Suomen käsityön museo Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys
Toimeksianto Jyväskylän kaupungin talousarvio 2014: Selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityön museon ylläpidosta kaupungin varoilla. Selvitysryhmä: vastuualuejohtaja Ari Karimäki, talousjohtaja Seppo Mäkinen, lakimies Anja Lehtonen, museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna, museonjohtaja Simo Kotilainen, museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja pääluottamusmies Heljä Siitari
Suomen käsityön museo taustaa Suomessa valtio rahoittaa museotoimintaa henkilötyövuosiin sidotulla valtionosuudella Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on museolain 2 :ssä olevien säädösten toteutuminen Maassa on 16 valtakunnallista erikoismuseota, joista 13 on säätiöiden omistuksessa, kaksi kunnallista ja yksi yhdistyksen omistama Kunnan ylläpitämiä ovat Suomen käsityön museo ja Riihimäen lasimuseo Riihimäen lasimuseon tallennusala on osittain päällekkäinen Design-museon kanssa Suomen käsityön museon varhaisimmissa kokoelmissa jonkin verran päällekkäisyyttä maakuntamuseoiden kokoelmien kanssa, museolla on nykykäsityön tallentamisessa selkeä päätallennusvastuu Suomen käsityön museoon kuuluva Suomen kansallispukukeskus hoitaa ainoana toimijana maassamme suomenkielisen alueen kansan- ja kansallispukuihin liittyviä asioita. Tärkeimmät niistä ovat pukututkimus, kansallispukutarkistukset ja uusien pukujen kokoaminen, alan koulutus ja neuvontatyö. Museon tavoin Kansallispukukeskuksen toiminta on valtakunnallista ja yhteistyötä tehdään kaikkien Pohjoismaiden kanssa Lisäksi Suomen käsityön museon yhteydessä toimii Konservointikeskus Museolaissa säädetään valtionosuuden saamisen edellytyksistä (2 11.11.2005/877) 4) museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa; Jyväskylän kaupunki on sitoutunut siihen, että museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös mikäli museon toiminta lakkaa Asia on kirjattu Jyväskylän kaupungin Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasääntöön (2013) 3 Lautakunnan toimivalta: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä; erityisesti avustuksista ja tilojen myöntämisen periaatteista.
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 0 Museon toiminta jatkuu nykyisellään Taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta Kaupunki rahoittaa museon toimintaa vuosittain noin 600000 eurolla, joka on hieman alle 50% kokonaiskustannuksista Lisäksi kaupunki saa Suomen käsityön museon ylläpidosta valtionosuutta on 425 354 (2014) ja museo suoraan vuosittain 175 000 (2013) harkinnanvaraista valtionavustusta Museon toimintakulut 1 270 000 (TA2013) Nykytilanteen säilymisen edut ja haitat museotoiminnan kannalta Kaupungilla on kolme vetovoimaista museokokonaisuutta Monipuolisen museotoiminnan kehittäminen yhtenä kokonaisuutena Lisää resursseja toimintaan, jos jostain luovutaan Henkilöstön esiin tuomia asioita Kaupungille tulevat 16 vakituisen työntekijän ja vuosittain 2-3 harkinnanvaraisella avustuksella palkattavan verotulot menetetään Museoasiakkaat tuovat tuloja, Suomen käsityön museon oman toiminnan tuotot muodostuvat pääsylipputuloista, asiantuntija-ja konservointipalvelujen myynnistä, museokaupan myyntituloista ja erilaisista hankeavustuksista, vuonna 2013 toimintatuotot olivat 174 302 Vaikutus Jyväskylän matkailuun, vetovoimaisuuteen: Suomen museoliiton selvityksen mukaan jokainen museokävijä jättää museon sijaintipaikkakunnalle noin 30-50 /käyntikerta: http://www.museoliitto.fi/doc/museoidentaloudellinenvaikuttavuus.pdf Vuonna 2013 Suomen käsityön museon kävijämäärä oli 36 198 henkilöä
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 0 Museon toiminta jatkuu nykyisellään Rahoitus noin 1 030 000 Jyväskylän kaupunki hieman alle 50 % Suomen valtio hieman alle 50 % Oma tulonhankinta noin 12 % Henkilöstö 16 + 2-3 VOS henkilötyövuosia 13 Vakinaisia vakansseja kaikkiaan 16 Harkinnanvaraisella avustuksella palkataan vuosittain 2-3 museoalan työntekijää Tilat 2 500 m² näyttely- ja toimistotilat 1 750 m² Kokoelma- ja verstastilat 458 m² Konservointikeskus 292 m² Kokoelmien omistus Jyväskylän kaupunki noin 50 % Suomen valtio noin 50 % Kokoelmien arvo Noin 8137125, josta Jyväskylän kaupungin osuus 4519985 Suomen valtion osuus 3617140 Suomen käsityön museon kulurakenne ja rahoitus
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 0 Museon toiminta jatkuu nykyisellään Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksiä (neuvottelu 3.3.2014) Suomen käsityön museon neuvottelukunnan roolia tulisi tarkastella uudestaan ja vahvistaa Alun perin neuvottelukunta omalta osaltaan edusti valtion sitoutumista Suomen käsityön museon toiminnan kehittämiseen Jyväskylän kaupungin kanssa tehtyyn sopimukseen ei sisälly mitään korvaussummaa valtion kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä, vaan on katsottu, että valtio osallistuu museon ylläpitoon valtionosuudella ja harkinnanvaraisella avustuksella Kansallispukukeskuksen toimintaa on tuettu vuonna 2013 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kansallispukuneuvosto lopetti toimintansa ja pukukokoelma ja valtakunnallinen neuvontatyö siirrettiin Suomen käsityön museon yhteydessä olevaan Kansallispukukeskukseen. Kansallispukukeskus sai myös toimintarahaa tuossa yhteydessä. Mikäli museo jatkaa nykyisellään, voidaan neuvotella Jyväskylän kaupungin kanssa mahdollisesta harkinnanvaraisen valtionavustuksen kasvattamisesta, vuonna 2014 avustus on 170000, avustusta kasvattamalla voitaisiin korvata sitä, että Jyväskylän kaupunki huolehtii valtion omistuksessa olevista kokoelmista (ei toteudu automaattisesti, mutta asiaa voidaan pohtia) OKM ei puutu Konservointikeskuksen tilanteeseen, sen työpanos voidaan suunnata Jyväskylän museopalveluiden museoiden omiin kokoelmiin, koska konservointipalvelujen tarjoajia on huomattavasti enemmän kuin keskuksen toiminnan alkuaikoina, valtakunnallinen neuvontavastuu säilyisi OKM:nja Jyväskylän kaupungin välisessä sopimuksessa Suomen käsityön museon ylläpidosta on epähuomiossa tullut virhe sopimuksen irtisanomista koskevaan kohtaan. Irtisanomisajan tulee olla vähintään vuosi. OKM:nlakimies tarkistaa vielä kohdan.
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 0 Museon toiminta jatkuu nykyisellään Suomen käsityön museon henkilöstön kanta (henkilöstön kuuleminen 11.3. ja palaute 17.3.2014) Paras vaihtoehto Mikäli museon toiminta jatkuu nykyisellään, on ilmeisesti mahdollista saada neuvoteltua opetus- ja kulttuuriministeriöltä museon avustuksiin korotusta Museopalveluiden yhteistoiminnan kehittäminen ja tehostaminen ei välttämättä vaadi yhteisiä tiloja Museon keskeinen sijainti elävöittää kaupungin keskustaa ja palvelee myös matkailijoiden tiedonsaantitarpeita, kun Nikolainkulma on suljettu iltaisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin Museon tilat on remontoitu vuonna 2000 museokäyttöön. Muutto toisiin, museokäyttöön soveltuviin tiloihin tulee kalliiksi.
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 1 Museo säätiöitetään Taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökanta vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin Säätiön perustamiseen osallistuminen ja säädepääomaan annettava kaupungin osuus esimerkiksi säädepääoma 150 000, josta kaupungin osuus 100 000 ja muiden perustajajäsenten osuus yhteensä 50 000 (museotoiminnasta luopuvan kaupungin osuus arvioitu muita suuremmaksi, säädepääoman minimi 25 000 ) Kaupungin vuosittainen avustus voisi työryhmän arvion mukaan olla esimerkiksi 300 000 Suomen käsityön museolle on noin puolet kaupungin nykyisestä rahoitusosuudesta (noin 600 000 ) Vakinainen henkilöstö (16) siirtyy säätiön palvelukseen (VOS 13 henkilötyövuodesta) Varhemaksut edelleen kaupungin maksettavana, vuonna 2012 varhemaksut olivat 21 900 Kaupungin tähän asti saama valtionosuus siirtyy perustettavalle säätiölle, vuonna 2014 valtionosuus on 425 354 Kaupungin omaisuuden (kokoelmat 4 519 985 ja irtaimisto 70 000 ) siirtäminen säätiön hoitoon ja mahdollisesti omistukseen Säätiön hoitamien Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevien museokokoelmien hoitokustannukset on arvioitu olevan vuosittain 150 000, maksetaanko hoidosta vuosittaisen avustussumman lisäksi, tuleeko kaupunki vastaan kokoelmien säilytyksen vuokrakustannuksissa? Säätiön maksaa arvonlisäveroa palvelujen ostosta, aineista, tarvikkeista ja tavaroista, otettava huomioon toimintamenojen kasvuna Jyväskylän Tilapalvelun vuokratulot Suomen käsityön museon toimitiloista nousevat 5-10 % nykyisestä vuokran muuttuessa ulkoiseksi vuokraksi, vuonna 2014 sisäinen vuokra on 434 920 ( 10% 434 920 + 43 500 = 478 420 )
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 1 Museo säätiöitetään Säätiömallin mahdolliset vaikutukset museotoimintaan Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen useammasta paikasta mahdollistuu Henkilötyövuosiin sidottu valtionosuus suoraan museolle Itsenäisempi ja ketterämpi päätöksenteko ja talouden suunnittelun yksinkertaistuminen Oma varainhankinta ja toiminnan kehittäminen helpottuvat pienessä, joustavassa organisaatiossa Itsenäisenä toimijana voidaan mahdollisesti tehdä edullisempia ratkaisuja (kiinteistökulut, tilitoimistomaksu, it-tuki) Edullisemmat tilaratkaisut mahdolliset, erityisesti säilytys-, verstas ja konservointitilojen osalta Pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen voi vaikeutua rahoituksen siirtyessä yhä enemmän haettavien avustusten varaan Rahoituksen hankkiminen vaatii henkilöresursseja, jotka ovat sen vuoksi poissa substanssityöstä Heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa nopeammin museon toimintaan Vuokramenojen kasvu: kaupungin sisäisen vuokran muuttuminen ulkoiseksi vuokraksi merkitsee vuokramenojen kasvua noin 43 500 (vuoden 2014 kustannusten mukaan) Arvonlisäveron huomioon ottaminen, museon toimintamenojen kasvu veron vuoksi vuoden 2013 luvun perusteella on 36 500 euroa Näyttely- ja työtilojen mahdollinen muutto nykyiseltä paikalta edullisempiin tiloihin voi vaikuttaa asiakasmäärän vähenemiseen ja museokaupan tulojen ja muun oman tulonhankinnan pienenemiseen Museon palvelut suuntautuvat jatkossa maksaville asiakkaille (vrt. ilmaiset sisäänpääsyt ym.) Valtionosuus voi pienentyä, mikäli toimintaa joudutaan supistamaan, kerrannaisvaikutus toimintaan Henkilöstön palkkojen lasku museoalan yksityisen puolen työehtosopimuksen mukaiseksi
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 1 Museo säätiöitetään Säädepääoma 150 000 Säädepääoman jakautuminen (esimerkiksi kaupunki 100 000, muut yhteensä 50 000 Rahoitus noin 1 271 500 (TA 2013) Valtionosuus 425 354 (2013) Harkinnanvarainen valtionavustus 175 000 Jyväskylän kaupungin avustus 300 000 /v Korvaus kaupungin kokoelmien hoidosta 150 000 Oma tulonhankinta 221 200 Henkilöstö 16 VOS henkilötyövuosia 13 Vakinaisia vakansseja kaikkiaan 16 Tilat 2 500 m² Näyttely- ja toimistotilat 1 750 m² Kokoelma- ja verstastilat 458 m² Konservointikeskus 292 m² Ulkoinen vuokra 5-10 % korkeampi (n. 43 500 ) Kokoelmien omistus Noin 50 % Jyväskylän kaupunki Noin 50 % valtio Kokoelmien arvo Noin 8 137 125, josta Jyväskylän kaupungin osuus 4 519 985 Suomen valtion osuus 3 617 140 Säästö Jyväskylän kaupungille Noin 128 000 Vaikutus museotoimintaan / nykytason säilyminen Vaadittava omarahoitusosuus kasvaa 205 200 Ulkoinen vuokra kasvattaa vuokramenoja noin 43 500 /vuosi Kokoelmien vakuutusmaksut noin 10 000 /v Arvonlisäveron osuus 36 500 /v Lisärahoitustarve noin 296 500 /v
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 1 Museo säätiöitetään Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksiä (neuvottelu 3.3.2014) Museo voi olla yhtä hyvin säätiön kuin kunnankin omistuksessa Omistajuus ei vaikuta henkilötyövuosiin sidotun valtionosuuden tai harkinnanvaraisen valtionosuuden määrään, mikäli museon toiminta pysyy vähintään nykytasolla. Asia ratkaistaan vuosittain ja valtionosuuden määrä perustuu vuosittain tehtävään valtionosuuskyselyyn Säätiö voi olla samalla tavalla kokoelmien hoitaja kuin kuntakin, esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelma on edelleen valtion omistuksessa, Suomen käsityön museossa oleva kokoelma olisi todennäköisesti edelleenkin eräänlainen deponointi Näistä kysymyksistä on erikseen neuvoteltava, kun selviää, mikä on Jyväskylän kaupungin valitsema vaihtoehto Jyväskylän kaupungilla tulee olla keskeinen rooli ja merkittävä taloudellinen panostus perustettavassa säätiössä Käsityöalan yhdistyksiltä on todennäköisesti vaikea saada rahoitusta säädepääomaan Suomen museoliitto ei todennäköisesti voi olla perustajajäsen, mutta voi nimetä edustajansa säätiön hallitukseen OKM ei voi osallistua säätiöiden toimintaan
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 1 Museo säätiöitetään Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksiä (neuvottelu 3.3.2014) Säädepääoman tulisi olla niin suuri, että sen tuotosta saadaan rahoitusta vuosittain toimintaan Säätiön voi olla vaikea saada valtakunnallisia toimijoita säätiön perustajajäseniksi, koska museo on vahvasti leimautunut Jyväskylään Säätiöittäminen ei ole halpaa, asia todettu viimeksi Valtion taidemuseon säätiöittämisen yhteydessä Alv:n vaikutukset on tarkkaan ennakoitava laskelmiin ja toisaalta haettava ennakkopäätöstä arvonlisäverokelpoisuudesta Eläkejärjestelmistä aiheutuu yllättävästikin kulua museon käytössä olevista tietojärjestelmistä aiheutuu kuluja Kustannukset voivat säätiön perustamisessa ja säätiömallissa olla sellaiset, ettei kaupungille tule siitä merkittävää säästöä, tulevia kustannuksia on vaikea ennakoida Mikäli säätiön rahoituspohja on huono ja museon toimintaa joudutaan supistamaan, näkyy tämä valtionosuuskyselyissä ja vaikuttaa sitä kautta valtionosuuden pienenemiseen Suomen käsityön museossa valtionosuus pienenee, mikäli laskennalliset VOS-henkilötyövuodet putoavat alla nykyisen 13 henkilötyövuoden
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 1 Museo säätiöitetään Suomen käsityön museon henkilöstön kanta (henkilöstön kuuleminen 11.3. ja palaute 17.3.2014) Riittävän säädepääoman kokoaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä Jos kootun säädepääoman tuotto ei riitä museon toimintamenoihin, säätiötä ja museota uhkaa kuihtuminen. Museon nykyinen kaupunkilaisten tarpeet tasapuolisesti huomioiva toimintamalli muuttuu radikaalisti. Säätiön omistaman museon toiminta suuntautuu maksukykyisille asiakkaille, jolloin tarjottavat tuotteet ja palvelut valitaan heitä silmällä pitäen. Myös kaikki palvelumaksut joudutaan korottamaan, työpajoissa, pääsymaksuissa yms. palveluissa. Tällä on suora vaikutus esim. lapsiin, nuoriin, työttömiin ja eläkeläisiin. Muiden säätiöiden omistamien museoiden kokemusten perusteella henkilökunnan työpanos menisi suurelta osin museon rahoituksen hankintaan.
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 2 a Museon toiminta lakkaa kokonaan Suomen käsityön museon lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökanta vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin Henkilöstökustannukset säilyvät, noin 700 000, pienenevät vähitellen eläköitymisten myötä Sisäiset vuokrat pienenevät, kun luovutaan Kauppakatu 25:n tiloista Kauppakatu 25 kiinteistön myyntitulot kaupungille noin 1 900 000 Perusteet Suomen käsityön museolle myönnettävälle henkilötyövuosiin sidotulle valtionosuudelle lakkaavat olemasta, kaupunki menettää 425 354 valtionosuuden Menetetään Suomen käsityön museolle vuosittain myönnetty harkinnanvarainen valtionavustus, 175 000 (2013), 2-3 museoalan määräaikaista työntekijää jää ilman työtä Kokoelmien kohtalon ratkaiseminen: valtion omistuksessa olevat kokoelmat palautetaan valtiolle ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevat kokoelmat liitetään Keski-Suomen museoon: siirtymä aika 3-5 vuotta, tarvittavat henkilöstöresurssit aluksi nykyiset 16 vakanssia Suomen käsityön museon toiminta Jyväskylässä päättyy, Keski-Suomen museon kokoelmat kasvavat merkittävästi ja toiminta laajenee osittain valtakunnalliseksi Suomen käsityön museon kokoelman hoitajana Vetovoimaisen museon ja käyntikohteen menettäminen vaikuttaa kielteisesti kaupungin imagoon sekä kaupungin matkailuun
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 2 a Museon toiminta lakkaa kokonaan Suomen käsityön museon lakkauttamisen vaikutukset museotoiminnalle Pitkäjänteisen kulttuuriperintötyön katoaminen Suomen ainoa kansallispukuasiantuntijataho menetetään Menetetään valtakunnallinen tekstiilialan konservointiasiantuntija Kokoelmien säilymisen turvaaminen nielee resursseja Asiantuntijuuden ja osaamisen huomattava heikkeneminen Asiakassuhteiden katkeaminen Alan yhteistyöverkostojen menettäminen Museokävijöiden menettäminen Imagotappio Jyväskylän museopalveluille ja Jyväskylän kaupungille
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 2 a Museon toiminta lakkaa kokonaan Rahoitus Menetetään ainakin osa 425 354 valtionosuudesta Menetetään harkinnanvarainen valtionavustus 175 000 Henkilöstö 16 Vakinaisia vakansseja 16 Vapautuvia vakansseja ei täytetä Osa vakansseista siirtyy Jyväskylän kaupungin museopalveluiden muihin museoihin Tilat 2 500 m² Näyttely- ja toimistotilat myydään Henkilökunnan toimistotilat siirtyvät museopalvelujen muiden museoiden toimistotilojen yhteyteen (Vapaudenkatu 28) Kokoelma-ja verstastilat 458 m² säilyvät muiden museopalveluiden museoiden käytössä Konservointikeskus 292 m² Kokoelmien omistus Noin 50 % Jyväskylän kaupunki, noin 50 % valtio Kaupungin omistamat kokoelmat siirtyvät Keski-Suomen museon hallintaa Valtion omistamista kokoelmista sovitaan, mahdollinen palauttaminen valtiolle? Kokoelmien arvo Noin 8 137 125, josta Jyväskylän kaupungin osuus 4 519 985 Valtion osuus 3 617 140 Vaikutukset Jyväskylän kaupungille Henkilöstökulut 684 000 (2013) säilyvät Käyttömenot puolittuvat, noin 75 000 Muut toimintamenot pienenevät n. 435 000 eurosta 210 000 euroon (vuokrakulut vähenevät noin 220 000, tarvitaan edelleen toimistotilat n. 65 000 / vuosi) Valtionosuuden ja harkinnanvaraisen valtionavustuksen menetys 600 354 (2013) Kauppakatu 25:n tilojen myyntitulo 1 900 000 Kaupungin imago, vetovoimaisuus ja matkailu kärsivät Vaikutus museotoimintaan Suomen käsityön museon, Kansallispukukeskuksen ja Konservointikeskuksen toiminta lakkaa Menetetään merkittävä museo-ja käsityöalan asiantuntijuus
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 2 a Museon toiminta lakkaa kokonaan Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksiä (neuvottelu 3.3.2014) Valtionosuus menetetään välittömästi, kun lakkauttamispäätös on tehty, samoin käy harkinnanvaraiselle valtionavustukselle Valtionosuudet eivät koskaan siirry automaattisesti uudelle museolle tai museolle, johon Suomen käsityön museon kokoelmia siirrettäisiin, vaaditaan aina neuvottelu Yhdistelmämuseon kyseessä ollessa tilanne on erilainen, valtionosuudet saattaisivat säilyä, vaatii neuvottelua ja tilannekohtaista harkintaa Valtion omistamien kokoelmien palauttaminen vaatii neuvottelut ja riittävän pitkän ajan OKM:llä ei ole mitään ennakkotapausta tällaisesta tilanteesta Valtionosuus ja harkinnanvarainen valtionavustus lakkaa heti, kun päätös museotoiminnan lakkaamisesta on tehty Kansallispukukeskuksen toiminnan lakkaaminen myös monimutkainen ja kallis Nykyratkaisu eli Kansallispukuneuvoston lakkauttaminen ja neuvontatoiminnan ja kokoelman siirtäminen Suomen käsityön museon yhteyteen on tuore (2013) ja pitkään usean eri tahon kesken neuvoteltu ratkaisu Toiminnan lopettaminen vaatii neuvotteluja ja pitkä siirtymäajan
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 2 b Museon toiminta lakkaa Jyväskylässä Suomen käsityön museo siirtyy toiselle paikkakunnalle Taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökanta vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin Vaaditaan siirtymäaika, päätöksen teosta vähintään 3-5 vuotta Kokoelmien siirto vaatii mittavaa työpanosta ja aiheuttaa kustannuksia Siirtyykö koko henkilökunta?, osa siirtyy museon mukana, osa jää työttömiksi? Valtionosuus ja harkinnanvarainen valtionavustus menetetään omistaako Jyväskylän kaupunki edelleen noin 50 % museon kokoelmista? Mikäli omistajuus säilyy, mitä Jyväskylän kaupunki maksaa toisella paikkakunnalla olevalle museon ylläpitäjälle kaupungin omistamien kokoelmien säilytyksestä ja hoidosta? Mikäli kaupungin omistama osuus kokoelmista jää Jyväskylään, liitetäänkö kokoelma Keski-Suomen museoon ja samalla Keski-Suomen museon henkilöstöresursseja parannetaan? Aineistojen tekijänoikeuksiin liittyvät sopimukset otettava huomioon Miten kaupungin omistamien kokoelmien mahdollinen jääminen Jyväskylään vaikuttaa henkilöstö ja tilaratkaisuihin? Kauppakatu 25:n kiinteistön myyntitulot kaupungille Kokoelmakeskuksesta vapautuvat tilat museopalvelujen kahden muun museon käyttöön Vaikutukset museotoiminnan kannalta Suomen käsityön museo jatkaa toimintaansa valtakunnallisena erikoismuseona toisella paikkakunnalla Jyväskylän museopalvelut ja kaupunki menettävät museo- ja käsityöalaan liittyvää asiantuntijuutta
Suomen käsityön museo Vaihtoehto 2 b Museon toiminta lakkaa Jyväskylässä Suomen käsityön museo siirtyy toiselle paikkakunnalle Rahoitus Menetetään ainakin osa 425 354 valtionosuudesta Menetetään harkinnanvarainen valtionavustus 175 000 Henkilöstö 16 Vakinaisia vakansseja 16 Henkilöstö muuttaa museon mukana Tilat 2 500 m² Näyttely- ja toimistotilat myydään Kokoelma-ja verstastilat 458 m² säilyvät muiden museopalveluiden museoiden käytössä Konservointikeskus 292 m², tiloista luovutaan Kokoelmien omistus Noin 50 % Jyväskylän kaupunki, noin 50 % valtio Kokoelmien siirtymisestä, omistajuudesta, hoidosta ja hoitokustannuksista neuvotellaan Jyväskylän kaupungin ja valtion kanssa Kokoelmien arvo Noin 8 137 125, josta Jyväskylän kaupungin osuus 4 519 985 Valtion osuus 3 617 140 Vaikutukset Jyväskylän kaupungille Henkilöstökulut 684 000 (2013) poistuvat Käyttömenot noin 150 000 poistuvat Muut toimintamenot pienenevät n. 435 000 eurosta noin 64 000 euroon, koska Kokoelmakeskus ja verstastilat jäävät edelleen museopalveluiden käyttöön Valtionosuuden ja harkinnanvaraisen valtionavustuksen menetys 600 354 (2013) Mahdollinen korvaus Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta muulla paikkakunnalla toimivalle museolle Kauppakatu 25:n tilojen myyntitulo 1 900 000 Kaupungin imago, vetovoimaisuus ja matkailu kärsivät Vaikutus museotoimintaan Suomen käsityön museon, Kansallispukukeskuksen ja Konservointikeskuksen toiminta muuttaa pois Jyväskylästä Menetetään merkittävä museo-ja käsityöalan asiantuntijuus
Suomen käsityön museo - Vaihtoehdot 2 a ja 2 b Museon toiminta lakkaa kokonaan tai Suomen käsityön museo siirtyy toiselle paikkakunnalle Suomen käsityön museon henkilöstön kanta (henkilöstön kuuleminen 11.3. ja palaute 17.3.2014) Huonoimmat mahdollisista vaihtoehdoista Kaupungin imago nykyisten ja tulevien kuntalaisten mielessä kärsii Kaupungin valtakunnallinen imago kärsii matkailijoiden, museon sidosryhmien sekä valtionhallinnon näkökulmasta. Kaupunki toivoo, että Jyväskylään sijoitettaisiin valtion valtakunnallisia toimintoja. Jyväskylässä nyt jo toimivan valtakunnallisen erikoismuseon lakkauttaminen antaa kaupungin toiveista valtionhallinnon suuntaan aivan päinvastaisen viestin. Valtakunnallisesta museosta luopuminen on todellinen imagotappio Jyväskylälle. Museon yhteistyökumppanit (esim. yksityishenkilöt, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, Opetus-ja kulttuuriministeriö) ovat luottaneet kaupunkiin museon vakaana taustaomistajana ja ovat luovuttaneet museolle kokoelmia sekä tehneet sopimuksia, mm. Suomen kansallispukukeskuksen toiminnasta. Kaupunkilaisten hyvinvointi kärsii. Museossa käy vuosittain tuhansia kaupunkilaisia paitsi näyttelyissä myös lukuisissa yleisötapahtumissa, jotka kannustavat ja ohjaavat omatoimiseen kädentaitojen harjoittamiseen. Tällä on tutkitusti suuri merkitys yleiseen elämänlaatuun ja mm. kuntoutumiseen. Museo on myös vilkas vapaaehtoistoiminnan kokoontumispaikka.
Suomen käsityön museo - Vaihtoehdot 2 a ja 2 b Museon toiminta lakkaa kokonaan tai Suomen käsityön museo siirtyy toiselle paikkakunnalle Suomen käsityön museon henkilöstön kanta (henkilöstön kuuleminen 11.3. ja palaute 17.3.2014) Takaisku kaupungin keskustan kehittämiselle, jos vetovoimaiseksi vakiintunut matkailukohde katoaa. Jyväskylän museoista yksittäisenä yksikkönä Suomen käsityön museossa käy eniten asiakkaita, osittain sijaintinsa ja osittain sisältönsä takia. Viikonloppuisin sekä arkisin klo 16-18 museo on keskustan ainut paikka, josta turistit saavat informaatiota. Kaupunki menettää tuloja. Tutkimuksen mukaan museovieraat jättävät paikakunnalle keskimäärin 30-50 /hlö. Museo edistää alan yritystoimintaa paitsi näyttelyiden ja tapahtumien, myös museokaupan välityksellä. Esim. museokaupassa on myynnissä noin sadan suomalaisen pienyrityksen tuotteita. Kaupungin museon toimitilojen myynnistä saama tulo vaikuttaa kokonaisuutena pieneltä verrattuna kaikkiin menetyksiin. Museon vuosia jatkunut pitkäjänteinen kehittämistyö ja kaupungin siihen tekemät satsaukset katoavat. Valtakunnallisesti merkittävä alan keskus katoaa. Kaupunki ei välty kustannuksilta. Kaupunki on velvollinen vastaamaan omistamansa museokokoelman säilytyksestä, mistä syntyy vuosittain huomattavia summia.
Suomen käsityön museo lakisääteistä toimintaa Museolaissa säädetään valtionosuuden saamisen edellytyksistä (2 11.11.2005/877) 1) museon omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen; 2) museon toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta että museota ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi; 3) museolla on sen toimintaa ohjaavat säännöt, joissa museon toimiala on määritelty sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään; 4) museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa; 5) museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä; 6) museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia; 7) museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa; 8) museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut siihen, että museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös mikäli museon toiminta lakkaa Asia on kirjattu Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasääntöön (2013) 3 Lautakunnan toimivalta: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä; erityisesti avustuksista ja tilojen myöntämisen periaatteista.