Museoala tänään ja huomenna

Transkriptio

1 Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta Kimmo Levä Pääsihteeri

2 Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä museoalan tulevaisuudesta Ø Eväitä tehdä museoiden strategioita

3 Museoalan rakenne

4 Opetus- ja kulttuuriministeriö Museovirasto Kokonaismäärä 323 Kansallismuseo, Kansallisgalleria, Luonnontieteellinen keskusmuseo (LUOMUS) Valtakunnalliset erikoismuseot (16), maakuntamuseot (22), aluetaidemuseot(16) Muut ammatillisesti hoidetut museot Suomen museoliiton jäseniä Kokonaismäärä Paikallismuseot (ei-ammatilliset)

5 Omistajuus Valtio (7 %) Kunnat ja kaupungit (54 %) Yhdistykset ja säätiöt (38 %) Muut (2 %)

6 Museotyypit Kulttuurihistorialliset museot (49 %) Erikoismuseot (27 %) Taidemuseot (17 %) Luonnontieteelliset museot (4 %) Yhdistelmämuseot (3 %)

7 MUSEOIDEN TUNNUSLUVUT (MUSEOTILASTO 2013)

8 Toiminta Museoita: 154 *VOS museoita: 123 Keskim./museo Signaali pysyy samana Yksiköitä: vähenee Henkilöstö: vähenee Kävijät: kasvaa *ilmaisia: kasvaa Esineitä: kasvaa *kartunta: vähenee Teoksia: kasvaa *kartunta: kasvaa

9 Toiminta Keskim./museo Signaali Valokuvia: vähenee *kartunta: kasvaa Näyttelyt: vähenee Painetut julkaisut: vähenee

10 Talous/tulot Kokonaisbudjetti 219 M Tulot 81% rahoituksesta on avustuksia Ø kunnan osuus avustuksista 59 % Ø valtion osuus avustuksista 36 % Ø muiden osuus avustuksista 5 % 19 % myynti ja palvelutulot Ø pääsymaksut 8 % Ø myyntitulot 7 % Ø palvelu- ja muut tulot 4 % Ø sponsorituki 1 %

11 Talous/palvelutulot Näyttelytoiminta 53 % ilmaiskävijöitä Keskimääräinen myyty pääsylippu 5,16 euroa (pääsylipun hinta keskim. 6,26 euroa) Keskimääräinen pääsymaksutulo euroa Museokauppa Keskimääräinen liikevaihto euroa Palvelu- ja muut tulot Keskimääräinen liikevaihto euroa Sponsorointi Keskimäärin museota kohden euroa

12 Talous/kulut Kulut Kiinteät kulut 81% kokonaiskuluista henkilöstökulut 48 % kiinteistökulut 32 % kokoelmat 1 % Muuttuvat kulut 19% kokonaiskuluista

13 Valtionosuus

14 MUSEOLAKI JA ASETUS Tehtävät ja valtionosuus Museolaki edellyttää Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttelyja julkaisutoimintaa. Museotoimintaa varten myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ja museolaissa säädetään.

15 MUSEOLAKI JA ASETUS - Museotoimintaa ylläpitävällä organisaatiolla täytyy olla museotoimintaa määrittävät säännöt sekä lyhyen ja pitkän aikavälin toiminta ja taloussuunnitelma - Museotoiminnalle pitää olla taloudelliset edellytykset

16 MUSEOLAKI JA ASETUS - Museotoiminnan täytyy olla ympärivuotista ja siitä huolehtimiseen tarvitsee olla riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja museon tilat täytyy olla tarkoituksenmukaiset - museolla on museonjohtaja ja ainakin yksi muu päätoiminen työntekijä, joista toisella on ylempi korkeakoulututkinto ja toisella korkeakoulututkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava aikaisempi opistoasteen tutkinto; lisäksi molemmilta vaaditaan perehtyneisyyttä museon edustamaan toimialaan sekä suoritetut museologian perusopinnot tai vähintään vuosi työkokemusta museoalan asiantuntijatehtävässä. - Museon kokoelmien säilyminen pitää varmistaa kaikissa tilanteissa

17 Valtionosuus 2014 Valtionosuutta maksetaan vuonna 2014 museoille 1183 henkilötyövuoden perusteella (Huom! museoissa työskentelee n henkilöä)

18 Valtionosuus 2014 Valtionosuuden perustana on laskennallinen, noin euron palkkasumma, josta museoille maksetaan valtionosuutta 37 % (normaalit vos-museot) tai 47 % (korotettuun valtionosuuteen oikeutetut museot) Valtionosuuden perustana oleva palkkasumma tarkastetaan joka neljäs vuosi, ns. välivuosina valtionosuuteen tehdään indeksikorotus (ei )

19 Museoiden valtionosuuden perusteet Museoiden valtionosuus perustuu museoiden henkilötyövuosiin Pääosin valtionosuudet määräytyvät kunnan asukasluvun tai koulun oppilasmäärän mukaan

20 Kuntien itsehallinto Kunnat voivat itsenäisesti päättää mihin valtionosuuksia käyttävät, ts. museoiden valtionosuudet eivät ole korvamerkitty museoille kuntien omistamissa museoissa.

21 Kuntien avustukset

22 Kuntien avustukset Museotoiminta ei kuulu kuntien lakisääteisiin tehtäviin. Kunnat päättävät museoiden rahoituksesta budjettinsa puitteissa.

23 Muut avustukset

24 Muut avustukset Valtion harkinnanvaraiset avustukset Säätiöiden ja yhdistysten avustukset Lahjoitukset

25 MUSEOIDEN TOIMINTAYMÄRISTÖN PESTEL-ANALYYSI 2015: RAKENTEET MUUTTUVAT

26 Poliittinen toimintaympäristö Poliittinen kiinnostus museoasioihin kasvaa: rahoitus, organisointi, museoiden tehtävien muutokset Uusi museopoliittinen ohjelma: rakenteet Rahoituksen ja investointien perusteina talous ja työllistyminen korostuvat poikkeuksellisella tavalla Yhteiskunnalliset rakenteet muuttuvat kohti nykyistä suurempia toimintayksikköjä Museotoiminnalta odotetaan myönteisiä vaikutuksia talouteen ja hyvinvointiin

27 Taloudellinen toimintaympäristö Talouden ylivalta: Julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa talous painottuu poikkeuksellisen vahvasti Julkinen rahoitus vähenee ja kilpailu kiristyy Museopalvelujen yksityinen kulutus kasvaa ja yksityinen rahoitus lisääntyy (säätiöt, yksityiset lahjoitukset) Yksityinen rahoitus voi mahdollistaa nykyisten kustannusten nousun aiheuttaman rahoitusvajeen, mutta ei julkisen talouden leikkausten vaikutusta Kestämätön kulurakenne (kiinteät kulut liian suuret) Keskustelu maksuttomuudesta ja maksullisuudesta jatkuu Arvojen merkitys korostuu: museoiden luotettavuus/objektiivisuus, kokoelmien seulonta, kulttuuriympäristön suojelu vs. rakentaminen

28 Sosiaalinen toimintaympäristö Oikeus nauttia taiteesta ja mahdollisuus ottaa osaa kulttuurielämään säilyvät perusoikeuksina Erot rikkaiden ja köyhien välillä kasvavat, Suomi kaupungistuu Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus nousevat keskusteluun Ikääntyminen ja moniarvoistuminen lisäävät museopalvelujen kysyntää ja muuttavat sisältöjä Ihmisten tarpeet yksilöityvät

29 Teknologinen toimintaympäristö Sisällöt ja palvelujen käyttö digitalisoituvat Museoiden asiakasmäärät kasvavat Paineet järjestelmien digitaalisten palvelujen ja teknisten järjestelmien kehittämiseen lisääntyvät (huomattavat ja jatkuvat investoinnit) Työtapoja uudistettava

30 Ekologinen toimintaympäristö Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä toiminta korostuu ihmisten valinnoissa (eettinen kuluttaminen).

31 Lainsäädännöllinen toimintaympäristö Julkiseen rahoitukseen tehtävät muutokset vaikuttavat museolakiin ja asetukseen. Julkisen talouden kurjistuessa kuntien ja valtion tehtävissä korostuvat lakisääteisten tehtävien toteuttaminen. Tekijänoikeus ja kuluttajalainsäädännön painoarvo museoiden toiminnassa kasvaa. Kulttuuriympäristön suojeluun liittyvä lainsäädäntö on tulevalla strategiakaudella erityisesti esillä. Tähän ohjaa kansalliset tarpeet mutta myös kansainvälisen Faron sopimuksen ratifiointi. Lisäksi säätiölakiin, muinaismuistolakiin ja henkilösuojalakiin tehtävät muutokset vaikuttavat museoiden toimintaan.

32 Museoiden menestyksen ratkaisee se, kuinka hyvin onnistumme kertomaan keskeisimmät asiakashyötymme julkisen ja yksityisen sektorin kohderyhmille sekä säilyttämään julkisen rahoituksen tason.

33 Argumentti 1. Museot ovat taloudellisesti kannattavia, mutta eivät museoiden omistajille Museoiden taloudellinen vaikuttavuus (Hannu Piekkola, Otto Suojanen ja Arttu Vainio, Vaasan yliopisto/levón instituutti, 2013.)

34 Kulut museoilla, tulot muille

35 Argumentti 2. Näyttelytoiminnalla ei ratkaista museoorganisaatioiden taloutta Kannattaako näyttelyjä rakentaa? Kalle Kallio P.S.Blogi /04/kannattaako-nayttelyitarakentaa.html Museoiden pääsylipputulot 2013: 13,2 M Museoiden näyttelynrakentamiskulut: 12,5 M Museoiden näyttelyjen markkinointi- ja viestintäkulut: 3,9 M Museoiden näyttelytoimintojen myyntikate: -3,2 M

36 Argumentti 3. Museoiden asiakashyötyjen happotesti Haluammeko: jättää työstämme ja ajastamme viestiä ja jälkiä tuleville sukupolville siirtää tietoja, arvojamme ja yhteisiä kertomuksia tuleville sukupolville arvostaa edellisten sukupolvien työtä, osaamista, tekoja ja saavutuksia että museot ovat käytettävissä silloin, kun niitä tarvitsemme kertoa omasta merkittävyydestämme ja tärkeydestämme

37 Argumentti 3. Jos kyllä: Kenen homma? Jos ei, niin emme tarvitse museoita.

38 Kiitos ja jatketaan keskustelua