Oikeudelliset kysymykset. Kulttuurialan lait. Ulla Viskari-Perttu

Transkriptio

1 Oikeudelliset kysymykset Kulttuurialan lait Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu

2 Teatteri- ja orkesterilaki. Valtionrahoituksen määräytyminen. Teatteri- ja orkesterilaki määrittelee valtionosuuden, joka myönnetään teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin. Rahoitus on opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta. Opetusministeriö päättää valtion talousarvion rajoissa teatterin ja orkesterin valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävästä henkilötyövuosien määrästä. Teatteri- ja orkesteritoimintaan myönnettävän valtionosuuden tavoitteena on taiteellisista lähtökohdista tuottaa teatteri- ja orkesteripalveluja ja edistää niiden alueellista saatavuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille. (Finlex 2013.) Lisäksi valtionosuuteen oikeutetun teatterin ja orkesterin perustamishankkeeseen voidaan myös myöntää valtionavustusta valtion talousarviossa olevan määrärahan rajoissa. Opetusministeriö voi myöntää Suomen Kansallisteatterille valtion talousarvion rajoissa valtionavustusta käyttökustannuksiin ja perustamishankkeeseen. Opetusministeriö voi valtion talousarvion rajoissa päättää, että valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville teattereille ja orkestereille myönnetään ylimääräistä valtioavustusta. Opetusministeriö voi valtion talousarvion rajoissa myöntää valtionavustusta teattereiden ja orkestereiden toiminnan kehittämistä varten. Valtionosuuksiin ja -avustuksiin voidaan käyttää veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovaroja. (Finlex 2013.) Valtionosuutta saavan teatterin ja orkesterin tulee täyttää valtionosuuden saamisen edellytykset vuoden 2009 alusta voidakseen edelleen saada valtionosuutta. Kriteerit ovat seuraavat: - teatterin tai orkesterin omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu teatteri tai orkesteritoiminnan harjoittaminen taikka teatterin tai orkesterin ylläpitäminen - teatteri tai orkesteri harjoittaa vakinaista ja ammatillista esitystoimintaa; teatterilla tai orkesterilla on vähintään yksi päätoiminen työntekijä ja taiteellisesta toiminnasta vastaavana työntekijänä alan koulutuksen tai riittävän perehtyneisyyden omaava henkilö;

3 3 - teatterin tai orkesterin toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta teatteria tai orkesteria ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. - teatterilla tai orkesterilla on toiminta- ja taloussuunnitelma; teatterin tai orkesterin palveluiden tuottaminen on tarpeellista. Valtionosuuteen oikeutettuja teattereita ja orkestereita ovat opetusministeriön valtion talousarvion rajoissa teatterin ja orkesterin valtionosuuteen oikeutetuiksi hyväksymät teatterit ja orkesterit sekä Svenska Teatern i Helsingfors ja Tampereen Työväen Teatteri. Svenska Teatern i Helsingfors -nimisen teatterin ja Tampereen Työväenteatterin valtionosuusprosentti on 60. (Finlex 2013.) Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionhallinnon tärkein taiteen ja kulttuurin rahoittaja, joka toteuttaa kulttuuripoliittisia linjauksia rahoittamalla hallinnonalan toimintaa. Taiteen ja kulttuurin osuus valtionbudjetissa oli vuonna 2011 noin 426 miljoonaa euroa. Siitä 48 % rahoitetaan veikkausvoittorahoilla. Noin kaksi kolmasosaa budjetista ohjataan kansallisille kulttuurilaitoksille ja kunnille lakisääteisinä valtionosuuksina ja - avustuksina. Vajaa kolmannes jaetaan harkinnanvaraisina valtionavustuksina kulttuuriyhteisöille ja loput n. 3 % taiteilijaapurahoina. Luovuuden edistämistä tuetaan taiteilija-apurahajärjestelmällä, joka koostuu taidetoimikuntien jakamista apurahoista sekä tekijänoikeusjärjestelmän kautta kerättävistä tekijänoikeuskorvauksista. (OPM 2013.) Valtionosuudella tuettava taide- ja kulttuuripalvelun tarjoaja voi olla kunta, kuntaliitto, säätiö, rekisteröity yhdistys tai osakeyhtiö. Ammattimaiseen teatteri-, orkesteri tai museotoimintaan valtionosuutta myönnetään henkilötyövuosien määrän ja yksikköhintojen perusteella. Valtionosuudet perustuvat laskennallisiin yksikköhintoihin. Oman kaupunkini orkesteri ja teatteri Vantaan Viihdeorkesteri ry ja Teatteri Vantaan kannatus-yhdistys saavat valtionosuuksia. Vuonna 2008 orkesteri euroa ja teatteri euroa. (Opetushallitus 2013.)

4 Laki kunnan kulttuuritoimesta Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. (Finlex 2013.) Kotikaupunkini Vantaan kulttuuripalvelut on kunnallinen kulttuuritoimi. Se huolehtii kaupungissa harjoitettavan taiteen, kulttuurin ja museotoiminnan sekä taiteen perusopetuksen edistämisestä, tukemisesta ja järjestämisestä yhteistyössä vantaalaisten kulttuurilaitosten ja -yhteisöjen kanssa. Kulttuurin tuotantoyksikkö osallistuu erilaisten yhteisten projektien ja kulttuuritapahtumien suunnitteluun sekä toteutukseen kaupungin eri hallintokuntien, järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kulttuuripalvelut toimivat yhteistyössä vantaalaisten taidelaitosten kanssa. Vantaan taidelaitoksia ovat Vantaan Viihdeorkesteri, Vantaan Barokki, Suomen Ilmailumuseo, Vantaan tanssiopisto, Teatteri Vantaa, Tanssiteatteri Raatikko, Vantaan Taiteilijaseura, Tanssiteatteri Dis Tanz, Vantaa-Seura sekä Musikinstitutet Kungsvägen. Vuosittaisten toiminta-avustusten lisäksi kaupunki myöntää yhdistyksille kohdeavustusta Vantaalla tapahtuvaan kulttuuritoimintaan 4 kertaa vuodessa sekä taiteilija-apurahoja. (Vantaan kulttuuripalvelut 2013.) 1.3. Laki Taiteen edistämiskeskuksesta Entisen Taiteen keskustoimikunnan, eli nykyisen Taiteen edistämiskeskuksen ja alueellisten taidetoimikuntien toiminta säädetään laissa Laki Taiteen edistämiskeskuksesta ( /657). Taiteen edistämiskeskuksen taide-neuvosto nimittää alueellisten taidetoimikuntien jäsenet. Alueellisen taidetoimikunnan jäsenet määrää toimikunnan toimialueen maakunnan liitto, alueellisia taiteen ja kulttuurin järjestöjä ja laitoksia kuultuaan näiden ehdottamista henkilöistä. Jos taidetoimikunnan toimialue kuitenkin muodostuu useammasta maakunnan liiton alueesta, asianomaiset maakunnan liitot määräävät jäsenet yhdessä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

5 5 toimikunta valitsee keskuudestaan. (Finlex2013 ) Tämä laki on muuttunut alkaen Kulttuuri ja lainsäädäntö Taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä säädöksiä on lukuisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuille on koottu lista kulttuuria koskevista laista ja asetuksista. Säädöksiä ovat esimerkiksi laki ja asetus taiteen edistämisen järjestelyistä, laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä sekä valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Lisäksi taiteen tuella ja avustuksilla, taiteen ja kulttuurin aloilla sekä museo ja kulttuuriperinnön alla on useita lakeja. (OPM 2013.) Lainsäädännöllä turvataan taiteen ja kulttuurin rahoitusta, taiteen edistämistä sekä kulttuuriperintömme säilymistä. Nämä lait ovat välttämättömiä taiteen ja kulttuurin säilymiselle sellaisena, kuin sen tänä päivänä tunnemme ja tunnustamme arvokkaaksi. Lainsäädännöllä tulisi turvata myös vapaan kentän eli ns. lainsuojattomien teattereiden säilyminen ja toiminta. Vapaiden teattereiden työstä 60 %:a tehdään palkatta, kirjoittaa Ajatushautomo Demos Helsinki blogissaan. Kulttuurin tasa-arvo ei toteudu teattereissa lailla. Samanlainen epäsuhta voidaan nähdä isojen kaupunkien ja pienten paikkakuntien kulttuurin tukemisessa. Kaupungit saavat laitoksilleen valtiollista tukea, jota ne voivat käyttää jokaista kansalaista kohti jopa sata euroa vuodessa kulttuuriin. Samalla puolet suomalaisista elää kunnissa, jotka käyttävät kulttuuriin 0 15 euroa kansalaista kohti (Demos Helsinki 2013). Lainsäädäntö kaipaa siis rahoituksen tasa-arvoisempaa uudistamista Tekijänoikeus on rahoituksen turvaamisen lisäksi taiteilijoille merkittävä laki. Nykykeskustelussa aineeton tekijänoikeus jää usein taloudellisen tekijänoikeuskeskustelun varjoon. Tekijänoikeus syntyy, kun teoskynnys ylittyy. Taloudellinen oikeus suojaa tekijän teosta 70 vuotta tekijän kuolemasta. Suoja-ajan päättymisen jälkeen vapautuvat vain taloudelliset hyödyntämisoikeudet. Tekijä säilyy kuitenkin ikuisesti teoksensa tekijänä moraalisen oikeuden ansiosta. (Hiidenmaa 2011, 78.)

6 6 Suurimmat pitkästä suoja-ajasta hyötyjät ovat jakelu- ja kustannusyhtiöt sekä tekijänoikeusjärjestöt. Pitkät suoja-ajat palvelevat siis lopulta välikäsiä, ei itse tekijä. Jotta suoja-aika palvelisi tekijäänsä, sen tulisi olla voimassa vain tekijän kuolemaan asti. Lisäksi kritisoin tiukkaa tekijänoikeuslainsäädäntöä luovan tiedon ja taidon levittämisen jarruna sekä ihmisoikeuksia kyseenalaistavana. Tahaton tekijänoikeusrikkomus luetaan rikokseksi, ja tästä myös suomalaisessa yhteiskunnassa on hiljattain käyty julkista debattia. Lainsäädäntöä tarvitaan, mutta siinä on myös useita uudistamisen ja parantamisen kohteita. Byrokratia ja jäykkä julkinen järjestelmä ovat lainsäädännön kompastuskiviä. Byrokratiaa ja instituutioita keventämällä lainsäädäntö olisi notkeampaa ja palvelisi nopeammin ja paremmin taiteen tekijää ja taiteen kuluttajaa.

7 7 LÄHTEET Ajatushautomo Demos. Viitattu Finlex. Viitattu Nummelin, Juri 2011 (toim.) Piraatti vai kirjailija. Tekijänoikeuksia mittaamassa. Avain Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit Viitattu Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kulttuuri. Viitattu