjestämiseen lapsi- ja maahanmuuttajatyön ammattilaisille. Selvitetään maakunnallisen hyvinvointialan indikaattoritiedon hyödyntämistä maakunnassa sekä yhteistyössä Itä- ja Keski-Suomen maakuntien liittojen kanssa. Hyvinvointiryhmän indikaattorityöryhmä lähetti kunnille ja järjestöille kyselyn heidän keskeisiksi katsomista toimenpiteistä, jotka oli jaoteltu maakuntaohjelman hyvinvointituotannon kehittämistavoitteiden mukaan. Näistä tehdään vuonna 2016 toimenpidesuosituksia ja yhteistyötä ylimaakunnallisesti. Vahvistetaan maakunnan Venäjä-yhteistyötä ja kansainvälistymistä Kehitetään Euregio Karelia aluetta ja sen näkyvyyttä, alueiden yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa Euregio Karelia toiminnan pääsuunnat 2020 -asiakirjan mukaisesti. Vuosi 2015 oli Euregio Karelian 15:sta toimintavuosi. Sen näkyvyyttä ja tunnettuutta parannettiin tiedottamalla aktiivisesti toiminnasta ja ajankohtaisista Venäjä-tapahtumista ja asioista nettisivuilla, facebook-sivuilla ja eri tilaisuuksissa. Verkkosivujen tekninen päivitys toteutettiin. Tärkeänä edunvalvonta-asiana oli Euregio Karelian alueella sijaitsevien kansainvälisten rajanylityspaikkojen kehittäminen. Euregio Karelian hallitus kokoontui kerran ja käsitteli mm. Karjalan tasavallan federatiivista ohjelmaa Karjalan tasavallan kehittäminen 2020 ja mahdollisuuksia yhteistyöhön suomalaisten toimijoiden kanssa ohjelman hankkeiden toteuttamisessa. Euregio Karelian sihteeristö kokoontui neljä kertaa. Valmistellaan rajan ylittävän yhteistyön hankkeita rahoittavaa Karelia CBC -ohjelmaa ja kytketään Euregio Karelia mukaan ohjelmatyöhön. Euregio Karelian sihteeristö osallistui yhdessä maakuntaliiton nimeämien edustajien kanssa Karelia ENPI CBC-ohjelman seurantakomitean työskentelyyn (1 kokous) ja uuden Karelia CBC-ohjelman alueellisen valmistelutyöryhmän (2 kokousta) ja ohjelmakomitean (2 kokousta) työhön. Niiden keskeisenä tehtävänä oli ohjelma-asiakirjan laatiminen ja sen kansallisen ja Euroopan komission hyväksynnän valmistelu yhdessä hallintoviranomaisen kanssa. Euroopan komissio hyväksyi ohjelma-asiakirjan 17.12. Karelia CBC-ohjelman sisällöstä ja valmistelun tilanteesta tiedotettiin laajasti. Edistetään maakunnan Venäjä-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä aktivoidaan yhteistyötä Venäjän alueiden kanssa. Pokat Venäjä-ryhmässä on edustettuina koko maakunnan keskeiset toimijat, ja se toimii keskeisenä tiedonvaihdon foorumina eri toimijoiden välillä. Se osallistui myös Pohjois-Karjalan Kauppakamarin Venäjä-jaoksen johdolla laadittuun kartoitukseen Pohjois-Karjalan toimijoiden näkemyksistä Venäjä-yhteistyöhön. Kartoituksessa määritettiin Pohjois-Karjalan Venäjä-osaamisen keskeiset kehittämistavoitteet. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tuki Petroskoin ja Sortavalan koulujen oppilaiden kuljetuskustannuksia Joensuussa järjestettyyn Scifest-tiedetapahtumaan edistäen nuorten rajanylittävää kanssakäymistä. Keski-Karjalan kuntien, Joensuun kaupungin ja Sortavalan hallinnon välisen yhteistyösopimuksen mukainen vuotuinen rajayhteistyöfoorumi järjestettiin Kiteellä 25.5. teemana koulutusyhteistyö Keski-Karjalassa ja Sortavalan alueella. Tavattiin Tomskin alueen varakuvernöörin johtama yritysvaltuuskunta ja osallistuttiin 3.7. suomalaisen osaamisen yritysesittelytilaisuuden markkinointiin. Maakunnan 59

osaamista ja Venäjä-yhteistyötä esiteltiin metsäalan ammattilaisille Permin, Kalugan ja Moskovan alueilta sekä Burjatian tasavallasta Venäjältä. Osallistuttiin Barentsin metsäfoorumin järjestämiseen Joensuussa 17. 18.9 yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun kaupungin kanssa ja toimittiin foorumin ohjausryhmässä. Foorumiin osallistui yli 150 osallistujaa, joista kolmasosa Venäjältä. Toteutettiin yhdessä Kainuun liiton kanssa Sweco Ympäristö Oy:n esiselvitys Barentsin kehityskäytävän Petroskoi Niirala Joensuu Kajaani Oulu potentiaalisista yhteistyöaloista ja niiden tärkeimmistä tulevista toimenpiteistä. Valmisteltiin Pohjois-Karjalan maakunnan jäsenyyshakemusta Barentsin alueneuvoston täysjäseneksi tarkoituksena jättää hakemus alkuvuodesta 2016. Osallistuttiin Oulussa lokakuussa pidettyyn Barentsin Euro-Arktisen Neuvoston (BEAC) ulkoministerikokoukseen. Lisäksi osallistuttiin Suomen BEAC:n puheenjohtajakauden 2013 2015 kansallisen Barents-taustaryhmän ja Barentsin alueellisen liikenteen ja logistiikan työryhmän työhön. Edistetään maakunnan maahanmuuttoasioita mm. osallistumalla yhteistyöfoorumeihin, kuten Pohjois-Karjalan alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan ja Itä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) toimintaan. Pohjois-Karjalan alueellinen maahanmuuttoasiain neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa ja käsitteli mm. turvapaikanhakijamäärien kehitystä Itä-Suomessa, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotouttamispalveluiden järjestämistä sekä maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämistä. Itä-Suomen alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunta kokoontui kerran ja asialistalla oli hallituksen maahanmuuttolinjaukset, valtion kotouttamisohjelma ja kotouttamisen osaamiskeskuksen toiminta. Osallistuttiin Itä-Suomen aluehallintoviraston syyskuussa Joensuussa järjestämään kuntien johdolle ja yhteistyötahoille järjestettyyn neuvotteluun pakolaistilanteen järjestämiseksi Itä-Suomessa. Käynnistettiin varhaisen kotoutumisen selvitystyö yhteistyössä Kainuun ja Pohjois- Savon kanssa. Jatketaan ja syvennetään yhteistyötä Katalonian (Espanja) ja Heilongjiangin (Kiina) maakuntien kanssa. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan (Barentsin euroarktisen yhteistyöalueen, AER, AEBR, NEEBOR) mm. toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Osallistuttiin Katalonian aluehallinnon valmistelemaan biotalouden aluekäytön ratkaisuja käsittelevään kansainväliseen Interreg Europe hankehakemukseen BIO4ECO, joka hyväksyttiin rahoitettavaksi. Syvennettiin yhteistyötä Heilongjiangin maakunnan kanssa luomalla toimintamalli maakuntien väliseen yhteistyöhön. Osallistuttiin China-Russia Expoon lokakuussa Harbinissa ja esiteltiin Pohjois-Karjalan maakuntaa. Osallistuttiin Eurooppalaisten raja-alueiden järjestön (AEBR, Association of European Border Regions) hallituksen kokouksiin. Vuosikokouksessa ja konferenssissa "European Grouping of Territorial Cooperation (EGTC) and European Territorial Cooperation (ETC)" Brysselissä 12. 13.11.2015 kokousedustajat olivat Ritva Mahlavuori ja Kari Kulmala. Vs. kehittämispäällikkö Eira Varis toimii Euregio Karelian edustajana järjestön hallituksessa. Päällekkäisyyksien vuoksi AERn kokouksissa ei ollut mukana Pohjois-Karjalan edustajia vuonna 2015. Maakuntahallituksen jäsen Sanna Parkkinen valittiin AERn hallituksen jäseneksi joulukuussa. Neebor verkostolla ei ollut toimintaa vuonna 2015. 60

Osallistutaan aktiivisesti uusien Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmien toteutukseen sekä tuetaan maakunnan toimijoiden osallistumista niihin sekä muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Itämeren alue ja Interreg Europe -ohjelmien ensimmäisiltä hakukierroksilta tuli maakuntaan 8 rahoitettua hanketta, jotka käsittelivät energiatehokkuutta, biotaloutta, palveluiden uudelleen järjestämistä, vesiensuojelua, liikenneyhteyksiä ja matkailua. Hankkeet toivat maakuntaan 2,0 M euroa ulkopuolista rahoitusta ja niissä oli keskimäärin yhteistyökumppaneita 10 eri valtiosta. Pohjoinen Periferia ja Arktinen ja Interreg Itämeri ohjelmien kansalliset työryhmät kokoontuivat molemmat kahdesti vuonna 2015. Kokouksissa arvioitiin ohjelmien toteumaa, osallistuttiin hakukierrosten valmisteluun ja muodostettiin alueiden edustajien tekemien hankearviointien kautta Suomen kansallinen esitys jätettyihin hankehakemuksiin, joita Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelmassa oli vuonna 2015 yhteensä 26 kappaletta ja Interreg Itämeri ohjelman ensimmäisessä hakuvaiheessa 282 kpl ns. concept note hakemusta ja toisessa vaiheessa 78 hankehakemusta. Luennoitiin ko. ohjelmista seitsemän kertaa ja tiedotettiin niiden toteutuksesta aktiivisesti sekä osallistuttiin lukuisiin hankesuunnittelua ja toteutusta käsitteleviin palavereihin. Järjestettiin 19.10. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston iltapäiväkahvit -nimellä tilaisuus ajankohtaisista EU- ja erillisohjelmarahoitusasioista maakunnan toimijoille, jossa puhujana oli EU-toimiston johtaja Kari Aalto. Järjestettiin yhdessä kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kanssa 26.10. seminaari Erasmus + ohjelman mahdollisuuksista ammatillisessa koulutuksessa. Yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa järjestettiin 4.11. rahoituspainotteinen Tutki, kehity ja kansainvälisty aamiaisseminaari tuohentuojille ja ajatuslingoille, joka oli samalla myös Pohjois-Karjalan kv-toimenpideohjelman julkistamisseminaari. Käynnistettiin selvitystyö EU:n suorien rahoituskanavien käytön tilanteesta Pohjois- Karjalassa. Huolehditaan INTERREG IV C -ohjelman kautta rahoitetun kansainvälisen TOURAGE-seniorimatkailuhankkeen pääpartnerina hankkeen tulosten hyödyntämisestä ja loppuraportoinnista. Toteutettiin Tourage hankkeen päätöstoimenpiteet ja hyödynnettiin hankkeen tuloksia mm. osallistumalla Destinations SME s hankkeen valmisteluun. Varmistetaan FinChi GEP (Finland-China Green Economy Platform) -projektin tulosten hyödyntäminen ja loppuraportointi. FinChi GEP -hanke päättyi maaliskuussa ja sen loppuseminaari järjestettiin Pohjois- Karjalan maakuntaliitossa. Hankkeen loppuraportti valmistui. Vahvuuksia kautta Kiinaan selvityshanke käynnistettiin ja sen avulla valmisteltiin FEFE (Further East From the East) -hankehakemus yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Käynnistetään strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita yksikön vastuualueilla. Improve Improving the Community to Co-produce public services Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelman rahoittama Improve -hanke käynnistyi toukokuussa. Sen tavoitteena on luoda uusia digitaalisia toimintamalleja julkisten palvelujen järjestämiseen syrjäisillä ja harvaanasutuilla alueilla. Pohjois-Karjalassa toteutetaan pilottina ehyvinvointipalvelu, jossa lisätään kansalaisten osallisuutta ja palvelujen saatavuutta. Hankkeen päätoteuttaja on irlantilainen ERNACT-kehittämisyhtiö ja mukana on partnereita Pohjois-Irlannista, Ruotsista, Norjasta ja Islannista. Suomesta hankkeeseen osallistuvat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton budjetti hankkeessa on noin 158 000 euroa, 61

josta maakunnan ulkopuolista rahoitusta on yli 141.000 euroa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvä käytänne hankkeessa on Siun Soten toimintamalli, joka herätti laajalti kiinnostusta. Loppuvuodesta alettiin suunnitella Pohjois-Karjalassa toteutettavaa digitaalista hyvinvointipalvelua, joka tulee lisäämään kansalaisten osallisuutta ja parantamaan palvelujen saatavuutta. Palvelu toteutetaan yhteistyössä hankkeen laajan alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Improve -hanke päättyy 30.4.2018. Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima ja rahoittama Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke käynnistyi syyskuussa. Hankkeessa osatoteuttajana toimii Suomen ympäristökeskus SYKE. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 655 000. Hankkeen tarkoituksena on edistää Pohjois-Karjalan muutosta kohti öljyvapaata ja vähähiilistä maakuntaa, muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkuutta, vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä, etsimällä hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä maakunnasta sekä lisäämällä cleantech-tuotteiden ja -ratkaisuiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Hankkeessa aktivoidaan maakunnan kuntia mukaan valtakunnalliseen HINKU (Kohti hiilineutraalia kuntaa) -verkostoon. Tällä hetkellä verkostoon on liittynyt yhdeksän kuntaa Pohjois-Karjalasta. Hanke päättyy 31.8.2018. 7.3 Hallintopalvelut Yksikkö vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinto-, talous- ja henkilöstöasioista. Lisäksi yksikkö hoitaa toimistopalvelut ja toimitiloihin liittyvät asiat sekä valmistelee sopimukset. Yksikön tehtäviin kuuluu EU:n rakennerahastojen sekä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston ja maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätösten valmistelu ja maksatuspäätösten tekeminen. Yksikkö vastaa osaltaan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon liittyvistä hallinnollisista tehtävistä ja talousasioista. Yksikkö vastaa ICT / tietoyhteiskunta-asioista sekä tietohallinnosta ja -tekniikasta. Yksikkö hallinnoi Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastoa ja hankkeiden käsittelyä. 62

Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi (2) Joensuu (22) Juuka (2) Kitee (4) Kontiolahti (4) Lieksa (4) Liperi (4) Nurmes (3) Outokumpu (3) Hannu Hoskonen Mika Purmonen Katja Asikainen Hannele Autti Eero Bogdanoff Seppo Eskelinen Eila Heinonen Heli Hjälm Juha Hämäläinen Sampsa Jääskeläinen Markku Kauppinen Pentti Keskisalo Matti Ketonen Maija Martikainen Alain Minquet Juha Mustonen Merja Mäkisalo-Ropponen Saara Paukku Paula Puhakka Hannes Rossi Sari Sallinen Martti Surakka Petteri Tahvanainen Matti Väistö Väinö Hernesniemi Pekka Vainikka Sanna Halttunen Esa Lahtela Sinikka Musikka Osmo Pirhonen Mika Kuusela Anu Laakkonen Leena Nyyssönen Aulikki Sihvonen Lea Oravalahti-Pehkonen Arja Kiiskinen Reijo Kortelainen Esa Räty Marja-Leena Kivivuori Kirsi Koppinen Juha Kosonen Maija Silvennoinen Matti Kämäräinen Ritva Mahlavuori Jaana Meriläinen Sanna Antikainen Erkki Buska Timo Vänskä Polvijärvi (2) Voitto Parikka Raili Tanskanen Rääkkylä (1) Petteri Pakarinen Hilkka Hiltunen Tarmo Pesonen Kari Väkeväinen Päivi Ikonen Teemu Arponen Marko Haakana Eira Väänänen Jaana Ihme Heino Räty Veijo Oinonen Tuula Parikka Hannu Holopainen Kari Savolainen Eero Hirvonen Krista Mikkonen Aino Heikura Mari Ojalammi Paavo Vatanen Timo Puustinen Laura Jormanainen Sirpa Hyökki Marjatta Räty Anni Järvinen Pekka Kukkonen Arvi Martikainen Sakari Timonen Kari Sutinen Birgitta Muukkonen Maija Kaalimaa Jaakko Uuksulainen Eila Arveli Kirsi Piiparinen Vesa Kuronen Kim Wrange Ville Kuivalainen Päivi Säppi Kaija Öystilä Martti Laatikainen Sanna Parkkinen Jussi Sallinen Nina Räty Kauko Piironen Lahja Mustonen Matti Pellikka Jukka Mikkonen Jari Turpeinen Leila Sirviö Erkki Mononen Tiina Mustonen Jyrki Kuikka Martti Parviainen 63

Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Tohmajärvi (2) Valtimo (1) Martti Haaranen Marketta Sairanen Anna Hölttä Vuokko Väistö Jukka Haaranen Rauli Albert Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on Seppo Eskelinen, 1. varapuheenjohtaja on Matti Kämäräinen ja 2. varapuheenjohtaja Aulikki Sihvonen. Maakuntavaltuusto kokoontui 3 kertaa. Kevätkokouksessaan (16.6.) maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 4. vaiheen ympäristöministeriön vahvistettavaksi sekä käsitteli ja hyväksyi tilinpäätöksen 2014. Ylimääräisessä kokouksessaan (21.9.) maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaliiton ja maakuntajohtaja Pentti Hyttisen välisen sopimuksen maakuntajohtajan työsuhteen purkamisesta. Syyskokouksessaan (30.11.) maakuntavaltuusto käsitteli ja hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2016 2018 sekä tulostavoitteet ja talousarvion vuodelle 2018, hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet sekä muutokset hallinto- ja taloussääntöön. Kokouksen aikana kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen piti esityksen aluehallintouudistuksesta. Maakuntahallitus Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Katja Asikainen Joensuu Juha Mustonen Joensuu Hannu Hoskonen Ilomantsi Maija Kaalimaa Kitee Hanna Huttunen Outokumpu Risto Alanko Juuka Juha Kosonen Liperi Vilja Laurila Tohmajärvi Matti Kuittinen Tohmajärvi Senja Lappalainen Rääkkylä Kari Kulmala Rääkkylä Veikko Isoniemi Polvijärvi Ritva Mahlavuori Nurmes Pertti Turunen Lieksa Heli Hjälm Joensuu Antero Nenonen Tohmajärvi Jouni Martiskin Tohmajärvi Birgitta Muukkonen Kitee Sanna Parkkinen Liperi Tommi Heino Joensuu Esko Saastamoinen Lieksa Jaana Meriläinen Nurmes Maakuntahallituksen puheenjohtaja on Hanna Huttunen, 1. varapuheenjohtaja Ritva Mahlavuori ja 2. varapuheenjohtaja Esko Saastamoinen. 64

Maakuntahallitus kokoontui 14 kertaa ja käsitteli 220 asiaa. Pielisjoen linnan ohella kokoonnuttiin Nurmeksessa, Kontiolahdella ja Tohmajärvellä. Maakuntahallitus vieraili Petroskoissa 24. 26.11. Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Erkki Buska Outokumpu Hannes Rossi Joensuu Eila Heinonen Joensuu Marja-Leena Kivivuori Liperi Väinö Hernesniemi Juuka Esa Räty Lieksa Reijo Kortelainen Lieksa Sanna Halttunen Kitee Paula Puhakka Joensuu Marketta Sairanen Tohmajärvi Lautakunta kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. Lautakunta osallistui Itä-Suomen huippukokoukseen, joka järjestettiin Joensuussa. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat ja EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto Uuden organisaatiorakenteen mukaiset toimintatavat ja -prosessit ja johtamisjärjestelmät on otettu käyttöön. Arvioidaan niiden toimivuus käytännön kokemusten perusteella ja muutetaan tarvittaessa. Talousarviossa siirrytään yhteen kustannuspaikkaan entisen tiimikustannuspaikkajaon sijaan. Uuden organisaatiorakenteen mukaisia toimintatapoja ja -prosesseja sekä johtamisjärjestelmiä on noudatettu 2015 ja niistä saadut kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Syksyn aikana on johtoryhmän kokouksia lisätty ottamalla käyttöön ns. välikokoukset. Yksiköiden toiminta on vakiintunut vuoden aikana. Jossakin määrin yksiköiden ja johtoryhmän työskentelyn kokonaisuus vaatii vielä hiomista. Talousarvion seurannassa yksi kustannuspaikka on osoittautunut talouden seurannan kannalta tässä vaiheessa riittäväksi. Jatkossa talousarvion raamin kiristyessä on syytä edelleen arvioida yhden kustannuspaikan informaation riittävyyttä talouden ohjaamisessa. Maakuntaliiton luottamushallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) Lisätään luottamusmieshallinnon sähköistä tiedonvälitystä ja asiointia. Luottamusmieshallinnon sähköistä kokouskäytäntöä (maakuntahallitus) on vakiinnutettu vuoden aikana ja kaikkien luottamuselinten tiedonvälitys tapahtuu kokonaisuudessaan sähköisesti (extranet ja sähköposti). 65

EU:n rakennerahasto-ohjelmien maksatuspäätökset ja neuvonta, Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset ja niiden valmistelu sekä neuvonta Otetaan uusi EURA-järjestelmä käyttöön EU:n rakennerahasto-ohjelmien käsittelyssä ja tehostetaan sillä ja uusilla toimintatavoilla hankekäsittelyä. Uusi EURA-järjestelmä otettiin käyttöön vuoden aikana ja sen avulla hankekäsittelyä pystyttiin selkeästi tehostamaan manuaalisen papereihin perustuvan asioiden käsittelyn käytännössä loppuessa. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi Hankkeita rahoitetaan POKAT-maakuntaohjelman mukaisin painotuksin. Maakuntahallitus päivitti tulevaisuusrahaston käytön periaatteet ja AV-tuotantojen rahoitusperiaatteet. Mm. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston rahoitus siirretään talousarvioon ja kevennetyt kustannusmallit otetaan käyttöön. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto on ns. kuntarahasto, jonka vuotuinen pääoma (780 000 euroa) kerätään kunnilta maakuntaliiton talousarvioon. Pääsääntöisesti avustuksensaajat ovat julkisen sektorin toimijoita tai yhdistyksiä. Osarahoituksena myönnetyn rahoituksen keskimääräinen tukiprosentti hankekohtaisesti oli 39,9 % ja sillä toteutettiin kustannusarvioiltaan n. 4,3 milj. euron hankkeet. Rahaston eri päätöksiä tehtiin 137 kpl. Vuoden 2015 aikana rahoitettiin 50 hanketta ja 9 hanketta hylättiin tai raukesi. Avustuksia myönnettiin yhteensä 871 455 euroa. Maakuntaliiton omia hankkeita rahoitettiin 8 kpl 186 937 eurolla. EU:n erillisohjelmahankkeita tai muita kv. hankkeita oli 1 kpl 17 326 eurolla. EU:n kansallisilla rakennerahasto-ohjelmilla rahoitettuja hankkeita oli 7 kpl ja 213 659 eurolla. AV-tuotantohakemuksia oli käsittelyssä 9 kpl, joista kolmelle myönnettiin yhteensä 45 000 euroa. 66

Rahoitus kehittämisaloittain: POKAT -ryhmät v. 2015 Euroa % kpl 1 Liikenne 26 500 3,0 2 2 Koulutus 62 419 7,2 3 3 Metsät ja biotalous 93 700 10,8 4 4 Kaivannaistoiminta 0 0,0 0 5 Teknologiateollisuus 96 202 11,0 5 6 Hyvinvointi 91 268 10,5 5 7 Matkailu 54 490 6,3 3 8 Kulttuuri 131 500 15,1 10 9 Venäjä 0 0,0 0 10 Paikallinen kehittäminen 44 000 5,1 5 11 Nuoret 3 500 0,4 1 12 Vetovoima ja tunnettuus 58 900 6,8 5 13 Muut 208 976 23,9 7 Yhteensä 871 455 100,0 50 Suurimmat avustukset myönnettiin INKA-ohjelman toteuttamiseen Itä-Suomen Yliopiston Bioöljytutkimuksen uusi aikakausi -hankkeelle 67 100 euroa ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n Innovaatiojohtaja -hankkeelle 44 000 euroa. Rajupusu Leader ry:n Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategian hallintohankkeen 2014 2020 Pohjois-Karjalan kuntien kuntarahoitusosuudet myönnettiin tulevaisuusrahastosta yhteensä 41 940 euroa. Itä-ja Pohjois-Suomen EU-toimiston rahoitus 41 910 euroa. Vuoden 2015 maksatusten yhteissumma oli 659 440,28 euroa. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta tehdyt maksatuspäätökset ovat kohdassa 9.1 ja myönnetyt rahoituspäätökset kohdassa 9.2. Hankinnat, sopimukset, toimitilat Selvitetään hankintoihin ja sopimushallintaan soveltuvia tietojärjestelmiä tiedon saatavuuden parantamiseksi. Selvitettiin asianhallintajärjestelmän soveltuvuus hankintojen ja sopimusten hallintaan. Toistaiseksi ei oteta käyttöön. Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) Otetaan SharePoint järjestelmä käyttöön mm. intranet- ja työryhmätyöskentelyyn ja dokumenttienjakoon. SharePoint -järjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa alkuvuoden kestäneen käyttöönottoprojektin jälkeen. 67

Maakuntahallitus teki hankintapäätöksen Populus-henkilöstöhallinnon järjestelmästä. Käyttöönotto alkuvuoden 2016 aikana. Toimistopalvelut, asiakaspalvelu, kokouspalvelut Videoneuvottelujen käyttömahdollisuutta parannetaan. Videoneuvotteluita järjestettiin aiempia vuosi useammin ja laitteet uusittiin ja lisättiin toiseen kokoushuoneeseen sekä varustettiin kolmas kokoushuone esitystekniikalla. Asiakirjahallinto, arkistotoimi ja tietosuoja Lisätään paperitonta asioiden käsittelyä toiminnassa. Kehitettiin Share Point -järjestelmällä mm. Pokat-ryhmien ja muiden työryhmien toimintaa sähköiseksi. Sisäistä intraa käytetään tiedottamisessa sekä asiakirjojen jakelu- ja tallennusvälineenä. Sähköinen työpaikanhakujärjestelmä otettiin käyttöön. Laajakaistahankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat. Haetaan hankerahoitusta ICT- ja tietoyhteiskuntakehittämiseen; mm. maaseudun tietoliikenneverkkojen suunnitteluun, tiedottamiseen, toteutukseen, yhteistyö- ja toimijaverkostojen muodostamiseen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoon. Huolehditaan maakuntaliitolle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä laajakaistatukilain mukaisesti. Maakuntaliiton hallinnoima kuuden maakunnan yhteishanke Kaista kaikille -koordinaatiohanke toteutti laajakaistatukilain mukaiset julkisen tuen hakuprosessit maakuntien laajakaistarakentamishankkeisiin. Kuuden maakunnan yhteishankkeen rahoitushakemus laajakaistaverkkojen rakentamisen edistämiseen ei saanut rahoitusta maaseuturahastosta. Maakuntaliitto haki ja valittiin mukaan laajakaistaverkkojen edistämistoimenpiteitä keräävään EU komission Connected Communities -aloitteeseen. 7.4 Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa seuraavista asiakokonaisuuksista: - Organisaation johto - Yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteet - Ylimaakunnallinen yhteistyö - Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen 68

- EU-edunajaminen - Viestintä - Tapahtumat - Maakunnan markkinointi - Maakuntaidentiteetin vahvistaminen. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Uuden organisaation toimivuutta seurataan ja tehtävänkuvia päivitetään tarvittaessa. Vakiintuneen toimintatavan mukaisesti tehtäväkuvien muutokset käytiin yksiköittäin lävitse ja tehtäväkuvien päivityksestä tehtiin erillinen maakuntajohtajan päätös. Uuden organisaation toimivuutta käytiin lävitse kehityskeskustelujen ja henkilöstötilaisuuksien yhteydessä. Lokakuussa tehtiin väliaikaiset tehtävämuutokset, jotka johtuivat maakuntajohtajan palvelusuhteen purkamisesta. Havainnoidaan aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niistä avautuvia mahdollisuuksia sekä välitetään havainnot organisaation ja laajemmin koko maakunnan kaikkien keskeisten toimijoiden päätöksenteon pohjaksi. Toimintaympäristön muutosten havainnointi oli jatkuvaa ja sen johdosta välitettiin tietoa maakunnan toimijoille ja käynnistettiin toimia. Esimerkkeinä hallituksen strategiset kärkihankkeet liittyen biotalouteen ja kokeiluihin, Euroopan strategisten investointien rahaston toiminta (ESIR) ja loppuvuodesta hallituksen linjaus itsehallintoalueista. Yhteistyöjohtajuus korostuu Sidosryhmiin suuntautuva yhteistyöjohtajuus korostuu etenkin maakuntaohjelman toimeenpanossa, maakuntakaavan 4. vaiheen laadinnassa sekä edunajamisessa. Kuntiin suuntautuvaa yhteistyötä painotetaan aikaisempaa enemmän. Kuntayhteistyötä korostettiin toimintatapana. Säännönmukaisten kuntajohtaja, sotejohtaja ja kaavoittajatapaamisten lisäksi erityisesti edunajamisessa, maakuntakaavoituksessa ja aluekehittämisessä oli tiivistä kuntayhteistyötä. Ylimaakunnallisessa yhteistyössä yhteistyösuunnat painottuvat tapauskohtaisesti. Viime vuosina tärkeäksi tulleen Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyön ohella aikaisempaa enemmän korostuu Etelä-Karjalan suunta. Itä- ja Pohjois-Suomi yhteistyö korostui sen johdosta, että Pohjois-Karjala toimi sekä Itä-Suomen että Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyössä puheenjohtajamaakuntana. Yhteistyön huipentumana oli onnistunut huippukokous Joensuussa elokuun lopussa. Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan liittojen kesken pidettiin johtoryhmien yhteinen kokous Kiteellä, jossa käsiteltiin mm. liikenneasioita, aluehallintoa ja matkailua. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kautta käynnistetään vuoden 2020 jälkeisen aluepolitiikan valmisteluun vaikuttaminen. Maakunnan osaamista ja toimijoita markkinoidaan EU-toimiston kautta. EU:n erillisohjelmarahoituksesta tiedotetaan aktiivisesti. Vuoden aikana käynnistettiin NSPA alueen (Itä- ja Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueet) ja OECD:n kanssa yhteinen tutkimus, jonka kautta pyritään vaikuttamaan EU:n vuoden 2020 jälkeiseen aluepolitiikkaan. Tutkimuksen puitteissa järjestettiin tilaisuuksia niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin NSPA-alueella. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto koordinoi em. työtä. 69

EU-toimisto tiedotti EU:n erillisohjelmarahoituksesta säännönmukaisesti, järjesti tilaisuuksia sekä osallistui Pohjois-Karjalassa järjestettyihin tilaisuuksiin. EU-toimistoon tuotettiin myös maakunnan markkinointiaineistoa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastasi EU-toimiston hallinnosta. Viestinnässä toteutetaan maakuntaliiton uudistetun viestintäohjeen mukaista suunnitelmallista viestintää eri sidosryhmille Viestinnässä käytetään eri välineitä; mm. tiedotuslehteä, sähköistä uutiskirjettä, verkkosivuja, sosiaalista mediaa ja tiedotteita. Julkaisimme kaksi maakuntaliiton NYT-tiedotuslehteä ja olimme lisäksi päätoteuttajana kahdessa TRENDIT-talouskatsauksessa. Lähetettiin sidosryhmille 8 uutiskirjettä. Päivitimme sekä maakuntaliiton nettisivuja että sosiaalisen median kanavia. Tiedotteita laadimme 70 kappaletta. Maakuntaliiton viestintämateriaalit valmistellaan siten, että ne kuvaavat maakuntaliiton toimintaa laadukkaasti ja kattavasti. Vastaavalla tavalla toteutetaan maakuntaliiton omien hankkeiden graafiset materiaalit. Koska kyseessä oli tapahtumien vuosi, niin graafisessa tuotannossa nousivat erityisesti esille vuoden suurtapahtumat. Niitä varten laadimme mm. nettisivut ja roll-uppeja. Suuret lehti-ilmoitukset julkaistiin Karjalaisessa ja Helsingin Sanomissa. Pielisjoen linna valaistiin ampumahiihdon MM-kisojen aikaan. Yksikkö organisoi maakuntaliiton järjestämät merkittävät tapahtumat, kuten uudenvuoden vastaanotto, ulkopohjoiskarjalaisten kesätapaaminen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous. Pielisjoen linnan kiintoisaa miljöötä hyödynnetään vierailujen isännöinnissä. Linnassa järjestetään avoimien ovien päivä. Loimme puitteet mm. seuraaville tilaisuuksille: Ulkopohjoiskarjalaisten tapaaminen Utran Uittotuvalla, Joensuun kirjallisuustapahtuma, IP-alueen huippukokous, Maakuntailta. Vastasimme uuden vuoden juhlan järjestämisestä Outokummussa alkuvuodesta ja loppuvuodesta valmistelimme Liperin juhlaa. Avoimien ovien päivän järjestäminen siirrettiin vuoteen 2016. Toimme Farmari-messuilla esille maakuntaliiton toimintaa ja erityisesti laajakaistaratkaisuja. Olimme yhteisosastolla kehitysyhtiöiden kanssa. Pidimme maakuntaan saapuneille lääkäriopiskelijoille Pohjois-Karjalan tutustumisillan, jonka toteutimme PKSSK:n ja PKO:n kanssa. Osallistuimme mm. Kuntalakikoulutuksen, Kuntaliiton seminaarin sekä Kunnanjohtajien kesäillallisen järjestelyihin sekä avustimme mm. Savo-Karjalan vaalipiirin yhteisten edunvalvontakokousten, Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnan kokousten, Ortodoksien musiikkijuhlien illallisen sekä Joensuun kirjallisuustapahtuman järjestelyissä. Isännöimme Kipan, Joman, Josban, Kataja Basketin ja Viinijärven urheilijoiden otteluita. Palkitsimme Vuoden kylän Pohjois-Karjalassa. 70

Maakunnan ulkopuolisille toimittajille järjestetään Pohjois-Karjala -vierailuja siten, että yksi mediavierailu on maakunnassa ja yksi tilaisuus Helsingissä. Lisäksi järjestetään paikallinen päätoimittajatapaaminen. Järjestimme suunniteltua enemmän toimittajatilaisuuksia johtuen suurtapahtumien vuodesta. Kaksi toimittajatilaisuutta organisoimme Helsingissä ja kaksi Pohjois-Karjalassa. Toimittajia osallistui yhteensä 30 ja tilaisuudet toteutimme yhteistyössä Josekin kanssa. Järjestimme maakunnan päätoimittajille infotilaisuuden syksyllä Järjestimme ampumahiihdon MM-kisoihin saapuneelle medialle (170 osallistujaa) iltatilaisuuden, jossa esittelimme maakunnan vahvuuksia. Koordinoidaan maakunnan markkinointiresursseja ja optimoidaan niiden käyttöä Vuonna 2015 maakunnassa on useita merkittäviä supertapahtumia, joiden hyödyntäminen ja kytkeminen maakunnan markkinointiin on tärkeää. Selvitetään tapahtumien aluetaloudelliset vaikutukset ja haetaan aktiivisesti uusia tuleville vuosille. Panostimme vuoden 2015 suurtapahtumien markkinointiin hankkeiden kautta ja markkinoimme maakunnan tapahtumia mm. Karjalaisen ja Helsingin Sanomien etusivujen mainoksilla. Julkaisimme Pohjois-Karjala NYT-lehden ennen MM-kisoja. Siinä kerroimme maakunnan tapahtumien supervuodesta. Suurtapahtumat ((Ampumahiihdon MM-kisat, Farmarinäyttely, Ilosaarirock, Kuninkuusravit) toivat maakuntaan yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Matkailun kasvuohjelma järjesti kaksi tapahtumafoorumia, joiden tavoitteena on luoda Pohjois-Karjalasta Suomen tapahtumamyönteisin maakunta. Turvataan riittävän vahvat resurssit VisitKarelia.fi -brändin jatkuvuuden ja kehittämistyön varmistamiseksi yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. VisitKarelia.fi -brändi on vahva väline myös kansainvälisesti. Turvasimme VisitKarelia.fi -brändin jatkuvuutta ja kehittämistyötä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton johdolla yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa valmistellun Pohjois- Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelman 2014 2020 linjauksin ja toimenpitein. Rakennetaan VisitKarelia.fi -brändiä erityisesti matkailun, vapaa-ajan sekä asumisen teemoissa. Viestitään ja brändätään huippuosaamista ja elinkeinoelämän vahvuuksia. Järjestimme Matkailuparlamentin joulukuussa 2015. Teimme brändiviestintää maakunnallisen yhteistyöverkoston kautta. Vetovoima- ja tunnettuus johtoryhmässä linjasimme osaamisen ja elinkeinoelämän vahvuuksien esittelyalustaksi businessjoensuu.fi -sivuston, joka julkistettiin maaliskuussa 2015. Turvataan maakunnan markkinointiyhteistyön jatkuvuus eri toimijoiden kanssa. Jatkoimme maakunnan markkinointiyhteistyötä Vetovoima ja tunnettuus -johtoryhmässä, joka kokoontui neljä kertaa vuoden 2015 aikana Tuotetaan ja levitetään monikanavaisesti maakunnan vetovoimaisuudesta kertovia sisältöjä sekä kuluttaja- että ammattimediaa varten. Painopisteenä ovat sähköiset kanavat mukaan lukien sosiaalinen media. 71

Tuotimme Pohjois-Karjalaa eri aiheista esitteleviä videoita lisää 12 kpl. Videoita on nyt yhteensä 20 kpl maakuntaliiton YuoTube -kanavalla ja niitä on ladattu yli 42 000 kertaa. Vahvistimme maakuntaidentiteettiä järjestämällä kilpailun Karjalaisten laulun uudesta sovituksesta yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa ja tuottamalla siitä musiikkivideon. 7.5 Kehittämisrahoitus Kehittämisrahoitusyksikön tehtävänä on EU-rakennerahasto-ohjelmien toimeenpano. Näitä ohjelmia ovat Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaiset ohjelmat 2007 2013 ja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma. Yksikön tehtävänä on: - EU-rakennerahasto-ohjelmien koordinointi, hallinnointi, rahoitus, tiedottaminen, hankeneuvonta, maksatus, paikan päällä tehtävä tarkastus ja muut teknisen tuen hankkeiden tehtävät. - Itä-Suomen alueen koordinoivan liiton tehtävät Itä-Suomen maakunnallisten liittojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti. - Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön toiminta. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Itä-Suomen rakennerahastotehtävien koordinaatio Varmistetaan hankehallinnon koordinaatio ja yhteensovitus laaditun sopimuksen mukaisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyöllä. Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen ja Pohjois-Savon liiton kesken on hyväksytty Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinaatiosta Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -rakennerahasto-ohjelmassa. Samalla on sovittu myös Itä- ja Pohjois-Suomen koordinaatiosta. Koordinaatiota ja yhteensovitusta toteutettiin rahoittajaviranomaisten yhteistyön kautta sopimuksen mukaisesti. Itä-ja Pohjois-Suomen koordinoivina liittoina Pohjois- Karjalan maakuntaliitto ja Lapin liitto järjestivät yhteistyötapaamisen syyskuussa Joensuussa. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelman seurantakomitea kokoontui Joensuussa 9. 10.12. Kokouksen yhteydessä palkittiin pohjoiskarjalaisia rakennerahastotoiminnan kehittäjiä ja kehittämiskokonaisuuksia. Lisäksi koordinaatiotehtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto valmisteli Itä-Suomen maakuntaliittojen teknisen tuen jaon ja hankepäätökset. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastaa vuonna 2015 sekä Itä-Suomen koordinaatioryhmän että Itä- ja Pohjois-Suomen koordinaatioryhmän puheenjohtajuudesta. Itä-Suomen koordinaatioryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Itä- ja Pohjois- Suomen koordinaatioryhmä piti seitsemän kokousta vuoden 2015 aikana. Näistä kahta lukuun ottamatta muut olivat videokokouksia. Molempien ryhmien puheenjohtajuus ja sihteeriys olivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla. 72

Maakunnan yhteistyöryhmän toiminta Varmistetaan MYR:n ja sen sihteeristön kautta ohjelmien onnistunut käynnistys ja eri ohjelmien yhteensovitus. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoontui vuoden aikana seitsemän ja sihteeristö 21 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 105 EAKR- ja ESR-hanketta, joista rahoitusta puollettiin 79 hankkeelle. Hankkeista 99 koski ohjelmakautta 2014 2020 ja kuusi hanketta ohjelmakautta 2007 2013. Hankekäsittelyjen ja -esittelyjen ohella MYR kuuli kokouksissaan katsaukset ajankohtaisiin ohjelma-asioihin, yritysrahoitukseen ja maaseuturahoitukseen. Lisäksi MYR sai säännöllisesti ennen päätöksentekoa yhteenvetotiedot saapuneista yritystukihakemuksista. Yhteistyöryhmä hyväksyi toimintatavan rahoitettavien hankkeiden mahdollisten ympäristövaikutusten selvittämiseen, käsitteli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tulossopimusesityksen vuosille 2016 2019, sai tiedoksi yhteenvedot ESR:n valtakunnallisten teemojen hankehauista ja rahoitetuista hankkeista. Lisäksi MYR:lle esiteltiin päivitys selvitykseen EU-rahoituksen vaikuttavuudesta Pohjois-Karjalassa EU-jäsenyyden aikana. Yhteistyöryhmän kokouksista toimitettiin lehdistötiedotteet ja mediatiedotus oli aktiivista. Valmistellaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvä rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelma ja tarvittaessa sen tarkistaminen. Yhteistyöryhmä tarkisti helmikuussa vuosien 2014 ja 2015 rahoitussuunnitelmia Tekesin rahoituksen osalta. Lokakuun kokouksessa MYR hyväksyi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvän Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman ja sen linjaukset vuodelle 2016 sekä esityksen vuoden 2017 rahoitussuunnitelmaksi. Lisäksi MYR antoi lausunnon valtakunnallisiin kehittämisteemoihin osallistumisesta Itä-Suomessa. Tiedotetaan ohjelmakauden 2007 2013 Itä-Suomen EAKR- ja ESR -ohjelmien toimenpiteistä ja tuloksista (tilaisuudet, tiedotteet ja julkaisut) ja ohjelmakauden 2014 2020 toimeenpanosta (rahoituksen hakuilmoitukset, hakijoiden neuvonta, tilaisuudet, tiedotteet ja rakennerahastot.fi-sivut). Viestinnässä panostetaan rakennerahastot.fi -verkkoviestintään ja sieltä ajantasaisen tiedon saantiin, joten verkkopalvelun alueellisen osion sisällöntuotanto ja ylläpito oli aktiivista. Verkkopalvelu tarjoaa tietoa rakennerahastotoiminnasta Suomessa, esittelee Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman, sen toimenpiteet, rahoitusmahdollisuudet ja hakuajat. Rakennerahasto-ohjelman 16.2. ja 1.10. päättyneistä hankehauista ilmoitettiin sanomalehdissä ja rakennerahastot.fi -sivuilla. Helmikuun hankehakuun liittyen järjestettiin hakuinfotilaisuus. Rahoitetuille hankkeille toteutettiin Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa -sparraustilaisuus. Lisäksi työstettiin EU-rahoitusjulkaisu Vipu Pohjois- Karjala, joka kertoo rakennerahastotoiminnasta hankkeiden ja hankekokonaisuuksien kautta. Toimittiin Itä-Suomen koordinoivan maakunnan liiton edustajana TEM:n rakennerahastojen viestintäverkostossa ja Rakennerahastot.fi -verkkoportaalin toimituskunnassa sekä vastattiin alueellisen viestintäverkoston toiminnasta. Maakuntaliittojen ja ELY-keskusten muodostama Itä-Suomen rakennerahastojen viestinnän työryhmä kokoontui 11 kertaa. Työryhmä valmisteli rakennerahastojen viestinnän vuosisuunnitelman ja toimeenpanon mm. julkaisemalla Itä-Suomen rakennerahastojen uutiskirjeitä ja järjestämällä Itä-Suomen rakennerahastopäivät 2015 Varkaudessa 29. 30.10. Tilaisuus juhlisti 20-vuotista rakennerahastotoimintaa Itä-Suomessa ja kokosi yhteen 150 EAKR ja ESR -hankkeiden parissa työskentelevää. 73

Maakuntaliiton rahoitus Ohjataan maakuntaliiton kautta kulkeva vuosittainen rahoitus täysimääräisesti säädösten mukaisiin, laadukkaisiin hankkeisiin, jotka edistävät maakuntaohjelman ja Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman tavoitteita. Maakuntaliiton EAKR-rahoitukselle oli hyvin kysyntää ja vuoden kahdella hakukierroksella jätettiin käsittelyyn yhteensä 30 hankehakemusta. Myönteinen rahoituspäätös valmisteltiin 24 EAKR-hankkeeseen (TL 2), joihin sidottiin yhteensä 6,8 milj. euroa. Kielteisiä päätöksiä valmisteltiin 16 kappaletta ja kahdeksan hankehakemusta peruttiin käsittelyvaiheessa. Käynnissä oleviin hankkeisiin tehtiin kuusi muutospäätöstä. Itä-ja Pohjois-Suomessa toteutettiin yhteinen teemahaku puualan sekä kivi- ja kaivannaisalan kehittämiseen liittyen ja alan toimijoille järjestettiin laaja info- ja verkottumistilaisuus. Vuonna 2015 rahoitettiin viittä ylimaakunnallista hanketta, joihin sidottiin yhteensä 0,6 milj. euroa. Rahoitusresurssien pienentymisestä johtuen kilpailu hankerahoituksesta on tiukentunut ja hankevalinnan merkitys korostunut. Hankevalinnassa hyödynnettiin maakuntaohjelman klusterivastaavien substanssiosaamista keräämällä hankkeista ns. edistäjien lausunnot ennen varsinaista arviointia. Hankevalintaan liittyen yhteistoimintaa tehtiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hankeryhmässä sekä Leader-yhteistyöryhmän kautta. Neuvotaan ja ohjataan hakijoita rahoituksen hakemisvaiheessa sekä tarvittaessa sähköisen tietojärjestelmän käytössä. Samalla varmistetaan hankkeen soveltuvuus maakuntaliiton EAKR-rahoitukseen. Neuvonnan ja ohjauksen rooli uuden ohjelmakauden alussa on ollut tärkeä. Uusi ohjelma-asiakirja ja hallinnolliset seikat ovat vaatineet hakijoiden perehdytystä ja seikkaperäistä ohjeistusta. Toisaalta myös yhteistyö ja aktiivinen vuorovaikutus muiden alueen rahoittajaviranomaisten kanssa on ollut aiempaa tiiviimpää. Hanketoimijoiden neuvonnassa kokeiltiin uusia toimintamalleja ja mm. hankkeiden aloituspalaverit järjestettiin koulutusmuotoisena tapahtumana. Seurataan rahoitettavia hankkeita ohjausryhmätyöskentelyn, seurantatietojen ja muun aineiston avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään hankkeiden tuloksellisuuteen ja kehittämisvarojen tehokkaaseen käyttöön. Hankkeiden yhdyshenkilöt ovat osallistuneet mahdollisuuksien mukaan ohjausryhmien toimintaan. Koska hankkeita ei vielä päättynyt vuoden 2015 aikana, hanketyön tuloksellisuutta on vielä vaikea arvioida. Maksatukset Suoritetaan maksatushakemusten tarkastus, paikan päällä tehtävät tarkastukset, korjaavat toimenpiteet ja raportointi lakien ja asetusten sekä hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjelmakaudella 2014 2020 maksatushakemus on käsiteltävä ja maksettava tuensaajalle viimeistään 90 päivän kuluessa (yleisasetus 1303/2013). Neuvotaan ja ohjataan tuensaajia maksatushakemukseen ja maksatuksiin liittyvissä asioissa ja sähköisen tietojärjestelmän käytössä. EU-ohjelmakauden 2007 2013 maksatuspäätöksiä tehtiin yhteensä 48, ja maksettiin yhteensä 3 397 945,59 (EAKR 3 343 070,46 ja ESR 54 875,13 ). Keskimääräinen maksatushakemusten käsittelyaika saapumispäivämäärästä maksupäivään oli 74

47 päivää. Paikan päällä tehtyjä tarkastuksia tehtiin yhteensä kolme. Niissä ei havaittu tuen takaisin perintään johtavia menettelyjä. Valtion tarkastusvirasto suoritti tarkastuksen kolmeen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamaan hankkeeseen. Myöskään niissä ei havaittu tuen takaisin perintään johtavia menettelyjä. Korjaavia toimenpiteitä (takaisinperintä ja muut jatkotoimenpiteet) ei jouduttu vuoden 2015 aikana tekemään. EU-ohjelmakauden 2014 2020 maksatushakemukset käsitellään kokonaisuudessaan sähköisesti EURA 2014 -tietojärjestelmässä ja maksatusosio valmistui elokuussa 2015. EU-ohjelmakauden 2014 2020 maksatuspäätöksiä tehtiin yhteensä 21 ja maksettiin yhteensä 1 498 385,76 (EAKR). Kaikki maksatushakemukset käsiteltiin ja maksettiin yleisasetuksen 1303/2013 mukaisessa aikataulussa (viimeistään 90 päivän kuluessa). Perehdyttiin ohjelmakauden 2014 2020 lakeihin, asetuksiin ja hallintoviranomaisen ohjeistukseen, opeteltiin EURA 2014 -tietojärjestelmän käyttö ja osallistuttiin hallintoviranomaisen järjestämiin koulutuksiin. Tehtiin maksatusten osalta tuensaajille ohjeistus ohjelmakauden hankehallinnosta sekä EURA 2014 -tietojärjestelmän käytöstä ja neuvottiin ja ohjeistettiin tuensaajia aloituspalaveri- ja infotilaisuuksissa. Osallistuttiin hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaan hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen tekemiseen maksatusten, paikan päällä tehtävien varmennusten sekä jatkotoimenpiteiden osalta. Ohjelmakauden 2007 2013 hankkeiden sulkeminen ja vaikuttavuuden seuranta Seurataan hankkeiden toteutumista ja vaikuttavuutta mm. ohjausryhmätyöskentelyn, seurantatietojen sekä väli- ja loppuraporttien avulla. Ohjataan päättyneistä hankkeista vapautuvat myöntövaltuudet uusiin hankkeisiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Samalla varmistetaan ohjelmarahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen. Ohjelmakauden 2007 2013 päättyvistä hankkeista vapautui myöntövaltuutta yhteensä 0,3 milj. euroa, joilla rahoitettiin neljä uutta hanketta. Muutospäätöksiä vanhan ohjelmakauden hankkeisiin tehtiin viisi. Suljetaan päättyvät hankkeet Eura 2007- sekä Valtteri-tietojärjestelmissä hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Kaikki ohjelmakauden 2007 2013 hankkeet päättyivät vuoden loppuun mennessä. Vuodenvaihteessa sulkematta oli vain kaksi hanketta (pl. teknisen tuen hankkeet). Arkistoidaan ohjelmakauden 2007 2013 asiakirjat. Arkistoitiin päättyneiden hankkeiden asiakirjat. 7.6 Maakunnan edunajaminen Yksikön tehtävänä on edunajaminen, kunta-asiat sekä ennakointityö ja tilastopalvelut. Yksikkö ajaa maakunnan ja kuntien etua edistämällä keskeisiä tavoitteita yhteistyössä sidosryhmien ja poliittisten toimijoiden kanssa. Yritysten toimintaympäristöä parantamalla edistetään maakunnan työllisyyttä. Yksikkö vastaa maakuntaliiton ennakointityöstä sekä tilastotuotannon koordinoinnista ja tiedon jalostamisesta maakunnan tilan seurannan ja päätöksenteon tueksi. 75

Maakuntaliiton edunajamistyöllä vaikutetaan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeisten hankkeiden etenemiseen ja siihen, että maakunnan näkemykset huomioidaan valtion talousarviovalmistelussa, määrärahojen kohdentamisessa, lainsäädäntötyössä ja muussa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tavoitteiden toteutumista edistetään aktiivisella kaikki voimavarat kokoavalla sidosryhmäyhteistyöllä, viestinnällä ja yhteisellä itäsuomalaisella vaikuttamisella. Edunajamisen menettelytapoja uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Kunta-asiat käsittävät laajasti kuntien toimintaan ja talouteen liittyvää seurantaa ja vaikuttamista Pohjois-Karjalan näkökulmasta. Vuonna 2015 keskeistä tulee olemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus, johon liittyen tarvitaan merkittävää työpanosta maakunnallisen sote-mallin kehittämiseen. Lisäksi osallistutaan valtion ja kuntien yhteispalvelujen kehittämiseen. Keskeistä on myös kuntatalouden seurantaan liittyvät tietopalvelut, hankkeiden ohjausryhmätyöskentely sekä kunnanjohtajakokousten sihteeripalvelut. Aktivoidaan kuntia hakemaan ulkopuolista hankerahoitusta palvelurakenteen ja muun toiminnan kehittämiseksi. Ennakointi- ja tilastopalvelut tuottavat laadukasta tietoa maakunnan tilasta ja kehitysnäkymistä. Ennakointiosaaminen tukee Pohjois-Karjalan tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa jäsentämällä maakunnan ja sen toimintaympäristön kehitystrendejä ja vähentämällä epävarmuutta maakunnan strategian toteuttamisessa. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Varmistetaan, että Pohjois-Karjalan tavoitteet huomioidaan hyvin uuden hallitusohjelman ja valtion talousarvioiden valmistelussa sekä valtion aluehallinnon uudistamisessa Koottiin Itä-Suomen neuvottelukunnan ja Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet liittyen liikenteeseen, alueiden elinvoimaisuuteen, biotalouteen ja metsään kilpailukykytekijöinä, koulutukseen ja osaamiseen, kansainvälisyyteen, Venäjä-asioihin sekä matkailuun. Vaikutettiin siihen, että maakunnan tavoitteet huomioitaisiin hallitusohjelman linjauksia toteuttavia toimenpiteitä ja uudistuksia (mm. SOTE-uudistus ja itsehallintoalueiden muodostaminen) valmisteltaessa ja toimeenpantaessa sekä valtion määrärahoja alueille ja hankkeisiin kohdennettaessa (mm. kannanotot ja talousarvioaloitteiden valmistelu). Edunvalvonnassa vaikutettiin Pohjois-Karjalan tavoitteiden huomioimiseksi mm. seuraavissa maakunnan kannalta keskeisissä asioissa: EFI:n rahoitus, vankilaverkostoa koskevat ratkaisut, tuomioistuinviraston perustaminen, käräjäoikeusuudistus, metsäbiotaloushankkeiden edistäminen, palvelu- ja yhteyskeskusklusterin vahvistaminen, GTK:n Outokummun yksikön vahvistaminen sekä ELY-keskusten toiminnan organisointi asetusmuutoksineen. Liikennejärjestelmän osalta erityisen huomion kohteina edunajamisessa olivat junien ostoliikenteen leikkaukset, liikenneinfrastruktuurin korjausvelkarahoituksen kohdentaminen, VT6 Raatekankaan eritasoliittymän valtion rahoitusosuus, Joensuun ratapihahankkeen käynnistäminen, VT 23 Viinijärvi Varkaus perusparantamisen loppuun saattaminen, Niiralan rajanylityspaikalle johtavan VT9 Onkamo Niirala perusparantamisen käynnistäminen sekä lentoliikenteen kehittäminen (Joensuun lentoaseman remontti ja lentoyhtiöyhteistyö). Laaditaan Pohjois-Karjalan hankeluettelo kärkihankepriorisointeineen, joiden pohjalta käydään neuvottelukierros ministeriöissä ja valtion laitoksissa. Edistetään tavoitteiden toteutumista painopisteinä osaaminen ja yritystoiminta, liikennejärjestelmä sekä valtion toimintojen sijoittuminen Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 laadittiin kuntien ja muiden sidosryhmien esitysten pohjalta. Kärkihankkeet ryhmiteltiin osaamisrakenteiden sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikan, liikennejärjestelmän kehittämisen sekä hallinnon kehittämisen ja ko- 76

keilujen kärkihankkeisiin. Käytiin neuvottelut tarvittavissa ministeriöissä ja virastoissa. Edunajamisen kannalta tärkeiden asioiden etenemiseen vaikutettiin aktiivisesti kirjallisin kannanotoin ja lausunnoin, erilaisissa kuulemistilaisuuksissa ja ministeriöiden sekä poliittisen johdon tapaamisissa sekä maakunnan kansanedustajien ja muiden poliittisten vaikuttajien kautta. Vuoden 2017 hankeluettelon laatiminen käynnistettiin elokuussa. Järjestetään edunajamista tukevia vierailuja maakuntaan ja viestitään aktiivisesti Pohjois- Karjalan tulevaisuustavoitteista. Isännöitiin vierailuja ja osallistuttiin vaikuttajatapaamisiin maakunnassa tuoden esille maakunnan edunvalvonnan kannalta keskeisiä asioita (ministerivierailut, Pohjois- Karjalan valtuuskunnan maakuntamatka, valtionhallinnon virkajohdon vierailut yms ). Toteutetaan kansanedustajille yhteisiä tilaisuuksia ajankohtaisista asioista sekä lähetekeskustelutilaisuus maaliskuussa. Koordinoitiin Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajayhteistyötä ja järjestettiin maakuntaliittojen, keskuskaupunkien ja kansanedustajien yhteiset tilaisuudet toukokuussa ja elokuussa. Erillistä kansanedustajien lähetekeskustelutilaisuutta ei vaalivuodesta johtuen järjestetty. Toteutettiin aktiivista edunajamisen viestintää ja toimitettiin kansanedustajille sekä muille päätöksentekijöille ja sidosryhmille lukuisia yksittäisiä asiakokonaisuuksia koskeneita katsauksia. Osallistutaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kokoamiseen. Varmistetaan maakunnan tarpeiden huomioiminen valtion aluehallinnon suunnittelussa ja osallistutaan aluehallinnon tulosneuvotteluihin. Osallistuttiin maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatimiseen ja valtion aluehallinnon strategista suunnittelua tukevaan työhön. Hoidetaan tuloksekkaasti vuoden 2015 Itä-Suomi -yhteistyön puheenjohtajuus ja osallistutaan aktiivisesti Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan ja neuvottelukunnan toimintaan. Vaikutetaan Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiseen edunajamistyöhön. Järjestetään elokuussa Joensuussa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen huippukokous. Koordinoitiin Itä-Suomi-yhteistyötä toimimalla Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan ja Itä-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtajamaakuntana ja vastaamalla kokousjärjestelyistä. Kutsuttiin koolle Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien ja kansanedustajien yhteisiä tilaisuuksia. Järjestettiin Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous Joensuussa 25. 26.8. Osallistuttiin muuhun ylimaakunnalliseen edunvalvontayhteistyöhön. Osallistuttiin EU-ohjelmakauden toteuttamiseen asiantuntijaroolissa mm. yhteisessä Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennehankkeessa. Huolehdittiin maakuntaliiton ja maakunnallisten sidostyöryhmien yhteistyöstä (palvelu- ja yhteyskeskustoimijoiden tapaamiset, turvallisuus- ja pelastusviranomaisten tapaamiset, ELY-keskuksen ajankohtaispalaverit). Laadittiin palvelu- ja yhteyskeskustoimintaa koskeva kartoitus. Osallistuttiin valtakunnallisten työryhmien (ESR:n osarahoittamien OKM:n hallinnonalan rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 valtakunnallisten koulutuksen toimenpidekokonaisuuksien ohjausryhmä, OKM:n ja maakuntaliittojen yhteistyöryhmä) työhön. Edistetään kuntasektorin edelläkävijyyttä Seurataan kuntatalouden tilannetta, käsitellään kuntien talousarvioita ja tilinpäätöksiä sekä vaikutetaan valtion talousarvion kuntalinjauksiin. 77

Kuntataloustyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja lisäksi järjestettiin uuden kuntalain koulutusta maakunnan päättäjille ja viranhaltijoille. Työryhmän työskentelystä kertynyttä aineistoa lähetettiin kuntiin ja julkaistiin maakuntaliiton kotisivuilla. Tuetaan vahvan maakunnallisen sote-mallin syntymistä Pohjois-Karjalaan osana sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta. Osallistuttiin Siun soten valmistelutyöhön kahdessa eri työryhmässä. Rahoitustyöryhmässä työstettiin palveluiden rahoittamiseksi sopivaa ratkaisua, lisäksi talous- ja hallintotyöryhmässä valmisteltiin toiminnan ja talouden suunnittelua. Em. tuloksia esiteltiin myös Siun soten koordinaatiotyöryhmälle. Tuettiin Siun soten viestintää ja kansallista näkyvyyttä. Edistetään muita kuntasektorin kannalta ajankohtaisia asioita. Kunnanjohtajien kokouksia pidettiin kesäkautta lukuun ottamatta lähes kuukausittain ja niissä käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Tilastoilla ja ennakoinnilla pohjaa päätöksenteolle Kootaan, tuotetaan, jalostetaan, analysoidaan ja välitetään ajantasaista, laadukasta, monipuolista ja helposti saatavilla ja käytettävissä olevaa tilastotietoa maakunnan kehityksen seurannan, aluekehitystyön, edunajamisen, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä maakuntaliiton omiin että sidosryhmien tarpeisiin. Seurattiin maakunnan ja sen kuntien kehitystä ja huolehdittiin siitä, että päätöksentekijöillä ja muilla tietoa tarvitsevilla tahoilla sekä maakuntaliiton omassa edunajamisja aluekehitystyössä oli käytettävissä tarpeiden mukaista ja ajantasaista tilastotietoa. Osallistuttiin NSPA-aluetta koskevan OECD-tutkimuksen toteuttamiseen. Vastataan valtakunnallisen työvoima- ja koulutustarpeita koskevan ennakointityön maakunnallisesta koordinaatiosta ja tuotetaan ennakointitietoa aloituspaikkamitoituksen ja muun koulutuksen suunnittelun tarpeisiin. Osallistuttiin valtakunnalliseen Koulutustarjonta 2020 -ennakointihankkeeseen ja koordinoitiin hankkeen alueellista työtä sekä tuotettiin siihen liittyen arviot maakunnan elinkeinorakenteen kehitysnäkymistä ja kehittämisen painopistealojen tulevaisuuden osaamistarpeista. Osallistuttiin TEM:n käynnistämään ERM-työhön. Ylläpidetään ja julkaistaan Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteriä sekä uusiutuvan energian klusterin toimipaikkarekisterin työpaikka- ja liikevaihtotilastoa. Maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin kyselyt lähetettiin elinkeinoyhtiöihin ja kuntiin. Vastausten pohjalta päivitettiin tiedot ja julkaistiin ne kotisivuilla ja tiedotteella. Tehtiin kysely maakunnan uusiutuvan energian liikevaihdosta ja työpaikoista 2014 keskeisille uusiutuvaan energiaan liittyville teknologia- ja palveluyrityksille. Tietoja on käytetty maakuntaliiton Metsät ja biotalous -ryhmässä sekä maakuntaohjelman ja ilmasto- ja energiaohjelman toteutuksessa ja seurannassa. Tehtiin kysely maakunnan oppilaitoksille koulutussektoria koskevista maakuntaohjelman indikaattoreista. Käynnistetään uusi kolmevuotinen ennakoinnin ja tilastotuotannon rakennerahastovaroin toteutettava kehittämishanke 2015 2017. Kehittämishankkeen keskeisenä tehtävänä on yhteistyössä maakunnan toimijoiden sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kesken koota ja tuottaa helposti hyödynnettävää tietoa väestön, elinkeinoelämän ja osaamisen kehityksestä ja trendeistä tulevaisuutta koskevan päätöksenteon tarpeisiin. 78

Käynnistettiin UEF:n kanssa yhteinen ETKO-hanke (Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi) tammikuussa 2015. Hanke teki tiivistä yhteistyötä kehitysyhtiöiden kanssa: JOSEKin ja PIKESin kanssa työstettiin Yritysten tulevaisuuden näkymät -prosesseja ja KETIn kanssa järjestettiin Äkillisestä ennakoitavaan rakennemuutokseen -seminaari. ELY-keskuksen ja TE-toimiston työvoimakoulutuksen suunnittelun tueksi ETKO-hanke tuotti mm. biotalouden työllistävyysselvityksen. Hanke toimi aktiivisesti myös ylimaakunnallisessa ennakointiverkostossa: Itä- ja Pohjois-Suomen ennakoijien tapaamisia jatkettiin ja yhteistyö OPH:n valtakunnallisen ennakointihankkeen kanssa alkoi. Lisäksi hanke järjesti maahanmuuttoaiheisen ForesightFriday-tulevaisuustyöpajan. Ennakointihanke vastaa Pohjois-Karjalan TRENDIT -julkaisun tuottamisesta ja maakunnallisen ennakointiportaalin kehittämistyöstä ja päivityksestä sekä tuottaa teemakohtaisia erillisselvityksiä ja syventää ennakointi- ja tietotuotanto-osaamista. Tuotettiin TRENDIT-julkaisu toukokuussa ja marraskuussa. Päivitettiin ennakointiportaalia www.poketti.fi ja avattiin kaikille avoin facebook-ryhmä Ennakoiva Pohjois-Karjala, jossa jaettiin ennakointitietoa. 7.7 Maakuntaliiton yhteistyöverkostot Maakuntaliiton keskeiset yhteistyötahot Aluehallintovirasto Edunvalvonnan sidosryhmät (laaja sähköpostiryhmä) ELY-keskus Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta Itä-Suomen neuvottelukunta Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunta Kunnanjohtajat Maakunnan turvallisuus- ja pelastusviranomaiset Maakuntahallitusten puheenjohtajat Maakuntajohtajat Pohjois-Karjalan kauppakamari Pohjois-Karjalan valtuuskunta (työvaliokunta ja jäsenet) Pohjois-Karjalan Yrittäjät Puoluepiirit / niiden toiminnanjohtajat tai vast. Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajat Maakuntaliiton keskeiset jäsenyydet maakuntaohjelmatyön ja maakunnan kehittämisen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa, jotka eivät muuten tule esille tässä tilinpäätöksessä. Itä-Suomen liikennestrategiaryhmä Itä-Suomen liikennejärjestelmäryhmä Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät (Joensuu, Keski-Karjala, Pielisen Karjala) Pohjois-Karjalan kauppakamarin liikennevaliokunta Pro Ysitie -yhdistys Pohjois-Karjalan alueellinen metsäneuvosto (puheenjohtajuus) Vuoksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Itä-Suomen jäteasiain neuvottelukunta Norpan suojelun seurantaryhmä Fennoskandian vihreä vyöhyke Biosfäärialueen ohjausryhmä 79

LVM:n laajakaistahanke Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys Itä-Suomen bioenergiaohjelman koordinaatioryhmä ISAT energianeuvottelukunta (Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen energianeuvottelukunta) Maakuntakaavapäälliköt Maakuntaliittojen paikkatietosuunnittelijat Mekrijärvi-työryhmä Joensuun seudun äkillisen rakennemuutoksen johtoryhmä Keski-Karjalan rakennemuutostyöryhmä Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategian ohjausryhmä Maakunnallinen Team Finland -verkosto Pohjois-Karjalan kauppakamarin teollisuusvaliokunta, koulutus- ja työvoimavaliokunta (MM) ja kansainvälistymisvaliokunnan Venäjä-jaos Pohjois-Karjalan kv-hanketoiminnan tukihenkilöiden verkosto Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen kv-vastaavien verkosto Fennoskandinavian mining conference (FEM) ohjausryhmä SoLiMi Kaivannaistoiminnan sosiaalisen toimiluvan edellytykset ja työkalut - ohjausryhmä CF Culture Finland Pohjois-Karjalan alueverkosto HYVÄ -neuvottelukunta Itä- ja Keski-Suomen KASTE-alue johtoryhmä Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman ohjausryhmä YTR maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ELY-keskuksen neuvottelukunta Elinikäisen ohjauksen johtoryhmä Pohjois-Karjalan alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunta Itä-Suomen alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunta Suomen kuntaliiton maakuntien ja kuntien EU- ja kv-verkosto Pohjoinen Periferia ja Arktinen -ohjelman kansallinen työryhmä Interreg Itämeren alueen -ohjelman kansallinen työryhmä Karelia ENPI CBC-ohjelman 2007 2013 seurantakomitea Matkailuryhmä Matkailun rahoittajaryhmä Vetovoima- ja tunnettuus-johtoryhmä Valtioneuvoston kanslian Suomi100 ohjelman aluekoordinaattioverkosto 80

8 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Henkilöstöjohtamisen perusteet Pohjois-Karjalan maakuntaliiton henkilöstöjohtaminen perustuu analysoituun tietoon henkilöstöasioiden nykytilasta ja kehityksestä. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa luottamushenkilöille, maakuntajohtajalle ja toimiston henkilöstölle tietoa henkilöstöön liittyvistä kehittämistarpeista. Henkilöstökertomuksen pohjalta laaditaan tavoitteet henkilöstöasioiden kehittämiselle ja seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstön tehtäviin ja toimintatapoihin liittyviä keskeisiä asiakirjoja ovat: - toimintasuunnitelma ja talousarvio - hallinto- ja taloussääntö - henkilöstöpoliittinen ohjelma - tehtävänkuvat (toimiston organisaatio) - perehdyttämisopas - matkustussääntö - tasa-arvosuunnitelma - ohjeet henkisen väkivallan ehkäisemiseksi - maakuntaliiton päihdeohjelma - työsuojelun toimintaohjelma - työkyvyn tukemisen periaatteet - viestintäohje - etätyöohje Henkilöstöasioiden käsittelyä jäntevöittää vuosikello. Vuosittain sen mukaisesti toteutetaan systemaattisesti tietyt perustoimenpiteet, kuten kehityskeskustelut, tehtävänkuvien päivitys ja tarpeen vaatiessa työn vaativuuden arvioinnit. 83

Organisaatiorakenne Maakuntaliiton toimiston organisaatiorakenne, joka tuli voimaan 1.6.2014, pohjautuu maakuntaliiton lakisääteisiin tehtäviin sekä perussopimuksen mukaisiin kuntien antamiin tehtäviin. Toimiston perustehtävät on jaettu neljään avainprosessiin ja kahteen tukiprosessiin. Avainprosesseja ovat (1) aluekehitys, (2) alueiden käyttö, (3) maakunnan edunajaminen ja (4) kehittämisrahoitus. Tukiprosesseja puolestaan ovat (5) hallintopalvelut sekä (6) johtaminen ja viestintä. Avain- ja tukiprosessit muodostavat organisaatiorakenteen kuusi toiminnallista yksikköä. Yksiköt ovat näiden tärkeimpien prosessien omistajia, isäntiä, jotka ovat vastuussa tehtävien hoitumisesta, vaikkakin tehtävien hoitoon tarvitaan usein osaamista useammasta yksiköstä. Kullakin yksiköllä on lisäksi vastuullaan useita alaprosesseja. Avainprosesseissa yksikön esimies toimii yksikköön kuuluvien henkilöiden esimiehenä. Tukiprosesseissa yksikköä johtaa virkavastuulla toimiva johtaja. Henkilöstöstä kokonaistyöajalla työskenteli 6 henkilöä ja säännöllisen työajan puitteissa 38 henkilöä. Henkilöstön jakaantuminen yksiköihin on esitetty sivulla 92. Yksiköiden työskentelyä sovittaa yhteen johtoryhmä. Johtoryhmä valmistelee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi menevät asiat sekä keskeisten sidosryhmien (mm. kansanedustajat, kuntajohtajat, ELY-keskus ja AVI) yhteistyöasiat. Johtoryhmän muodostavat yksiköiden esimiehet / johtajat sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, varapuheenjohtajana hänen sijaisensa ja sihteerinä maakuntajohtajan sihteeri. Maakuntaliiton toiminnan ohjaus ja tulostavoitteiden määrittely sekä niiden toteutumisen arviointi tehdään yksiköittäin. Yksiköiden ja henkilöiden pääasialliset tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa maakuntajohtajan päätöksellä. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa muulloinkin. Toimiston työskentelyn koordinaation ja informaatiokulun varmistamiseksi koko henkilöstö kokoontuu säännöllisesti henkilöstöpalaveriin (viikkoinfo), jossa käydään läpi kulloinkin ajankohtaiset koko henkilöstöä koskevat asiat. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hallinnoi Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakunnan (Pohjois- Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Lappi) yhteistä EU-toimistoa Brysselissä. Toimiston johtajana oli Kari Aalto. Toimistossa työskenteli erityisasiantuntijoina Janika Luukinen sekä Sointu Räisänen (sijaisena Emmi Kallio 17.11.2014 10.10.2015) Toimistossa on ajoittain työskennellyt harjoittelijoita. EU-toimiston työntekijät eivät ole mukana henkilöstöpanoksia esittävissä tiedoissa ja taulukoissa. Yhteistoiminta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton henkilöstö osallistuu päätösten valmisteluun kunnallisen alan yhteistoiminnasta olevan sopimuksen ja paikallisen sopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyötoimikunnassa on kahdeksan jäsentä. Maakuntahallitus nimeää heistä kolme ja henkilökunta viisi jäsentä. Maakuntahallituksen nimeäminä edustajina toimivat Katja Asikainen (Juha Kosonen) ja Sanna Parkkinen (Kari Kulmala) sekä henkilöstön edustajina Reijo Muje (Jyrki Suorsa), Arja Kekäläinen (Helka Hokkanen), Laura Jussila (Tiina Moisala), Rauno Jussila (Pia Pitkänen) ja 84

Sirpa Savolainen (Lahja Ryynänen). Yhden työnantajan edustajan tulee olla työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikkönä oli Jari Aho. Toimikuntaan kuuluu itseoikeutettuna työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettuna toimi Tiina Ojala. Ensimmäinen varavaltuutettu oli Pekka Huovinen ja toinen varavaltuutettu Mirja Timonen. Henkilöstön määrä Varsinainen toiminta Projektit Virat Työsuhteet Työsuhteet Yhteensä 2012 6 25 17 48 2013 6 22 16 44 2014 5 24 14 43 2015 5 27 12 44 Varsinainen toiminta Projektit Vakinaiset Vakinaiset Yhteistyötoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Sen puheenjohtajana 8.10.2015 asti toimi Sanna Parkkinen ja sen jälkeen Reijo Muje. Yhteistyötoimikunta käsitteli mm. henkilöstökertomuksen vuodelta 2014, yhteistyötä työterveyshuollosta vastaavan ITE Oy:n kanssa, toiminta- ja taloussuunnitelman 2016 2018 sekä tulostavoitteet ja talousarvion 2016 sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Määräaikaiset Määräaikaiset Yhteensä 2012 26 4 3 15 48 2013 27 1 3 13 44 2014 27 2 4 10 43 2015 29 3 4 8 44 Henkilöstökertomuksen tiedot ovat poikkileikkaustietoja 31.12.2015 tilanteesta. Vertailuvuosina ovat vuodet 2012, 2013 ja 2014. Henkilöstön määrä on pysynyt jokseenkin samana kyseisten vuosien ajan; määrän vaihtelu taulukon luvuissa aiheutuu vuodenvaihteen tienooseen liittyvistä määräaikaisten työsuhteiden taitekohdista. Varsinainen toiminta 2015: Vakinaisia miehiä 15 (2014:14) ja naisia 14 (13). Määräaikaisia miehiä 2 (1) ja naisia 1 (1). Projektit 2015: Vakinaisia miehiä (2014: -) ja naisia 4 (4). Määräaikaisia miehiä 2 (4) ja naisia 6 (6). Maakuntaliitossa työskenteli vuoden aikana kolme harjoittelijaa. 85

Henkilöstön ikäjakauma Henkilöstöstä selkeästi yli puolet (64 %) sijoittui ikäryhmiin 30 49 vuotta. Sama jako on merkillepantavaa koko tarkastelujaksolta. Vastaavasti alle 30 vuotiaiden määrä on vähentynyt ja 60 64- vuotiaiden kasvanut. Koko henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta (45,4 vuotta vuonna 2014). Miesten keski-ikä oli 49,1 vuotta (47,3) ja naisten 44,1 vuotta (44). Ikä Lukumäärä Prosenttijakauma ikäluokittain vuotta 2012 2013 2014 2015 2012 2013 2014 2015 alle 30 6 4 1 13 9 2 30 39 12 10 13 15 25 23 30 34 40 49 14 13 14 13 29 30 33 30 50 59 12 12 9 10 25 27 21 23 60 64 4 5 6 6 8 11 14 13 65 ja yli Yhteensä 48 44 43 44 100 100 100 100 Sukupuolijakauma Miehiä oli 19 (43 %) ja naisia 25 (57 %) koko henkilöstöstä. Vuonna 2015 naisten lukumäärä kasvoi yhdellä ja miesten pysyi ennallaan. Yksikön esimiehistä 3 (2014:6) oli miehiä ja 3 naisia (2014:0). Yksikön esimiehen sijaisista 5 (2014:3) oli miehiä ja 1 (2014:3) oli naisia. 86