annetussa laissa (1705/2009), jäljempänä rahoituslaki.

Transkriptio

1 /040/2015 ASIA: Työryhmän asettaminen Asettaminen Opetus-ja kulttuuriministeriä on päättänyt asettaa työryhmän valmistelemaan ehdotus kulttuurin rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Kulttuurin rahoitusjärjestelmän nykytila Kulttuurin julkisella rahoituksella on Suomessa pitkät perinteet. Kulttuurin nykyinen valtionosuuksiin perustuva rahoitusjärjestelmä luotiin 1980-ja 1990-luvuilla. Valtionosuuksin on tuettu yleisiä kirjastoja, kuntien kulttuuritoimintaa sekä museoita, teattereita ja orkestereita. Näiden toimintojen rahoituksesta säädetään toimintalainsäädännön ohella kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009), jäljempänä rahoituslaki. Laskennallinen rahoitusjärjestelmä on keskeinen osa opetus-ja kulttuuritoimen hallinnonalan ohjausjärjestelmää. Hallinnonalan laskennallisen rahoitusjärjestelmästä kohdennetaan valtionosuusrahoitusta noin 1,9 miljardia euroa, minkä yhteydessä hallinnoidaan lisäksi toisen asteen asukaskohtaisen kuntien rahoitusosuuden kohdentaminen (noin 1,7 miljardia euroa). Opetus-ja kulttuuritoimen hallinnonalan määrärahoihin sisältyvät taidelaitosten laskennallisen rahoituksen lisäksi opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnoiman esi-ja perusopetuksen rahoitus, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen rahoitus, toisen asteen koulutuksen rahoitus, vapaan sivistystyön rahoitus sekä kuntien liikunta-ja nuorisotoimen asukaskohtaiset valtionosuudet. Osana valtiovarainministeriön hallinnoimaa kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää toteutetaan kirjasto-ja kuntien kulttuuritoiminnan lisäksi esi-ja perusopetuksen sekä taiteen perusopetuksen asukaskohtainen rahoitus.

2 Yleiset kirjastot Kirjastolain (904/1998) 3 :n mukaan kunnan tehtävänä on järjestää kirjastolaissa tarkoitettuja kirjasto- ja tietopalveluja. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Opetus-ja kulttuuriministeriön määräämä yleisten kirjastojen keskuskirjastona tai maakuntakirjastona toimiva kirjasto hoitaa valtakunnallisia tai alueellisia tehtäviä täydentäen muiden yleisten kirjastojen palveluja. Kuntien järjestämien kirjastopalvelujen rahoitus on osa kuntien peruspalvelujen ns. yhden putken valtionosuutta, jota hallinnoi valtiovarainministeriö. Kunnan saama peruspalvelujen valtionosuus on laskennallista ja yleiskatteellista. Kirjastolain 9 :n l momentin mukaan kunta saa valtionosuutta kirjaston käyttökustannuksiin siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan kunnalle myönnetään valtionavustusta valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa keskuskirjasto-ja maakuntakirjastotehtävän hoitamiseen ja kirjastolain mukaiseen toimintaan siten kuin rahoituslaissa säädetään sekä kirjaston investointihankkeisiin ja toimitilojen kehittämiseen siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valtion vuoden 2015 talousarvion mukaan opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on yleisiä kirjastoja koskevaa valtionavustusrahoitusta yhteensä miljoonaa euroa. Lisaksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeena toteutettavan keskustakirjaston perustamishankkeisiin on vuonna 2015 viiden miljoonan euron määräraha. Kuntien kulttuuritoiminta Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) l :n mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kuntien järjestämän yleisen kulttuuritoiminnan rahoitus on osa kuntien peruspalvelujen ns. yhden putken valtionosuutta, jota hallinnoi valtiovarainministeriö. Kunnan saama peruspalvelujen valtionosuus on laskennallista ja yleiskatteellista. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 3 :n mukaan kunnalle myönnetään valtionosuutta kulttuuritoimintaa varten siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa säädetään. Kunnalle sekä kunnan osoituksesta kulttuuritoimintaa harjoittavalle ja edistävälle, kunnassa toimivalle yhteisölle, säätiölle tai laitokselle voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa myöntää valtionavustusta kulttuuritoimintaa varten ja siinä tarvittavien tilojen perustamishankkeisiin siten kuin rahoituslaissa säädetään. Kuntien kulttuuritoimintaan tarkoitettu rahoitus on katettu valtion talousarvion momentilta sekä taiteen edistämiseen tarkoitetuista veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista momentilta Vuoden 2015 valtion talousarvion momentilla on varattu euron määräraha kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen edistämiseen on momentilta varattu kuntien kulttuuritoimintaan yhteensä euroa. Museot, teatterit ja orkesterit Museoisin (729/1992) 3 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriä hyväksyy valtion talousarvion rajoissa museon valtionosuuteen oikeutetuksi. Teatteri-ja orkesterilain (730/1992) 3 :n mukaan valtionosuuteen oikeutettuja teattereita ja orkestereita ovat laissa erikseen mainittujen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtion talousarvion rajoissa teatterin ja orkesterin valtionosuuteen oikeutetuiksi hyväksymät teatterit ja orkesterit. Rahoituslain 5 :n mukaan rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Museossa, teatterissa ja orkesterissa rahoitus määräytyy laitokselle vahviste-

3 tun laskennallisen henkilötyövuosien määrän ja laskennallista henkilötyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Museolain 4 :n sekä teatteri-ja orkesterilain 4 :n mukaan opetus-ja kulttuuriministeriä päättää vuosittain valtion talousarvion rajoissa museon, teatterin ja orkesterin valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävästä henkilötyövuosien määrästä. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat lasketaan niiden toiminnasta aiheutuneiden käyttökustannusten perusteella rahoituslain 35 :n mukaisesti. Rahoituslain 22 :n mukaan museon, teatterin ja orkesterin ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin 37 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle museota, teatteria ja orkesteria varten vahvistettu laskennallinen henkilötyövuosien määrä kerrotaan henkilötyövuotta kohden asianomaista toimintaa varten määrätyllä yksikköhinnalla. Vuonna 2015 valtionosuutta saa 121 museota, 57 teatteria ja 28 orkesteria. Valtion vuoden 2015 talousarvion mukaan museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on yhteensä henkilötyövuotta. Rahoituksen perusteen kokonaismäärä on euroa, josta valtionosuus on yhteensä euroa. Rahoitus on myönnetty valtion talousarvion momenteilta ja sekä taiteen edistämiseen tarkoitetuista veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista momentilta Rahoitusjärjestelmään liittyvien tehtävien työnjako Opetus- ja kulttuuriministeriä toimii valtionosuusviranomaisena laskennalliseen järjestelmaan liittyvissä asioissa. Opetushallitus muun muassa toteuttaa rahoituksen perusteena olevat tiedonkeruut perus- ja kustannuskyselyiden osalta sekä ylläpitää valtionosuuden saaja-, laitos-ja rahoitusrekistereitä yhteistyössä Tampereen yliopiston valos-tiimin kanssa. Tampereen yliopiston valos-tiimin tehtävänä on puolestaan toteuttaa valtionosuuksien laskenta ja raportointi, ylläpitää niiden toteuttamista edellyttäviä tietojärjestelmiä sekä toteuttaa valtionosuuksien maksatusprosessiin liittyvää asiantuntijatyötä. Kulttuurin rahoitusjärjestelmään vaikuttavat muutokset Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2014 tulevaisuuskatsauksen mukaan rahoitus- ja ohjausmekanismeja on kehitettävä. Tulevaisuuskatsauksen mukaan on kehitettävä uusia toimintamallejaja edistettävä yhteistyötä taide-ja kulttuurilaitosten kesken sekä niiden ja vapään kentän toimijoiden ja muiden toimialojen toimijoiden kanssa, jotta taide-ja kulttuuripalvelut ovat alueellisesti saatavilla ja eri väestöryhmien saavutettavissa. Tämä edellyttää valtionosuusjärjestelmän kehittämistä ja laskentaperusteiden tarkastelua kannustavuuden näkökulmasta. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys (HE 310/2014 vp.), jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta. Laissa säädettäisiin uusista lukiokoulutuksen sekä ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille myönnettävän rahoituksen perusteista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että vuoden 2017 alusta lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta ei säädettäisi enää rahoituslaissa. Rahoituslain soveltamisalan piiriin jäisivät nuorisolaissa (72/2006), liikuntalaissa (1054/1998), museolaissa sekä teatteri-ja orkesterilaissa tarkoitettu toiminta. Lisäksi laissa säädettäisiin jatkossakin kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisista valtionavus-

4 tuksista, kirjastolain toiminnan mukaisten perustamishankkeiden valtionavustusten ja - osuuksien maksamisesta, käytön valvonnasta ja palauttamisesta samoin kuin keskuskirjastoja maakuntakirjastotehtävään tai muuhun erityiseen tehtävään sekä kehittämis- ja kokeilutoimintaan myönnettävistä valtionavustuksista. Esitys tarkoittaisi muutoksia myös nykyisiin tiedonkeruu-, laskenta-ja maksatuskäytäntöihin. Voimassa olevassa rahoituslaissa ei ole säännöksiä valtion rahoituksella rahoitettavan kulttuurin toimialan tarkoituksesta tai tavoitteista. Rahoituslain perusperiaatteet ovat olleet paikoin vaikeahkosti sovellettavissa ja toteutettavissa kulttuurin toimialalle. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuden laskentaperusteissa ei toistaiseksi ole otettu käyttöön toiminnan tuloksellisuutta tukevia elementtejä. Tehtävä Työryhmän tehtävänä on arvioida kulttuurin nykyisen rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja kulttuurin uuden rahoitusjärjestelmän tarvetta sekä valmistella uutta rahoitusjärjestelmää koskevat tarvittavat säädösmuutokset. Työ valmistellaan hallituksen esityksen muotoon. Työ valmistellaan säännöllisessä vuorovaikutuksessa toimialan kanssa. Työryhmän tulee työssään ottaa muun muassa huomioon vireillä oleva valtion aluehallinnon selvitystyö, muutokset kunta-ja väestörakenteessa sekä opetus-ja kulttuuriministeriön kulttuuri-ja taidepolitiikan osastolla käynnistyvä kulttuurin ja taiteen aluepoliittisen ohjelman valmistelu. Kokoonpano ja ohjausryhmä Puheenjohtaja ylijohtaja Riitta Kaivosoja, opetus-ja kulttuuriministeriö Jäsenet Tiina Eerikäinen, opetus-ja kulttuuriministeriä, TA Kirsi Kaunisharju, opetus-ja kulttuuriministeriä, TA Katri Santtila, opetus-ja kulttuuriministeriä, TA Mervi Tiensuu-Nylund, opetus- ja kulttuuriministeriä, TA Päivi Salonen, opetus-ja kulttuuriministeriä, KU Hannu Sulin, opetus-ja kulttuuriministeriä, KU Joni Hiitola, opetus-ja kulttuuriministeriä, strato Merja Leinonen, opetus-ja kulttuuriministeriä, strato Kimmo Aulake, opetus-ja kulttuuriministeriä, TEK Sari Virta, opetus-ja kulttuuriministeriä, Nuoli Timo Ertola, opetus-ja kulttuuriministeriä, TAL Raakel Tiihonen, Opetushallitus Ditte Winqvist, Suomen Kuntaliitto ry Kirsti Siitonen, Tampereen yliopisto, Valos-tiimi Pysyvä asiantuntija Mika Salomäki, Tampereen yliopisto, Valos-tiimi Merja Leinonen toimii työryhmän varapuheenjohtajana. Työryhmän jäsenet sopivat sihteeritehtävistä. Työryhmän teknisenä avustajana on hallinnollinen avustaja Leila Hohtari. Työryhmän ohjausryhmänä toimii kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston johtoryhmä. Työryhmän asettamisessa ei ole voitu noudattaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a :n l momenttia, koska työryhmään on kutsuttu jäsenet heidän erityisen ammatillisen osaamisensa johdosta, jota ei voida korvata toisella henkilöllä.

5 Toimikausi Työryhmän toimikausi on Kustannukset Työryhmä työskentelee virkatyönä. Työryhmän kustannukset maksetaan momentilta ;'... Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen -^: Vanhempi hallitussihteeri --'Rami Sampalahti JAKELU työryhmän jäsenet TIEDOKSI valtiosihteeri Kari Anttila kansliapäällikkö Anita Lehikoinen KUPO