KERAVAN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

1 2022 2025 KERAVAN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

SISÄLLYS 03 ESIPUHE 23 LIITE 1: ASUNTOTUOTANNON HALLINTA- JA RAHOITUSMUODOT 04 KAUPUNGIN TAHTOTILA 24 LIITE 2: LÄHTÖKOHTIA ASUMISEN KEHITTÄMISELLE 05 1. KERAVAN ASUNTOPOLITIIKKAA OHJAAVAT LINJAUKSET 26 LIITE 3: SELVITYS ASUNTOPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVISTA LINJAUKSISTA 09 2. KERAVAN VÄESTÖ JA ASUNNOT 32 LIITE 4: VÄESTÖKEHITYKSEN JA ASUMISEN NÄKYMIÄ 14 21 3. ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN 2022-2025 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YHTEENVETO TEHTÄVISTÄ TOIMENPITEISTÄ 2022-2025 22 LÄHTEET

ESIPUHE Asuntopolitiikka on kaupungin asunto-olojen moninäkökulmaista kehittämistä, joka ulottuu maapolitiikan, kaavoittamisen ja asuntojen rakentamisen lisäksi sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin asumiseen liittyviin kysymyksiin. Keravalla on linjattu, että asuntopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan ja että kerran valtuustokaudessa ohjelma uudistetaan. Keravan asuntopoliittista ohjelmaa on viimeksi päivitetty vuonna 2018. Käsillä oleva, uudistettu asuntopoliittinen ohjelma kuvaa, miten valtuustokaudelle 2021-2025 asetettuihin Keravan asuntopoliittisiin tavoitteisiin vastataan eri toimenpitein. Ohjelman laatimisen taustalla on edelleen tarve nähdä kokonaisvaltaisesti, kuinka Keravaa kehitetään tulevaisuudessa. Uudistettu asuntopoliittinen ohjelma täydentää Keravan päivitettyä kaupunkistrategiaa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2022. Asuntopoliittinen ohjelma on uudistettu siten, että se vastaa myös MAL-sopimuksen 2020-2031, Hyvä ikääntyä Keravalla -ohjelman sekä kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelman (SECAP) tavoitteita. Asuntopolitiikalla ja asuntorakentamisella ohjataan Keravan kaupungin kestävää kasvua. Kestävä ja laadukas kaupunkiympäristö on keskeinen kaupungin kehityskohde, sillä se jos mikä tuottaa hyvinvointia keravalaisille! Hyvinvoivat keravalaiset on asetettu kaiken toimintamme perustaksi. Keravan tulee olla jokaiselle keravalaiselle tasa-arvoinen, viihtyisä ja monia erilaisia asumisen tarpeita pal- 3 veleva kotikaupunki, joka tuottaa hyvinvointia. Keravalla toimitaan päivitetyn kaupunkistrategian arvojen mukaisesti eli inhimillisesti, rohkeasti ja osallistaen. Arvojen halutaan näkyvän kaikessa toiminnassa, mukaan lukien asumisen ja kaupunkitilan kehittäminen. Jatketaan hyvää työtä eli tehdään Keravasta Keski- Uudenmaan houkuttelevin kunta! Keravalla 21.3.2022 Kirsi Rontu kaupunginjohtaja

KAUPUNGIN TAHTOTILA Keravan vetovoiman perustana ovat monipuoliset asumisen mahdollisuudet, sujuvat liikenneyhteydet, laadukkaat viheralueet sekä Keravan asema Keski-Uudenmaan kaupallisena keskuksena. Pääkaupunkiseutua edullisemmat asumiskustannukset myös lisäävät Keravan vetovoimaisuutta. Kerava on Suomen kolmanneksi tiiveimmin rakennettu kaupunki, ja sitä kehitetään jatkossakin viihtyisänä ja urbaanina keskuksena. Asuntopoliittiselle ohjelmalle 2022-2025 asetetut tavoitteet ovat uusi tavoiteltava hallintamuotojakauma (%) uudistuotantohankkeiden ohjaamiseksi, typologioiden monipuolistaminen, rakennusten ja asuntojen joustavuuden lisääminen, korjausrakentamisen ja kestävän rakentamisen edistäminen sekä keravalaisten erityisryhmien asumisvaihtoehtojen monipuolistaminen. Kaikkia asunto- ja maapoliittisia keinoja hyödyntämällä luodaan perusedellytykset kaupungin oman tahdon ja tavoitteiden mukaiselle asuntotuotannolle. Kerava on sitoutunut eurooppalaiseen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen. Kuluvalla valtuustokaudella Keravan kaupunki seuraakin ilmastotoimiensa etenemistä sekä tavoittelee entistä määrätietoisemmin kestävää kasvua. Kaupungin elinvoimaa lisätään kestävällä täydennysrakentamisella, esimerkiksi puurakentamista lisätään; lisäksi otetaan käyttöön kiertotalouden menetelmiä ja kestäviä energiamuotoja. Kaikki rakentaminen tapahtuu elinkaariajattelulla, joka sisältää rakentamisen ja ylläpidon kokonaiskustannukset. 4 Kestävään yhdyskuntarakenteeseen panostaminen tarkoittaa myös kaupunkilaisten elinympäristön laadun kehittämistä. Laatukysymykset ovat tärkeitä esimerkiksi keskusta-alueella. Koko Keravan tulee täyttää viherkaupungin vaatimustaso. Viihtyisät viher- ja puistoalueet, laadukas katutilan toteutus sekä yhteisöllisyyttä lisäävät asumisratkaisut tekevät asuinalueista houkuttelevia ja vetovoimaisia. Keravalla asumista kehitetään myös sujuvammaksi ja mutkattomammaksi. Tulevaisuudessa keskiuusmaalaiset vaihtavat Keravalla sujuvasti autosta junaan ja matkaavat pääkaupunkiin julkisilla kulkuvälineillä tästä koko Kerava hyötyy. Kerava varmistaa edunvalvonnassaan tulevaisuuden laadukkaan liityntäpysäkönnin, esimerkiksi uuden MAL-sopimuksen myötä Keravan asemanseudun suunnittelutyö on voitu käynnistää.

1. KERAVAN ASUNTO- POLITIIKKAA OHJAAVAT LINJAUKSET 5 Keravan asuntopoliittinen ohjelma konkretisoi, miten asumisen kysyntään vastataan alueittain ja ajallisesti jaksotettuna. Ohjelma laaditaan ja sitä uudistetaan, jotta saadaan yhteiset periaatteet sille, kuinka asumista kehitetään Keravalla tulevaisuudessa. Keravan asuntopoliittista kokonaisuutta ohjaavat kaupungin omat strategiset linjaukset ja periaatteet sekä valtion ja kaupunkiseudun välinen yhteistyö. Kaupungin asuntopoliittiseen kokonaisuuteen vaikuttavat erityisesti kaupunkistrategiset linjaukset, kaupungin maapoliittiset käytännöt, yleiskaava sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (MAL-sopimus). Liite 3 esittää täydentävän selvityksen nykyiseen asuntopolitiikkaan vaikuttavista tekijöistä. Asuntopolitiikkaa ohjaavat kaupungin omat ja seudulliset linjaukset.

KERAVAN KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Asuntopoliittisilla ohjelmilla ja asuntorakentamisella vaikutetaan kaupunkien kestävään kasvuun, jota kaupunkistrategioilla tavoitellaan. Kaupunkistrategia antaa päälinjaukset asuntopoliittiselle ohjelmalle, joka konkretisoi ja täydentää strategiaa. Keravan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian 12.3.2018/17, ja asetti sen tavoitevuodeksi vuoden 2025. Keravan uusi visio on Hyvän elämän kaupunki. Hyvän elämän kaupunkia rakennetaan tasapainoisen talouden ja innostuneen henkilöstön varaan. Kaupunkistrategiaa toteuttiin edellisellä valtuustokaudella 2017-2021 neljällä strategisella kärjellä: uusien ajatusten kärkikaupunki, sydämessä keravalainen, sivistyksen edelläkävijä ja monimuotoinen viherkaupunki. Uuden valtuuston toimikausi alkoi elokuussa 2021. Valtuustokauden aluksi käynnistettiin Keravan kaupunkistrategian päivitystyö vuorovaikutteisessa prosessissa. Uusi päivitetty kaupunkistrategia on päätöksenteossa alkuvuonna 2022. Päivitettyä kaupunkistrategiaa on tiivistetty, ja sitä on määrä toteuttaa kolmella kärjellä, jotka ovat uusien ajatusten kärkikaupunki, sydämessä keravalainen ja hyvinvoiva viherkaupunki Hyvinvoiva viherkaupunki Päivitetyn kaupunkistrategian mukaisesti monimuotoinen viherkaupunki on nyt hyvinvoiva viherkaupunki. Kaupunkistrategiassa korostetaan, että kaiken kaupungin toiminnan tavoitteena on tuottaa keravalaisille hyvinvointia. Kestävä, laadukas ja hyvinvointia lisäävä kaupunki- ja asuinympäristö on Keravan kehityskohde. Kerava pyrkii rakentamaan ekologisesti kestävää kaupunkia yhdessä yritysten kanssa. Päämääränä on yhä, että kaikki rakentaminen perustuu elinkaariajatteluun, joka sisältää rakentamisen ja ylläpidon kustannukset. 6 Kaupungin elinvoimaa parannetaan kestävällä täydennysrakentamisella ja kaupunkisuunnittelulla. Tavoitteena on luoda uutta laadukasta kaupunkitilaa, lisätä asumisen määrää sekä vahvistaa Keravan kaupallista asemaa. Valtuustokaudella 2021-2025 kaupunki haluaa lisätä erityisesti isojen perheasuntojen tuotantoa, jolla monipuolistetaan Keravan nykyistä asuntotarjontaa. Kaupunki haluaa taata kaavoituksella, että luonto, puistot ja metsät säilyvät kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Kaupunkistrategiassa luvataankin, että jokaisella keravalaisella on enintään 300 metriä lähimmälle viheralueelle. KERAVAN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET Maapolitiikalla tarkoitetaan kunnan maaomaisuuden hallintaa, kuten maanhankintaa, tonttien luovutusta, yksityisen maan kaavoittamiseen liittyvää sopimuspolitiikkaa sekä keinoja, joilla asemakaavojen toteutuminen ja tonttien rakentuminen varmistetaan. Maapolitiikan hoidolla

on keskeinen vaikutus paitsi tonttien tarjontaan ja rakentumiseen, myös valmistuvien asuntojen määrään, laatuun ja hintaan. Näin ollen kaupunginvaltuuston linjausta vaativista yleisistä maapoliittisista periaatteista on Keravalla päätetty viime vuosina asuntopoliittisessa ohjelmassa. Kaupunginhallitus on puolestaan linjannut tietyn alueen tai teeman mukaisia maapoliittisia periaatteita, kuten Jaakkolan maapoliittiset periaatteet, Skogsterin alueen maapoliittiset periaatteet sekä täydennysrakentamisen tukemista koskevat päätökset. Kaupunginhallitus myös päättää kaupungin luovuttamien tonttien hinnoista ja luovutusehdoista aluekohtaisesti. Tehokas ja linjakas maapolitiikka luo edellytykset rakentamiselle huolehtien siitä, että tontteja on jatkuvasti saatavissa kohtuuhintaan eri tarkoituksia varten, sopivilta paikoilta ja sopivana ajankohtana. KERAVAN YLEISKAAVA 2035 (YK6) Keravan yleiskaava (KV 7.11.2016) mahdollistaa noin 1,3 % väestönkasvun suhteessa vuoden 2015 tasosta (35 500). Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 500 asukkaan lisäystä. Suurimmat väestönkasvun painopistealueet sijoittuvat keskustaan, Ylikeravalle, Ahjoon ja Kaskelaan. Yleiskaavan mitoituksessa on noudatettu periaatetta, jonka mukaan hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella pyritään mahdollisimman tehokkaaseen kaupunkirakenteeseen. Myös kaavan toteuttamisjärjestyksessä priorisoidaan keskusta-aluetta sekä muita alueita, jotka ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Yleiskaavassa on uusien toteutettavien alueiden lisäksi osoitettu koko kaupungin laajuinen viheralueverkosto. Viheralueet sijaitsevat ympäri kaupunkia siten, että ne ovat kuntalaisille helposti saavutettavissa. Yleiskaavan laadinnassa otettiin huomioon edellä mainittu ns. viheraluelupaus. Keravan viherkaava (VK2) täsmentää yleiskaavaa aluekehityskuvien tavoin. Viherkaavassa osoitetaan täydennysrakentamisen kohteita, jotka ovat mahdollisia toteuttaa viherrakennetta ja viherarvoja rikkomatta. UUSI MAL-SOPIMUS 2020-2031 Keravan asuntopolitiikkaan vaikuttaa Helsingin seudun asuntopolitiikkaa ohjaava uusi MAL-sopimus (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus), joka allekirjoitettiin 8.10.2020. Sopimuksessa määritellään tavoitetila 12-vuotisen sopimuskauden osalta, ja konkreettiset toimenpiteet koskevat ensimmäistä nelivuotiskautta 2020-2023. Keskeisimpiin MAL-sopimuksen tavoitteisiin kuuluu asuntotuotannon vauhdittaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla pyritään rakentamaan 200 000 uutta asun- 7

toa. Asuntorakentamisella pyritään huolehtimaan siitä, että asuntoja on saatavilla erilaisilla hallintamuodoilla ja että alueet kehittyisivät tasapainoisesti ja kestävästi. Uusi MAL-sopimus tähtää asunnottomuuden poistamiseen kahden eduskuntakauden aikana. KUUMA-kunnat huolehtivat tontinluovutuksessaan tai maankäyttösopimuksissaan siitä, että KUUMA-seudun asuntotuotannosta 10 prosenttia on valtion tukemaa tavallista 40-vuotista korkotukivuokra-asuntotuotantoa ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantoa. Toinen 10% voi olla ASO-tuotantoa (asumisoikeusasuntoja). Uudessa MAL-sopimuksessa Keravan tavoitteena on tuottaa 514 asuntoa vuodessa, josta 10 % on ARA-vuokra-asuntotuotantoa ja 10 % ARA:n lainoittamaa asumisoikeustuotantoa. Asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuodot on esitetty liitteessä 1. OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKA JA KOY NIKKARINKRUUNU Vahvalla omistajaohjauspolitiikalla pyritään varmistamaan Kerava-konsernin etu. Asuntokannan kunnon ylläpito on esimerkiksi keskeinen osa omistajapolitiikkaa, koska sillä on suuri merkitys Keravan imagoon ja vetovoimaisuuteen. ERITYISRYHMIEN ASUMINEN Kaupunkistrategiassa korostetaan, että kaupunki on olemassa kaikkia keravalaisia varten. Asuntopoliittisilla asumisen ratkaisuilla pyritään huomioimaan muun muassa eri erityisryhmien tarpeet, esimerkiksi Hyvä ikääntyä Keravalla vuoteen 2030 -ohjelmassa korostetaan, että tulevaisuudessa Keravalla tarvitaan perinteisimpien tukipalveluiden lisäksi yhteisöllisempää asumista, monipuolista palveluasumista sekä laadukasta tehostettua palveluasumista. Yhtenä tavoitteena on monipuolistaa tarjontaa ja löytää uusia kevyempiä asumisen ratkaisuja, kuten hybridi- tai korttelimuotoinen asuminen. Kaavoituksella edistetään monimuotoisen asumisen kehittämistä. Vaikka asumisen ratkaisuja näin monipuolistetaan, tarvitaan Keravalla silti lisää tehostetun palveluasumisen kapasiteettia 2020-luvulla. Erityisasumisen tontteja luovutetaan tarpeeseen perustuen, mahdollistaen monenlaisen erityisasumisen. Vantaa-Keravan hyvinvointialue vastaa vuodesta 2023 lähtien ikääntyneiden asumispalveluista (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito). 8 Kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön tavoitteena on tarjota keravalaisille kilpailukykyisiä, kohtuuhintaisia, turvallisia, laadukkaita ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Nikkarinkruunun omistuksessa on (28.2.2022) 50 vuokratalokiinteistöä, joiden lisäksi yhtiö omistaa 105 asunto-osakehuoneistoa. Yhteensä asuntoja on 1627, ja ne ovat rivi-, pien- ja kerrostaloasuntoja.

2. KERAVAN VÄESTÖ JA ASUNNOT 9 Keravan kaupungin asukasluku on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin 1,0 %:lla vuodessa. Kasvu on vaihdellut vuosittain. Vuosina 2015 2020 kaupungin asukasmäärä on kasvanut vuodessa keskimäärin 301 asukkaalla. Kasvu on ollut siten keskimäärin 0,84 %. Vuodet 2018 2020 ovat olleet voimakkaan kasvun vuosia. Vuonna 2021 väestönkasvu oli poikkeuksellisen vähäistä. Vuonna 2022 väestö puolestaan kasvaisi (vuoden 2021 ennusteen mukaan) reippaasti. Väkiluvun kasvu viime vuosina on selittynyt ennen kaikkea muuttovoitolla. Myöskään syntyvyyden osalta Keravalla ei ole tapahtunut laskua, niin kuin on tapahtunut muualla Suomessa. Selkeimmin väestörakenteen muutos näkyy huoltosuhteen kehittymisessä.

NYKYINEN VÄESTÖRAKENNE 10 Kaupungin asukasluku on kehittynyt vuodesta 2017 alkaen seuraavasti: Asukasluku 31.12. Kasvu ed. vuodesta Kasvu-% 2017 35 554 43 0,12 % 2018 36 254 700 1,97 % 2019 36 756 502 1,38 % 2020 37 121 365 1,00 % 2021 37 206 (30.11.2021) 85 0,23 % Keravalla asukasluvun kasvu on viimeisen vuosikymmenen aikana perustunut suurimmalta osin maan sisäiseen muuttoliikkeeseen ja luonnolliseen väestönlisäykseen. Viime vuosina maahanmuutto on lisääntynyt. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkemmin väestömuutosten osatekijät vuosina 2017 2021. Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väkiluvun korjaus Kasvu yhteensä 2017 88-51 70-39 68 2018 38 607 60-5 700 2019 50 336 109 7 502 2020 63 194 116-8 365 2021 56-41 100-22 93 Loppuvuodesta 2021 asukasluvun arvioitiin kasvavan seuraavasti (Keravan kaupungin väestöennuste 2021): Asukasluku arvio Kasvu ed. vuodesta Kasvu-% 2021 37 206 85 0,23 % 2022 37 900 694 1,84 % 2023 38 280 380 1,00 % 2024 38 651 371 0,96 %

Alla olevassa taulukossa on esitetty Keravan väestö ikäryhmittäin vuoden 2020 lopussa: 11 Ikäryhmä Vuosi 2020 % 0-6 v. 2623 7,1 % 7-15 v. 3768 10,2 % 16-18 v. 1231 3,3 % 19-24 v. 2482 6,7 % 25-64 v. 19 552 52, 7 % 65-74 v. 4400 11,9 % 75 - v. 2981 8,0 % 37 105 100 % Väestösuunnitteen mukaan yleinen väestön ikääntyminen tulee tapahtumaan myös Keravalla. Yleinen syntyvyyden lasku vaikuttaa myös Keravalla. Alle kouluikäisten lasten lukumäärä pysyy taloussuunnitelmakaudella (v. 2022 2024) samana, samoin on peruskouluikäisten lasten määrä. 16 18 vuotiaiden määrä lisääntyy noin sadalla. Myös 19 24-vuotiaiden määrän ennustetaan suunnitelmakaudella hieman lisääntyvän. 25 64-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan noin 800:lla aina viisivuotiskausittain. Ikäryhmän suhteellinen osuus ei kuitenkaan kasva merkittävästi. Yli 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan. Jo vuonna 2025 yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan olevan yhteensä 1302 henkilöä enemmän kuin vuonna 2020. Selkeimmin väestörakenteen tuleva muutos näkyy huoltosuhteen kehittymisessä. Huoltosuhde muuttuu radikaalisti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Vuonna 2020 Keravalla oli sataa työikäistä kohden 68 ei-työikäistä, kun vuonna 2030 tämä määrä on noussut 71 henkilöön. Tiivistetysti tämä tarkoittaa, että keravalaisten työikäisten veronmaksajien määrä kasvaa hitaammin kuin eniten palveluja tarvitsevien ja käyttävien kuntalaisten määrä. Seuraavasta taulukosta näkyy, että seuraavan kymmenen vuoden aikana muutos nk. vanhushuoltosuhteessa on vielä merkittävämpi. Väestöllisen huoltosuhteen muutokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Huoltosuhde 2020 2025 2030 2035 Väestöllinen huoltosuhde 68,4 70,4 71,0 69,7 Vanhushuoltosuhde 33,5 36,4 38,3 38,2

ASUNNOT JA ASUMINEN 12 Asuntorakentamisella tavoitellaan asuntotuotannon tasoa, jolla luodaan edellytykset hallitulle väestönkasvulle sekä vastataan kuntalaisten erilaisiin asuntotarpeisiin. Asumisen laatuun tulee kuulumaan ikääntyvän väestön tarpeiden myötä esteettömyys, mm. toimivat hissit. Asuntorakentamisen määrä v. 2020 oli 457 asuntoa (415 kerrostaloasuntoa, 42 pientaloasuntoa). Määrä on vaihdellut pidemmällä aikavälillä 300 600 asunnon välillä. Vuosina 2018 2019 asuntotuotannon määrä oli poikkeuksellisen korkea, molempina vuosina valmistui yli 600 asuntoa. Kokonaismäärästä (457) vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli 178 ja vapaarahoitteisia omistusasuntoja 179. Korkotukilainalla valmistuneita ARA-vuokra-asuntoja valmistui 65 ja ASO-tuotantoa 35 asuntoa. Uuden MAL-sopimuksen mukaan Keravan kaupunki on sitoutunut tuottamaan vuosittain 514 asuntoa. Asuntokaavoituksen tavoite vuosille 2020 2023 on Keravan osalta yhteensä 186 900 kem2 eli vuodessa keskimäärin 46 725 kem2. Kuluvana vuonna asuntotuotanto tulee todennäköisesti olemaan viime vuoden kaltainen. Uusia kerrostalokohteita valmistuu muun muassa Jaakkolaan ja Saviolle. Asuntokannan muutos vuosina 2016 2020: Asuntokanta Asuntokannan muutos Kasvu ed. vuodesta 2016 18 243 347 1,9 % 2017 18 531 288 1,6 % 2018 19 148 617 3,3 % 2019 19 749 601 3,3 % 2020 20 085 336 1,7 % Asuntojen uustuotanto uudistaa asuntokantaa ja asuntojen hinnat kohoavat. Asuntokannan määrän lisääntymisessä uustuotanto painottuu kerrostaloasuntoihin. Uusien asuntojen koko on selvästi vanhaa kantaa pienempi. Asumisväljyys vanhassa asuntokannassa lisääntyy ja uudessa pienenee. Asuntojen koon pienenemistä on pyritty taittamaan rakennusjärjestyksen muutoksella vuonna 2021. Rakennusjärjestyksessä määritellään, että rakennettaessa tontille yli 10 asuntoa, tulee kolmanneksessa asunnoista olla keittiön/keittotilan ja olohuoneen lisäksi vähintään kaksi makuuhuonetta. Asuntojen keskikoon tulee olla vähintään 45 h-m2.

Vuokra-asuntoja on noin 38 % Keravan asuntokannasta (v. 2020). Tarjolla oli marraskuussa 2021 419 vuokra-asuntoa ja 401 myytävää asuntoa. Tuetun ARA-asuntokannan vuokrataso eri toimijoilla on suhteellisen vakiintunut. Keskimääräinen ARA-rahoitteisten asuntojen vuokrataso on noin 13 euroa/m2 ja kaupungin omistamalla Nikkarinkruunulla noin 12,64 e/m2. Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan tarjonnan määrä ja vuokrahintojen vuosivaihtelu on huomattavaa. Selvästi lisääntyneestä asumisen tarjonnasta (koskee sekä omistus- että vuokra-asumista) huolimatta asuntokanta ja asunnonhakijat, hinta ja laatu eivät optimaalisesti kohtaa toisiaan. Kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta on noin 65 prosenttia. Uudistuotannosta sen osuus on huomattavasti korkeampi, koska kerrostalorakentaminen erityisesti keskustassa on nyt entistä vetovoimaisempaa. Yhtenä syynä on esim. eläkevakuuttajien ja sijoittajarahastojen jatkuva kiinnostus Keravaa kohtaan. Pientalorakentamisessa vetää Kytömaa, jonne on rakentumassa merkittävä asuinalue ja sen pohjoispuolella kaupungilla on luovutettavana lisää omakotitontteja. Uusimpana alueena on Etelä-Kaskela, josta luovutettiin lisää tontteja vuonna 2020 ja 2021. Asuntojen hallintamuotona omistusasuminen on menettänyt suosiotaan. Vuokra-asumisen osuus kaupungin asuntokannasta on merkittävä, korkotuettua asuntokantaa on n. 15 % ja ASO-asuntoja noin viisi prosenttia. Muuta vuokra-asumista on noin 25 %. Voimakkaasti kasvanutta vapaa-rahoitteista vuokra-asuntotuotantoa leikataan selvästi ja kasvu käännetään omistus- ja asoasumisen suuntaan. Lisäksi tulee selvittää ja tarvittaessa ottaa käyttöön linjaus, jonka mukaan vain luonnolliset henkilöt voivat hankkia uudiskohteesta asuntoja. Muita rajoitus- ja ohjauskeinoja tontinluovutusehtoihin ja yhtiöjärjestyksiin voidaan myös käyttää. Keravan lähiajan asuntotuotanto painottuu kerrostaloihin ja tuotanto on voimakkainta yleiskaavan mukaisella keskustatoimintojen alueella. ARA-kohteiden vuokra-asunnonhakijoiden määrä on vakiintunut noin 500 tasolle ja hakijoista keravalaisia on noin 350. Hakijaruokakunnista suurin osa on yhden hengen ruokakuntia. Hakijamäärän ennustetaan lisääntyvän kokonaistarjonnan myötä pysyvän ennallaan tai vähäisessä määrin laskevan. ARA-asunnoissa vaihtuvuus on 13,5 %, vapaarahoitteisessa kannassa sen on arvioitu olevan suurempaa. Kaupungin oman asuntokannan käyttöaste on hyvä (99 %). Kysyntä asuntotyyppien osalta vaihtelee vuosittain. Kysyntä yksiöistä on jatkuvaa, mutta tällä hetkellä paljon kysyntää on myös kohtuuhintaisille, isommille keskusta-asunnoille. Asunnottomuuden määrän ennustetaan pysyvän suhteellisen ennallaan. Nikkarinkruunun asunnonhakijoista asunnottomia oli 50 (marraskuu 2021). Voimakas uudisrakentaminen tuo tarjolle erityisesti vuokramarkkinoille vapaarahoitteista kerrostalokantaa ja se painottuu pienempiin asuntoihin. Maksukyvyn kehitys on epäyhtenäistä, seudullisesti parantunut työllisyys ei ole nähtävissä esim. Kela-tukien hakemisessa. Tuetun tuotannon osalta kaupungin oma vuokrataloyhtiö on rakentamassa Ahokujalle Virrenkulmaan 66 asunnon kohdetta. Lisäksi tuetun vuokra-asumisen kohde on valmisteilla Kannistoon (KAS-asunnot). ASO-tuotantoa on rakenteilla Kiltaan. Erityisryhmien asumisen ARA-hanke on käynnistymässä keskustaan Vierto- 13 laan. Erityisryhmien vanhusasumisen trendinä on siirtyä kohti kevyemmän palvelun tuotantoa, jossa tuetaan erityisesti itsenäisen asumisen edellytyksiä. Asuntojen kokonaistuotannon arvioidaan pysyttelevän 400 500 asunnon tuntumassa lähivuosina. Lokakuuhun 2021 mennessä asuntoja on valmistunut yhteensä 253 ja koko vuonna 2021 valmistuvaksi ennustetaan noin 400 asuntoa, joista suurin osa on kerrostaloasuntoja. Pientalorakentamisessa on Kaskelassa tiedossa eniten uutta rakentamista. Kerrostalotuotanto jatkuu Jaakkolassa ja Killassa. 30.9.2021 mennessä on myönnetty uusia rakennuslupia 412 asunnolle. Kerrotaloasuntojen kysynnässä painottuu aseman läheisyyden vetovoima. Koroviruspandemia on lisännyt pientaloasuntojen ja pientalotonttien kysyntää koko Keravalla. Keravan väestökehityksen ja asumisen näkymistä on kerrottu lisää liitteessä 4.

3. ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN 2022-2025 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 14 Asuntopoliittisen ohjelman 2022-2025 tavoitteet ovat: 1. uusi tavoiteltava hallintamuotojakauma (%) uudistuotantohankkeiden ohjaamiseksi 2. typologioiden monipuolistaminen 3. rakennusten ja asuntojen joustavuuden lisääminen 4. korjausrakentamisen edistäminen 5. kestävän rakentamisen edistäminen 6. keravalaisten erityisryhmien asumisvaihtoehtojen monipuolistaminen. Keravan kaupungilla on vakiintuneet maapoliittiset linjaukset ja toimintatavat.

TAVOITTEET Vuoden 2020 lopussa Keravan rakennuskannasta omistusasuntoja oli 51 prosenttia (10 333), arava- tai korkotukivuokra-asuntoja 13 prosenttia (2710), muita vuokra-asuntoja 25 prosenttia (5021) sekä asumisoikeusasuntoja 5 prosenttia (1050). Muiden tai tuntemattomien hallintaperusteiden osuus oli 5 prosenttia (971). Tavoiteltavan hallintamuotojakauman mukaisesti koko rakennuskannasta vuonna 2025 omistusasuntoja olisi 51,4 prosenttia (11 358), arava- tai korkotukivuokra-asuntoja 13,2 prosenttia (2910), muita vuokra-asuntoja 25,3 prosenttia (5596) sekä asumisoikeusasuntoja 5,7 prosenttia (1250). Muiden tai tuntemattomien hallintaperusteiden osuus olisi 4,4 prosenttia (971). Uudistuotannosta omistusasuntoja olisi noin puolet (51 %) seuraavien neljän vuoden aikana Keravalle rakennettavista asunnoista. Lisäksi arava- tai korkotukivuokra-asuntoja uudistuotannosta olisi kymmenen prosenttia, muita vuokra-asuntoja 29 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja 10 prosenttia. Uudistuotannon osalta tavoiteltava hallintamuotojakauma vastaa MAL-sopimuksessa esitettyihin tavoitteisiin. Typologioiden monipuolistaminen sekä rakennusten ja asuntojen joustavuuden lisääminen on toinen tavoite. Keravalle tarvitaan lisää vaihtoehtoja omakotitalojen ja kerrostalojen lisäksi, erityisesti rivitaloja pyritään rakentamaan enemmän. Yhteis- ja liiketilojen joustavuutta lisätään. Sisäänkäyntejä pyritään saamaan asuntoihin siten, että jaettavuus lisääntyisi. Kolmanneksi Keravalla edistetään korjausrakentamista erityisesti ikääntyneiden kotona asumisen ja rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseksi. Neljänneksi Keravalla edistetään kestävää rakentamista. Tämä tarkoittaa muun muassa puurakentamista, uusiutuvan energian käyttöosuuden lisäämistä sekä kiertotalousmateriaalien käyttöä. Viidenneksi kaikkien erityisryhmien osalta tavoitteena on tarjota keravalaisille koti Keravalta. Tavoitteena on konkretisoida Hyvä ikääntyä Keravalla -ohjelman toimenpiteitä yhteisöllisen asumisen kehittämiseksi sekä tehostettua palveluasumista kevyempien asumismuotojen mahdollistamiseksi. TOIMENPITEET Hyvän asuntopolitiikan edellytyksenä on aktiivinen maapolitiikka. Keravan kaupungilla on käytössään vakiintuneet maapoliittiset linjaukset ja toimintatavat. Kaupunki on pitänyt omistuksessaan riittävää maareserviä siten, että maata on eri muodoissaan ollut käytettävissä oikea määrä, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Oman maaomaisuutensa kautta kaupunki on pystynyt varmistamaan oikeanlaisen asuntotuotannon sijoittumisen kaupungin intressien kannalta tarkoituksenmukaisille sijainneille. Aktiivisella maapolitiikalla on varmistettu kaupungin edun toteutuminen. Resursoimalla kaupungin maanhankinta oikein on turvattu kaupungin mahdollisuus määritellä, kuinka paljon ja minkälaista asuinrakentamista millekin alueelle on sijoittunut. Maapoliittisista keinoista maanhankinnassa on käytetty vapaaehtoista kauppaa, maanvaihtoa sekä etuosto-oikeutta. Lunastuksia sekä rakentamiskehoituksia on pyritty lisäämään niillä alueilla, joilla on ollut strateginen merkitys asuntotuotannon näkökulmasta. Raakamaan hankinnassa on 15

onnistunut vapaaehtoisilla kaupoilla ja maanvaihdoilla. Kaupunki haluaa edelleen jatkaa hyvää työtään maapolitiikassa. Ensimmäisen toimenpiteen mukaisesti kaikkia maapoliittisia keinoja hyödyntämällä, mukaan lukien lunastus, luodaan perusedellytykset kaupungin oman tahdon ja tavoitteiden mukaiseen asuntotuotantoon. Budjettiin varataan vuosittain 1,5 2 miljoonaa euroa maanhankintaan. Toisen toimenpiteen mukaisesti kaavahankkeissa toteuttamista koskeviin sopimuksiin kirjataan asuntotuotannon määrälliset, laadulliset ja hallintamuotoa koskevat ehdot. Näitä on kirjattu ja kirjataan jatkossakin maankäyttösopimuksiin, kiinteistökaupan esisopimuksiin ja lopullisiin kauppakirjoihin, kun on ollut kysymys kaupungin omistamien tonttien myynnistä. Yksityisten kaavahankkeissa tullaan edelleenkin kirjaamaan kaupungin tavoitteet kaavoituksen käynnistämisvaiheen käynnistämissopimuksiin. Edellisessä asuntopoliittisessa ohjelmassa maankäyttösopimuskäytäntöä muutettiin siten, että kaupunki ottaa pääsääntöisesti korvauksen maana. Näin kaupunki on pyrkinyt saamaan tonttivarantoa keskeisiltä paikoilta ja on voinut ohjata sitä kulloisenkin tarpeen mukaiseen asuntotuotantoon. Kolmannen toimenpiteen mukaisesti Keravan kaupunki tulee jatkossakin ottamaan maankäyttösopimuksissa korvauksen aina maana, esimerkiksi tällä keinolla on saatu tonttivarantoa myös keskustan läheisyydestä. Neljäntenä toimenpiteenä kaupunki tukee asunto-osakeyhtiöiden korjaus- ja täydennysrakentamista tiedottamalla niitä valtion myöntämistä korjausavustuksista sekä perimällä kaavoituksen tuomasta arvonnoususta nyt vain 16 20 %, silloin kuin rakentaminen tapahtuu asunto-osakeyhtiön omalla tontilla. Tähän mennessä talon asukkaiden omistamien asunto-osakeyhtiöiden toteuttamissa kaavamuutoshankkeista kaupunki on perinyt yhdyskuntarakentamisen kustannuksina kaavoituksen tuomasta arvonnoususta 30 %, kun kaupallisissa hankkeissa osuus on ollut noin 50 %. Nykykäytännön mukaisesti arvonnousu ARA-hankkeissa lasketaan ARA:n tonttihintojen mukaan, mikä kannustaa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kaupunki viestii kiinteistönomistajille hissiavustuksista, energia-avustustuksista, esteettömyysavustuksista, sekä avustuksista sähkölatauspisteiden rakentamiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (esim. omakotiyhdistys). Tiedottamisen edistämiseksi kaupunki suunnittelee tilaisuuksien järjestämistä asunto-osakeyhtiöille ja isännöitsijöille. Keravalle tarvitaan edelleen kaiken kokoisia asuntoja. Asuntokokoihin otettiin kantaa edellisen asuntopoliittisen ohjelman pohjalta rakennusjärjestystä muuttamalla: asuntojen keskipinta-alaksi määriteltiin siinä vähintään 45 neliötä ja vähintään kolmannes asunnoista tulee olla kolmioita tai sitä suurempia (nämä koskevat yli 10 asunnon kohteita). Rakennusjärjestyksen uudistusta tulee seurata, jotta se ohjaa riittävästi tarpeellisten asuntokokojen ja huoneistojakaumien kasvua. Tarvittaessa rakennusjärjestys uusitaan ja linjaa kiristetään. Asiaan reagoidaan myöhemmin tarvittaessa. Huoneistojakaumaa koskevat vaatimukset rakennusjärjestyksestä on otettu lähtökohdaksi kaikissa Keravan kaavamuutoshankkeissa. Viidentenä toimenpiteenä kohdennetaan asuntotuotantoa yhä kysyntää vastaavasti sekä huolehditaan edelleen isojen perheasuntojen tarjonnasta, myös hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelta.

Kuluvalla valtuustokaudella kaupungin omistajaohjausta pyritään vahvistamaan. KOy Nikkarinkruunulla on ratkaiseva asema kohtuuhintaisen vuokra-asumisen mahdollistajana. Omistajaohjauspolitiikallaan kaupunki pyrkii tukemaan KOy Nikkarinkruunua erityisesti laatutasoltaan korkeampien asuntojen rakennuttajana. Kuudennen toimenpiteen mukaisesti KOY Nikkarinkruunun omistajaohjauksessa edellytetään, että yhtiön asuntotuotanto painottuu tulevaisuudessa monimuotoiseen, laadukkaaseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen, sisältäen pientaloasumisen ja puurakentamisen. Keravan kaupunginhallitus on hyväksynyt useita maapoliittisia periaatteita täydennysrakentamisen edistämiseksi. Rakennusjärjestystä uudistettiin mahdollistamaan laajemmin nykyisten tonttien täydennysrakentamista, muun muassa pienomakotitalojen rakentamiseksi. Seitsemäntenä toimenpiteenä kaupunki kaavoittaa monipuolisia pientalotontteja (omakoti-, paritalo ja rivitalotontteja) kaikenikäisten tarpeisiin. Kaupunkistrategian mukaisesti Keravan kaupunki on olemassa kaikkia keravalaisia varten, myös erityisryhmiä, kuten ikäihmisiä varten. Hyvä ikääntyä Keravalla vuoteen 2030 -ohjelmassa korostetaan, että tulevaisuudessa keravalaisille ikäihmisille tulee olla tarjolla perinteisempien tukipalveluiden lisäksi yhteisöllisempää asumista virikkeineen, monipuolista palveluasumista sekä laadukasta tehostettua palveluasumista. Ohjelman mukaisesti tarjonnan monipuolistamisen lisäksi tulee löytää uusia kevyempiä asumisen ratkaisuja ja eri talotyyppejä, kuten hybridi- tai korttelimuotoinen asuminen. Ohjelmassa otetaan kantaa kaavoitukseen, jossa tulee pyrkiä edistämään monimuotoisen asumisen kehittämistä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Asuntopoliittisen ohjelman 2022-2025 kahdeksannen toimenpiteen mukaisesti kaupunki mahdollistaa kaavoituksella keravalaisille erityisryhmille, mukaan lukien ikääntyneille, erilaisiin tarpeisiin vastaavia paveluasumismuotoja sekä yhteisöllisen asumisen muotoja. Kaupunki huomioi hankkeiden suunnittelussa ikä- ja muistiystävällisyyden. Vantaa-Keravan hyvinvointialue vastaa vuodesta 2023 lähtien ikääntyneiden asumispalveluista (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito). Yhdeksäs toimenpide koskee Keravan keskustan rakentamista kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena ja vehreänä. Keskustassa uudistuotannon hallintamuotojakauma on monipuolinen siten, että tarjolla on jatkuvasti omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja myös ara-asuntoja. Valmisteilla oleva keskustan aluekehityskuva tulee helpottamaan toimenpiteen toteuttamista, sillä siinä on muodostettu kaupungin tahtotila keskustan hankkeiden ohjaamiseksi. Keskustan aluekehityskuvassa esitetään keskustavisio, jonka mukaisesti Keravan keskustaa leimaavat vuonna 2035 monipuoliset asumisen ratkaisut, laadukas rakentaminen ja monipuoliset viherpalvelut. Aluekehityskuvalla varmistetaan, että keskustan maankäytön suunnittelua viedään kaupunkistrategian ja yleiskaavan viitoittamaan suuntaan. Suunnitelmassa esitetään muun muassa korkean rakentamisen paikkoja ja täydennysrakentamispaikkoja. Keravan pienestä pinta-alasta johtuen kaupunkirakenne on muodostunut tiiviiksi ja uusien rakennuspaikkojen löytämminen on ollut paikoin haastavaa. Keravan elinvoiman, kasvun ja kehittymisen kannalta on tärkeää, että uusia asuntoja rakennetaan myös tulevaisuudessa. Keravalle on erityisen tärkeää löytää uusien asuntojen paikkoja olemassaolevan kaupunkirakenteen sisälle, jotta palvelut 17

vanhoilla alueilla säilyisivät. Asuntorakentamista pyritään tehostamaan kymmenennellä toimenpiteellä, jossa täydennysraketamishankkeita priorisoidaan kaupunkirakenteen sisällä. Toimenpidettä on aiemminkin toteutettu, ja se on johtanut useiden kaavamuutoshankkeiden toteuttamiseen kaupunkirakenteen sisällä yleiskaavan täydennysrakentamiseen tarkoitetuilla alueilla. Toimenpiteellä pyritään siis edelleenkin ohjaamaan uusi rakentaminen olemassa olevan kaupunkirakenteen yhteyteen. Keskeistä on suojata laajat ja yhtenäiset viher- ja virkistysalueet uudelta lisärakentamiselta sekä ohjata lisärakentaminen alueille, joissa on jo olemassa olevat palvelut ja infrastruktuuri. Vuonna 2021 hyväksytyllä viherkaavalla (VK2) on täsmennetty alukehityskuvien tavoin yleiskaavaa ja ohjeistettu asemakaavoitusta, miten viheralueille mennään ja miten viherarvot säilytetään. ITÄINEN SUURALUE Keravan itäiseen suuralueeseen kuuluvat Päivölä, Kaskela, Länsi-Jaakkola, Itä-Jaakkola, Alikerava, Sorsakorpi, Jokivarsi ja Ahjo (ks liite 5). Itäisen suuralueen asumisen määrään vaikuttaa pitkällä tähtäimellä Kerava-Nikkiläradan henkilöliikenteen käynnistyminen, joka on mainittu uudessa MAL-sopimuksessa. Kaupungin omakotitonttiluovutukset ovat sijoittuneet idän alueelle. Seuraava laaja omakotialue tulee olemaan Kaskelassa sijaitseva Skogsterin alue. Sen ensimmäiset tontit tulevat luovutukseen vuonna 2024. Itäinen alue on Keravan vuokratalovaltaisin ja siellä on eniten yhden hengen talouksia. 11. asuntopoliittisen toimenpiteen mukaisesti idän alueella uudistuotannosta 18 selkeästi yli puolet tuleekin olla jatkossa omistusasuntoja. Ara-tuotanto tulee olemaan pääsääntöisesti asumisoikeustuotantoa. Idän alueen maankäyttösopimuksissa on tähän mennessä edellytetty, että vähintään puolet kerrostalotuotannosta on omistusasumista. Ahjon aluetta kehitetään tehokkaan rakentamisen kohteeksi. Alueen täydennysrakentaminen edistää alueen elinvoimaisuuden lisäämistä, palveluita ja tukee myös osaltaan uuden MAL-sopimuksen mukaisia asuntotuotantotavoitteita. Yksi väestökasvun painopistealueista on osoitettu Ahjon Terästien alueelle, joka palvelurakenteensa puolesta sopii asuinrakentamiselle. Alue tullaan toteuttamaan vaiheittain korkeatasoisena kerrostaloalueena. Ahjon aluekehityskuva luo lähtökohtia asemakaavoituksen tavoitteille.

Kaupunki tehostaa edelleen maanhankintaa itäisellä suuralueella, pitää yhteyttä potentiaalisiin maanmyyjiin ja kehittää kaupungin laajempien viheralueiden saavutettavuutta. POHJOINEN SUURALUE Keravan pohjoiseen suuralueeseen kuuluvat Kaleva, Kurkela, Viro, Keskusta, Lapila ja Ylikerava. Pohjoisella suuralueella varaudutaan tulevaisuudessa monipuoliseen asuntotuotantoon. 12. toimenpiteen mukaisesti pohjoisen alueella säilytetään nykyinen monipuolinen hallintamuotojakauma siten, että uudistuotannosta vähintään puolet on omistusasuntoja, enintään kolmannes vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja sekä viidennes ARA-tuotantoa. Pohjoisen alueelle on saatu useita ARA-kohteita, joten ARA-tuotantoa ei tarvitse enää erikseen painottaa hankkeissa. Alueen eteläosien kaavoituksessa panostetaan tehokkaaseen ja laadukkaaseen rakentamiseen. Eteläosien ja keskustan kasvuvyöhykkeisiin rajoittuvien osien rakentaminen on alueen tiivistämistä, jolla varaudutaan keskustan hallittuun kasvuun. Keravanjokivarren kehittäminen asumisen ja vapaa-ajan alueeksi tuo Keravan kartanon ympäristön kaikkien keravalaisten vapaa-ajanviettopaikaksi sekä satojen uusien asukkaiden asuinalueeksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 20.9.2021/127 Jokilaakson Kivisillan asemakaavan, joka mahdollistaa asuntomessujen järjestämisen Keravalla vuonna 2024. Ylikeravan alueelle tulee talotyyppijakaumaltaan monipuolista uutta asutusta sekä ulkoilureittejä, oleskelu- ja leikkipaikkoja sekä palstaviljelyä. Messujen keskeisiä kärkiajatuksia ovat kiertotalous ja kestävä liikkuminen, esimerkiksi kävellen tai pyörällä. Messualueen rakentuminen vaikuttaa kestävän liikkumisen kehittymiseen laajasti: alueen rakentuminen tuo tärkeän seudullisen etelä-pohjoissuuntaisen kevyen liikenteen yhteyden kaikkien keravalaisten käyttöön uuden Merikalliotaipaleen muodossa. Kestävän liikkumisen kärkiajatusten toteuttamista painotetaan alueella. Alueen pohjois- ja koillisosat ovat pientalorakentamisen merkittävin kasvusuunta, jonne tulevaisuudessa asettuu pääasiassa lapsiperheitä. Kaupunki turvaa kehitystä ja uudisrakentamista kiinnittämällä erityistä huomiota alueiden vetovoimaisuuden säilyttämiseen. Pohjoisilla alueilla kaupunki tehostaa ja priorisoi maanhankintaansa tarpeenmukaisille raakamaa-alueille. Kerava on pohjoisessa maapolitiikassaan aktiivinen ja pitää jatkuvasti yllä neuvotteluyhteyttä potentiaalisiin maanmyyjiin sekä kehittää laajempien viheralueiden saavutettavuutta viherkaavan mukaisesti. ETELÄINEN SUURALUE Keravan eteläiseen suuralueeseen kuuluvat Kilta, Sompio, Savio ja Kannisto. Keravan eteläiset osat ovat Keravan vanhimpia asumisen alueita, minkä vuoksi yhdyskuntarakenne on muotoutunut vanhastaan alueella melko tiiviiksi. Keravan eteläisten osien kehittämisen haasteena on lentomelu, joka on otettava huomioon uusien kohteiden suunnittelussa. Savion täydennysrakentamishankkeiden suunnittelussa pyritään siihen, että alueen viheralueet pysyisivät mahdollisimman eheinä. Täydennysrakentamispaikat sijoittuvat joko kiinteistöjen tonteille tai viheralueiden reuna-alueille. Savion aluekehityskuvan mukaisesti alueen 19 täydennysrakentaminen painottuu asemaseudun ympäristöön. Uuden rakentamisen tavoitteena on vahvistaa alueen identiteettiä ja eheyttää kaupunkirakennetta. Kaupunki toimii aktiivisesti täydennysrakentamiseen, kaupunkikuvan eheyttämiseen ja kiinteistökehitykseen soveltuvien kohteiden löytämiseksi. Täydennysrakentaminen painottuu kerrostalorakentamiseen, joka on vähemmän altis lentomelulle, ja sillä tuetaan asemanseudun väestöpohjan kehittämistä ja ikärakenteen nuorentamista. Uudet asukkaat nostavat alueen houkuttelevuutta kaupallisesti. Saviolla on vanhastaan hyvät julkiset kulkuyhteydet Helsinkiin sekä pohjoiseen Keravan asemalle. Täydennysrakentaminen tukee myös alueen kestävien kulkumuotojen käyttöasteen kasvattamista. 13. toimenpiteenä on säilyttää eteläisellä alueella nykyinen monipuolinen hallintamuotojakauma siten, että uudistuotannosta vähintään puolet on omistusasuntoja, enintään kolmannes vaparahoitteisia vuokra-asuntoja sekä viidennes ARA-tuotantoa. MUUT TOIMENPITEET Edistääkseen tavoiteltan hallintamuotojakauman saavuttamista kaupunki sopii valtuustokaudella vähintään yhden osaomistus- tai muun välimuotoisen hankkeen toteuttamisesta. Tämä on 14. toimenpide. 15. toimenpide koskee kestävää rakentamista (mm. puurakentaminen, kiertotalousmateriaalien käyttö, uusiutuvan energian käyttöosuuden lisääminen, energiatehokkaiden talojen rakentaminen), jota kaupunki puolestaan vauhdittaa asemakaavamääräyksiä hyödyntämällä sekä

asettamalla suosituksia rakennus- ja purkulupiin. Puurakentaminen on yksi kestävän rakentamisen keinoista. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman mukaisesti puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Ohjelmassa korostetaan myös, että puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino edistää kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisten ilmastotavoitteiden saavuuttamista vuoteen 2035 mennessä. 20 Keravan purkavassa täydennysrakentamisessa on keskeistä noudattaa kiertotalouden periaatteita. Ympäristöministeriön mukaan kiertotalous luo kiinteistö- ja rakennusalalle suuria mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta sekä ehkäistä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Purettavat rakennukset on nähtävä kiertotaloudessa materiaalipankkeina, joista vapautuvat materiaalit käytetään uudelleen tai kierrätetään, esimerkiksi betonimursketta on mahdollista käyttää uuden betonin raaka-aineena tai jopa uudelleen betonielementtinä. 16. toimenpiteenä kaupunki vahvistaa asuinalueiden omaleimaisuutta laatimalla taideohjelmia eri alueille, esimerkiksi aluekehityskuvien rajausten mukaan.

YHTEENVETO TEHTÄVISTÄ TOIMENPITEISTÄ 2022-2025 (suluissa tavoite, johon toimenpiteellä vastataan) 21 1. Kaikkia maapoliittisia keinoja hyödyntämällä, mukaan lukien lunastus, luodaan perusedellytykset ja kaupungin oman tahdon ja tavoitteiden mukaiseen asuntotuotantoon. Budjettiin varataan vuosittain 1,5 2 miljoonaa euroa rahaa maanhankintaan. (1, 2, 5, 6) 6. KOY Nikkarinkruunin omistajaohjauksessa edellytetään, että yhtiön asuntotuotanto painottuu tulevaisuudessa monimuotoiseen, laadukkaaseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen, sisältäen pientaloasumisen ja puurakentamisen. (2,3,5) 12. Pohjoisen alueella säilytetään nykyinen monipuolinen hallintamuotojakauma siten, että uudistuotannosta vähintään puolet on omistusasuntoja ja viidennes ARA-tuotantoa. Enintään kolmannes tuotannosta saa olla vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. (1) 2. 3. 4. 5. Kaavahankkeissa toteuttamista koskeviin sopimuksiin kirjataan asuntotuotannon määrälliset, laadulliset ja hallintamuotoa koskevat ehdot. Rakennusjärjestyksessä on täsmennetty vaatimuksia kerrostalojen asuntojen lukumäärästä sekä keskikoosta. (1,2,3,4) Maankäyttösopimuksissa kaupunki ottaa korvauksen aina maana, kun se on mahdollista. (1,2,6) Kaupunki tukee asunto-osakeyhtiöiden korjaus- ja täydennysrakentamista tiedottamalla valtion myöntämistä korjausavustuksista sekä perimällä vanhoilta asuinrakennuskiinteistöiltä kaavoituksen tuomasta arvonnoususta vain 20 %, silloin kuin asuntorakentaminen tapahtuu asunto-osakeyhtiön omalla tontilla. (4,5,6) Kohdennetaan asuntotuotantoa kysyntää vastaavasti sekä huolehditaan isojen perheasuntojen tarjonnasta myös hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelta. (1,2) 7. 8. 9. 10. 11. Kaavoitetaan monipuolisia pientalotontteja (omakoti-, paritalo ja rivitalotontteja) kaikenikäisten tarpeisiin. (2,6) Mahdollistetaan kaavoituksella keravalaisille erityisryhmille erilaisiin tarpeisiin vastaavia palveluasumismuotoja sekä yhteisöllisen asumisen muotoja. Huomioidaan ikä- ja muistiystävällisyys. (6) Keskustaa rakennetaan kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena ja vehreänä. Uudistuotannon hallintamuotojakauma on monipuolinen siten, että tarjolla on jatkuvasti omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja myös ara-asuntoja. (1) Täydennysrakentamishankkeita priorisoidaan kaupunkirakenteen sisällä. (2,5) Idän alueella uudistuotannosta selkeästi yli puolet tulee olla omistusasuntoja. Ara-tuotanto on pääsääntöisesti asumisoikeustuotantoa. (1) 13. 14. 15. 16. Eteläisellä alueella säilytetään nykyinen monipuolinen hallintamuotojakauma siten, että uudistuotannosta vähintään puolet on omistusasuntoja ja viidennes ARA-tuotantoa. Enintään kolmannes tuotannosta saa olla vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. (1) Kaupunki sopii ohjelmakaudella vähintään yhden osaomistus- tai muun välimuotoisen hankkeen toteuttamisesta. (2) Kestävää rakentamista (mm. puurakentaminen, uusiutuvan energian käyttöosuuden lisääminen, kiertotalousmateriaalien käyttö) edistetään asemakaavamääräyksiä hyödyntämällä sekä asettamalla suosituksia rakennus- ja purkulupiin. (5) Asuinalueiden omaleimaisuuden vahvistamiseksi laaditaan taideohjelmia eri alueille esimerkiksi aluekehityskuvien rajausten mukaan. (5)

LÄHTEET Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) 22 Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020-2031. 7.1.2022. Hyvä ikääntyä Keravalla vuoteen 2030 -ohjelma. 7.1.2022. Keravan kaupungin asuntotuotanto-ohjelma 2015 2035. Keravan kaupunki. Keravan väestöennuste, 2021. Keravan kaupunki, 2021. Keravan päivitetty kaupunkistrategia, 2025. Keravan kaupunki. Keravan kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma vuosille 2021-2030, 2022. Keravan viherkaava (VK2), 2021. Keravan yleiskaava 2035 (YK6). Keravan kaupunki, 2016. Keravan keskustan aluekekehityskuvan luonnos, 2022. Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri, 2021. Valtioneuvosto. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019: Osallistava ja osaava Suomi. Valtioneuvoston selonteko: Asuntopoliittinen kehittämisohjelma 2021 2028. 7.1.2022. Ympäristöministeriön asuntopoliittinen kehittämisohjelma, 2020. Ympäristövahti-palvelu, 2022

LIITE 1: ASUNTOTUOTANNON HALLINTA- JA RAHOITUSMUODOT 23 VUOKRA-, ASUMISOIKEUS- JA OSAOMISTUS- ASUNNOT; KORKOTUKILAINA ARA hyväksyy korkotukilainoja vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistustalojen uudisrakentamiseen kuntien puoltamille kohteille. Korkotukilaina on pankin tai muun rahoituslaitoksen myöntämä laina, jonka korosta valtio maksaa osan, jos lainansaajan perusomavastuukorko ylittyy. Vuokra- tai asumisoikeusasuntojen rakentamista varten myönnetyllä korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Tontin tulee olla kohtuuhintainen ja hinta hyväksytään ARAssa. Hankkeisiin voi saada käynnistysavustusta, jonka suuruus on 10 000 euroa normaalia vuokra-asuntoa kohden. Avustus myönnetään 5 000 euroa suurempana, jos kohde on puurunkoinen asuinkerrostalo. VUOKRA-ASUNNOT; LYHYTAIKAINEN KORKOTUKILAINA ARA voi hyväksyä lyhytaikaiseksi korkotukilainaksi vuokratalon uudisrakentamista varten myönnetyn rakentamislainan. Uudisrakentamiseksi katsotaan myös muun kuin asuinrakennuksen (esimerkiksi toimistorakennus) käyttötarkoituksen muuttaminen vuokra-asuinkäyttöön. Toteutettava tuotanto on elinkaaritaloudeltaan edullista ja energiaa säästävää. VUOKRA-ASUNNOT; TAKAUSLAINA Takauslainoilla voidaan rakentaa tavallisia vuokrataloja, mutta ei erityisryhmille tarkoitettuja taloja. Valtio vastaa luottolaitokselle, vakuutusyhtiölle, eläkelaitokselle tai kunnalle sellaisista niiden myöntämistä lainoista, jotka käytetään vuokra-asuntojen uudisrakentamiseen. OSUUSKUNTA-ASUNNOT Harvinaisempi muoto Suomessa, joita pyritään kehittämään. Haasteena on mm. lainsäädännön puuttuminen. RYHMÄRAKENNUTTAMINEN Ryhmärakennuttamisessa joukko tavallisia kansalaisia toimii yhteisen rakennushankkeen rakennuttajina. Asukkaat voivat käynnistää rakennushankkeen omatoimisesti tai lähteä mukaan esimerkiksi rakennuttajakonsultin valmistelemaan rakennushankkeeseen. VUOKRA-ASUNNOT, (ASUMISOIKEUSASUNNOT JA OSAOMISTUSASUNNOT); VAPAARAHOITTEINEN OMISTUSASUNNOT; VAPAARAHOITTEINEN

LIITE 2: LÄHTÖKOHTIA ASUMISEN KEHITTÄMISELLE KORONAVIRUSPANDEMIA Asuminen on tärkeä osa suomalaisten arkea ja henkilökohtaista taloutta. Asumiseen ja asuntokauppaan globaalin talouden muutoksilla ja kriiseillä on aina suuri vaikutus. Koronaviruspandemia on lisännyt etätyön tekoa merkittävästi ja saanut monet suomalaiset pohtimaan omaa asumistaan.etätyö on yksi monipaikkaisuuden sovellutus: kyseeseen tulee työnteko kotoa tai muusta paikasta, joka ei ole työnantajan osoittama työpaikka. Etätyötä ovat tehneet muun muassa tietotyöläiset, ylemmät toimihenkilöt, korkeasti koulutetut sekä suurten kaupunkien keskustoissa asuvat. Etätyötä tullaan tulevaisuudessa tekemään enemmän kuin aikaina ennen koronaviruspandemiaa. Voimistunut kehitys ei ole ainoastaan mahdollistanut asumista kauempana työpaikoista, vaan se on lisännyt myös asuntojen tilantarvetta. Koronaviruspandemian johdosta kehyskunnat ovat kasvattaneet suosiotaan, vaikka muutto pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kasvukeskuksiin on ollut jo pitkään trendinä. Etätöiden yleistyminen on lisännyt muuttohalukkuutta, sillä on huomattu, että pidentyvä työmatka on entistä pienempi haitta, jos työmatka tehdään esimerkiksi vain kaksi kertaa viikossa. Kiinnostus väljempään ja edullisempaan asumiseen ja suurempiin koteihin on kasvanut. Pääkaupunkiseudulla asuvat ovat harkinneet aiempaa enemmän muuttoa kehyskuntiin. Osalle vantaalaisista erityisesti Kerava ja Tuusula ovat näyttäytyneet houkuttelevilta (ks. Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri 2021). Koronaviruspandemian aikana paikkariippumattoman työn, etätyön sekä hybridityön lisääntyminen on vähentänyt toimistotilojen tarvetta ja työmatkaliikennettä. Etätyön ja monipaikkaisuuden vahvistumisen myötä moneen suomalaiseen pikkukaupunkiin on saatu aiempaa enemmän pysyviä asukkaita. Positiivinen muuttoliike on lisännyt niiden kuntien elinvoimaa, mitkä on aiemmin mielletty kesäpaikkakunniksi. Kaupunki tehostaa edelleen maanhankintaa itäisellä suuralueella, pitää yhteyttä potentiaalisiin maanmyyjiin ja kehittää kaupungin laajempien viheralueiden saavutettavuutta. IKÄÄNTYMINEN JA MUUTTUVAT ELÄMÄNTAVAT Ruokakunnat ovat jo pitkään pienentyneet suomalaisten elämäntapojen muuttuessa. Asuntopolitiikan näkökulmasta yksinasumisen yleistymisen voi ajatella kasvattavan asuntojen, ja erityisesti pienten asuntojen, kysyntää. Ilmiötä selittävät mm. nuorten aikaisempi itsenäistyminen, avioerojen yleistyminen sekä yksilöllistyminen. Lisäksi merkittäviä yksinasumista lisääviä ilmiöitä ovat samanaikainen väestön ikääntyminen ja eliniän piteneminen. Asuntomarkkinoiden tasapainoisen kehityksen kannalta asuntopolitiikan prioriteettina on kaikkialla kiinnittää huomiota ja varautua vanhusväestön kasvuun. Palveluiden lähelle keskustaan muuttavat vanhukset tarvitsevat esteettömiä ja turvallisia asuntoja. Asumisen laatutekijöiden joukossa ikääntyvän väestön tarpeiden myötä korostuvat esimerkiksi toimivat hissit. TYÖTTÖMYYS JA ASUINALUEIDEN ERIYTYMISKEHITYS Globaalin talouden seurauksena viime vuosikymmeninä tapahtunut teollisten työpaikkojen menetys ja palvelusektorin nousu on horjuttanut erityisesti vähemmän koulutetun väestön asemaa. Tämä on heijastunut joihinkin kaupunginosiin suhteellisen pysyvänä ja korkeana työttömyytenä. Kriisit, kuten koronaviruskriisi, ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Hyvin pitkään työttömänä olleiden eli yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrä on jatkanut kasvuaan, mikä on johtanut monissa kunnissa työmarkkinatuen kuntaosuusmaksujen nousuun. Asuntopolitiikassa tähdätään usein siihen, että jokaiselle kuntalaiselle löytyisi maksukykyään vastaava koti. Työttömyys ja ennen muuta pitkittynyt työttömyys voivat kuitenkin tuoda mukanaan taloudellisia ongelmia (maksukyvyn menetys), heikentää työ- ja toimintakykyä sekä johtaa pahimmillaan asunnottomuuteen. Globaalin talouden ja kriisien aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi asuntopolitiikka ei siis yksinään riitä, vaan se tarvitsee tuekseen esimerkiksi työvoima- ja työllisyyspoliittisia toimia. Työttömyyden torjumiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi Kerava onkin mukana valtakunnallisessa työllisyyden kuntakokeilussa (2021-2023), jossa tavoitteena on siirtää julkiset työvoimapalvelut kuntien järjestämisvastuulle. Kerava on Vantaan kanssa mukana lisäksi valtakunnallisessa Työkykyohjelmassa, jossa viedään työkyvyn tuki tulevaisuuden sote-keskukseen sekä kehitetään työllistymisen tuen menetelmiä. Kaupungistuminen jatkuu koronaviruspandemiasta huolimatta. Suomen asuntomarkkinat eriytyvät saman- 24

aikaisesti erilaisten alueiden välillä mutta myös kaupunkien sisällä. Monella kaupunkiseudulla alueiden väliset tuloerot ovat alkaneet kasvaa. Helsingin seudulla sosio-ekonominen eriytyminen on alkanut limittyä etnisen eriytymisen kanssa. Monikulttuurisuus on alkanut lisääntyä huono-osaisilla asuinalueilla. Asuntopolitiikalla voidaan vähentää eriarvoisuutta sekä luoda tasapuolisia ja monimuotoisia asuinalueita. KIINTEISTÖSIJOITTAJAT Ammattimaisilla kiinteistösijoitusmarkkinoilla viitataan siihen osaan kiinteistövarallisuudesta, joka on kiinteistösijoitus tai -liiketoimintaa ammattimaisesti harjoittavien toimijoiden hallussa. Ammattimaiset kiinteistösijoitusmarkkinat houkuttelivat lisää toimijoita 2010-luvun aikana. Suomessa ammattimaiset kiinteistösijoitusmarkkinat kasvoivat 2010-luvulla, ja kehitystä vahvistivat ulkomaalaiset sijoittajat ja kiinteistörahastot. Markkina kasvoi noin 80 prosenttia vuosien 2011 ja 2019 välillä. Suomessa ammattimaisten kiinteistösijoittajien varallisuudesta merkittävä osa on kiinni toimistoissa, liiketiloissa ja vuokra-asunnoissa. Kiinteistösijoittajilla on ollut pienten kovan rahan vuokrakohteiden rakentamiselle vilkastuttava vaikutus. Viime vuosina myös puurakentaminen on noussut tärkeäksi teemaksi asunto- ja kiinteistösijoittamisessa, esimerkiksi työeläkeyhtiö Varma ja Skanskan BoKlokin kaksi puukerrostaloa valmistuvat Keravan Kurkelaan elokuuhun 2022 mennessä. ILMASTONMUUTOS Kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen torjunnan sekä energiatehokkuuden vaatimukset ohjaavat nykypäivänä oleellisesti asumisen sekä yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja toteutusta. Pariisin ilmastosopimus on kiristänyt vaatimuksia edelleen. Lähes universaalina tavoitteena pidetään eheää yhdyskuntarakennetta, jossa liikkumistarve sekä ympäristön ekologiset haitat ja energiankulutus pystytään pitämään kohtuullisena. Liikkumistarpeen vähentämisen ohella joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuuksien lisääminen on yleistyvä suuntaus. Tavoitteita voidaan saavuttaa mm. työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisella lähelle toisiaan sekä riittävän väestöpohjan turvaamisella. Ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristöystävällistä rakentamista koskevat tavoitteet ulottuvat luonnollisesti myös valtiolliseen ja paikalliseen asuntopolitiikkaan. Valtioneuvoston asuntopoliittisen selonteon (16.12.2021) mukaan asuntopolitiikassa lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus hyvinvointia tukevaan asuntoon ja asuinympäristöön. Asuntopolitiikan kehittämisessä painotetaan asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, sillä kolmasosa kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista. Hyvä kaupunkisuunnittelu, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ja asuntojen pitkäikäisyys vähentävät rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä. Keravan kaupunki on liittynyt eurooppalaiseen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen sekä sitoutunut kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelman (SECAP) laadintaan ja seurantaan (KV 11.11.2019/112 ). Maaliskuussa 2021 valmistunut toimintasuunnitelma sisältää kaupungin ilmastotyön vision ja tavoitteet, energia- ja päästötaseet perusvuodelta 2007 sekä seurantavuodelta 2018, ilmastonmuutoksen riskit ja haavoittuvuudet Keravalla sekä niihin sopeutuminen, hillintätoimenpiteet vaikuttavuusarviointeineen sekä toimintasuunnitelman seurannan. 25 Energiankulutuksen pienentämisen sekä uusiutuvan energian lisäämisen toimenpiteitä tullaan tekemään erityisesti kaupungin hallinnoimissa kiinteistöissä. Kaupunki toimii edelläkävijänä toimenpiteiden toteuttamisessa ja tukee yksityisessä omistuksessa olevan asuinrakennuskannan sekä palvelurakennusten energiatehokkuustoimenpiteitä viestinnän keinoin. Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma mahdollistaa myös erilaisten avustusten hakemisen Toimenpiteiden ja tavoitteiden edistymistä ja toteutumista seurataan ja tuloksista raportoidaan säännöllisesti. Kuka tahansa voi seurata toimenpiteiden etenemistä ja vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen syksyllä 2021 käyttöönotetulla Ympäristövahti-palvelun avulla, mitä kaupunki on kehitellyt yhdessä Järvenpään kanssa. Ympäristövahti sisältää kolme osiota. Toimenpiteet-osiossa esitellään kaupungin toimenpiteitä, joilla edistetään Keravan kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman tavoitteita. Ympäristövahti mahdollistaa toimenpiteiden päivittämisen ja seuraamisen ilmastotyötä tekeville kaupungin työntekijöille ja tekee samalla työn näkyväksi asukkaille ja muille kiinnostuneille. Mittarit-osiossa voi tarkastella sitä, millaisiin osatekijöihin kaupungin ilmastotyössä kiinnitetään huomiota. Mittaritietojen päivittyessä voi seurata minkälaista kehitystä tapahtuu ja arvioida sitä, onko kaupungin tekemät toimenpiteet riittäviä tai oikeansuuntaisia haluttujen vaikutusten saavuttamiseksi. Teemat-osio puolestaan kuvataan toimenpiteiden jakaantuminen eri aihealueisiin ja mahdollisuuksia, joilla vaikutetaan merkittävästi onnistuneen ilmastotyön tekemiseen.

LIITE 3: SELVITYS ASUNTOPOLI- TIIKKAAN VAIKUTTAVISTA LINJAUKSISTA MAL-SOPIMUS 2020 2031 Keravan asuntopoliittisissa linjauksissa on vahva seudullinen ulottuvuus. Helsingin seutu muodostaa kroonisen asuntopulansa vuoksi erityiskysymyksen valtion alue- ja kaupunkipolitiikassa. Metropolipolitiikka on yhdenlaista kaupunkipolitiikkaa, ja sen yksi vaikuttavimmista painopistekokonaisuuksista on ollut maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen yhdessä seudun kuntien kanssa. Yhteensovittaminen käynnistyi MAL-aiesopimusten teolla ja näistä on vähitellen siirrytty MAL-sopimusten tekoon. MAL-sopimusten (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset) tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteiden ja liikennejärjestelmien kestävyyttä sekä lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisella on muun muassa pyritty vähentämään asumis- ja liikkumiskustannuksia, vastaamaan asuntotuotantotarpeisiin, helpottamaan ja nopeuttamaan rakentamista, hillitsemään päästöjä sekä lisäämään maankäytön ja joukkoliikenteen energiatehokkuutta. Edellinen Helsingin seudun asuntopolitiikkaa ohjannut MAL-sopimus allekirjoitettiin 9.6.2016, ja se oli voimas- 26 sa vuosina 2016 2019. Sopimus määritteli sitovat kuntakohtaiset asuntoasemakaavojen kerrosalamäärät, asuntotuotantotavoitteet, ARA-tuotannon tavoitteet ja asumisen ja asemakaavoituksen ensisijaiset kohdealueet. MAL-sopimuksen sisältöön vaikutti merkittävästi aiemmin laadittu Helsingin seudun asuntostrategia 2025. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen uusista MAL-sopimuksista 8.10.2020. Helsingin seudun uuden MAL-sopimuksen pidemmän aikavälin tavoitteet ovat voimassa vuoteen 2031 saakka, mutta ensimmäinen sopimuskausi ulottuu 31.12.2023 saakka. MAL-sopimus uusitaan vuoden 2023 loppupuolella, jolloin sovitaan seuraavan nelivuotiskauden (2024-2027) konkreettisista toimenpiteistä. Sopimuksessa sovittiin asuntotuotannon, asuntokaavoituksen sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja 40-vuotisen korkotukiasuntotuotannon kuntakohtaisista tavoitteista sopimuskaudelle 2020-2023. Keravan asuntotuotantotavoite (as./v) on yhteensä 514 ja asuntokaavoitustavoite (kem2) vuosille 2020-2023 on 186 900. Kontuuhintaisen asumisen osuus tuotantotavoitteesta on KUUMA-kunnille 20 % (ts. Keravalle 103 asuntoa / vuosi). Kohtuuhintaisen asumisen tuotantotavoitteesta 10 prosenttia on Keravalla ARA-vuokra-asuntotuotantoa ja toinen 10 prosenttia ARA:n lainoittamaa asumisoikeustuotantoa. Uudessa MAL-sopimuksessa valtio ja kunnat käynnistävät yhdessä Keravan liityntäpysäköinnin asemakeskuksen toteutuksen. Keravan liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja kustannusjaosta kuntien ja valtion välillä sovitaan erillisillä sopimuksilla. Valtion kustannusosuus sisältyy Pasila-Riihimäki 2. vaiheen toteutukseen. Keravan asemanseudun kehittämistä koskeva kansainväli-

nen arkkitehtuurikilpailu alkoi marraskuussa 2021. Uutta asemakeskusta ja liityntäpysäköintilaitosta koskevan asemakaavamuutoksen laatimista jatketaan kilpailun jälkeen. Keravan tavoitteena on, että liityntäpysäköintilaitos tarjoaisi 450 liityntäpysäköintipaikkaa autoille sekä 1000 paikkaa polkupyörille sisätiloihin. Radan länsipuolen liityntäpysäköintipaikkojen määrä lähes kolminkertaistuisi nykytilanteeseen verrattuna. Valtio tukee hanketta huomattavalla summalla (4,6 milj. EUR). Laadukkaan liityntäpysäköinnin kehittäminen on keskeinen osa Keravan asemanseudun täydennysrakentamista. Riittävät liityntäpysäköintipaikat asemalla ovat edellytys sujuvalle arjelle esimerkiksi monille omakotiasujille Keravalla. Asemakeskuksen esteettömät kerrostaloasunnot mahdollistavat toisaalta ikääntyneiden keravalaisten muuttamisen omakotitaloista palveluiden ääreen. MAL-sopimukset kytkeytyvät liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Uudessa MAL-sopimuksessa ja MAL-suunnitelmassa mainitut kehittämistoimet huomioidaan myös valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa. Prioriteettina on, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioidaan muun muassa Keravan näkökulmasta tärkeä suunnittelukohde, nimittäin Kerava-Nikkilä-radan avaaminen henkilöliikenteelle. PÄIVITETTY KERAVAN KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kuntalain 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kunta, joka käyttää itsestään nimitystä kaupunki, laatii kaupunkistrategian. Kaupunkistrategioiden merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä perustuuhan kaupunkien johtaminen juuri kaupunginvaltuustojen hyväksymiin kaupunkistrategioihin. Kaupunkistrategiassa on huomioitava kuntalain mukaan muun muassa asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen sekä omistajapolitiikka. Näin ollen kaupunkistrategioilla on merkittävä ohjaava vaikutus kaupunkien asuntopolitiikkojen muotoutumiselle. Keravan edellinen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian 12.3.2018/17, ja asetti sen tavoitevuodeksi 2025. Keravan visioksi muotoiltiin Hyvä elämän kaupunki. Elokuussa 2021 toimintansa käynnistänyt uusi kaupunginvaltuusto aloitti kaupunkistrategian päivitysprosessin. Uusi valtuusto hyväksyi päivitetyn kaupunkistategian 7.2.2022. Päivitystyön yhteydessä kaupunkistrategiaa tiivistettiin, ja siihen sisällytettiin uutena kokonaisuutena arvot, jotka ovat inhimillisyys, osallisuus ja rohkeus. Inhimillisyyden arvo tarkoittaa sitä, että Keravalla jokainen ihminen kohdataan yksilöllisesti. Inhimillisyys on toisen ihmisen arvostamista, kunnioittamista ja loukkaamattomuutta. Kaupunkiympäristön suunnittelussa kaupunki pyrkii ihmisen mittakaavaisen, inhimillisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomiseen. Osallisuuden arvo viittaa puolestaan siihen, että Keravalla toimitaan avoimesti, vuorovaikutteisesti ja osallistaen. Osallisuus näkyy esimerkiksi monipuolisena asukastoimintana. Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä tarjoamalla asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön tiloja, neuvontaa, ohjausta ja verkostoja. Rohkeuden arvo tarkoittaa sitä, että Kerava erottautuu muista kunnista rouheana radanvarsikaupunkina ja että 27 Keravalla uskalletaan ajatella uudella tavalla. Kaupunki tarkastelee jatkuvasti palveluiden tuottamisen tapoja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Tavoitteena on tarjota kuntalaisille asiakaslähtöisesti toteutettuja palvelukokonaisuuksia. Vuonna 2025 Kerava on Helsingin seudun kärjessä kulkeva, elinvoimainen ja uudistuva, uusien ajatusten kaupunki. Keravan kaupungin visiona on yhä hyvän elämän kaupunki. Visio eli tahtotila saavutetaan siten, että kaupungin kaiken toiminnan lähtökohtana on edelleen tuottaa keravalaisille hyvinvointia ja laadukkaita palveluita. Keravan päivitetty kaupunkistrategia tähtää siihen, että Keravalla arki on onnellista ja sujuvaa. Hyvän elämän kaupungin rakentamista jatketaan innostuneen henkilöstön ja tasapainoisen talouden varaan. Tämä on edelleenkin kaiken toiminnan perusta. Kerava toteuttaa jatkossa kaupunkistrategiaansa käytännössä kolmen painopisteen avulla, mitkä ovat: uusien ajatusten kärkikaupunki, sydämessä keravalainen ja hyvinvoiva viherkaupunki. Päivitetyn kaupunkistrategian osalta kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkistrategiaprosessiin eli siihen, miten strategia jalkautetaan kaupunkiorganisaatioon ja miten sitä seurataan. Kerava on hankkinut seurantatyötä varten Lato Tools -työkalun, joka otetaan virallisesti käyttöön vuoden 2023 alussa. Asumisen ja asumisviihtyvyyden kehittämiselle hyvinvoivan viherkaupungin strateginen kärki on oleellinen. Sen strategiset linjaukset ovat seuraavat:

(1) Lisäämme kaupungin vetovoimaa ja viihtyisyyttä monimuotoisten viheralueiden, laadukkaan ja turvallisen kaupunkitilan sekä toimivien kevyen liikenteen yhteyksien kautta (2) Kannustamme keravalaisia hyödyntämään kaupunkiympäristöä. Liike pitää yllä hyvinvointia ja terveyttä. (3) Otamme käyttöön kiertotalouden menetelmiä, käytämme edistyksellisiä energiamuotoja ja lisäämme kestäviä rakentamisratkaisuja. (4) Parannamme Keravan elinvoimaa edistämällä täydennysrakentamista. Lisäämme isojen perheasuntojen tuotantoa. Asuntopoliittinen ohjelma 2022-2025 eriollisohjelmana konkretisoi ja täydentää kaupunkistrategiaa. Asuntopoliittisen ohjelman uudistamisessa on varmistettu, että se on linjassa kaupunkistrategian sekä siitä johdettujen kaupunkitasoisten tavoitteiden kanssa. Kaupunginvaltuusto vastaa näiden tavoitteiden hyväksymisestä ja seurannasta. Päivitetyn kaupunkistrategian kaupunkitasoiset strategiset tavoitteet otetaan käyttöön vuoden 2023 talousarvioon. Päivitetyn kaupunkistrategian pohjalta on johdettu 16 kaupunkitasoista tavoitetta, joista neljäs koskee kaupungin omistajaohjauksen vahvistamista kaupunkistrategian viitoittamaan suuntaan. Tasapainoisen talouden teemasta työstetyn tavoitteen ensimmäisenä toimenpiteenä on tukea KOy Nikkarinkruunua kohtuuhintaisten mutta laadukkaiden asuntojen rakennuttajana (ARA-asunnot). Toisena toimenpiteenä on edesauttaa ja tukea energiatehokkuustoimien suunnittelua yhteistyössä Nikkarinkruunun ja Keravan Energian kanssa. Kaupunki tulee seuraamaan Nikkarinkruunun asuntojen energiankulutuksen vähenemistä sekä sitä, miten Keravan Energian energiatuonnon kehittämisessä ja energiasäästötyössä edetään. Toinen esimerkki kaupunkitasoisesta tavoitteesta liittyy keravalaisten hyvinvointiin ja asumisen viihtyvyyteen. 14. kaupunkitasoinen tavoite on johdettu hyvinvoivan viherkaupungin kärjestä: tarkoituksena on lisätä vihreän pinnan määrää sekä varmistaa, että luonto, puistot ja metsät säilyvät kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Ensimmäisenä toimenpiteenä on lisätä vihreän pinnan määrää Keravan keskustan rakennuksissa (viherrakenteet, viherseinät sekä viherkatot ja pihat). Toimenpiteen toteuttamista mitataan lisättyjen viherrakenteiden ja elementtien määrällä. Toisena toimenpiteenä on varmistaa, että jokaisella keravalaisella on enintään 300 metriä lähimmälle viheralueelle (julkinen vihertila). Toimenpidettä mitataan geoinformatiikan menetelmillä, joilla osoitetaan enintään 300 metrin päässä viheralueesta olevien asukkaiden osuus (%) kaikista keravalaisista. KERAVAN MAAPOLITIIKKA Maapolitiikka käsittää kaupungin maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Keskeisimmät maapoliittiset linjaukset esitetään asuntopoliittisessa ohjelmassa. Täydennysrakentamisen edistämiseksi on kaupunginhallitus hyväksynyt viime vuosina useita maapoliittisia periaatteita. Keravan kaupungilla on voimassa vakiintuneet maapoliittiset toimintatavat, jotka tukevat tavoitetta luoda edellytykset rakentamiselle huolehtien siitä, että maata on jatkuvasti saatavissa kohtuuhintaan eri tarkoituksia varten, sopivilta paikoilta ja sopivana ajankohtana. 28 Maapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen on sujuvinta silloin, kun kaupunki omistaa suunnittelun kohteena olevat alueet. Keravalla noin 40 % maa-alasta on julkisessa omistuksessa ja kaupungissa on pitkään noudatettu periaatetta, jonka mukaan kaavoitettavan alueen ensimmäinen asemakaava laaditaan kaupungin omistamalle maalle. Kaupunki on toteuttanut periaatetta hankkimalla omistukseensa raakamaata ensisijaisesti voimassa olevassa yleiskaavassa rakentamiseen varatuilta alueilta. Raakamaan hankinnassa on tavoitteena olla jatkuvasti vähintään viisi vuotta rakentamista edellä. Asemakaavoituksen jälkeen tontit luovutetaan rakentami-seen kysynnän mukaan laaditun julkistaloudellisen investointiohjelman puitteissa. Poikkeuksena tästä ovat olleet muun kaavoitettavan maan välittömässä läheisyydessä olevat pienehköt yksityisten tahojen omistamat tai jo rakennetut alueet, jotka ovat maankäyttösopimuksia hyödyntäen kaavoitettu muuta aluetta vastaavalla tavalla. Kaavamuutoshankkeissa laaditaan maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksia. Maankäyttösopimuksissa maanomistajat sitoutuvat osallistumaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Maankäyttösopimuksia ja luovutuskirjoja on mahdollisuus käyttää ohjaamaan laajemminkin kaavamuutoshankkeiden toteuttamista. YLEISKAAVA 2035 (YK6) Kaupunkistrategiaan nivoutuen Keravan yleiskaava osoittaa kehityssuunnat ja lähtökohdat tulevalle maankäytölle. Yleiskaavan valmistelussa on pyritty aiempaa yleispiirteisempään esitystapaan, ja yleiskaavan aluevarausmerkinnät osoittavat alueen pääkäyttötarkoituk-

sen. Asemakaavoituksen yhteydessä alueiden rajaus ja sisäinen rakenne tarkentuvat yksityiskohtaisempien maankäytön suunnitelmien pohjalta. Yleiskaavan yleispiirteisyyden avulla on pyritty siihen, että kaavaratkaisu palvelisi maankäytön vaihtelevia tarpeita mahdollisimman joustavasti. Laaditut ja jo hyväksytyt aluekehityskuvat (Jaakkola, Savio, Ahjo sekä Kalevan liikunta- ja terveyspuisto) täsmentävät yleiskaavaa. Yleiskaava on tehokas asuntotuotannon ohjaaja ja edunvalvonnan väline. Kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti yleiskaavaratkaisulla mahdollistetaan monipuolinen asuntokanta Keravan alueella. Tulevaisuudessa Keravaa tullaan täydennysrakentamaan niin kerrostalo-, omakotitalo- kuin rivitalorakentamisella. Monipuolisten asumisratkaisujen kautta huomioidaan eri elämäntilanteissa olevien asukkaiden asumispreferenssit. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan myös Keravan kaupungin vetovoimaa. Keravan yleiskaava toteutuu vaiheittain pitkän ajan kuluessa pääsääntöisesti asemakaavoituksen kautta. Toteutumisaikatauluun ja -järjestykseen vaikuttavat mm. kaavoituksen eteneminen, maanomistussuhteet ja taloussuhdanteet. Maanhankinnan kohdealueena on koko asemakaavoittamaton osa Keravaa ja asemakaavahankkeita käynnistetään maanhankinnan edetessä ja palveluverkko huomioiden. Yleiskaavan mitoituksessa on noudatettu periaatetta, jonka mukaan hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella pyritään mahdollisimman tehokkaaseen kaupunkirakenteeseen. Myös kaavan toteuttamisjärjestyksessä priorisoidaan keskusta-aluetta sekä muita alueita, jotka ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tehokkaan rakentamisen alueet tulevat sijoittumaan keskusta-alueiden lisäksi niille alueille, jonne on tehty varauksia uusille raideliikenteen seisakkeille (Ahjo ja Kytömaa). Lisäksi koko Keravan alueella tullaan toteuttamaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää täydennysrakentamista. Kaikkien yksityisellä maalla sijaitsevien alueiden käyttöönotto tapahtuu niiden siirtyessä hiljalleen maakauppojen myötä kaupungin omistukseen. Viherkaava Yleiskaavassa on uusien toteutettavien alueiden lisäksi osoitettu koko kaupungin laajuinen viheralueverkosto. Osa viheralueista on osoitettu viheryhteysnuolin ja osa viheraluevarauksin. Keravavalle laadittu viherkaava (VK2), joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.6.2021, täsmentää aluekehityskuvien lailla yleiskaavaa. Viherkaavan laadinnan tavoitteena on ollut saada eteenpäin asemakaavoitushankkeita sekä varmistaa viherarvojen säilyminen. Kaupunkistrategian mukaisesti Kerava haluaa olla hyvinvoiva viherkaupunki, jossa jokaisella asukkaalla on enintään 300 metriä viheralueelle. Viherlupausta toteutetaan käytännössä asemakaavahankkeiden yhteydessä. Viherkaavaa tarvitaan ohjaamaan täydennysrakentamista, nostamaan luonto-, viher- ja virkistysarvot kaupungin toiminnan keskiöön sekä tarkentamaan ja tutkimaan viheryhteyksien toteutumista. Oikeusvaikutuksettoman viherkaavatyön avulla on tutkittu, yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin, Keravan viherverkoston toteutumista ja toimivuutta. Viherkaavassa esitellään nykyiset viher- ja puistoalueet sekä niitä yhdistävät ekologiset yhteydet. Näiden säilyt- 29 tämisen lisäksi esitetään toimenpiteitä vihreän lisäämiseksi rakentamalla uusia puistoja ja lisäämällä katuvihreää, kuten puita ja istutuksia. Viherkaavassa on myös esitetty keskusta-alueelle uutta kolmiportaista katuhierarkiaa, jonka avulla pystytään lisäämään katualueiden viherarvoja ja keskustan vehreyttä. Osana viherkaavaa jokaiselle asuinalueelle on pyritty hahmottamaan lähiliikuntaa tukeva virkistysreitti. Lisäksi on tutkittu seudullisia reittiyhteyksiä ja niiden mahdollisuuksia. Viherkaavan laadinnalle asetetut tavoitteet olivat: (1) Luodaan koko kaupungin laajuinen viheralueanalyysi ja tunnistetaan viheralueiden luonne ja arvo (2) Tarkennetaan Keravan yleiskaavassa osoitettua viheralueverkostoa. Tutkitaan kaikki Keravan viheralueet ja puistot sekä tarkastellaan niiden välisien yhteyksien toteutuminen. (3) Tunnistetaan yleiskaavan pohjalta tulevaisuuden viheraluepotentiaali ja -tarve. Keskustan alukehityskuvatyö ja sen eteneminen Keravan keskustalle on laadittu aluekehityskuva, joka oli alkuvuodesta 2022 yhä luonnosvaiheessa. Keskustan aluekehityskuvatyö käynnistyi vuonna 2018, ja työtä on ohjannut luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostunut keskustan kehittämisryhmä. Suunnitelmaa on tehty vuorovaikutteisesti eri sidosryhmien kanssa, esimerkiksi on laadittu asukaskyselyitä, tilattu konsulteilta erillisiä selvityksiä sekä järjestetty elinkeinoelämän vuorovaikutustilaisuuksia ja kaupunginjohtajan asukasilta. Kaupunginhallitus päätti 8.11.2021 kokouksessaan asettaa keskustan aluekehityskuvan luonnoksen (kartan,

suunnittelumääräykset sekä selostuksen) nähtäville 15.11.2021-14.12.2021. Nähtävilläolon aikana pyydettiin lausunnot lautakunnilta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta, nuorisovaltuustolta ja Keravan Yrittäjät ry:ltä. Kuntalaiset saivat myös toimittaa mielipiteensä. Nähtävilläolon jälkeen edetään ehdotusvaiheeseen ja hyväksymisvaiheeseen. Mahdollisen poliittisen hyväksynnän jälkeen tarkoituksena on päivittää keskustan aluekehityskuvaa aina tarpeen mukaan. Myös keskustan brändiopasta on tarkoitus päivittää jatkossa säännöllisesti. Keskustan aluekehityskuvalla ei ole oikeusvaikutuksia asemakaavoitukseen, jossa kuitenkin otetaan huomioon suunnitelma, sillä se luo lähtökohtia asemakaavoituksen tavoitteille. Aluekehityskuvalla varmistetaan, että keskustan maankäytön suunnittelua viedään kaupunkistrategian ja yleiskaavan viitoittamaan suuntaan. Keskustan aluekehityskuva täsmentää yleiskaavaa 2035 (YK6) muodostaen kokonaisnäkemyksen keskustan kehittämisen tulevaisuuden painopisteistä. Keravan aluepoliittisen ohjelman 2022-2025 näkökulmasta keskustan aluekehityskuva on merkittävä, sillä siinä visioidaan, miltä Keravan keskusta näyttää vuonna 2035. Aluekehityskuvan mukaisesti vuonna 2035 Keravan keskustaa leimaavat monipuoliset asumisen ratkaisut, laadukas rakentaminen, vilkas kaupunkielämä, jalankulkuystävällinen kaupunkiympäristö sekä monipuoliset viherpalvelut. Turvallisuutta on kehitetty sosiaalista kontrollia vahvistamalla, kuten uusia kohtaamispaikkoja luomalla. Kaiken kaikkiaan keskustan aluekehityskuvan tarkoituksena on ollut luoda pitkän tähtäimen tavoitekuva keskustan kehittämisestä täydennysrakentamisen, keskustan elävyyden, kaupallisten palveluiden, liikenteen sekä viherarvojen osalta. Tavoitteiden mukaisesti Keravan keskustan aluekehityskuvassa: (1) esitetään täydennysrakentamispaikkoja sekä korkean asumisen paikkoja; (2) säilytetään rakennushistorialliset arvot sekä yhteensovitetaan ne uuden täydennysrakentamisen kanssa; (3) luodaan laadulliset kriteerit uusille rakennushankkeille ja julkisen kaupunkitilan kehittämiselle; (4) varmistetaan keskustan elävyys mahdollistamalla vireä katutila; (5) luodaan viher- ja virkistyspalveluista Keravan keskustan vetovoimatekijä; (6) varmistetaan liikenteen sujuvuus. Keskustan kehityskuva koostuu neljästä teemaluvusta: uudistuva keskusta, elävä keskusta, vihreä keskusta ja sujuva keskusta. Uudistuva keskusta on arkkitehtuuriltaan selkeä. Keskustaa on kehitetty tiiviiksi ja urbaaniksi viimeisen 40 vuoden aikana. Keskustan purkava täydennysrakentaminen on painottunut 1970- ja 1980-luvuilla rakennettuihin kävelykadun kiinteistöihin. Keskustan arkkitehtuurissa pyritään tulevaisuudessa selkeyteen ja tasaiseen rytmiin. Keskusta-alueelle voidaan yleiskaavan mukaan toteuttaa monipuolista täydennysrakentamista siten, että arkkitehtoninen kokonaiskuva pysyy eheänä. Merkittävä osa täydennysrakentamiskohteista (mm. asuinrakentaminen) tulee sijoittumaan Kauppakaaren kävelykadun varrelle. Uudistuvan keskustan osalta korostetaan jalkankulkuystävällisyyttä, jota halutaan varjella tulevaisuudessa. Yksi mahdollisuus on laajentaa Aurinkomäen puistoaluetta Asematien pohjoispuolelle, jotta Keravan aseman edustalle muodostuisi houkutteleva ja viihtyisä jalankulkuympäristö. Puiston laajentumisen myötä asema-alue yhdistyisi osaksi kävelykeskustaa. 30 Uudistuva keskusta sisältää kohtaamis- ja vapaa-ajanviettopaikkoja, esimerkiksi nykyiselle Keskuskoulun hiekkakentälle on tavoitteena toteuttaa tekonurmialue, joka toimisi talvisin myös tekojääkenttänä. Lisäksi uudistuva keskusta säilyttää historialliset arvot ja korostaa historiallista omaleimaisuutta. Keravalla on historiallisia rakennuksia 1800-luvun lopulta aina 1960-luvulle. Historialliset arvot säilytetään, vaikka asemanseutua uudistettaisiinkin. Elävän keskustan mahdollistaminen edellyttää panostusta kasvuun ja kaupallisten palveluiden houkutteluun. Voimakas kasvu ympäröivissä Kuuma-kunnissa ja pääkaupunkiseudulla aiheuttaa Keravalle painetta luoda kasvua ja uusia kaupallisia palveluita. Keravan putoaminen naapurikuntien tahdista keskustan kehittämisessä voi luoda negatiivisen kierteen keskustan kaupallisten palveluiden näivettymiselle ja yrityselämän toimintaedellytyksille. Keravan pohjoispuolella Järvenpää rajoittaa Keravan kaupallista vaikutusaluetta. Järvenpää on onnistunut vauhdittamaan keskustansa kehittämistä, kun taas Keravalla keskustan hankkeet ovat jääneet suunnitteluvaiheeseen. Lisäksi on huomioitava Jumbo-Flamingon, Mall of Triplan, Dixin sekä Hyrylään suunnitteilla olevan Prisman rajoittava vaikutus. Keskustan aluekehityskuvassa korostetaan, että Keravan on pysyttävä naapurikuntien tahdissa mitä tulee keskustan kehittämiseen. Kaupan rakennemuutosta on vauhdittanut koronaviruspandemia. Kauppakaaren kivijalkaliikkeiden uusiutuminen ja asumisen lisääminen ovat tulevaisuudessa välttämättömiä toimia. Asemanseudulla tulisi lisätä päivittäistavarakauppaa. Elävässä keskustassa tulee olla myös tapah-

tumia ja eloisia aukioita. Tapahtumatoimintaa tukevaan infraan panostetaan. Kauppakaaren kävelykadulla pitää voida toteuttaa tapahtumia, kirpputoritoimintaa sekä ravintolapäiviä ja markkinoita. Aukioille on laadittu tulevaisuuden visiot havainnekuvien kautta (Puuvalonaukio, Keravanaukio, Volmari Iso-Hollon aukio, Sampolan aukio sekä Karusellin edustan aukio). Keravan keskustasta voidaan saada myös vihreämpi ja viihtyisämpi asukkaille. On hyvin tiedossa, että yleisten alueiden ilmeellä on huomattava merkitys Keravasta syntyvään mielikuvaan. Yleisten alueiden kehittämisellä ei ainoastaan paranneta keskustan viihtyisyyttä asukkaille, vaan myös nostetaan Keravan brändiä. Keskeisimmät viheralueet ovat Hallintopuisto, Keskuspuisto ja Aurinkomäen puistoalue. Kuten todettua, viherkaava täsmentää yleiskaavaa ja ohjeistaa asemakaavoitusta, miten viheralueille mennään ja miten viherarvot säilytetään. Puistojen kehittämisen ja laajentamisen osalta panostetaan myös kävelykatuihin. Kävelykatumerkintä osoittaa tavoitetilaa siitä, että katua tulee jatkosuunnittelussa vihertää viherrakenteiden, istutusten sekä luonnonmukaisten hulevesiratkaisujen avulla. Kaupunkikatujen (Keskikatu, Paasikivenkatu sekä Aleksis Kiven tie) kehittämisen lähtökohtina ovat laadukkaat ja korkeatasoisesti hoidetut viherelementit sekä erikoisvalaistuksen jatkosuunnittelu. Sujuva keskusta tarkoittaa sitä, että Keravan keskustassa on sujuvat yhteydet niin autolla, pyörällä, julkisilla kulkuneuvoilla kuin kävellenkin. Ajoneuvoliikenteen kehän muodostavat Keskustan kehä, Sibeliuksentie, Sampolankatu, Asemantie sekä Paasikivenkatu. Elinvoimaisuuden varmistaminen tarkoittaa myös autoilun mahdollisuuksien säilyttämistä mutta ennen kaikkea tulee panostaa liityntäpysäköintiin ja kestävään liikkumiseen. Kaiken kaikkiaan keskustan aluekehityskuvassa huomioidaan hyvin liikunnan ja liikkumisen edistäminen. Keskustan kehällä pyöräily, kävely ja autoliikenne erotellaan selkeästi toisistaan. Suunnitelmassa osoitetaan keskustan sisäiset pyöräilyreitit sekä pyöräilyn runkoverkko. Pyöräväylien laatutasoa nostetaan, jotta pyöräilyn kulkutapaosuus kasvaisi. Aluekehityskuvassa huomioidaan eri liikuntamuotojen mahdollisuudet. KIINTEISTÖ OY NIKKARINKRUUNU Kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön tavoitteena on tarjota vanhoille ja uusille keravalaisille kilpailukykyisiä, kohtuuhintaisia, turvallisia, laadukkaita ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Nikkarinkruunun omistuksessa on (28.2.2022) 50 vuokratalokiinteistöä, joiden lisäksi yhtiö omistaa 105 asunto-osakehuoneistoa. Yhteensä asuntoja on 1627, ja ne ovat rivi-, pien- ja kerrostaloasuntoja. Nikkarinkruunun asuntokanta on suunnitelmallisen ylläpidon ja korjaustoiminnan piirissä. Yhtiön perusparannuksen korjausohjelma ulottuu vuoteen 2032 ja sitä päivitetään vähintään viiden vuoden välein. Asuntokannan kunnon ylläpito on keskeinen osa omistajapolitiikkaa, koska sillä on suuri merkitys alueen imagoon ja vetovoimaisuuteen. Asuntojen lisäksi Nikkarinkruunu pyrkii myös kehittämään vanhoja asuinympäristöjä niin, että ne säilyvät kilpailukykyisinä ja vetovoimaisina uusien asuinalueiden rinnalla. ERITYISRYHMIEN ASUMINEN Erityisryhmien asumisen järjestämisellä tarkoitetaan 31 asumista, johon liittyy tukipalveluita. Eritysasumisen piirissä olevia ryhmiä ovat Keravalla erityisesti ikääntyvä väestö, vammaiset, asunnottomat, päihdeongelmaiset, ja mielenterveyskuntoutujat. Erityisasumisen tarpeita on suunniteltu hyvissä ajoin etukäteen uusien asuntoalueiden suunnittelun yhteydessä. Erityisasumisen tontteja on luovutettu Keravan tarpeisiin perustuen, esimerkiksi tarjouskilpailuin. Tähän mennessä Keravan asumispalveluiden tuotanto ja erityisasumisen tilat on pääosin organisoitu sosiaali- ja terveystoimen sekä asuntotoimen järjestettäväksi. Asumispalveluita on toteutettu osittain kaupungin omana toimintana ja usein ostopalveluina Kiinteistö Oy Nikkarinkruunulta tai Keravalla toimivilta kolmannen sektorin toimijoilta tai sosiaalialan yrityksiltä. Ikääntyneiden keravalaisten asumispalvelujen järjestäminen on kuvattu Hyvä ikääntyä Keravalla vuoteen 2030 -ohjelmassa. Ikääntyneiden asumispalveluja on järjestetty kaupungin omana toimintana mm. palvelukeskus Hopeahovissa ja hoivakoti Vommassa; lisäksi on hankittu ostopalveluita. Vantaa-Keravan hyvinvointialue vastaa vuodesta 2023 lähtien ikääntyneiden asumispalveluista (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito). Asunnottomille henkilöille asumispalvelut järjestetään ensisijaisesti kaupungin vuokra-asuntoihin. Toteuttajina ovat olleet mukana mm. KOy Nikkarinkruunu ja Suojakotiyhdistys ry. Vammaisille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdeasiakkaille asumispalveluja on hankittu ostopalveluina. Palveluja ovat toteuttaneet mm. Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry, Keravan palvelutalosäätiö ja Mikeva Oy.

LIITE 4: VÄESTÖKEHITYKSEN JA ASUMISEN NÄKYMIÄ Keravan 2021 väestöennusteen mukaan Keravalla arvioidaan olevan vuonna 2035 noin 42 565 asukasta. Väestö kasvaa 14,4 prosenttia vuoden 2021 tasosta (37 206). Väestönkasvu on linjassa kaupungin asuntopoliittisten linjausten sekä yleiskaavan 2035 (YK6) mahdollistaman väestönlisäyksen kanssa. Vuoden 2035 jälkeen kasvussa ei tapahdu merkittävää muutosta. Vuonna 2040 Keravalla on ennusteen mukaan väestöä 44 350, ja kasvua on vuoden 2021 tasosta 19,2 prosenttia. Valtaosa Keravan väestönkasvusta on niin sanottua luonnollista väestönkasvua ja loppuosa Keravalle suuntautuvaa tulomuuttoa. Koko kaupungin tasolla tarkastellen lasten ja nuorten (0 24 v.) väestömäärä kas- vaa tasaisesti. Vuonna 2040 lapsia ja nuoria on väestöennusteen mukaan 11 500 eli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 (10 280). Samaan aikaan väestö kuitenkin myös ikääntyy merkittävästi: vuonna 2040 yli 65-vuotiaita on 9900 eli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 (7600). Painokkaimmin Keravan kasvu kohdistuu pohjoiselle alueelle, jonka väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä hieman yli 20 000:een, eli kasvua on 27 prosenttia verrattuna vuoteen 2021 (15 830). Itäinen alue kasvaa myös. Vuoteen 2035 mennessä asukasmäärä lisääntyy 19 prosentilla ja vuoteen 2040 mennessä 24 prosentilla vuoden 2021 tasosta. Eeläisellä alueella väestömäärä pysyy nykyisellä tasollaan (n. 11 000 asukasta). Asuntopoliittisten linjausten mukaisesti ja kysyntää vastaavasti kaavoitusta ja asuntorakentamista ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen lomaan joukkoliikenteen ja palveluiden vaikutusalueille. Yleiskaavan aiempaa yleispiirteisemmällä otteella pyritään tekemään 32 tilaa joustavuudelle, jota täydennysrakentaminen ja alueiden käyttötarkoitusten muuttaminen vaativat. Keskusta-asumisen suosio on kasvussa lapsiperheidenkin joukossa ja kasvava joukko ikääntyviä suunnittelee muuttavansa vaivattomille sijainneille palveluiden äärelle. Muuttuvien asumispreferenssien ohella keskeisillä paikoilla sijaitsevien tonttien kysyntää lisäävät kestävän kehityksen tarpeet. Pienten asuntokuntien ja yksinasuvien määrä todennäköisesti myös jatkaa kasvuaan, mikä lisää asuntotuotantotarpeita ja pienten asuntojen kysyntää. Yhteiskunnan vahvistuva monikulttuurisuus puolestaan saattaa luoda lisäkysyntää suurille asunnoille. Helsingin seudun kasvavan vetovoiman ja pitkään jatkuneen asuntopulan yhtälö heijastuu koko kaupunkiseudulle vielä pitkään. Asumismenojen kasvu jatkuu ja vie asukkaiden tuloista yhä suuremman osuuden. Alueelle työn perässä muuttavat ja yleisesti kasvava pienten asuinkuntien määrä lisäävät pienikokoisten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysyntää. 25 000 14 000 12 000 20 000 15 000 10 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 10 000 8 000 6 000 4 000 5 000 2 000 2 000 0 2021 2025 2030 2035 2040 Alueen väestönkasvu yhteensä 0-24 v. 25-64 v. 65+ v. 0 2021 2025 2030 2035 2040 Alueen väestönkasvu yhteensä 0-24 v. 25-64 v. 65+ v. 0 2021 2025 2030 2035 2040 Alueen väestönkasvu yhteensä 0-24 v. 25-64 v. 65+ v. Kuva. Väestökehitys pohjoisella suuralueella 2021-2040 Lähde: Keravan kaupungin väestöennuste 2021. Kuva. Väestökehitys itäisellä suuralueella 2021-2040 Lähde: Keravan kaupungin väestöennuste 2021. Kuva. Väestökehitys eteläisellä suuralueella 2021-2040 Lähde: Keravan kaupungin väestöennuste 2021

POHJOISEN SUURALUEEN KEHITYSNÄKYMIÄ Pohjoisen suuralueen kehitysnäkymistä yleisesti Keravan pohjoisen suuralueen väestömäärä kasvaa merkittävästi 2020- ja 2030-luvuilla. Vuoteen 2040 mennessä 0-24-vuotiaiden määrä on kasvanut 27 prosentilla, 25-64-vuotiaiden 31 prosentilla sekä yli 65-vuotiaiden 19 prosentilla vuoden 2021 tasosta. Ikääntyneiden määrä kasvaa 0-24-vuotiaisiin nähden ensin suhteellisesti voimakkaammin, mutta vuoden 2030 jälkeen kasvu on suhteellisesti suurempaa lapsissa ja nuorissa. Iäkkäiden osalta kasvu kohdistuu erityisesti keskustaan ja Ylikeravalle, jossa järjestetään asuntomessut vuonna 2024. Vuonna 2040 iäkkäitä on keskustassa 1320 eli 86 % enemmän kuin vuonna 2021 (710). Ikäihmisten määrän kasvua ei tapahdu kuitenkaan kaikilla pienalueilla, esimerkiksi vuonna 2040 iäkkäiden määrä on laskenut vuoden 2021 tasosta Kalevassa (-10 %), Kurkelassa (-15 %), Virossa (-17 %) sekä Lapilassa (-2 %). Keskustassa 25-64-vuotiaiden määrän suhteellinen kasvu on lähes yhtä voimakasta kuin iäkkäiden (+83 %). Keskustaan kohdistuu tulevaisuudessa erilaisia kehittämistoimenpiteitä, joita on nostettu esiin valmisteltavassa keskustan aluekehityskuvassa, ja kasvavan väestön tarpeisiin mm. kaavaillaan korkeaa rakentamista. (ks. Keravan väestöennuste 2021.) Keskustan kehitysnäkymiä Keskusta-alueita kehitetään toiminnallisesti sekoittuneina kaupan, julkisten palveluiden, asumisen ja viheralueiden korkeatasoisena kokonaisuutena yleiskaavan päivityksessä YK6 esitettyjen aluerajausten sekä mahdollisesti hyväksyttävän keskustan aluekehityskuvan suunnittelumääräysten mukaisesti. Keskustatoiminnot keskittyvät Keravalla aseman ja kävelykadun ympäristöön, joiden kehittäminen täydennysrakentamisen keinoin on kaupunkirakennetta tiivistävää ja eheyttävää. Keravan rooli joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin hyödyntämisessä korostuu. Uusi ja kehitettävä keskusta-alue levittäytyy enintään noin kilometrin säteelle rautatieasemasta. Lyhyiden välimatkojen ansiosta alue on jalankulkuystävällinen ja julkiset kulkuyhteydet ovat erinomaisesti saavutettavissa. Keskustan asuinrakentaminen on pääasiassa kerrostalovaltaista, ja se tulee tarjoamaan asunnot kaikille ikä- ja sosiaalisille ryhmille. ITÄISEN SUURALUEEN KEHITYSNÄKYMIÄ Keravan yleiskaava ohjaa rakentamista itäisellä Keravalla etenkin Ahjon ja Kaskelan kaupunginosiin. Pääosa Ahjon uudesta asuntorakentamisesta sijoittuu Terästien ympäristöön. Ahjo on houkutteleva kaupunginosa lapsiperheille hyvien koulu- ja varhaiskasvatuspalvelujen vuoksi ja Kaskelan pidemmän aikavälin kehitysnäkymissä on nuorten lapsiperheiden tarpeisiin vastaavaa asuntotyyppitarjontaa erillispientalojen, paritalojen ja rivitalojen muodossa. Väestöennusteen 2021 mukaan 0-24-vuotiaiden osuus kasvaakin usealla sadalla näillä alueilla. Kokonaisuudessaan itäisen suuralueen ikärakenne muun Keravan tapaan vanhenee. Päivölässä iäkkäitä on vuonna 2040 noin 400 (kasvua vuoteen 2021 nähden +304 %), Kaskelassa 140 (+162 %), Länsi-Jaakkolassa 730 (+69 %), Itä-Jaakkolassa 490 (+40 %), Alikeravalla 65 (+205 %), Sorsakorvessa 280 (+146 %), Jokivarressa 45 (+63 33 %) sekä Ahjossa 560 (+61 %). Väkimäärän lisäykseen on varauduttu esimerkiksi Jaakkolassa, johon nousee vuoteen 2035 mennessä noin 1 000 uutta kerrostaloasuntoa. ETELÄISEN SUURALUEEN KEHITYSNÄKYMIÄ Keravan eteläosat ovat vanhastaan tiiviisti rakennettuja ja siellä sijaitsee Keravan vanhin asuntokanta. Väestöennusteen pohjalta Keravan eteläosien väestönkasvu on maltillista. Ikärakenne kuitenkin vanhentuu, sillä yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa kaikilla pienalueilla, tosin Sompiossa iäkkäiden määrän kehitys kääntyy laskuun vuonna 2029. Lasten ja nuorten (0-24v) määrä nousee Killassa, Sompiossa ja Saviolla vielä 2020-luvun puolivälin jälkeenkin, mutta kääntyy laskuun ennen 2030-luvun alkua. Vuonna 2040 Killassa on lapsia ja nuoria 500 (-5 % vuoteen 2021 verrattuna, Sompiossa 655 (+10 %) ja Saviolla 1015 (+1 %). Kannistossa lasten ja nuorten määrä laskee tasaisesti vuoteen 2035 asti (-24 % vähemmän kuin 2021), kunnes kääntyy jälleen nousuun lukumäärän ollessa vuonna 2040 noin 600 (-7 % vähemmän kuin 2021). Etelä-Keravalle ei osoiteta lähitulevaisuudessa merkittävää määrää uutta rakentamista väestönkasvun maltillisuuden, lentomelun sekä vähäisten rakentamismahdollisuuksien vuoksi. Alueen ilme ei täten tule muuttumaan yhtä selkeästi kuin Keravan itä- ja pohjoisosien kasvualueilla. Savion aseman ympäristön erinomainen saavutettavuus tekee alueesta kuitenkin houkuttelevan asuinpaikan, joten aseman välittömällä vaikutusalueella nähdään jonkin verran kaupunkirakennetta tiivistävää täydennysrakentamista.

PL 123, 04201 Kerava Vaihde: (09) 294 91 www.kerava.fi www.facebook.com/keravakaupunki @cityofkerava Keravan kaupunki - City of Kerava @Keravankaupunki